Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Suomen tilaviiniksi 2013 Viini-Pihamaa Oy:n Pihamaan Jalovadelma -jälkiruokaviini

Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla järjestettiin 28.5.2013 jo kahdeksastoista Suomen tilaviinikilpailu.

Kilpailuun osallistui seitsemän tilaviiniyrittäjää yhteensä 44 eri tuotteella. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Suomen viiniyrittäjät ry:n kanssa.

Kilpailussa oli kuusi sarjaa, joista korkeimmat pisteet saivat seuraavat viinitilojen tuotteet:

  1. Ruokaviinit: Viini-Pihamaa Oy (Kalkkinen) Pihamaan Metsä (puolimakea variksenmarja-mustikka -mustaherukkaviini)
  2. Seurusteluviinit: samoilla hopeamitalipisteillä Mustila Viini Oy (Elimäki) Syysunelma (puolimakea omena-viherherukkaviini) ja Rönnvik Oy (Laitikkala) Kostian Kutsu (makeahko mustaherukkaviini)
  3. Jälkiruokaviinit: Viini-Pihamaa Oy (Kalkkinen) Pihamaan Jalovadelma -jälkiruokaviini
  4. Helmeilevät juomat: Viini-Pihamaa Oy (Kalkkinen) Pihamaan Helmi (makea hiilihapotettu mansikkaviini)
  5. Kuohuviinit (method classic): Rönnvik Oy (Laitikkala) Kylmänkukka (makea karviaismarjakuohuviini)
  6. Liköörit: Mustila Viini Oy (Elimäki) Mustaherukkalikööri

Pihamaan Jalovadelma -jälkiruokaviini sai koko kilpailun korkeimmat kultamitalipisteet ja sillä perusteella valittiin kilpailun suvereeniksi voittajaksi. Tuomariston mielestä tuote oli väriltään huikean kirkas, rubiinin punainen, tuoksu oli rehevä ja herkullisen vadelmainen. Flavoriltaan viini oli voimakas, täyteläinen, puhdas ja aavistuksen kirpeä. Kokonaisuutena viiniä pidettiin erinomaisena, ja se toimii jälkiruokana sellaisenaan.

Tuotteiden arviointimenetelmänä käytettiin kansainvälistä 0–20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, flavori ja kokonaisvaikutelma. Maisto tapahtui sokkomaistatuksena. Kilpailussa kaksi tuotetta saavutti kultamitalipisteet, 16 tuotetta saavutti hopeamitalipisteet ja 15 tuotetta pronssimitalipisteet. Tilaisuus oli samalla tilaviinituotteiden laatuluokitustilaisuus.

Arvioijina toimivat:

Tarja Uusi-Paasto, viiniyrittäjä, Uusi-Yijälän tila
Ossi Leväinen, Suomen Alkoholitukku Oy
Juha-Pekka Matilainen, Ravintola Savoy
Jouko Kääriäinen, viini- ja ruokakirjoittaja
Tom Stenfors, alkoholikaupan asiantuntija, Suomen Alkoholitukku Oy
Antti Rinta-Huumo, viinilehden asiantuntija, viiniluennoitsija

Burger Kingin Suomen Facebook-sivu avattiin

Burger Kingin Suomen Facebook-sivut on nyt avattu. Sivulla kerrotaan ajankohtaisia kuulumisia Burger Kingin Suomen valloituksesta ja vastataan tulevia asiakkaita mahdollisesti askarruttaviin kysymyksiin.

Restel kertoi toukokuun alussa tuovansa kauan kaivatun kansainvälisen hampurilaisketjun Burger Kingin Suomeen. Ensimmäinen Burger King -ravintola avataan vuoden vaihteen tienoilla Helsingissä. Tarkkaa paikkaa ei ole vielä päätetty.

Suomen Burger Kingin Facebook-sivulla kerrotaan ajankohtaisia kuulumisia projektin etenemisestä. Sivuilla tiedotetaan esimerkiksi, missä päin Helsinkiä avataan ensimmäinen Burger King -ravintola ja millainen on Burger Kingin paikallinen ruokalista. Sivulla on tarkoitus järjestää myös esimerkiksi kilpailuja, arvontoja, kyselyjä ja tietovisailuja.

Avasimme Facebook-sivun pitääksemme yhteyttä tuleviin asiakkaisiimme. Haluamme pitää kaikki Whopper-hampurilaista kaipaavat suomalaiset ajan tasalla kuulumisistamme”, kertoo Restelin ravintolatoimialan johtaja Leena Turunen.

Restel Oy:llä on Burger Kingin kanssa Suomen markkinat kattava master franchise -sopimus. Burger King -ravintolat ovat alkuun Restelin omaa liiketoimintaa, mutta tulevaisuudessa sopimus mahdollistaa ravintolaverkoston laajentamisen itsenäisten yrittäjien kanssa tehtävillä sub-franchising -sopimuksilla. Tavoitteena on luoda valtakunnan kattava verkosto.

Parhaillaan haetaan Burger Kingin Suomen ketjujohtajaa. Restel rekrytoi Burger King -ravintoloihin syksystä alkaen kymmeniä työntekijöitä, ja henkilöstötarve kasvaa verkoston laajentuessa.

Restelin laajasta ravintolatarjonnasta löytyvät niin valtakunnan suurimmat tapahtuma-areenat Hartwall Areenasta Helsingin Musiikkitaloon kuin ravintolaketjut Martina ja Rax Buffet. HelmiSimpukka-ketju toimii valtakunnallisesti 64 liikepaikalla. Restelin valikoimaan kuuluvat myös Grillsson, Hemingway’s, Blok, Mario, Lauantai, Bambu ja Wanha Mestari -ketjut. Restelin ravintolatarjonnasta löytyy myös yksilöllisiä ravintoloita, kuten Foija Turussa, Sampo Kuopiossa ja Brasserie Le Havre Helsingissä.

BURGER KING

Vuonna 1954 perustettu Burger King on maailman toiseksi suurin hampurilaisketju. BURGER KING® -ravintoloita on yli 13 000 ympäri maailmaa 88 maassa. Ravintolat palvelevat noin 11 miljoonaa asiakasta päivittäin. Noin 97 prosenttia BURGER KING -ravintoloista on itsenäisesti franchise-sopimuksilla toimivien yrittäjien pyörittämiä ravintoloita, joista monet ovat vuosikymmeniä toimineita perheyrityksiä. Lisätietoa saatavilla osoitteessawww.bk.com sekä myös Facebookissa ja Twitterissä.

Uusi Beanie-kahvilaketju tuo Suomeen kansainvälistä kahvilakulttuuria

Beanie on Picnic-yhtiöiden uusi kahvilaketju, jonka ensimmäinen toimipaikka on avattu Kauppakeskus Kamppiin Helsinkiin. Beanien tarjontaan kuuluuvat brunssiaamiainen, salaatit, erikoiskahvit ja kakut sekä after work -henkiset tapakset, kuohuvat ja viinit.

– Olemme pitkään tutkineet mahdollisuutta tuoda uusi kahvilaketju Suomeen. Hanketta valmistellessamme haimme inspiraatiota New Yorkista ja Euroopan pääkaupungeista. Ideoita tuli niin paljon, että olimme valmiit tuomaan aivan uudenlaisen kahvilakonseptin Suomeen, ketjujohtaja Harri Koivula kertoo.

Kööpenhamina on vaikuttanut esimerkiksi terveellisiin raaka-aineisiin ja mehutarjontaan; brunssiaamiaiseen kuuluu mm. tuorepuristettu mehu, joka valmistetaan asiakkaan odottaessa. Barcelonan vaikutus puolestaan näkyy tapas- ja cava-tarjoilussa. New York -tunnelman aistii after work- fiiliksessä, sisustuksessa ja rennossa musiikissa.

Beanie sijaitsee Kampin liikekeskuksessa, jonka läpi kulkee 150 000 ihmistä päivittäin. Suunnittelija Rane Vaskivuori konseptointi- ja suunnittelutoimisto Yatta Oy:stä on luonut kahvilaan intiimin ja viihtyisän tunnelman, jossa vilkkaan kauppakeskuksen hälinä unohtuu.

– Kuparinväriset korkeat verhot toimivat akustisena elementtinä ja yhdessä lämpimän valaistuksen ja tumman värimaailman kanssa ne luovat hämyisän ja rauhallisen tunnelman kahvilaan. Sohvaryhmät rajaavat tilaa ja luovat mukavia paikkoja oleskelulle, Rane Vaskivuori kertoo.

Beanie-kahvila palvelee Kampin E-tasolla aamusta iltaan: arkisin kello 7-22, lauantaisin 8-22 ja sunnuntaisin 11-22. Lisätietoa www.beanie.fi.

– Lisää Beanie-kahviloita avataan, kun sopivia paikkoja löytyy, Harri Koivula sanoo.

Provena Kaura-Myslisämpylät vuoden gluteeniton tuote

Ravintoraision Provena-tuoteperheen gluteenittomat kaura-myslisämpylät valittiin vuoden gluteenittomaksi tuotteeksi Keliakiamessuilla Tampereella 17. toukokuuta.  Arviointiraati kiitti voittajatuotetta herkullisen ja houkuttelevan näköiseksi, kuin kotona tehdyksi. Reilunkokoisen sämpylän siemenet ja rusinat lisäävät ruokaisuutta ja antavat hyvän suutuntuman ja aavistuksen makeutta makuun. Myös tuotteen kaura- ja kuitupitoisuutta ja hyvää saatavuutta arvostettiin. Gluteenittomista viljoista kaura on kaikkein ravintorikkain ja tuo hyvän lisän keliaakikon ruokavalioon.

Gluteenittomien tuotteiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Euroopassa gluteenittomien tuotteiden markkinoiden on arvioitu kasvavan jopa 30 % vuosivauhtia. Keliaakikoiden lisäksi gluteenittomat tuotteet kiinnostavat myös gluteeniyliherkkiä, joita arvioidaan olevan jopa 10-15 % väestöstä. Gluteenitonta ruokavaliota pidetään trendikkäänä ja terveellisenä, ja osa kuluttajista kokeekin olon olevan energisempi ja kevyempi ilman gluteenia.

Provena Kaura-Myslisämpylän lisäksi tuoteperheeseen kuuluu gluteenittomia kaurahiutaleita, annospakattuja pikapuuroja, mysliä, sekä erilaisia jauhoseoksia, jotka sopivat niin suolaisten kuin makeidenkin leivonnaisten tekoon.

Suomen leipurimaajoukkueelle kultaa Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa Tanskassa

Leipurimaajoukkueen muodostivat Joachim Wunsch (vas.), Jari Viljamaa ja Katri Mäkinen Valmentaja toimi Veli-Matti Ahvenharju (oik.). Etualalla Katri Mäkisen tekemä leipätaitotyö.

Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue voitti kultaa Kööpenhaminassa 26.-27. toukokuuta järjestetyssä leipomoalan Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Joukkueen muodostivat Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä; Jari Viljamaa, Harjun Leipomo Oy, Kokkola ja Joachim Wunsch, Finnbakels Oy, Kerava. Joukkueen valmentajana ja myös kilpailun yhtenä tuomarina toimi Veli-Matti Ahvenharju, Royal Bakery Oy, Tampere. Joukkueen valmennuksessa avusti leipurimaajoukkueen pääyhteistyökumppanin Valion leipomokonsultti Tapio Viikinniemi.

Kilpailun järjesti Tanskan Leipuriliitto, Bager- og Konditormestre i Danmark ja siihen osallistuivat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Tanska. Norja otti hopeaa, Ruotsi pronssia ja Tanska jäi neljänneksi.  Kilpailun tuomaristossa oli edustaja jokaisesta osallistujamaasta ja kaikki tuomarit olivat leipomoalan ammattilaisia.

Kaksipäiväisessä Pohjoismaiden välisessä leipomoalan mestaruuskilpailussa leivottiin ruokaleipiä, kahvileipiä ja lisäksi tehtiin leipätaitotyö. Suomen ruokaleivät leipoi Joachim Wunsch, kahvileivät Jari Viljamaa ja leipätaitotyön taituroi Katri Mäkinen. Kilpailutöiden teemana oli pohjoismainen mytologia ja suomalaiset olivat ottaneet tuotteisiinsa vaikutteita Kalevalasta. Suomen joukkueen vahvuuksia kilpailussa olivat tasainen suoritus ja tuotteiden hyvät maut.

Kilpailun ruokaleipäsarjassa leivottiin neljä erilaista ruokaleipää, muun muassa patonkeja ja kateleipiä sekä yksi raskituksella eli juurella nostatettu leipä. Lisäksi leivottiin ennalta harjoittelematon yllätysleipä, johon osa raaka-aineista arvottiin paikan päällä. Kahvileipäsarjan tuotteina olivat perinteiset croissantit ja briossit sekä pullat ja viinerit.

Leipätaitotyö tehtiin taikinoista, joita piti käyttää työhön vähintään neljää erilaista. Vaikka leipätaitotyöstä ei arvioida makua, se tulee kilpailun sääntöjen mukaan valmistaa kokonaan syötävistä raaka-aineista ja sen värityksessä saa olla vain ”leivän värejä” eli valkoista, mustaa, ruskeaa ja harmaata. Katri Mäkisen leipätaitotyön pääelementtejä olivat Kalevala Väinämöisineen ja Aino-neitoineen sekä kanteleineen.

Tässä muodossa järjestetty Pohjoismaiden välinen leipomoalan mestaruuskilpailu oli järjestyksessä kolmas. Kaksi vuotta sitten kilpailtiin Ruotsissa ja silloin voiton vei Ruotsi. Viime vuonna mestaruudesta miteltiin Norjassa, missä voitto meni Tanskalle. Nyt Tanskassa voittoa juhli siis Suomi, kahden aikaisemman kisan pronssimitalin jälkeen. Ensi vuonna kilpailun järjestelyvuorossa on Suomi. Kilpailun tarkoituksena on vahvistaa leipomoalan ammattilaisten yhteenkuuluvuutta Pohjoismaissa ja tuoda leipomoalaa esiin positiivisella tavalla.

J.P. Chenet Sauvignon Blanc – raikkaan kesäinen valkoviiniuutuus

Maailman suosituin ja myydyin ranskalainen viinibrändi, J.P. Chenet, tuo Alkon valikoimaan kesäisen uutuusviinin, jonka raikasta ja pirteän hedelmäistä makua kuvastaa hyvin pullon näyttävä, vihreä ulkoasu.

Tammikuun lopussa Alkon valikoimaan tullut J.P. Chenet Grenache Noir –punaviini saa Sauvignon Blancista upean parin. Se on kuiva ja tasapainoisen hapokas valkoviini, jonka maussa on karviaista, sitrusaromeja ja kevyttä yrttisyyttä. Tämä ihastuttava seurusteluviini soveltuu erinomaisesti myös kesäiseen ruokapöytään – vaikkapa ruokaisan jokirapucaesar- tai vuohenjuustosalaatin seuraksi, tai paistetun kuhan tai ahvenen kanssa nautittavaksi.

Tämä J.P. Chenet viiniperheen ainoan yhden rypälelajikkeen valkoviinin rypäleet poimitaan pääosin Sauvignon Blancin sydänmailta, Loiren laaksosta ja Lounais-Ranskan Côtes de Gascognesta.

J.P. Chenet -viinit aloittivat voittokulkunsa maailmalla 1980-luvulla. Tuolloin Joseph Helfrich niminen nuori ranskalainen viinikauppias huomasi, että ulkomaalaisten oli vaikea ymmärtää ranskalaisia viinejä. Viinit vaativat usein jopa vuosien kellarointia, ja niiden etikettejä oli liki mahdoton ymmärtää. Helfrichin mielestä ranskalaisviinit olivat kaikkea muuta kuin puoleensavetäviä.

Joseph Helfrich aloittikin yhteistyön Jean-Paul Chanelin kanssa tarkoituksenaan luoda helposti juotavia ja mutkattomia viinejä, joita saattoi nauttia välittömästi ilman kellarointia. He ottivat käyttöön uudenlaisen pullotyypin, jossa taivutettu kaula ja kurvikkaat muodot yhdistyivät houkuttelevasti. Etiketit suunniteltiin selkeiksi, niin että niistä oli helposti luettavissa kunkin viinin valmistuksessa käytetyt rypälelajikkeet. Viineistä tuli välittömästi menestys kuluttajien keskuudessa. Nykyisin J.P. Chenet –viinejä viedään jo yli 160 maahan.

Konstailematon ja rakastettu viinitalo vetoaa myös suomalaisten kuluttajien makuun, onhan J.P. Chenet Cabernet-Syrah ollut Suomen myydyimpiä viinejä jo vuosien ajan.

J.P. Chenet Sauvignon Blanc on saatavilla Alkon myymälöistä toukokuun puolestä välistä alkaen. Tuotteen hinta on 6,98 euroa, ja sen tuotenumero Alkoissa on 584497.

Pieni erä Dão Alvaro Castro Reserva -viiniä saatavilla nyt Alkossa

Täyteläinen Dão Alvaro Castro Reserva on portugalilaisen tuottajan Quinta da Pelladan punaviini Dãon alueelta.

Alko on hankkinut pienen erän portugalilaista Dão Alvaro Castro Reserva -punaviiniä. Kaikkiaan myynnissä on 936 pulloa maanantaista 27. toukokuuta alkaen.

Viini on täyteläinen, keskitanniininen, mausteinen, hapankirsikkainen ja kevyen mustikkainen. Se sopii nautittavaksi esimerkiksi grillatun lihan, lampaan, naudanlihan ja juustojen kanssa.

Quinta da Pelladan omistaja Alvaro de Castro peri historiallisen viinitilan 80-luvulla ja päätti herättää henkiin sukunsa vanhan viinintekoperinteen. Hänen ensimmäinen vuosikertansa on vuodelta 1989. Dãon viinialue sijaitsee sisämaassa Portugalin pohjoisosassa.

Dão Alvaro Castro Reserva
Alkoholipitoisuus: 13 %
Alkon tuotenumero: 419507
Hinta: 19,05 euroa

TUOREITA KARJALANPIIRAKOITA SUORAAN KOTIOVELLE

Karelina-verkkokauppa tuo Pohjois-Karjalan parhaat palat internetiin

Karelina on huhtikuussa 2013 perustettu verkkokauppa, joka tarjoaa laadukkaita pohjoiskarjalaisia tuotteita ilmaiseksi toimitettuna ympäri Suomen. Se keskittää samaan kauppaan erilaisia tuotteita, jotka liittyvät karjalaiseen maailmaan tekijöiden, ideoiden tai mallien kautta. Valikoimissa on ruokatuotteita, kuten suoraan kotiovelle toimitettavia, tuoreita, käsintehtyjä karjalanpiirakoita. Lisäksi Karelinasta voi tilata muun muassa tekstiili- ja puutöitä sekä erilaisia luomutuotteita.

“Karelina-verkkokaupan idea lähti liikkeelle karjalaisuudesta. Itse olen Etelä-Suomesta aikanaan Pohjois-Karjalaan muuttanut ja tykästynyt paikkaan, ihmisiin ja luontoon. Olen tehnyt töitä matkailun parissa, ja lukuisia kertoja saanut kuulla täällä vierailleilta kävijöiltä ihastuneita kommentteja niin ruuasta, maisemista, käsitöistä, tunnelmasta kuin paikallisista ihmisistäkin”, kertoo Karelinan perustaja Soila Palviainen.

“Karjalanpiirakat ovat aina olleet itsestäänselvä tuliainen vierailuilla muualle Suomeen. Piirakan ystäviä on ilmeisesti joka paikassa. Sukulaistytön kommentti ‘Miten ihmeessä näitä piirakoita saisi sieltä Pohjois-Karjalasta suoraan kotiovelle?’ innoitti selvittämään vaihtoehtoja. Kylmäkuljetusketju on nyt olemassa, joten tuoreet piirakat voidaan toimittaa suoraan asiakkaalle”, Palviainen jatkaa.

Esimerkkejä tuotevalikoimasta:
– Ryttyläisen Ritvan tekemät karjalanpiirakat, jotka valmistetaan Nurmeksessa
– Desing by Hannele Rusila – Hannele Rusilan valmistamat tekstiilit
– Rajantuotteen puusepän Antero Salosen puutöitä
– Puukarin Pysäkin palkittua luomuruisleivän juurta
– karjalaiseen ruokamaailmaan liittyviä oppaita

www.karelina.fi
www.facebook.com/Karelinashop

Suomen Leipurimaajoukkue kilpailee Pohjoismaiden mestaruudesta Tanskassa 26.-27.5.2013

Leipurimaajoukkue valmiina PM-kilpailuun, vasemmalta Jari Viljamaa (kahvileivät), Katri Mäkinen (taitotyö), Veli-Matti Ahvenharju (valmentaja) ja Joachim Wunsch (ruokaleivät).

Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue kilpailee vajaan viikon kuluttua Kööpenhaminassa Pohjoismaiden välisestä leipomoalan mestaruudesta. Kilpailu pidetään Kööpenhaminassa toukokuun viimeisenä sunnuntaina ja maanantaina eli 26.-27. toukokuuta. Kilpailun järjestää Tanskan Leipuriliitto, Bager- og Konditormestre i Danmark ja siihen osallistuvat Pohjoismaista Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Areenana toimii kaupungin keskustassa sijaitseva Øksnehallen , jossa samaan aikaan ovat meneillään myös leipomoalan ammattimessut Scandinavian Bakery Fair.

Suomea kilpailussa edustaa Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue kokoonpanolla Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo (taitotyö), Joachim Wunsch, Finnbakels Oy (ruokaleivät) ja Jari Viljamaa, Harjun Leipomo Oy (kahvileivät). Joukkueen valmentajana ja kilpailun tuomarina toimii Veli-Matti Ahvenharju, Royal Bakery Oy. Joukkueen valmennukseen on osallistunut myös leipurimaajoukkueen pääyhteistyökumppanin Valio Oy:n leipomokonsultti Tapio Viikinniemi.

Kilpailu on kahden päivän mittainen ja sen teemana on pohjoismainen mytologia. Suomen joukkue on ottanut kilpailutöihinsä vaikutteita Kalevalasta.

Ensimmäisenä kilpailupäivänä sunnuntaina 26. toukokuuta tehdään kahvileivät ja ruokaleivät (kaksi kilpailijaa).  Aikaa on seitsemän tuntia.  Maanantaina 27. toukokuuta valmistetaan leipätaitotyö (yksi kilpailija) ja aikaa on kuusi tuntia. Kilpailua edeltävänä iltana kukin kilpailija saa käyttää yhden tunnin erilaisiin esivalmistelutöihin.

Kilpailun ruokaleipäsarjassa leivotaan neljä erilaista ruokaleipää, muun muassa patonkeja ja kateleipiä sekä yksi juurella nostatettu leipä. Lisäksi leivotaan leipä, johon osa raaka-aineista arvotaan paikan päällä. Kahvileipäsarjan tuotteina ovat perinteiset croissantit ja briossit sekä lisäksi pullat ja viinerit. Taitotyö tehdään taikinoista ja työhön pitää käyttää vähintään neljää erilaista taikinaa. Sääntöjen mukaan taitotyö tulee valmistaa kokonaan syötävistä raaka-aineista ja sen väritykseen saa käyttää vain ”leivän värejä” eli valkoista, mustaa, ruskeaa ja harmaata.

Nyt järjestettävä Pohjoismaiden välinen leipomoalan mestaruuskilpailu on järjestyksessä kolmas. Viime vuonna mestaruudesta miteltiin Norjassa, missä voiton vei Tanska. Suomi sijoittui kilpailussa kolmanneksi Ruotsin jälkeen. Kilpailun tulokset julkistetaan maanantaina 27. toukokuuta iltapäivällä.

Panimoliitto: Veronkorotukset raipanisku kotimaiselle panimoteollisuudelle

Panimoteollisuuden verotus(pdf)

Kotimaisiin panimotuotteisiin kohdistuva veropaine on viime vuosien aikana kasvanut kohtuuttomasti. Verotuksen ylös ajama kallis kuluttajahinta on omiaan vauhdittamaan yksityistä kaljarallia, jonka seurauksena rajojen taakse jätetään varovaisestikin arvioiden noin 300 miljoonaa euroa tärkeitä verotuottoja.

Vuonna 2011 panimoteollisuus kerrytti Suomen verokassaa 1 300 miljoonan euron verran. Verojen määrä tuntuu huomattavan suurelta, kun sitä vertaa alan kokonaisliikevaihtoon, joka samana vuonna oli yhteensä vain 893 miljoonaa euroa.

– Verojen kokonaispotti on yhtä suuri kuin koko sisäministeriön hallinnonalan budjetti ja noin puolet puolustusministeriön vuosittaisista menoista, summaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Arvonlisä-, alkoholi- ja virvoitusjuomaveroa on korotettu useaan otteeseen viimeisen kolmen vuoden aikana. Pelkästään virvoitusjuomavero on tänä aikana lähes kolminkertaistunut. Kun vuonna 2010 virvoitusjuomavero oli 4,5 senttiä litralta, oli se vuonna 2012 jo häkellyttävät 11 senttiä litralta. Olutveroa on nostettu viimeisen neljän vuoden aikana neljästi, viimeksi rajummin kuin muita alkoholituotteita.

Veronkorotuksista luovuttava työllisyyden tukemiseksi

Yksityinen maahantuonti on todellinen uhka kotimaisen panimoteollisuuden jatkumiselle. Pelkästään Viroon jää varovaisen arvion mukaan halvemman oluen metsästäjien mukana vuosittain noin 300 miljoonaa euroa verotuloja, jotka voisivat näkyä uusina alan työpaikkoina.

Tällä hetkellä panimoteollisuus työllistää suorasti ja epäsuorasti yhteensä lähes 30 000 ihmistä. Panimoalan suoraan työllistäviä henkilöitä on 2 300.

– Yhtälö on nykyisellään kestämätön. Kehysriihessä päätetyistä veronkorotuksista luopuminen on panimoteollisuuden elinehto, ja on epäselvää, riittääkö sekään. Suomen on tässä tilanteessa seurattava Tanskan ja Iso-Britannian esimerkkiä ja laskettava panimoteollisuuden verotasoa kotimaisen työllisyyden tukemiseksi, Ussa vaatii.

Olut on panimoteollisuuden perusta

Oluen osuus koko panimoteollisuuden verokertymästä on 71 prosenttia, eli noin 926 miljoonaa euroa. Kuluttajalle panimotuotteiden rankka verotus näkyy suoraan oluen hinnassa, josta puolet muodostuu erilaisista veroista.

– Kun verokertymää verrattiin oluen kokonaiskulutukseen, voitiin todeta, että jokaisesta olutlitrasta on maksettu veroja keskimäärin 2,19 euroa. Muun panimoteollisuuden osuus, 29 prosenttia, sisältää virvoitusjuomista, siidereistä ja long drink -juomista kerätyt verot. On selvää, että oluen merkitys panimoteollisuuden tulevaisuutta ajatellen on valtava, Ussa selvittää.

Tiedot perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n tilaamaan ja Ernst & Young Oy:n toteuttamaan tutkimukseen panimoteollisuuden verotuksesta Suomessa.

Lisätietoja:www.kohtuullisesti.fi

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen teollisuuden edunvalvoja. Sen jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto toimii Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteydessä, ja se edustaa maamme jalostusarvoltaan neljänneksi suurinta elintarviketeollisuuden alaa.