Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Duché de Longueville Cidre Brut täydentää ranskalaisten maalaissiiderien valikoimaa Alkossa

Suomessa myytävien ranskalaisten maalaissiidereiden valikoima kasvaa huhtikuussa, kun Alkon hyllyihin ilmestyy reheväarominen Duché de Longueville Cidre. Ranskan tunnetuimmalta siiderintuotantoalueelta Normandiasta saapuva uutuus on kaikkien kukkarolle sopiva keväinen juoma, sillä ison pullon aitoa lisäaineetonta siideriä saa omakseen alle viidellä eurolla. Kuiva siideri on monikäyttöinen juoma, jolla voi ilahduttaa ystäviä kesän ensimmäisellä piknikillä, maistella suolaisten juustojen kanssa tai viilentää oloa saunan jälkeen.

Luoteis-Ranskassa sijaitseva Normandia ei viileän merellisen ilmaston ansiosta sovellu viiniköynnösten viljelyyn, mutta merten ympäröimä maakunta tarjoaa erinomaiset olosuhteet omenoiden kasvatukseen. Omenapuut ovat vihertäneet Ranskassa jo varhaiselta keskiajalta lähtien, ja normandialaiset ovat herkutelleet mehukkailla omenilla ruokapöydässä sekä valmistaneet hedelmistä runsaanmakuisia siidereitä ja tisleitä. Normandialaisten siidereiden rehevän ja hyvärakenteisen maun salaisuus ovat sadat eri omenalajikkeet, joista jokainen antaa kevyesti kuplivalle juomalle ominaiset piirteet.

Pernod Ricardin maahantuoma puolimakea normandialaisen Cidraie on jo vuosia ihastuttanut aitojen maalaissiidereiden ystäviä, ja nyt klassikko saa rinnalleen saman tuottajan täysin kuivan omenasiiderin. Duché de Longueville Cidre Brut -siideriin käytetyt omenat ovat saaneet kypsyä Normandian viileän ilmaston ansiosta aromikkaiksi ja hapokkaiksi. Syksyllä omenoiden saavuttaessa täydellisen kypsyyden, hedelmät on puristettu mehuksi ja käytetty miedoksi omenajuomaksi. Maalaissiiderin kevyet kuplat ovat syntyneet samppanjan tapaan toisen käymisen aikana ilmatiiviissä pullossa, jossa syntyvä hiilidioksidi ei ole päässyt karkuun, vaan integroitunut siideriin.

Duché de Longueville Cidre Brut on täysin lisäaineeton siideri, johon ei ole missään valmistusvaiheessa lisätty sokeria tai vettä. Kuiva ja rehevä siideri on monipuolinen juoma, johon on vaikea olla ihastumatta. Ranskalainen siideri kannattaa viilentää hyvin ennen tarjoilua ja korkata esimerkiksi kevätjuhliin saapuvien vieraiden iloksi. Siideri on erinomainen virkistäjä kesähelteillä, mutta sitä kannattaa rohkaistua tarjoamaan myös suolaisten juustojen tai leikkeleiden kanssa. Parhaiten siideri tulee juttuun legendaaristen normandialaisten kittijuustojen kuten Pont-l’Évêquen, Livarotin tai Camembertin kanssa. Kotikokkaajan kannattaa lorauttaa Duché de Longuevilleä uunissa hautuvaan possu- tai kananpoikapataan, johon siideri tuo mehukkaan omenaisen vivahteen.

UUTUUS
Duché de Longueville Cidre Brut

Alkon tuotenumero: 764167
Hinta: 4,99 €

VANHA TUTTU
Cidraie

Alkon tuotenumero: 789564
Hinta: 2,89 €/0,33 l

www.pernod-ricard-finland.com

Pernod Ricard Finland Oy on Suomen alkoholimarkkinoiden toiseksi suurin toimija ja maailman toiseksi suurimman alkoholikonsernin, ranskalaisen Pernod Ricardin omistama tytäryhtiö.

Pernod Ricard Finland Oy vastaa Pernod Ricard Groupin tuotteiden sekä monien muiden kansainvälisesti tunnettujen viinien ja väkevien alkoholituotteiden myynnistä ja markkinoinnista Suomessa. Pernod Ricard Finland on myös laadukkaiden kotimaisten alkoholijuomien valmistaja.

Vuoden kokkaava perhe 2013 -kisan voittaja on Perhe Rautama Espoosta

Kolme kokkaavaa perhettä kisasi 28.4. Lähiruoka & luomu 2013 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa Vuoden kokkaava perhe 2013 -tittelistä. Perhe Rautama (Kimmo-isä ja Otso, 9) voitti kisan tuunatulla luomubroileri-caesarsalaatilla. Voittajan valitsi asiantuntijaraati, jonka jäseninä olivat MTK:n Ruokakulttuuriasiamies Anni-Maria Syväniemi, ravintola Olon keittiömestari Pekka Terävä, Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä ja Maku-lehden ruokatoimittaja ja toimitussihteeri Emilia Kolari.

Vuoden kokkaava perhe 2013 -kisan järjesti Suomen suurin ruokalehti Maku. ”Kilpailun tarkoituksena on nostaa jokapäiväisen ruoanlaiton arvostusta ja innostaa kotikokkaajia kokeilemaan uusia raaka-aineita, ruoanlaittotapoja ja -välineitä keittiössään. Yhdessä kokkaamista ja yhteisen ruokapöydän ääreen kokoontumista arvostetaan perheissä ja niitä arvoja haluamme Maku-lehdessä tukea”, kertoo Maku-lehden päätoimittaja Marita Joutjärvi.

Finaalissa perheiden tehtävänä oli valmistaa puolessa tunnissa herkullinen neljän hengen ateria, jonka pääraaka-aineena oli käytettävä luomubroilerinrintafileetä. Muut raaka-aineet olivat vapaasti valittavissa tarjolla olevista vaihtoehdoista.

”Kun kuvun alta paljastui broilerinfileetä, päätimme Otson kanssa tehdä ikihyvää caesarsalaattia. Hetken jouduimme pähkäilemään, sillä kastikkeeseen olennaisesti kuuluvia parmesaanijuustoa ja anjovista ei ollut tarjolla. Löysimme sitten onneksi kalakastiketta, jolla saimme makuun oikeaa vivahdetta”, Kimmo Rautama selostaa.

Pääpalkinnoksi Vuoden kokkaava perhe sai illalliskortin ravintola Muruun. Kaikki kolme finalistia palkittiin lisäksi Heirolin upealla tuotepaketilla sekä Maku-lehden vuosikerralla.

Maku-lehti on Suomen suurin ruokalehti: levikki 49.570 (LT 2012) ja lukijamäärä 186.000 (KMT 2012). Maku-lehteä julkaisee A-lehdet Oy, jonka muita julkaisuja ovat Apu, Avotakka, Demi, Eeva, Kauneus & Terveys, Lily.fi, Meidän Mökki, Meidän talo, Soundi, Tuulilasi, Urheilulehti, ViherPiha, Voi hyvin, ApuKrypto ja ApuRistikot. Konserniin kuuluvat myös Image, Kotivinkki, Mondo, Talo&Koti ja Trendi.

Perinteinen Pommac ihastuttaa kevään ja kesän juhlissa

Perinteisen Pommac-virvoitusjuoman ainutlaatuinen maku kruunaa kevään ja kesän juhlat. Juhlajuomien kestosuosikki Pommac sopii sellaisenaan alkoholittomaksi maljaksi tai juhlaboolin ainesosaksi. Tänä keväänä herkullinen Pommac hurmaa uudessa pakkauksessa, 0,275 litran lasipullossa, joka on myynnissä ravintoloissa.

Aidoista hedelmistä ja marjoista valmistettu Pommac on ollut Suomen suosituimpien virvoitusjuomien joukossa ja vuosikymmenien ajan. Laadukas sekahedelmävirvoitusjuoma ei ole maultaan yhtä makea kuin muut virvoitusjuomat, ja sen kuiva maku sopii erinomaisesti kevään ja kesän juhlien tarjoiluihin.

Pommacin jäljittelemätön maku saadaan aikaan alkuperäisellä, vuosikymmenten takaisella reseptillä. Juomaa kypsytetään tammitynnyreissä vähintään kolmen kuukauden ajan. Pommac on tiettävästi ainoa virvoitusjuoma, jonka raaka-ainetta on kypsytetty tammitynnyreissä.

Suomen vanhin virvoitusjuoma
Pommac saapui Suomeen 1930-luvun alussa, ja se on Suomen vanhin virvoitusjuoma. Ruotsissa Pommacia on nautittu vuodesta 1919 lähtien. Pommacin nimi on syntynyt sanoista Pommery ja Cognac, joilla viitataan juoman shampanjaa muistuttaviin ominaisuuksiin sekä konjakille tyypilliseen tammitynnyrikypsennykseen.

Vappumaljojen klassikko
Kupliva Pommac-malja sopii myös vapun juhlintaan. Vappupäivänä 1.5. Pommac-vaunuista jaetaan 2000 ensimmäiselle maistiaisia juhlajuomasta Merisataman rannassa ja Kaivopuistossa.

Pommac on saatavilla uudessa pakkauksessa 0,275 litran lasipullossa ravintoloissa. Kaupoissa Pommac ja Pommac Light myydään 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa.

Hartwall
Hartwall on juoma-alan innovatiivinen suunnannäyttäjä. Hartwallin tuotevalikoimaan kuuluu oluita, siidereitä ja long drink -juomia, pullotettuja vesiä, virvoitusjuomia, erikoisjuomia sekä tytäryhtiö Hartwa-Traden kautta viinejä ja muita alkoholijuomia. Tunnetuimmat tuotemerkit ovat Lapin Kulta, Karjala, Foster’s ja Heineken -oluet sekä Hartwall Jaffa, Hartwall Novelle, Upcider ja Hartwall Original Long Drink. Hartwallin moderni tuotantolaitos sijaitsee Lahdessa. Lähdevesipullottamo on Karijoella Etelä-Pohjanmaalla ja pääkonttori Helsingissä. Hartwall on osa Heinekenia, joka on Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin panimo volyymilla mitattuna.

Osuuskauppa Hämeenmaa: Uudistettu Lahden Seurahuone avaa ovensa

Täysin uudistettu Sokos Hotel Lahden Seurahuone avaa ovensa asiakkailleen vapun kynnyksellä. Pitkät perinteet omaavan hotellin peruskorjaus ja ilmeen uudistaminen on odotettu merkkipaalu Seurahuoneen 121-vuotiaassa historiassa. Tilojen lisäksi myös ravintolakonseptit on suunniteltu täysin uudelleen. Luvassa on vieraanvaraista, yksilöllistä palvelua ja tunnelmallista ajanvietettä.

Palvelukulttuuri seuraavalle tasolle

Sokos Hotel Lahden Seurahuoneen uudistamista lähdettiin suunnittelemaan, kun hotelli kiinteistöineen siirtyi Osuuskauppa Hämeenmaan omistukseen vuonna 2011. Tavoitteena oli mahdollistaa nykypäivän asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen. Hotellinjohtaja Jani Ruponen on avauksen kynnyksellä toiveikas, että tässä on onnistuttu.

– Seurahuoneella keskitytään erityisesti henkilökohtaiseen palveluun ja ihmisten aitoon kohtaamiseen. Hotellivierailun pitää olla elämys, mitä tukee Solo by Sokos Hotellit -konseptimme. Se merkitsee muun muassa tunnelmallisia yksityiskohtia, kuten kahvin tarjoilemista aamiaisella pöytiin, Jani Ruponen kertoo.

Tarkkaan mietityt ravintolakonseptit

Myös ravintolat ovat uudistuneet Seurahuoneella täysin. – Tunnelmallinen, laadukas, sisältää lähialueen erikoisuuksia, Jani Ruponen kuvailee Seurahuoneen ravintoloiden filosofiaa.

Lahtelaisten oma olohuone, Bar & Bistro SeuraHuone, tarjoaa mutkatonta ruokaa ja seurustelujuomia sekä rentoa ajanvietettä. Vieraanvarainen ja lämminhenkinen Trattoria Seurahuone tarjoaa puolestaan italialaisen keittiön parhaimmistoa, viimeisen päälle valmistettuna. – Lisäksi tilausravintolatoiminta ja Häme-sali palautetaan vanhaan kunniaansa, Jani Ruponen lisää.

Investointi Lahden keskustan kehittämiseen

Seurahuoneen mittavan peruskorjauksen lähtökohta oli tilojen turvallisuuden, viihtyisyyden sekä palvelukyvyn varmistaminen vuosikymmeniksi eteenpäin. Myös energiatehokkuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mistä kertovat esimerkiksi aurinkokeräimet rakennuksen katolla.

Hotellin uudistamiseen liittyvä investointi on Hämeenmaan viime vuosien merkittävimpiä. Tavoite on lisätä koko Lahden seudun matkailullista vetovoimaa. – Haluamme olla aidosti mukana kehittämässä myös Lahden keskustaa ja sen palveluita. Seurahuone on merkittävä osa paikallista historiaa, ja sen peruskorjaaminen ja tuominen nykypäivään on ollut kunniatehtävä, Hämeenmaan toimitusjohtaja Taavi Heikkilä toteaa.

Sokos Hotel Lahden Seurahuone avaa ovensa asiakkailleen tänään vapun aatonaattona. Grand Opening -avajaisia juhlitaan perjantaina 10.5.13.

Hämeenmaa – yli 142 000 asiakkaansa omistama yritys

Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät-Hämeessä, 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen.

Panimoliitto: Suomalaisten juomatavat ovat muuttuneet – taantuma ei enää kasvata oluen kulutusta

Vielä 1990-luvulla vaikea lama sai oluen kulutuksen kasvuun, vaikka samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus pieneni. 2000-luvulla oluen kulutus on alkanut kuitenkin seurata bruttokansantuotteen kehitystä, eikä taantuma enää ole saanut oluen kulutusta nousuun 90-luvun laman tavoin.

Suomalaisten juomatavat ovat 2000-luvulla muuttuneet. Vielä 1990-luvun laman aikana oluen kulutus nousi talouden romahtaessa, vaikka samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus pieneni.

Oluen kulutus oli suurimmillaan vuonna 1992, jolloin sitä kulutettiin 88 litraa asukasta kohti. Kun bruttokansantuote laman jälkeen lähti nousuun, oluen kulutus lähti puolestaan laskuun.

– Tällä hetkellä vaihtelut oluen kulutuksen ja BKT:n välillä ovat sen sijaan samansuuntaisia, ja huonot ajat näkyvät myös oluen myynnissä, joka on ollut laskussa, sanoo Danske Bankin ekonomisti ja johtava neuvonantaja Lauri Uotila.

Taantuma on siis saanut oluen kulutuksen laskemaan tai sitten emme eläkään niin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kuin kuvittelemme.

Oluen kulutus ja BKT samaan suuntaan

Laajemminkin katsottuna 2000-luvulla oluen kulutuksessa ja BKT:n kehityksessä on 1990-luvun lama-ajasta poiketen havaittavissa samankaltaisuutta. Esimerkiksi finanssikriisin aikaan oluen kulutus laski yhtä aikaa BKT-käyrän kanssa.

– Vuonna 2009 kun bruttokansantuote romahti yhdeksän prosenttia, myös oluen kulutus putosi lähes kuusi prosenttia, sanoo Lauri Uotila.

Vuonna 2010 olutta kulutettiin enää vajaa 74 litraa asukasta kohti.

– Tällä hetkellä elämme edelleen keskellä eurokriisiä, eivätkä talouden näkymät ole kovin suotuisat, joten oluen kulutus säilynee tänä vuonna ennallaan, Danske Bankin Uotila ennustaa.

Oluen kulutus on siis kehittynyt hyvään suuntaan, eikä olut ole enää juoma, jota nautitaan eniten silloin, kun menee huonosti. Sitä ei nautita lohdukkeeksi tai esimerkiksi arvokkaampien juomien korvikkeeksi. Sen sijaan olut vaikuttaisi olevan seurustelujuoma, jota nautitaan esimerkiksi kun on syytä juhlaan.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen teollisuuden edunvalvoja. Sen jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto toimii Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteydessä, ja se edustaa maamme jalostusarvoltaan neljänneksi suurinta elintarviketeollisuuden alaa.

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailuiden finalistit valittu

Kamppailu kokkien ja tarjoilijoiden Suomen mestaruudesta käy kuumana. Tuomarit valitsivat tänään käydyistä välieristä kuusi parhaiten suorituksessaan onnistunutta lauantain finaaliin.

Tunnelma Lähiruoka & luomu -tapahtumassa oli tiivis kun Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -semifinalistit esittelivät osaamistaan yleisölle ja tuomaristolle. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Vuoden Tarjoilija -kilpailu tuo tapahtumaan uuden ulottuvuuden, kun kokkien ja salihenkilökunnan kykyjä päästään mittaamaan samassa kilpailussa.

Vuoden Kokki -kilpailun tehtävänä oli valmistaa kala- ja liharuoat, joiden perusteella kilpailijat oli valittu semifinaaliin. Vuoden Tarjoilija -semifinaalissa osaamista arvioitiin viidellä osa-alueella: kattaminen ja tarjoilutilanteeseen valmistautuminen sekä saliruoanvalmistukseen, viinin tarjoiluun, kahvin valmistukseen ja alkoholijuomiin liittyvät tehtävät.

Tehtävistä suoriuduttiin erinomaisesti ja tuomareilla oli vaikea tehtävä valita kahdentoista osanottajan joukosta kilpailun crème de la crème.

Finaalit alkavat lauantaina 27.4.2013 kello 9.00 Helsingin Messukeskuksessa.

 

Vuoden Kokki 2013 -finalistit                     Vuoden Tarjoilija 2013 -finalistit

 

Toni Kostian Ravintola Luomo Helsinki Maria Suihkonen Hullu Poro Sirkka
Simo Pietarinen G.W.Sundmans Helsinki Saara Alander Ravintola Roux Lahti
Erik Mansikka Logomo Kitchen Turku Elina Turunen Ravintola Nokka Helsinki
Lasse Koistinen Ravintola Palace Helsinki Niina Hakolahti Ravintola Palace Helsinki
Ismo Sipeläinen G.W.Sundmans Helsinki Kata Shecter Musta Lammas Kuopio
Jarno Seppä Ravintola Smör Turku Toni Yksjärvi Ravintola Sipuli Helsinki

Vuoden Kokki -kilpailun johtajana toimii Marko Palovaara (Bistro O mat) ja päätuomarina Sauli Kemppainen (Kämp Hotel). Kilpailun tiimissä ovat myös Eero Vottonen (Vuoden Kokki 2012), Sampo KanteleSasu LaukkonenBirgitta Sirkiä ja Sari Mattila.

Vuoden Tarjoilija -kilpailun johtajana toimii Marja Hemmi (Ravintolakoulu Perho) ja päätuomarina Miia Sironen (Pöllöwaari).Työryhmään kuuluvat myös Hannu HakalaMerja LahdenkauppiAnnika Rönni-Sällinen, Birgitta Sirkiäja Sari Mattila.

Vuoden Kokki 2013 ja Vuoden Tarjoilija 2013 -kilpailujen pääyhteistyökumppaneina ovat Metos, Valio ja Suomen Messut.Muita yhteistyökumppaneita ovat Torres, E. Ahlström, Hackman, Hartwall, Heinon Tukku, HK, Iittala, KiiltoClean, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Opetushallitus, Pernod Ricard, Pajunen, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paulig, Ravintolakoulu Perho, Santa Maria, Astiavuokraus Oy Jubilee ja A la Carte -kirjat. Tukijoina myös Viini-lehti, Aromi-Lehti ja Vitriini.

Pernod Ricard Finland: “Se lausutaan elizee” – Elysée 60 vuotta!

Juhlavuoden kunniaksi Elysée No1 kuplii rohkeasti kotimaisella ilmeellä tehden kunniaa pitkälle valmistusperinteelleen ja ainutlaatuiselle valkoherukkaiselle raaka-ainepohjalleen. ”Suomalaisten samppanja” on saatavilla juhlapuvussa loppuvuoden 2013 ajan. 

Elysée sai maailmanensi-iltansa keväällä 1953, jolloin hallituksella oli Kekkonen ja ihmisillä viinakortti. Tuotelanseerauksen taustalla oli ajatus, että Suomessa pystytään valmistamaan herukoista yhtä laadukasta kuohuviiniä kuin ulkomailla rypäleistä. Alkuaikoinaan Elysée pakattiin käsin ja makuuasentoon, korkki painettiin pulloon kahden tytön jalkavoimin. Valmistuksessa pisimpään työskennelleet tietävät aina vain yhtä hyvän tuotteen olevan tulosta alusta asti käytetystä cuve close-menetelmästä. Elysée on suomalaisten 60-vuotias kuohuviiniklassikko!

Elysée on kruunannut aikojen saatossa paitsi kotoisia juhliamme myös valtiotasolla käytyjä onnistuneita neuvotteluita. Onpa Elysée ollut myös yksi linnan juhlien salaisen boolireseptin ainesosa. Vuosien varrella Elysée on saanut rinnalleen kokonaisen kuohuviiniperheen, johon kuuluvat kuivemman kuohuviinin ystävän Elysée Dry, herkkä Elysée Rosé sekä aidoista lakoista upean vivahteen saava Elysée Arctic. Kaikissa Elysée -kuohuviineissä on käytetty kotimaista valkoherukkaa, joka on kuohuviinin raaka-aineena ainutlaatuinen. Se tuo makuun herkullista pehmeyttä ja hienostuneisuutta.

Muistoja menneiltä vuosilta

”Eihän meillä muuta ollutkaan kuin Elyséetä!” (Tarja Uitti, toimitusjohtaja, PRF)

”Peevelin pyttyjä piti vuorata pihalla kerätyllä lumella, että ne saatiin viilennettyä.” (Olavi Lintervo, alkoholialan erikoisasiantuntija vuosikymmenten kokemuksella, PRF)

”Vaati kaksi tyttöä painamaan kuohuviinikorkki pulloon.” (Teuvo Leandersson, alkoholialan erikoisasiantuntija vuosikymmenten kokemuksella, PRF)

”Nautittu omissa häissä, totta kai.” (Kaj Vigren, viinimestari PRF)

Elysée No1 Demi-Sec 12,0 til-%

Alkon hinta 7,98 eur.

 

Panimoliitto: IV-olut päivittäistavarakauppaan

Jakelutien muutos laskisi IV-oluen vähittäismyyntihintaa 25 prosenttia ja kaikkien alkoholijuomien vähittäismyyntihintaa 3,8 prosenttia.  Hinnan laskun seurauksena IV-oluen osuus vähittäismyynnin arvosta kasvaisi kahdesta prosentista (vuosi 2010) 24 prosenttiin. III-oluen laskisi 41 prosentista 23 prosenttiin. Oluen matkustajatuonnin arvo puolittuisi noin 100 miljoonasta eurosta.  Väkevien alkoholijuomien osuus vähittäismyynnin arvosta laskisi 25 prosentista 21 prosenttiin.

Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnan lasku, matkustajatuonnin väheneminen ja oluen vähittäiskulutuksen painopisteen siirtyminen litroissa mitattuna korkeammin verotettavaan IV-olueen lisäisivät valtion alkoholiverotuloja 54 miljoonaa euroa (4,9 %).

Absoluuttialkoholin kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan kolme prosenttia. Koska alkoholijuomien kulutuksen painopiste siirtyy väkevistä alkoholijuomista oluisiin, alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan kasvavan ainoastaan vajaat kaksi prosenttia. Alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan olevan sitä pienempi, mitä laimeampana alkoholi kulutetaan.

IV-oluen jakelutien muutos lisäisi panimotuotteiden myyntiä 114 miljoonaa euroa. Valintamyymälöiden liikevaihto kasvaisi 2,4 prosenttia ja elintarvikekioskien 4,6 prosenttia. Alkon myynti vähenisi 7,5 prosenttia. Suurten kauppojen myynti säilyisi lähes ennallaan.  Työllisyys kasvaisi 300-400 henkilötyövuotta. Pienkauppojen ”kauppakuolemat”  vähenisivät noin 100 kappaleella.

Tutkimusaineistona on käytetty alkoholijuomien vähittäismyynnin arvo-, hinta- ja määrätietoja juomaryhmittäin vuosilta 1990-2010. Tarkastelussa on otettu huomioon myös alkoholijuomien matkustajatuonti sekä Viron ja Suomen hintaerot juomaryhmittäin. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Päivittäistavarakauppa ry ja Panimoliitto.

IV-olut päivittäistavarakauppaan Pasi Holm
Esitys saatavissa pdf-tiedostona alla olevasta linkistä: IV-olut
http://www.ptt.fi/dokumentit/iv-olut_0502131444.pdf

Menetelmästä tarkemmin: III-olut Alkoon ja II-olut kauppoihin, PTT raportteja 233
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap233_1202130857.pdf

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen teollisuuden edunvalvoja. Sen jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto toimii Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteydessä, ja se edustaa maamme jalostusarvoltaan neljänneksi suurinta elintarviketeollisuuden alaa.

Panimoliitto: Viinat ja viinit aliverotettuja, oluet yliverotettuja

Alkoholijuomien ”optimaalinen” verotus on riippuvainen kahdesta tekijästä: alkoholijuomien haittojen ehkäisemisestä sekä verotulojen keräämisestä alkoholiveron avulla.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen alkoholiverorakenne on kummajainen. Suomen lisäksi vain Italiassa ja Iso-Britanniassa viinoja verotetaan ainoastaan noin 1,4-kertaisesti oluen verotukseen verrattuna, kun tarkastellaan veroa absoluuttialkoholilitraa kohden. Muissa Euroopan maissa viinojen verotus olueen verrattuna on ainakin kaksinkertainen.

Mietoja alkoholijuomia pitäisi verottaa kevyemmin kuin väkeviä alkoholijuomia

Alkoholijuomien kulutuksen aiheuttamien akuuttien haittojen kannalta on huomattavaa merkitystä sillä, kuinka väkevässä muodossa alkoholijuomia kulutetaan. Alkoholihaittojen ehkäisemistavoitteen mukaan mietoja alkoholijuomia tulisi verottaa kevyemmin kuin väkeviä alkoholijuomia.

Tässä tutkimuksessa etsitään taloudellista perustetta ”optimaaliseen” alkoholiverotukseen. ”Optimaalista” alkoholiverorakennetta verrataan vuoden 2012 voimaan tulleeseen alkoholiverorakenteeseen. Tutkimuksen tulos on selkeä. Suomessa oluen verotus on liian kireää ja viinojen ja viinien verotus liian lievää. Sellaisella verorakenteen muutoksella, jossa viinojen ja viinien verotusta kiristettäisiin ja oluen verotusta kevennettäisiin, pystyttäisiin nykyistä tehokkaammin ehkäisemään alkoholin kulutuksen aiheuttamia haittoja. Verorakenteen muutos ei mitenkään vaaranna valtion tavoitetta kerätä tarvitsemiaan alkoholiverotuloja. Hinnoilla on suhteellisesti vähemmän vaikutusta viinojen ja III-oluen kulutukseen.

Suomessa viinat ovat absoluuttialkoholin – 100 prosenttia alkoholia – hinnaltaan kaikkein halvimpia alkoholijuomia. Vuonna 2010 viinojen keskihinta absoluuttialkoholilitralta oli 64 euroa ja III-oluen 72 euroa. III-olut oli absoluuttialkoholin hinnaltaan halvin alkoholijuoma vielä 1990-luvun alussa.

Matkustajatuonti ei voi olla selitys Suomen kummalliseen verorakenteeseen. Suomeen tuoduista alkoholijuomista litroissa mitattuna suurin osa on oluita. Absoluuttialkoholin tuonti kohdistuu pääosin viinoihin ja muihin väkeviin alkoholijuomiin. Matkustajatuonti ei voi olla peruste mietojen alkoholijuomien ylikireään verotukseen.

Alkoholijuomien optimivero Suomessa
Pasi Holm – Veera Laiho
PTT työpapereita 135.

alko_vero_1_0405121217 (pdf)

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen teollisuuden edunvalvoja. Sen jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto toimii Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteydessä, ja se edustaa maamme jalostusarvoltaan neljänneksi suurinta elintarviketeollisuuden alaa.

Atria Oyj: Atria keskittää valmisruokatuotantoa Karkkilasta Nurmon tehtaalle

Atria Suomen valmisruokatuotannon toimintojen järjestelyjä koskevat yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Atria on tehnyt päätöksen keskittää valmisruokatuotannon Karkkilasta Nurmon tehtaalle. Karkkilan tuotantolaitos suljetaan lokakuun loppuun mennessä. Kaikille yt-neuvotteluiden kohteena oleville henkilöille on tarjottu työpaikkaa Atrian muilta tuotantolaitoksilta. Neuvottelut koskivat yhteensä 32 henkilöä Karkkilan tuotantolaitoksella. Järjestelyistä arvioidaan muodostuvan noin yhden miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö.

Atria Oyj on voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä, suomalainen elintarvikealan yritys. Atria on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Suomessa, Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella.

Atrian liikevaihto vuonna 2012 oli 1 343,6 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 4 898 henkilöä. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia.
Atrian asiakasryhmiä ovat päivittäistavarakauppa, Food Service -asiakkaat ja alan teollisuus. Lisäksi sillä on omiin tuotemerkkeihin perustuvaa Fast Food -konseptiliiketoimintaa. Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903, jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Atria Oyj:n osakkeet listataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä.