Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

LEIVÄSTÄ KOKONAINEN ATERIA RAVINTOLA KATSOMOSSA

Leivän ympärille voi rakentaa hienoja annoksia tai jopa kokonaisen aterian. Ravintola Katsomon leipäviikoilla tarjoillaan muun muassa sipulikeittoa limpusta, saaristolaisleipää terriinin muodossa ja jälkiruoaksi jäätelösandwichejä. Oman keittiön leivästä tehdyt annokset tuovat kevään värit lautaselle.

Kun vastaleivottu, tuoksuva leipä saapuu pöytään, sitä on vaikea vastustaa. Ravintola Katsomo ottaa ilon irti leivän monista ulottuvuuksista: kevään erikoismenun kaikki annokset pohjautuvat leipään. – Leivät leivotaan ravintolan omassa keittiössä, ja niistä rakennetaan värikkäitä annoskokonaisuuksia, jotka vievät kielen mennessään, kuvaa ravintolatoimenjohtaja Salla Tapojärvi.

Toast Skagen on Ruotsista lähtöisin oleva alkuruoka, jossa leipäviipaleen päälle kootaan runsas keko käsin kuorittuja katkarapuja. Leipäviikkojen suvereenia klassikkoa höystää raikkaan sitruunainen majoneesi.

Yhtä lailla rakastettu makupari on saaristolaisleipä ja graavisiika, mutta tällä kertaa leipä tarjoillaan terriinin muodossa. Annoksen kruunaa hienostunut siianmäti. – Tätä voisi syödä myös silmillään, sillä väriskaala vaihtelee leivän tummanruskeasta täytteen vaalean vihertäviin sävyihin sekä mädin pirteään oranssiin, keittiömestari Veera Mikkonen kuvaa.

Leipä käy myös tarjoiluastiasta. Sipulikeitto Ravintola Katsomon tapaan tarjoillaan rapeakuorisen limpun sisältä, ja lopuksi syödään myös leipä, joka on imenyt itseensä mehevät maut.

Burgerien ystäville on oma vaihtoehtonsa. Possusliderit eli miniburgerit kätkevät sisälleen kolme täytettä: perinteisen jauhelihapihvin lisäksi voi maistella pekonia coleslaw’n kanssa sekä pulled pork -tyylistä ylikypsäksi haudutettua, revittyä possunlihaa.

Pääruokana on nostalginen ja maukas metsästäjän leipä, jonka Ravintola Katsomon keittiötiimi valmistaa vasikasta ja kantarelleista. Vaihtoehtona on hapankorpuilla paneroitu kampela porkkanapyreen ja fenkolikastikkeen kyydittämänä.

Jälkiruoaksi keittiömestari Mikkonen halusi ehdottomasti valita oman lempiherkkunsa eli jäätelösandwichin. Ohittamaton vaihtoehto on myös leipävanukas, joka rakennetaan kerroksittain vadelmamoussen ja mustikkahillon kera.

Ruokajuomaksi suositellaan reheviä gourmet-oluita, joita Ravintola Katsomossa on hyvä valikoima.

Ravintola Katsomon Leipäviikot keskiviikosta lauantaihin 28.2.-23.3.2013 à la carten ohella.

180-vuotias Hotelli Seurahuone Helsinki palaa uudistetun ravintolan kautta juurilleen meren ääreen – Uusi Brasserie Le Havre henkii kepeää ranskalaisuutta

Brasserie Le Havren nimen juuret ulottuvat Hotelli Seurahuoneen ensimmäiseen sijaintipaikkaan Kauppatorin rantaan. Nimi kunnioittaa myös eurooppalaisen ruokakulttuurin ydintä, ranskalaista brasserie-tyyppistä keittiötä. Ravintolan menu tulee sisältämään rehellistä, elämänläheistä ja rentoa ruokaa laadukkaista, luonnollisista raaka-aineista. Ravintolan kanssa samaan aikaan avautuvat myös Seurahuoneen Juhlakerros sekä Bar Socis, joka on palautettu entiseen loistoonsa upeine suihkulähteineen. Juhlavuotta viettävä, Helsingin rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevan Seurahuoneen ravintolakokonaisuus tulee uudistuksen kautta lähemmäksi kaupunkilaisia sekä makunautinnoiltaan että puitteiltaan. Ravintola avautuu perjantaina maaliskuun 1. päivä kello 15.

Brasserie Le Havren menu on Henri’x-ravintolasta ja La Petite Maison’sta tunnetun Henrik Poulsenin sekä keittiöpäällikkö Jarmo Pihkalan käsialaa. Makumaailmassa ranskalaisuus näkyy niin makujen aitoudessa ja selkeydessä kuin annoksien runsaudessakin. Tyypilliseen ranskalaiseen brasserie-henkeen annokset voidaan myös jakaa pöytäseurueen kesken. Ranskalaiset maalaissiiderit ja ruokaan ja tunnelmaan sopiva viinivalikoima yhdessä ranskalaisen musiikin kanssa täydentävät makuelämyksen. Asiakaspaikkoja ravintolassa on noin 100.

Koko päivän voimassa olevalta à la carte -listalta löytyy modernilla otteella valmistettujen perinteisten ranskalaisten annosten lisäksi, etenkin lounaalla, tarjottavia päivän annoksia (plat du jour). Arkisin tarjolla olevalla lounaalla pääsee myös nauttimaan runsaasta salaattipöydästä ja päivän keitoista. Sunnuntaisin tarjottava Le Havren Brunssi tuo oman ranskalaisen lisänsä kaupungin brunssivalikoimaan. Lisäksi Hotelli Seurahuoneen aamiaiskonsepti uudistuu ravintoloiden avaamisen yhteydessä. Brasserie Le Havre tulee olemaan hinnoiltaan kuluttajaystävällinen.

Tarjoilijoiden asukokonaisuuden täydentää uniikki esiliina, jossa esiintyy vivahdus ranskalaista romantiikkaa. Pitsillä höystetty musta-valkoinen kukkakuosi, IvanaHelsinki for Seurahuone, tuo raikkaan kontrastin historialliseen miljööseen. Sisustuksessa lattialaatat korostavat brasserie-ilmettä, ja ikkunapöytien korotettu lattia nostaa asiakkaan Kaivokadun aitiopaikalle. Historialliset kattokruunut ja läpikuultavat verhot tuovat oman hienovaraisen lisänsä tilaan. Sisustussuunnittelusta on vastannut Anne Berner Vallila Interior Oy:stä.

Uudistetussa Bar Sociksessa voi aistia menneen ajan elokuvamaailman glamour-henkeä

Bar Sociksen tuotevalikoima tulee sisältämään old school -drinkkejä ja -cocktaileja nykypäivään sovellettuina, laajan valikoiman aperitiiveja, digestiivejä ja kuohuviiniä sekä pientä syötävää. Elokuvamainen sisustus upeine alkuperäisine suihkulähteineen sekä ilmapiiriin sopiva musiikki ja elokuvat luovat tunnelmaan ranskalaisen vivahteen.

Aukioloajat:

Brasserie Le Havre ma-ti klo 11.30-22.00, ke-pe klo 11.30-23.00, la klo 15.00-23.00, su klo 11.30-16.00

Bar Socis ma-ke klo 15.00-23.00, to-la klo 15.00-01.00

Le Havren Brunssi su klo 11.30 alkaen (alkaa 10.3.2013)

Brasserie Le Havre
Hotelli Seurahuone Helsinki, Kaivokatu 12, 00100 HELSINKI, +358 9 69141
www.hotelliseurahuone.fi | www.lehavre.fi | www.facebook.com/brasserielehavre

Restel Hotel Group

Restel Oy on Suomen johtava hotelli- ja ravintola-alan yritys. Liiketoimintaa Restel harjoittaa 49 hotellilla, joissa on yhteensä yli 8 000 huonetta, ja noin 260 ravintolalla. Liikevaihto vuonna 2011 oli 379,8 M€. Yritys työllistää Suomessa yli 5 000 hotelli- ja ravintola-alan ammattilaista. Hotellitoimintaa Restel harjoittaa kansainvälisten Crowne Plaza ja Holiday Inn -ketjujen lisäksi myös kotimaisten Cumulus ja Rantasipi-ketjujen, Hotelli Seurahuone Helsingin sekä Hotelli Atlas Kuopion myötä. Restelin laajasta ravintolatarjonnasta löytyvät niin valtakunnan suurimmat tapahtuma-areenat Hartwall Areenasta Helsingin Musiikkitaloon kuin ravintolaketjut Martina ja Rax Buffet. HelmiSimpukka-ketju toimii valtakunnallisesti 58 liikepaikalla. Restelin valikoimaan kuuluvat myös Hemingway’s, Blok, Mario, Lauantai, Bambu ja Wanha Mestari -ketjut.

MEHEVIÄ ROTUKARJAPIHVEJÄ KELLARIKROUVISSA 4.3.-29.4.2013

Kun lautasella on aitoa pihvikarjan lihaa, sen kyllä huomaa. Nyt kannattaa poiketa Kellarikrouvin rotulihaviikoille maistamaan Charolais’ta, Red Herefordia ja Black Angusta.

Hyvänä pihvipaikkana tunnettu Ravintola Kellarikrouvi ottaa härkää sarvista: rotukarjaviikkojen tähtiä ovat nimenomaan lihantuotantoa varten jalostetut ja kasvatetut nautarodut. ”Laadun näkee ja maistaa”, vakuuttaa keittiöpäällikkö Janek Bjurström. Pihvikarjan liha on rodusta riippuen vähärasvaista tai marmoroitunutta, rakenteeltaan mureaa ja maultaan aromikasta. ”Lihassa on mehukkuutta ja makua omasta takaa”, Bjurström tähdentää.

Kellarikrouvin erikoislista on selkeä ja perinteitä kunnioittava. Alkuruokavaihtoehtoja ovat iki-ihana klassinen katkarapucocktail Thousand Island -kastikkeineen, herkkusienikeitto tai herkullinen hiillostettu härkätartar lisukkeineen.

Pääruoka onkin sitten pihvilihan juhlaa. Kaikkein muhkein annos on Black Angus porterhouse-pihvi kahdelle 500 g herkullisen cole slaw -salaatin kanssa. Australian ylpeys eli Black Angus -rotu tunnetaan mehevyydestään. Kotimainen Charolais-liha esittäytyy miedosti savustettuna sisäfileepihvin ja herkkutattikastikkeen muodossa, ja irlantilainen Red Herefordin ulkofile ylikypsennetään ja tarjoillaan luuydin kastikkeen kanssa.

Kaikki annokset tarjoillaan joko valkosipuli-perunamuhennoksen, maalaisperunoiden tai vihersalaatin kera, asiakkaan valinnan mukaan.  Jälkiruoissa on myös runsaasti valinnan varaa Kellarikrouvin à la carte -listalla.

Ruokajuomaksi ravintolapäällikkö Susanna Reichmuth suosittelee joko olutta tai selkeitä, yhden rypäleen punaviinejä. ”Mielestäni kunnon pihviin sopii hyvin ruokaolut, joka pyöristää makuja ja neutraloi suun. Toisaalta mikäpä olisi parempi yhdistelmä kuin ryhdikkäät Syrah- ja Merlot-tyyppiset punaviinit ja pariloitu, kypsyysasteeltaan juuri sopiva pihvi!”

Rotukarjan esiinmarssi on Kellarikrouville luonteva ja läheinen asia. ”Nykyisin pihvikarjan lihaa on onneksi saatavana yhä enemmän. Mielellämme tarjoamme kulinaarisen elämyksen, joka lähtee jo raaka-aineesta itsestään”, sanoo Janek Bjurström.

Ravintola Kellarikrouvin Rotukarjaviikot à la carten ohella 4.3.-29.4.2013

 

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto: Kysely: Puolet suomalaisista haluaa nelosoluen ruokakauppoihin

Tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista kannattaa nelosoluen myynnin siirtämistä Alkosta ruokakauppoihin. Yleisen käsityksen vastaisesti oluen juojat eivät kuitenkaan usko oman kulutuksensa kasvavan, vaan olutta juotaisiin entiseen malliin.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti paljon keskustelua herättäneeseen nelosoluen myyntiin ruokakaupoissa. Panimoliiton ja Päivittäistavarakaupan teettämän kyselyn mukaan lähes puolet, 46 prosenttia, suomalaisista haluaa nelosoluen ruokakaupan hyllyille. Kyselyyn vastanneista 39 prosenttia puolestaan vastustaa myynnin vapauttamista, 15 prosenttia ei osannut määritellä kantaansa asiaan.

Miehistä lähes 60 prosenttia on myynnin vapauttamisen kannalla, kun naisista vain joka kolmas haluaa vahvempaa olutta ruokakauppoihin. Alle 35-vuotiaista yli puolet toivoo nelosolutta ruokakaupan hyllyille. Alle 50 000 asukkaan kunnissa nelosolutta kaivataan ruokakauppoihin selvästi enemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa Alkolla on tiheä myymäläverkosto.

Oluen kulutus pysyisi ennallaan

Mahdollisuus ostaa nelosolutta ruokakaupoista ei kyselyn mukaan vaikuttaisi oluen juojien juomisintoon. Valtaosa oluen juovista kuluttajista, 93 prosenttia, uskoo myynnin vapauttamisesta huolimatta oman oluen kulutuksensa säilyvän ennallaan. Sen sijaan suomalaiset uskovat muiden lisäävän oluen juomista. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia katsoo, että oluen kulutus yleisesti kasvaisi, jos nelosolutta olisi kaupoista saatavilla.

– Tuloksissa on mielenkiintoinen ristiriita. On syntynyt mielikuva siitä, että nelosoluen tulo ruokakauppoihin lisäisi muiden oluen kulutusta, vaikka omaan juomiseen myynnin vapauttamisen ei uskota vaikuttavan, ihmettelee Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Suurin osa ostaisi jatkossakin keskiolutta

Vaikka nelosolutta olisi saatavilla kaupan hyllyllä, se ei automaattisesti tarkoittaisi sitä, että keskioluen sijaan tartuttaisiin vahvempaan vaihtoehtoon. Kysely paljastaa, että yli puolet oluen juojista, 56 prosenttia, ostaisi ruokakaupasta silti mieluummin keskiolutta. Joka neljäs olutta nauttiva hyödyntäisi uutta mahdollisuutta ja nappaisi ostoskoriin vahvemman oluen.

– Ravintoloissakin on tarjolla kolmosolutta ja A-olutta, ja kolmosoluen myynti on selvästi suurempaa. Suunta on selvästi se, että suomalaiset eivät juokse vain prosenttien perässä, vaan aidosti halutaan esimerkiksi tietynlaiseen ruokaan tai käyttötilanteeseen sopivaa olutta. Meidän tehtävämme päivittäistavarakaupassa on tarjota kuluttajalle näitä vaihtoehtoja, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Myös Panimoliitto toivoo, että olutta olisi mahdollista nauttia muun Euroopan tapaan tiiviimmin osana ruokakulttuuria.

– Päivittäistavarakaupan rajaa nostamalla saisimme erikoisoluet laajemmin kuluttajien saataville, ja ruoan ja oluen yhdistäminen olisi kuluttajille entistä helpompaa ja se edistäisi kohtuukäyttöä, Ussa sanoo.

Risentan uutuusjauhot sopivat monipuoliseen leivontaan

Tiedote 27.2.2013

Uusia, gluteenittomia makuvaihtoehtoja!

Risentan uutuusjauhot sopivat monipuoliseen leivontaan

Terveellisten ja kasviperäisten elintarvikkeiden edelläkävijä Risenta tuo kotileipureiden iloksi kauppoihin uusia, monipuoliseen leivontaan sopivia jauhoja. Kevään juhlien herkullisimmat ja trendikkäimmät leivonnaiset on valmistettu Risentan Kookos-, Hasselpähkinä- ja Soijajauhosta. Kookos- ja hasselpähkinäjauho sopivat gluteenittomaan ruokavalioon, soijajauho sisältää runsaasti proteiinia. Kaikki uutuudet ovat kuitupitoisia ja tuovat makua sekä suolaisiin että makeisiin leivonnaisiin.

Risenta Kookosjauho 300 grammaa, gluteeniton

Risenta Kookosjauho on odotettu uutuus kaikille kookoksen ystäville. Luontaisesti gluteeniton kookosjauho valmistetaan kuivatusta ja jauhetusta kookospähkinän hedelmälihasta. Se antaa suolaisiin ja makeisiin leivonnaisiin mietoa kookoksen makua ja on uudenlainen vaihtoehto gluteenittomaan leivontaan.

Risenta Kookosjauho on erittäin kuitupitoista ja sisältää runsaasti proteiinia. Se sopii keliaakikoille ja vehnäallergisille, proteiinilisäksi lapsille, vanhuksille ja urheilijoille sekä kaikille painonhallinnasta kiinnostuneille. Kookosjauholla on matala glykeeminen indeksi eli se ei nosta verensokeria nopeasti korkealle vaan antaa pidemmän kylläisyyden tunteen.

Vinkki! Kookosjauho on luonnostaan hieman makeaa, joten reseptissä olevaa sokerin määrää voi hieman laskea. Kookosjauho ei muodosta sitkoa eikä sovi käytettäväksi hiivan kanssa. Valitse kohotukseen leivinjauhe ja esimerkiksi psylliumia tuomaan sitkoa.

Ravintoarvo / 100 g
Energiaa 1340 kJ / 320 kcal
Ravintokuitua 43g
Proteiinia 20g
Hiilihydraattia 17g
Rasvaa 10g

Risenta Hasselpähkinäjauho 300 grammaa, gluteeniton

Risentan toinen gluteeniton leivontauutuus on ravinteikas hasselpähkinäjauho, joka valmistetaan jauhetuista hasselpähkinöistä eli euroopanpähkinäpensaan pähkinöistä. Luontaisesti gluteenittomassa ja proteiinipitoisessa hasselpähkinäjauhossa on tallella kaikki pähkinän terveellisesti ominaisuudet: se sisältää reilusti kuitua, antioksidantteja, hyvää rasvaa, vitamiineja ja on erinomainen raudan ja fosforin lähde. Risenta Hasselpähkinäjauho soveltuu keliaakikoille ja vehnäallergisille.

Vinkki! Risenta Hasselpähkinäjauho tuo ihanaa täyteläisyyttä ja pehmeän pähkinäistä makua leivonnaisiin. Hasselpähkinäjauho sopii mainiosti erilaisiin makeisiin leivonnaisiin, vohveleihin, jälkiruokaan ja myslin joukkoon. Kokeile myös leipiin ja sämpylöihin!

Ravintoarvo / 100g
Energiaa 2700 kJ / 650 kcal
Ravintokuitua 10g
Proteiinia 15g
Hiilihydraattia 17g
Rasvaa 61g

Risenta Soijajauho 250 grammaa

Keväällä tehdään energisoivia proteiinismoothieita soijajauhosta! Risenta Soijajauho on monelle tervetullut uutuustuote, sillä se sisältää peräti 40 prosenttia proteiinia ja on lisäksi kuitupitoinen. Soijajauho sisältää myös runsaasti rautaa ja foolihappoa. Soijajauho valmistetaan kuivatuista soijapavuista, jotka murskataan ja jauhetaan. Soija on hyvä lisä erityisesti naisten ruokavaliossa, koska se sisältää kasviestrogeeneihin kuuluvia isoflavoneja.

Risenta Soijajauhoa voi käyttää kaikkeen suolaiseen ja makeaan leivontaan. Se sopii erityisesti paljon treenaaville korkean proteiinipitoisuutensa vuoksi. Vaikka soijapapu onkin luontaisesti gluteeniton, Risenta Soijajauholla ei ole virallista gluteenitonta merkintää, koska sen gluteenittomuutta ei voida taata kyseisen tuotteen tuotanto- ja kuljetusketjun kaikissa vaiheissa.

Vinkki! Saat helposti lisättyä terveellistä, kasviperäistä proteiinia ruokavalioosi lisäämällä Risenta Soijajauhoa smoothien tai jugurtin sekaan tai ripottelemalla aamupuuron päälle.

Ravintorvo / 100g
Energiaa 1780 kJ / 420 kcal
Ravintokuitua 12g
Proteiinia 39g
Hiilihydraattia 16g
Rasvaa 20g

Risentan uutuusjauhot saapuvat kauppojen hyllyille huhtikuussa.

Hinnat: Risenta Kookosjauho n. 3 euroa, Risenta Hasselpähkinäjauho n. 8 euroa, Risenta Soijajauho n. 1,5 euroa.

 

Saatavuus: Hyvin varustellut päivittäistavarakaupat ympäri maan.

Uutuusjauhojen lisäksi Risentan terveellisten leivontatuotteiden valikoimaan kuuluvat seuraavat gluteenittomat tuotteet: mantelijauho, maissijauho, riisijauho, tattarijauho, tattarihiutale, hirssihiutale ja polenta. Risentan gluteenittomat tuotteet on helppo tunnistaa pakkauksissa olevista Ruotsin Keliakiayhdistyksen myöntämästä merkistä, yliviivatusta tähkästä. Merkki täyttää tiukat gluteenittomuuskriteerit.

Risentan tuotepakkaukset uudistuvat kevään aikana. Jatkossa kaikki Risentan tuotteet tunnistaa helposti yhtenäisistä, iloisen keltaisista tuotepakkauksista.

Klassikkojuoma Jaffa Appelsiini – nyt stevian ansiosta luonnollisesti kevyempi

.

Jaffa Super Appelsiini on saatavilla 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa sekä 0,33 litran tölkkimonipakkauksissa.

Perinteinen, jo vuodesta 1949 asti markkinoilla ollut, Jaffa Appelsiini on aina ollut aikaansa edellä. Nyt Jaffa tuo odotetun ensimmäisen luonnollisesti kevyemmän vaihtoehdon appelsiinivirvoitusjuomiin. Hedelmäinen ja raikas klassikkojuoma saa rinnalleen Jaffa Super Appelsiinin, joka on makeutettu stevioliglykosideilla eli steviakasvin lehdistä valmistettavalla kalorittomalla makeutusaineella.

Keveydestä huolimatta koko kansan suosikkijuoman tutusta, hedelmäisestä ja raikkaasta, mausta ei ole tingitty. Uutuusjuomassa on energiaa 20 kilokaloria desilitraa kohden, mikä on melkein puolet vähemmän kuin sokerilla makeutetussa Jaffa Appelsiinissa. Kaikkien Hartwall Jaffa
-virvoitusjuomien maku syntyy aidoista hedelmistä, sillä juomissa on käytetty ainoastaan luontaisia aromeja.

Hartwall toi joulukuussa 2011 ensimmäisenä Suomessa markkinoille virvotusjuomat, joiden makeuttamiseen käytetään steviakasvin lehdistä valmistettavaa kaloritonta makeuttajaa. Juomauutuudet vastaavat luonnollisuudesta ja keveydestä kiinnostuneiden kuluttajien toiveisiin.

Suositusta Hartwall Jaffa Appelsiinista löytyy nyt sopiva makeutusvaihtoehto jokaiseen makuun: vähäkalorinen Jaffa Appelsiini Light (2 kcal/100 ml), luonnollisesti kevyt Jaffa Super Appelsiini (20 kcal/100 ml) ja perinteinen Jaffa Appelsiini (37 kcal / 100 ml).

Luonnollisesti kevyemmät Hartwall Jaffa Super -juomat erottaa muista Jaffa-juomista pullon vihreästä korkista, vihreätaustaisesta etiketistä ja Steviakasvista valmistettu makeutusaine -tunnuksesta.

Muita stevioliglykosideilla makeutettuja Hartwall Jaffa -virvoitusjuomia ovat Jaffa Super Kesähedelmät ja Jaffa Super Veriappelsiini.

Jaffa Super Appelsiini on saatavilla 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa sekä 0,33 litran tölkkimonipakkauksissa. Uutuus on kaupoissa maaliskuun alusta alkaen.

Meira: Lisää makua, älä suolaa! Mausteissa maistuvat nyt aidot maut: lipstikka, korianteri ja lime

..

Aromaattiset, tuoksuvat ja monikäyttöiset yrtit ovat tämän hetken kysytyimpiä mausteita. Trendikäs mauste on juuri nyt esimerkiksi korianteri, jonka persoonallinen maku jakaa ihmiset – sitä joko himoitaan tai vihataan.

Korianteri on voimakas yrttimauste. Tuoreen korianterin tuoksu tuo mieleen appelsiinintuoksuisen parfyymin. Korianterin maku on hennosti makean sitruunainen.

Käyttö: Itämaisten ruokien ehdoton maustaja! Erinomainen tumman lihan, tomaatin, porkkanan ja jogurtin seuralainen.

Tiesitkö, että lipstikka (eli liperi) on alkuperäinen lihaliemikuutioiden mauste?  Voit edelleen korvata lihaliemikuution lipstikalla ja vähentää samalla suolan määrää ruoassa.

Lipstikka eli liperi on vahvavartinen lehtiselleriltä tuoksuva yrtti. Maku muistuttaa sellerin lisäksi purjoa ja lehdet ovat kauniin kiiltävän vihreät. Lipstikka lisätään ruokiin kypsentämisen alkuvaiheessa. Se sopii yhteen monien muiden yrttien kanssa.

Käyttö: Lipstikka on erinomainen keittojen, kastikkeiden ja patojen perusmauste, joka sopii myös muhennosten, riisi- ja makaroniruokien maustamiseen. Kokeile lipstikkaa myös kurkkusäilykkeissä tai kasvisruoissa vaikkapa lantun, kaalien, kurpitsan ja perunan mausteena sekä juustoissa ja leivissä.

Täysin suolaton limemausteseos antaa kauniin värin ja herkullisen hapokkaan maun vaikkapa kana- ja kalaruokiin. Seoksessa maistuvat limen lisäksi myös mm. kurkuma, korianteri, juustokumina, inkivääri, paprika.

Meiran uutuusyrtit ovat saatavilla kaikissa hyvin varustetuissa kaupoissa ja niiden ovh on 1,20-1,80 euroa.

Apteekinkulman Sasso ja Fishmarket siirtyvät keväällä Royal Ravintoloille

Kaupungintalon remonttien kolmannen vaiheen valmistuessa siirtyvät ravintolat Sasso ja Fishmarket Kämp Groupin omistuksesta Royal Ravintoloille. Ravintolat avaavat ovensa uudelleen toukokuussa uuden panimoravintolan ovien avautumisen yhteydessä. Kulman viisi ravintolaa muodostavat tulevaisuudessa vetovoimaisen kokonaisuuden niin helsinkiläisille kuin matkailijoille.

Apteekinkulman kellarikerroksessa sijaitseva Fishmarket on saavuttanut jo vakaan aseman suosittuna kalaravintolana, eikä vähiten matkailijoiden keskuudessa. Katutason Sasso puolestaan edustaa vahvasti pohjoisitalialaista keittiötä sekä ruokatuotteeltaan että palvelukonseptiltaan välittömyydellään ja konstailemattomuudellaan.

”Sasso ja Fishmarket täydentävät yhtiömme ravintolatarjontaa ja vahvistavat Royal Ravintoloiden jo ennestään vahvaa asemaa ydinkeskustan ravintolakartalla”, kertoo Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Kasperi Saari. ”Nyt toteutettava kauppa sopii hyvin yhtiön lähivuosien kasvu- ja laajentumissuunnitelmiin. Reagointivalmiutta vahvistettiin pääomasijoittajan mukaantulolla vuoden 2011 lopulla” Saari jatkaa.

”Royal Ravintolat on oikea koti vuonna 2004 perustamillemme kahdelle kannattavalle ja menestyksekkäälle ravintoloille”, sanooSari Lönnqvist, Kämp Groupin viestintäjohtaja. Yhtiön liiketoiminnasta suuri osa muodostuu hotelleista ja niihin liittyvistä toiminnoista. Yhtiö omistaa vuonna 1887 perustetun Hotel Kämpin ja neljä hotellia käsittävän GLO Hotels -ketjun. Toinen yhtiön vahva tukijalka on kokous- ja tilausravintolatoiminta. Yhtiön tulevaisuuden kasvu suuntautuu kokous-, tilausravintola- ja hotellitoimintaan. Kahdesta ns. walk-in ravintolasta luopuminen on luonnollinen seuraus valitusta strategiasta.

Henkilökunta siirtyy Royal Ravintolat Oy:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.

Royal Ravintolat on alansa suurin yksityinen yrityskokonaisuus, johon kuuluvat emoyhtiö Royal Ravintolat Oy sekä sen kokonaan omistama tytäryhtiö Oy Union Hotels Ab. Toimipisteitä ovat mm. Hotel Haven, Hotel Fabian sekä yhteensä 27 ravintolaa 21 eri toimipisteessä.  Nämä yhdessä työllistävät Helsingissä yli 500 henkilöä.  Liikevaihtotavoite vuodelle 2013 on noin 73,7 miljoonaa euroa.

Kämp Group on Suomen suurin yksityishenkilöiden omistama hotelliyritys, joka omistaa vuonna 1887 perustetun legendaarisen Hotel Kämpin ja pääkaupunkiseudulla neljä hotellia käsittävän GLO Hotels -ketjun, lisäksi sillä on ravintola Palace, ravintola Bank jne. kokous- ja tilausravintolatiloja. Liikevaihtotavoite vuodelle 2013 on vajaa 60 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää lähes 500 henkilöä.

Pro Kala Ry: Mereneläviä ja makujen harmoniaa Thaimaasta

Kun Suomessa on kylmyys ja pimeys pahimmillaan, muistot valkohiekkaisista rannoista, tropiikin lämmöstä, tuoreista merenherkuista, jokaista aistia hivelevästä ruoasta sekä tietenkin turkoosina kimaltelevasta merestä saavat huokailemaan. Merestä, joka tarjoaa lukuisia harrastusmahdollisuuksia – sukellusta, snorklausta ja huoletonta rantaelämää sekä raaka-aineet unohtumattomiin makuelämyksiin. Rantaelämän viettäminen talvisessa Suomessa voi olla hankalaa, mutta merellisten makuelämysten loihtiminen onnistuu paukkupakkasillakin.

Kalakulinaristin paratiisi

Kalaruokien ystävälle yksi tekijä tropiikissa meren läheisyydessä on kuitenkin ylitse muiden; merenelävien miltei ylenpalttinen tarjonta. Näin erityisesti Etelä-Thaimaan pitkillä rannikoilla. Tuoretta kalaa, rapuja ja mustekalaa on tarjolla koko Thaimaassa, mutta eritoten niitä löytyy lännessä Andamaanienmeren rannikolla ja Siaminlahden eteläosassa itärannikolla, joilla on useita suosittuja lomakohteita. Kateuteen ei ole onneksi kalan suhteen syytä, sillä olemme Suomessa rannikoinemme ja tuhansine järvinemme lähes yhtä onnekkaita.

Illallinen on Thaimaassa pääateria, ja siihen varataan reilusti aikaa. Illan pimettyä ravintoloiden edustoilla kuhisee, kun nälkäiset turistit vaeltelevat nuuhkien kaikkialla leijailevia huumaavia tuoksuja ja ihastellen ruokapaikkojen edustoilla jäätiskeillä lepääviä päivän runsaita kalasaaliita.

Makujen ja tuoksujen harmoniaa

Hyvä ruoka on thaimaalaisessa kulttuurissa arvokas asia – niin arjessa kuin juhlassa. Thairuoka perustuu perusmakujen eli suolaisen, makean, karvaan, tulisen ja happaman muodostamaan nerokkaaseen tasapainoon ja hurmaavaan harmoniaan. Se perustuu pitkälti myös tuoreiden raaka-aineiden käyttöön. Annokset ovat sekä terveellisiä että esteettisiä, sillä rasvaa käytetään vähän ja värikkäitä kasviksia paljon.

Thaimaalainen keittiö on kansainvälisesti hyvin tunnettu. Suomessa sen suosio tuntuu kasvaneen räjähdysmäisesti viime vuosien aikana, mihin on epäilemättä syynä Thaimaan rakettimaisesti noussut suosio suomalaisten lomakohteena. Thairuoan suosioon on ehdottomasti myös perusteensa. Makumaailma on ainutlaatuinen ja selvästi muista keittiöistä erottuva.

Mausteita thaimaalaisessa keittiössä ei säästellä. Thaimaalaiset rakastavat voimakkaita makuja. Siksi ruoka on usein tulista, mutta toisin kuin voisi ajatella, runsas chili ruoassa tuo hetkellisen helpotuksen paahtavaan kuumuuteen. Tyypillisesti ruokiin antavat makua myös sitruunaruoho, kaffirlimetin lehti, inkivääri ja galangajuuri, tuore korianteri, thaibasilika, valkosipuli, kookosmaito ja erilaiset currytahnat, joita saa Suomessakin valmiina purkeissa liki kaupan kuin kaupan hyllyltä. Tärkeä thairuokien makumaailmassa on myös hapatettujen kalojen käymisliemestä valmistettu kalakastike nam plaa, joka antaa arominsa esimerkiksi curryille, toimii pöytämausteena sekä dippikastikkeena. Kalakastike myös korvaa usein suolan tai soijakastikkeen ruoanvalmistuksessa.

Kotonakin kannattaa kokeilla

Ruoan kautta on mahdollista matkustaa kauas paratiisiin mielikuvissaan ja aisteissaan, sillä Thaimaan maut ja tuoksut voi tuoda helposti omaan ruokapöytään. Koska thaikeittiö on Suomessa nykyään varsinainen trendikeittiö, kauppojen valikoimat ovat laajentuneet viime vuosina hurjasti, ja suurimman osan thaikokkaamiseen tarvittavista aineksista löytää varsin helposti vähänkään isommista marketeista. Ja sitä mitä marketeista ei saa, löytää varmasti viimeistään aasialaisten ruokien erikoisliikkeistä, joita on hyvin suuremmissa kaupungeissa.

Kaikkia Kaakkois-Aasian merenantimia ei tietenkään Suomessa ole saatavilla. Se ei ole kuitenkaan mikään este thaireseptien toteuttamiselle, sillä tutut kalalajimme, esimerkiksi kuha, ahven, siika, made ja silakka korvaavat makunsa puolesta tropiikin kalat loistavasti. Periaatteenahan on käyttää nimenomaan tuoreita läheltä saatavia raaka-aineita. Erilaisia äyriäisiä ja mustekaloja kannattaa puolestaan etsiä markettien pakastimista. Ei siis kannata tyytyä huokailemaan kaukokaipuussaan, kun thaimaalaiset makukokemukset ovat Suomessakin aivan käden ulottuvilla.

Pro Kala Ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka jäsenistö koostuu elinkeinokalatalouden järjestöistä, ammattikalastajista, kalan jalostajista ja kalakauppiaista.

Yhdistys perustettiin vuonna 1994.

Pro Kala Ry:n tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja muiden sidosryhmien tietämystä kalan ja kalatuotteiden ravitsemuksellisesta merkityksestä sekä käyttötavoista, ja näin edistää kalan käyttöä monipuolisena elintarvikkeena.

Lisäksi yhdistys edistää kalan ja kalatuotteiden laatua ja elinkeinokalatalouden alalla toimivien jäsentensä yhteistoimintaa.

Yhdistyksen toimintamuotoja ovat kalaan liittyvä monipuolinen tiedotustoiminta, menekinedistämiskampanjat, alaa palvelevien kuluttajatutkimusten ja selvitysten teettäminen sekä erilaiset kalaan liittyvät kehitysprojektit.

K-supermarket Revontori Haukiputaalta on Vuoden 2013 Leipäkauppa

Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen on valinnut 17. kerran Vuoden Leipäkaupan. Vuoden 2013 Leipäkauppa on K-supermarket Revontori, Haukipudas, U & P Rantala Oy.

Monivaiheinen Vuoden 2013 Leipäkauppa -kilpailu eteni siten, että Suomen Leipuriliitto ry:n paikallisyhdistykset (14 kpl) valitsivat omalta alueeltaan parhaaksi katsomansa päivittäistavarakaupan leipäosaston ja nimesivät sen ehdokkaakseen vuoden leipäkaupaksi. Tunnustuksena alueellisesta valinnasta myymälä sai leipäosastolleen ehdokkuudesta kertovan banderollin. Loppukilpailuun valittiin kolme päivittäistavarakauppaa, jotka olivat

K-supermarket Revontori, Haukipudas

K-supermarket Yliveto, Vantaa

S-market Myllykeskus, Lappeeenranta

Voittajan valitsi raati, johon kuuluivat brand koordinaattori Maarit Pigg Fazer Leipomot Oy:stä, toiminnanjohtaja Kaisa MensonenLeipätiedotus ry:stä, toimialapäällikkö Karri Kunnas Kauppamyllyjen Yhdistys ry:stä sekä toimitusjohtaja Mika VäyrynenSuomen Leipuriliitto ry:stä.
K-supermarket Revontori tarjoaa asiakkailleen näyttävän ja monipuolisen suomalaisen leipäosaston, jossa on runsas valikoima Suomessa valmistettuja valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomoiden tuotteita. Leipäosasto on ammattimaisesti hoidettu ja sen yleisilme on viihtyisä. Tuotteet on aseteltu esille selkeästi ja oikeassa järjestyksessä eli tuoreimmat edellä ja vanhemmat takana. Raatiin teki vaikutuksen myös kauppiaan toteamus, että maanantaiaamuisin leipäosasto tyhjennetään vanhoista tuotteista ja hyllyt täytetään tuoreilla tuotteilla. Myös paikalliset makutottumukset on otettu hyvin huomioon ja sesonkituotteet ovat näyttävästi esillä. Keliaakikoille on gluteenittomissa tuotteissa tarjolla myös tuorevaihtoehtoja.  K-supermarket Revontorin viihtyisällä ja hyvin hoidetulla leipäosastolla on miellyttävä asioida.

Vuoden 2013 Leipäkauppa julkistettiin Oulussa 21.2.2013. Kauppiaspariskunta Ulla ja Pekka Rantalalle ojennettiin kultamitalit, voittobanderolli ja kunniakirja valinnasta Vuoden Leipäkaupaksi. Kultamitalin sai myös leipäosaston hoitaja Marika Kants.

Vuoden Leipäkauppa -kilpailu järjestetään nykyisin kahdessa sarjassa. Joka toinen vuosi kilpailussa ovat mukana pienemmät päivittäistavarakaupat ja joka toinen vuosi hypermarketit ja tavaratalot. Vuoden 2013 Leipäkauppa -kilpailussa olivat mukana pienemmät päivittäistavarakaupat. Vuoden 2012 Leipäkaupaksi valittiin
K-citymarket Joensuu, Pilkko, Juha ja Mari Kupiainen Oy.

Vuoden Leipäkauppa -titteli on tunnustus työstä suomalaisen leipäkaupan kehittämisessä.

VUODEN LEIPÄKAUPPA -VALINNAT

1997 Oy Stockmann Ab, Tampere

1998 Osuuskauppa PeeÄssä, Prisma Kuopio

1999 SuperSpar Antti Hohteri, Äänekoski

2000 Oy Stockmann Ab Tapiola, Espoo

2001 Satakunnan Osuuskauppa, Prisma Pori

2002 K-supermarket Hertta, Lasse ja Merja Sjöberg, Helsinki

2003 Keskimaa Osuuskauppa, Prisma Seppälä, Jyväskylä

2004 K-citymarket Seinäjoki, Tapani Kangasniemi Oy

2005 K-citymarket Seppälä, Jyväskylä, Jari Luukkonen Oy

2006 Satakunnan Osuuskauppa, Prisma Pori

2007 K-supermarket Ruokapori, Pori

2008 Euromarket, Jyväskylä

2009 K-supermarket Parainen, Parainen

2010 K-citymarket Kaakkuri, Oulu, Pirkko ja Jukka Ruusu Oy

2011 S-market Wiklund-Herkku, Turku

2012 K-citymarket Joensuu, Pilkko, Juha ja Mari Kupiainen Oy

2013 K-supermarket Revontori, Haukipudas, U & P Rantala Oy

http://www.leipuriliitto.fi