Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

ITSENÄISYYSPÄIVÄN VAIKUTUS ALKON MYYNTIIN 2012

Itsenäisyyspäivän vaikutuksesta Alkon myynti kasvaa noin 37 prosenttia juhlaa edeltävien kuuden päivän aikana vertailujaksoon verrattuna. Litroissa myynnin kasvu on noin 703 000 litraa.

Myynnin kasvu on vastaavaan normaaliin myyntipäivään verrattuna maanantai-tiistaina reilut 30 prosenttia ja keskiviikkona 5.12. myynti on lähes perjantaimyynnin suuruinen.
Itsenäisyyspäivän vaikutus myyntiin on arvioitu edellisen vuoden myyntilukujen pohjalta.

Myynti tuoteryhmittäin

Itsenäisyyspäivän vaikutuksesta kuohuviinien myynti kaksinkertaistuu. Litramääräisesti myynti kasvaa noin 53 000 litraa ja samppanjan myynti noin 4 000 litraa, eli 80 prosenttia.

Viineistä litramääräisesti eniten kasvaa punaviinien myynti, reilut 216 000 litraa eli 40 prosenttia. Valkoviinien myynti kasvaa noin 108 000 litraa eli yli 30 prosenttia.

Glögien myynti kasvaa joulua kohti viikoittain. Itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla vahvojen glögien myynti kasvaa arviolta 36 000 litraa, eli noin 60 prosenttia. Mietojen glögien myynnin kasvu on noin 50 prosenttia, eli lähes 21 000 litraa.

Väkevistä juomista litramääräisesti eniten kasvaa maustamattomien vodkien myynti, noin 42 000 litraa eli 30 prosenttia. Maustamattomien viinojen myynti kasvaa niin ikään 30 prosenttia eli 40 000 litraa.

Panimotuotteista IV-oluiden myynnin kasvu on noin 45 000 litraa, eli noin 30 prosenttia ja longdrink –juomien litramääräinen myynnin kasvu on lähes 33 000 litraa eli 30 prosenttia.
Myymälöiden aukioloajat

Itsenäisyyspäivän aattona (ke 5.12.) myymälät ovat auki klo 9–18. Itsenäisyyspäivänä (to 6.12.) myymälät ovat kiinni.

Vastuullinen ja palveleva

Alko on koko maan kattava, tehokas ja asiantunteva erikoisliikeketju. Alkolla on 350 myymälää ja 107 myymäläverkostoa täydentävää tilauspalvelupistettä.

Keskisuomalaiset lähiruokaherkut esillä Toivolan Vanhan Pihan joulumarkkinoilla

Joulun alla Toivolan Vanha Piha, osoitteessa Cygnaeuksenkatu 12, Jyväskylä, muuttuu tunnelmalliseksi joulupihaksi. Tuolloin vanhan ajan miljöössä voi aistia todellista joulun tuntua. Joulupihan myyntikojuista, makasiineista ja putiikeista löytyy käsityötuotteita ja lähiruokaa.

Markkinat kutsuvat kävijöitä kolmessa jaksossa 30.11.-2.12., 6.-9.12. sekä 13.-21.12. Joulupiha on avoinna klo 11-18 välisen ajan ja markkinoille on vapaa pääsy. Paikalla on joukko keskisuomalaisia lähiruokayrityksiä ja heidän tuotteitaan. Tarjolla on muun muassa hunajatuotteita, joululaatikoita- ja leivonnaisia, marjamehuja- ja hilloja, karitsan lihaa ja loimulohta. Joulupihan myyntikojuista, makasiineista ja putiikeista löytyy lähiruoan lisäksi myös käsityötuotteita

Lähiruokaa voi tilata myös ennakkoon toimitettavaksi Joulupihan avajaispäivälle 30.11. Tilaus ennakkoon tilattaville tuotteille tulee tehdä viimeistään tiistaina 27.11. Tilauksen voit tehdä osoitteessa www.japary.fi/lahiruoka/toivola.

Pienet elintarvikeyritykset osallistuvat tapahtumaan osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ruokaketjuilla kasvuun – koulutushanketta. Kokonaisuuteen sisältyy myös yrittäjille tarjottava näytteilleasettajakoulutus. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lue lisää: http://www.toivolanvanhapiha.fi/joulupiha

Joulukauden kasviksia ovat juurekset

Juuresten suosio kautta koko vuoden on kasvanut, mutta jouluna juureksilla on aivan erityinen sijansa suomalaisten sydämissä. Punajuuri, porkkana ja lanttu ovat joulukasviksia ylitse muiden. Näiden lisäksi halutaan nykyään myös naurista, palsternakkaa, selleriä, mustajuurta ja maa-artisokkaa.

Perinneherkkuina nautitaan tänäkin vuonna niin rosollia kuin porkkana- ja lanttulaatikkoa. Yhä useampi haluaa kuitenkin kokeilla juureksia jollain muullakin tavoin. Juureksia halutaan paahtaa uunissa lajitelmina tai juures kerrallaan. Juureksia myös soseutetaan mausteiden, manteleiden, pähkinöiden ja siementen kera. Juureksista tehdään terriinejä, timbaaleja, pateita ja gratiineja.

Juhlakautena soseutetuista juureksista saadaan juhlavia alkuruokakeittoja mausteiden ja laadukkaiden öljyjen avulla. Porkkanan voi maustaa rakuunalla ja appelsiinilla, punajuuren omenalla ja timjamilla. Kaikki juurekset pitävät pähkinä- tai tryffeliöljytilkasta ja piparkakkumausteista. Juuresten keitinvedestä voi osan korvata joko kivennäisvedellä tai appelsiini- tai omenamehulla.

Punajuuri kuuluu jouluun jo värinsä puolesta. Punajuuri on monen suosikkijuures. Sen käytössä kannattaa muistaa, että punajuuri on syytä kypsentää täysin kypsäksi. Raakana punajuuri ei sovi kaikkien vatsalle. Keitetyt punajuuret voi tarjota etikkapunajuurina. Ne voi myös viipaloida, suikaloida tai raastaa ja tarjota raikkaan viinietikkakastikkeen kanssa. Porkkana, lanttu ja nauris sopivat myös raakaraasteiksi.

Juuresten erityisvaltit

Juuresten valtteja ovat pehmeän täyteläiset maut, hyvä ravintoarvo, saatavuus ja ekologisuus. Juureksissa on runsaasti kaliumia, joka toimii elimistössä natriumin vastaparina ja alentaa verenpainetta. Muitakin kivennäisaineita juureksista löytyy, esimerkiksi rautaa punajuuresta, maa-artisokasta ja mustajuuresta.

Juuresten vitamiineista voi mainita C-vitamiinin. Nauriin ja lantun turvin esi-isämme ovat selvinneet talven yli ilman keripukkia. Porkkana tunnetaan beetakaroteenistaan. Folaatin lähteinä juurekset ovat hyviä, punajuuri erityisesti. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten hyvinvointiin.

Ravintokuitua juurekset sisältävät 2 – 7 g / 100 g. Kuidut edistävät kolesterolin poistumista elimistöstä ja vähentävät näin veren kolesterolipitoisuutta. Ravintokuitu hidastaa myös energiaravintoaineiden imeytymistä, jolloin veren sokeripitoisuus pysyy tasaisena. Energiaa juureksista kertyy vain 25 – 40 kcal / 100 g.

Joulujuuresten teemaviikkoa vietetään viikolla 48, 26.11. – 2.12.201

VUODEN 2013 LEIPÄKAUPAN FINALISTIT ON VALITTU

Suomen Leipuriliiton järjestämä Vuoden 2013 Leipäkauppa -kilpailu on edennyt finalisti-vaiheeseen. Karsintakierros on nyt käyty läpi ja Leipuriliiton paikallisyhdistysten asettamien maakunnallisten ehdokaskauppojen joukosta on valittu kolme finalistia, jotka ovat:

K-supermarket Yliveto, Vantaa

K-supermarket Revontori, Haukipudas

S-market Myllykeskus, Lappeenranta

Loppukilpailijat valitsi raati, johon kuuluivat brand koordinaattori Maarit Pigg Fazer Leipomot Oy:stä, tuoteryhmähallintapäällikköSaija Miettinen Vaasan Oy:stä sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen Suomen Leipuriliitto ry:stä.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa vuorottelee nykyisin kaksi sarjaa. Joka toinen vuosi kilpailussa ovat mukana hypermarketit ja tavaratalot ja joka toinen vuosi näitä pienemmät päivittäistavarakaupat. Vuoden 2013 Leipäkauppa valitaan pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa.

Tammikuussa loppukilpailuraati käy arvioimassa finalistit ennalta ilmoittamattomana aikana. Voittaja julkistetaan helmikuussa.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa painavat tuotteiden tuoreus, valikoiman monipuolisuus, paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leipomoiden tuotteiden saatavuus, leipäosaston siisteys ja järjestys sekä leipäosaston henkilökunnan asiantuntemus ja palvelualttius. Raati kiinnittää huomiota myös tuotteiden esillepanoon, leipäosaston omaleimaisuuteen sekä erityisruokavaliotuotteiden saatavuuteen.

Kuluttajat arvostavat leivässä eniten tuoreutta ja makua. Niistä kaupan ja leipurin on huolehdittava yhteistyössä. Sitä pyritään edistämään myös Vuoden Leipäkauppa -kilpailulla, joka järjestetään nyt seitsemännentoista kerran. Tämän vuoden eli Vuoden 2012 Leipäkaupaksi valittiin joensuulainen K-citymarket Pilkko, Juha ja Mari Kupiainen Oy.

Pro Kala Ry: Vastuullisuus kalatoimialalla

Toimittaja Pekka Seppänen johdatteli paneelikeskustelua Kalafoorumissa 16.11. / Kuvaaja:  Mika Remes

Kala on ollut suomalaisille tänä vuonna kuuma puheenaihe. Mitä kalaa kuluttajan tulisi suosia, mitä kalaa välttää? Uhkaako kalastus kalakantoja, kuormittaako kalakasvatus, toimiiko kalakauppa vastuullisesti? Näitä teemoja pohdittiin 16.11. Helsingissä kalatoimialan ajankohtaispäivässä, Kalafoorumissa, johon osallistui liki sata kala-alan toimijaa ja päättäjää. 

Pro Kala ry:n syyskuussa teettämän ”Kala suomalaisten ruokapöydässä” -kuluttajakyselyn perusteella 93 prosenttia suomalaisista syö kalaa ja 81 prosenttia haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Suomalaiset kuluttajat myös luottavat kala-alaan. Kala-alan toimintaa pitää vastuullisena 59 prosenttia kuluttajista ja lähes saman verran, 56 prosenttia näkee ammattikalastuksen parantavan Itämeren tilaa. Kuluttajilta kysyttiin myös miten hyvin he tuntevat WWF:n kalaoppaan suositukset. Vastaajista 52 prosenttia ei ollut tietoinen suosituksista, 24 prosenttia oli tietoinen, mutta ne eivät vaikuttaneet heidän ostopäätöksiinsä ja 24 prosenttia ilmoitti pyrkivänsä suositusten noudattamiseen.

– On tärkeää huomata, että kuluttajat luottavat vahvasti kotimaiseen kalaan, vaikka kalakantojen riittävyydestä meillä ja maailmalla on julkisuudessa puhuttu tänä vuonna todella paljon. Suomessa vastuullisuuden eteen on tehty jo vuosia töitä koko toimialalla. Vaikka Suomessakin on uhanalaisia kalalajeja, joita tulee suojella, kaupan kalatiskiin tuleva kotimainen kala on vastuullisesti tuotettua, linjasi kuluttajakyselyn tuloksia Kalafoorumissa esitellyt Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Suomalaisen kala-alan vastuullisuuteen uskotaan myös maa- ja metsätalousministeriössä.

– Suomalaisessa ruokaketjussa vastuullisuus on itsestäänselvyys. Niin ympäristö-, ruokaturvallisuus- kuin hyvinvointiasiat on otettu huomioon koko kalan tuotantoketjussa. Vastuullisuus on tämän päivän kuluttajille todella tärkeä asia ja on hyvä, että asiasta keskustellaan elinkeinon sisällä, sanoi MMM:n terveiset Kalafoorumiin tuonut osastopäällikkö Ritva Heinonen.

Kalafoorumin paneelikeskusteluun osallistuivat Unto Eskelinen (RKTL), Matti Ovaska (WWF Suomi), Lea Rankinen (S-ryhmä), Kukka Ranta (Kalavale -kirjan kirjoittaja), Olavi Sahlstén (SAKL) ja Anna Vainikainen (ETL). Puheenjohtajana toimi Pekka Seppänen. Kuvaaja: Mika Remes

Mitä vastuullisuus on?

Vastuullisuus on haasteellinen käsite. Erityisesti kalatoimialan vastuullisuudesta puhuttaessa tuijotetaan helposti vain ympäristövastuuseen eikä hahmoteta vastuullisuuden kaikkia ulottuvuuksia. TutkijaJaana Kotro Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta esitteli puheenvuorossaan suomalaisen ruokaketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta.

– Ympäristövastuu on yksi vastuullisuuden ulottuvuus, mutta myös tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja talous ovat yhtäläisiä vastuullisen toiminnan osa-alueita joista toimijoiden on huolehdittava, summasi Kotro.

Siika ja lohi puhuttavat

Luonnonsuojelujärjestö WWF:n alkuvuonna julkaisema ”Meren herkkuja – kuluttajan kalaopas” sai suomalaisen kalakaupan sekaisin. WWF merkitsi vaellussiian ja Itämeren villilohen liikennevaloista tutulla punaisella valolla eli niiden syöntiä tulisi välttää. Syöntisuositukset pysäyttivät käytännössä kotimaisen villin siian ja lohen kaupan. Koska vaellussiikaa on käytännössä erittäin vaikea erottaa muista kalastusta kestävistä siikalajeista, moni kauppias lopetti kaiken luonnonsiian ostamisen. Samoin kalastajien rysiin uineet lohet jäivät myymättä.

– WWF:n tavoite on, että kalaa on tarjolla myös tulevaisuudessa. Jos toteamme jotkut kalalajit uhanalaisiksi, emme voi suositella, että kuluttaja niitä söisivät. Kulutuspaine on ohjattava kestävästi kalastettuihin kaloihin. Tehtävämme on toimia ekologisen kestävyyden puolesta. Silloin suosituksemme eivät aina ole linjassa kala-alan etujen kanssa, selvitti WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

WWF:n suositukset eivät saa ymmärrystä kalastajilta. Itämereen istutetaan vuosittain 18 miljoonaa siikaa ja 2 miljoonaa lohta. Kalastajien pyydyksiin tästä jää vain murto-osa.

– Suomalainen rannikkokalastus tapahtuu pienillä aluksilla. Kalastus on erittäin vastuullista. Pyyntimäärät eivät ole uhka kalalajeille. Ongelma on enemmän siinä, että vaelluskaloilla ei ole enää luontaisia lisääntymispaikkoja, muistutti Suomen ammattikalastajaliiton puheenjohtaja, ammattikalastaja Olavi Sahlsten.

– Julkisesta keskustelusta saa helposti sen käsityksen, että ammattikalastusta rajoittamalla pystyttäisiin ratkaisemaan uhanalaisten kalalajien tulevaisuus, vaikka todelliset syyt ja ratkaisut löytyvät aivan muualta, jatkaa Sahlstén.

 

Kalankasvatus on tarkkaan valvottua

Suomalaisella kalankasvatukselle vastuullisuus kuuluu arkipäivän työhön.

– Suomessa kalankasvatus on yksi maailman valvotuimpia. Tuotanto vaatii ympäristöluvat ja jo ne itsessään säätelevät hyvin tarkkaan, miten, missä, minkä verran ja millä tavalla kalaa kasvatetaan. Samoin omavalvonta edellyttää kaiken toiminnan tarkkaa kirjaamista. Elinkeino on itse tehnyt hartiavoimin vastuullisuuden toteutumiseen. Ennen vanhaan kirjolohikilon tuottamiseen tarvittiin 4 kiloa rehua, tänä päivänä siihen riittää kilo rehua. Kalankasvatus on vähentänyt kuormitustaan 2000-luvulla Itämeressä yli 25 prosenttia. Kalatauteja torjutaan ennaltaehkäisevästi rokottamalla kalat. Antibioottien käyttö on pudonnut murto-osaan entisestä, muistutti Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erityisasiantuntija Unto Eskelinen muistutti, että kalankasvatus nähdään tärkeänä osana ruokavarmuuden turvaamisessa koko EU:ssa.

– Suomessa ei toteudu todellinen vastuullisuus ennen kuin se otetaan osaksi poliittisia tavoitteita. Jos Suomessa on mahdollisuus tuottaa kuluttajille terveellistä ja puhdasta kalaa lähiruokana, sen eteen on tehtävä poliittisia päätöksiä. Ala tarvitsee kasvumahdollisuuksia eikä jatkuvaa rajoittamista, Eskelinen korosti.

Eettisyyslupaus asiakkaille

Huoli kalakantojen kestävyydestä vaikuttaa kauppaketjujen toimintaan. Kalatiskiin päätyvät kalalajit mietitään nyt huolella.

– Olemme antaneet lupauksen asiakkaille, että kaikki tarjolla oleva kala on turvallista ja eettisesti tuotettua. S-Ryhmässä arvioimme tarkkaan ostokriteerit koko kalavalikoimalle. Haluamme olla myös mukana kehittämässä kotimaista kalataloutta. Olemme muun muassa mukana MMM:n kokoamassa siiankalastusta kehittävässä työryhmässä, kertoi S-Ryhmän vastuullisuuspäällikkö Lea Rankinen.

Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Anna Vainikainen muistutti, kuinka suomalaisten suhde kalaan tulee ”laiturin nokalta”.

– Suuri osa suomalaisesta kalastaa itse ja suhde kalaan on romanttinen. Ammattimaisesti hoidetussa elinkeinossa asiat ovat erilaisia. Jos halutaan hyödyntää esimerkiksi nyt vähällä käytöllä olevia särkikaloja, sitä varten on tehtävä suuret investoinnit ja pitkäaikaisesti työtä. Silloin lopputuotteellakin on hintaa, vaikka kalan lähtöhinta olisi edullinen. Toimiiko kuluttaja vielä silloinkin vastuullisesti ja suosii ekologista lähiruokaa?, Vainikainen kysyi.

www.prokala.fi Pro Kala Ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka jäsenistö koostuu elinkeinokalatalouden järjestöistä, ammattikalastajista, kalan jalostajista ja kalakauppiaista. Yhdistys perustettiin vuonna 1994.

Pro Kala Ry:n tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja muiden sidosryhmien tietämystä kalan ja kalatuotteiden ravitsemuksellisesta merkityksestä sekä käyttötavoista, ja näin edistää kalan käyttöä monipuolisena elintarvikkeena.

Lisäksi yhdistys edistää kalan ja kalatuotteiden laatua ja elinkeinokalatalouden alalla toimivien jäsentensä yhteistoimintaa.

Yhdistyksen toimintamuotoja ovat kalaan liittyvä monipuolinen tiedotustoiminta, menekinedistämiskampanjat, alaa palvelevien kuluttajatutkimusten ja selvitysten teettäminen sekä erilaiset kalaan liittyvät kehitysprojektit.

Närpiön Vihannes tuo Dunne-erikoistomaatin Suomen markkinoille

Närpiön Vihannes tuo Suomen markkinoille uuden Dunne-erikoistomaatin. Lanseerauksesta vastaavan Närpiön Vihanneksen tavoitteena on tarjota maukas vaihtoehto suomalaisille kuluttajille vihannestiskillä. Osuuskunta Närpiön Vihanneksella on yksinoikeus tomaatin myynnille Suomessa.

Dunne-erikoistomaatilla on muihin suomalaisiin tomaatteihin verrattuna kiinteä koostumus ja aromaattinen maku.

Pieni Dunne-tomaatti antaa suuren makunautinnon. Vastaavanlaisia tomaatteja ei Suomen markkinoilla ole. Dunne on San Marzano -tyyppinen tomaatti, ja kuuluu italialaisten mukaan tomaattien aateliin”, kertoo Stefan Skullbacka, Närpiön Vihanneksen toimitusjohtaja. Osuuskunta Närpiön Vihannes vastaa Dunnen markkinoinnista.

Erikoistomaatti Dunne sopii mainiosti lämpimiin ruokiin kuten pastakastikkeisiin ja pizzaan. Parhaiten makeus ja aromaattisuus tulevat kuitenkin esille, kun tomaattia nauttii tuoreena esimerkiksi salaateissa, voileivällä tai ihan sellaisenaan välipalana.

Osuuskunta Närpiön Vihannes haluaa kehittää suomalaista tomaatinviljelyä panostamalla määrätietoisesti uudenlaisiin viljelymenetelmiin, ympäristöystävällisiin toimintatapoihin ja uusiin lajikkeisiin. Osuuskunta haluaa myös kehittää vihannestarjontaa tarjoamalla kuluttajille vaihtoehtoisia erikoistuotteita. Dunne on yksi panostus tähän markkinarakoon. Erikoistomaattia kasvatetaan kasvihuoneissa Närpiössä Pohjanmaalla.

“Ulkomaisten tomaattien kuljetusmatkoihin verrattuna Dunnen matka vihannestiskille on todella lyhyt. Siksi tomaatit voi poimia mahdollisimman kypsinä, mikä varmistaa Dunnen rikkaan makunautinnon”, kertoo Skullbacka.

Dunne-tomaatin viljelyssä käytetään biologisia kasvinsuojelumenetelmiä, eikä viljelyn aikana käytetä lainkaan kemiallisia torjunta-aineita. Taimen kukinnasta valmiin tomaatin poimintaan kuluu noin kahdeksan viikkoa.

“Dunne-tomaattien kukkien pölytyksen hoitavat kimalaiset. Tomaatit poimitaan oksilta käsin. Minä valitsin Dunne-tomaatin kasvatettavakseni sen hyvän maun takia”, kertoo Börje Ivars, Dunne-erikoistomaatin viljelijä.

Dunne-tomaatit tulevat myyntiin Stockmannin tavarataloihin ja pääkaupunkiseudun Prismoihin marraskuussa 2012.

Tomaatit tulee säilyttää viileässä mutta ei jääkaapissa, koska kylmyys pysäyttää kypsymisen kokonaan. Tomaatit tulisi syödä huoneenlämpöisinä – silloin ne ovat maukkaimpia.

Närpiön Vihannes on 70 pohjanmaalaisen kasvihuoneyrittäjän muodostama osuuskunta. Närpiön Vihannes pakkaa ja markkinoi osakkaidensa vihanneksia. Närpiön Vihannes on Suomen johtavia vihannespakkaajia; sillä on 30 prosentin markkinaosuus kotimaisista tomaateista ja kurkuista. Osuuskunnan kasvihuoneyrittäjät panostavat ympäristöystävällisiin viljelymenetelmiin ja uusiutuvaan energiaan. Närpiön Vihanneksen liikevaihto oli vuonna 2011 runsaat 40 miljoonaa euroa. http://www.narpesgronsaker.fi/

Vakka-Suomen Panimo menestyi Saksassa

Vakka-Suomen Panimo Oy. Kuvassa: Jani Vilpas ja Timo Pitkänen

Maineikas saksalainen olutkilpailu European Beer Star 2012 palkitsi Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Savu 5,5 % -oluen pronssilla savuoluiden sarjassa. Uudessakaupungissa sijaitseva Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö menestyi ainoana suomalaisena panimona Saksan Nurnbergissa järjestetyssä olutkilpailussa. Palkinnot jaettiin Private Brauerein tapahtumassa keskiviikkona 14.11.2012.

Prykmestar Savu -oluen reseptin on suunnitellut panimomestari Jani Vilpas. Tämä tumma, kuivahko ja runsaan savuinen pohjahiivaolut on omiaan savukinkun tai -juuston seuralaisena, mutta erinomaista myös sellaisenaan. Oluen valmistuksessa käytetään pyökin savussa kuivattuja erikoismaltaita, jotka antavat olueen miellyttävän ja voimakkaan savun aromin. Prykmestar Savu 5,5 % on saatavilla hyvistä olutravintoloista.

Euroopan Beer Star on yksi tärkeimmistä olutkilpailuista maailmanlaajuisesti, vuonna 2012 ne järjestettiin yhdeksännen kerran.  Mukana oli oluita 45 eri maasta, yhteensä eri oluita kilpailussa oli mukana 1366. Vakka-Suomen Panimo on ensimmäinen kilpailussa menestynyt suomalaispanimo sen historian aikana.

Vakka-Suomen Panimo on ansioitunut aikaisemminkin tänä vuonna, sillä panimon Prykmestar Wehnäbock 6,2% valittiin aiemmin syksyllä vuoden 2012 parhaaksi suomalaiseksi olueksi.  Vuonna 2008 toimintansa aloittanut Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö on Uudessakaupungissa sijaitseva, laadukkaita erikoisoluita tuottava pienpanimo. Panimomestaria tarkoittavalla Prykmestar -tuotenimellä yritys kunnioittaa uusikaupunkilaista vanhaa oluenpanoperinnettä.

Lisätietoja tapahtumasta mm. listaus kaikista voittajaoluista sekä valokuvia löytyy sivulta:

www.european-beer-star.de

Sinebrychoff: Luostarityylisten oluiden kysyntä kasvussa

Luostarityylinen Grimbergen Blonde tarjoaa rikkaan vivahteikkaan olutnautinnon. Vahva 6,7-prosenttinen ale tulee hanaoluena valtakunnalliseen myyntiin tammikuun alussa. Belgialaisen Grimbergen-luostarin munkeille luostarissa syntyneen oluen pitkä historia on edelleen tärkeä asia ja he kiertävät maailmaa olutlähettiläinä. Suomessa isät de Sutter ja Stautemas nähtiin huhtikuussa.

Grimbergen Blonde on kauniin kullanvärinen ale, jonka tasapainoinen, kevyen hedelmäinen maku pyöristyy runsaan maltaiseksi. Olut maistuu erityisesti porsaanlihan, BBQ-ruoan ja juustojen sekä simpukoiden kanssa.

Luostarityylisten oluiden kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa. Sinebrychoff toi Grimbergenin Suomeen syksyllä 2011. Jo lanseerausta seuraavana vuonna Sinebrychoffin valikoimassa olevien luostarityylisten oluiden myynti kaksinkertaistui(Sff-tilastot 1-10/2012 vs. 1-10/2011).

Sinebrychoffin pullovalikoimasta löytyy kolme Grimbergen-olutta 33 cl:n uudistuneessa profiililasipullossa: tumma ale Double, vaalea ale Blonde ja uusimpana lokakuun 2012 alusta suodattamaton vehnäolut Blanche.

Grimbergenin luostari nousi tuhkasta kuin feenikslintu

Grimbergenin kuuluisa vuonna 1128 perustettu norbertiiniluostari sijaitsee samannimisessä kylässä, jonne on 10 minuutin ajomatka Brysselin keskustasta. Luostari tuhoutui historiansa aikana kolmessa suuressa tulipalossa. Ensimmäisen kerran Grimbergenin sodissa 1142, toisen kerran uskonnollisissa sodissa 1566 ja kolmannen kerran Ranskan vallankumouksen aikana 1798. Luostari rakennettiin kuitenkin aina uudelleen, ja munkit valitsivat motokseen Ardet nec consumitur (poltettu, vaan ei tuhottu). Valmistamansa oluen etikettiin munkit valitsivat feenikslinnun kuvaamaan luostarin nousua tuhkasta.

Oluen valmistus luostarissa päättyi jo vuonna 1798 Ranskan vallankumouksen melskeisiin, kun luostari ja sen panimo tuhottiin viimeistä kiveä myöten. Carlsbergille Grimbergen-oluiden valmistusoikeudet siirtyivät vuonna 2008. Grimbergenin luostari ja Carlsberg ovat tehneet sopimuksen oluen valmistuksesta ja myynnistä vuoteen 2058 asti.

Vaikka olutta ei enää valmisteta luostarissa, oluen pitkä historia on vielä tänä päivänä tärkeä asia luostarille ja sen munkeille, jotka varsinaisten tehtäviensä lisäksi kiertävät pr-tehtävissä eri puolilla maailmaa. Suomessa apotti Erik de Sutterja isä Karel Stautemas vierailivat huhtikuussa 2012.

Vinkki Belgiaan matkustaville

Aivan luostarin vieressä sijaitseva olutmuseo tarjoaa tietoa Grimbergen-luostarioluen alkuperästä ja historiasta, ja siellä voi myös maistella kuuluisaa mallasjuomaa. Osoite: Abdijstraat 8, 1850 Grimbergen.

TUOTETIEDOT

Grimbergen Blonde
Ainesosat: vesi, ohramallas, vehnä ja ohra, hiiva, humala, sokeri, hapettumisenestoaine (askorbiinihappo).
Oluttyyppi           luostarityylinen vaalea ale
Alkoholi              6,7 til-%
Kantavierre        14,5 %Plato
Väri                      11 EBC
Katkerot              19,5 EBU
100 ml sisältää
Energia               228 kJ / 55 kcal
Pakkaus            30 litran astia

Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistys: Talven sesonkituote glögi lämmittää ja tuo juhlatunnelmaa

Joulun lähestyessä kuuma glögijuoma lämmittää sekä kehon että mielen. Glögiä voi nauttia seurustelujuomana tai sellaisenaan hyvän tunnelman tuojana, ja se maistuu erinomaisesti juuri joulun alla.

Glögin historia alkaa jo 1600-luvulta, jolloin ruotsalaiset nauttivat juomaa, joka muistutti glögiä. Glödgad vin eli hehkutettu viini lämmitti kylmästä kalisevan ratsastajan tai reessä palelleen matkamiehen, kun he saapuivat peninkulmien pituisilta matkoiltaan perille. Aluksi glögiä nauttivat vain varakkaimmat, ja siihen hulautettiin terästykseksi kalliimpia juomia. Valmistusastiakin saattoi olla hopeakattila.

Nykyään glögi on kaikille suomalaisille tuttu juhlajuoma. Perinteitä vaalien glögi tuo edelleenkin lämpöä viileneviin iltoihin ja toivottaa vieraat tervetulleiksi talven juhliin. Hehkuvaa makua glögiin antavat joulunajan mausteet kuten kaneli, neilikka, kardemumma ja inkivääri.

”Glögijuomat ovat suosittuja talven sesonkituotteita ja sopivat hyvin muun muassa juustojen ja piparien kanssa tarjottaviksi. Mantelit, rusinat ja pähkinät antavat glögille maistuvan loppusilauksen”, vinkkaa Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistyksen toimialapäällikkö Elisa Piesala.

Lämmitä glögi oikealla tavalla

Glögi tulee lämmittää teräskattilassa hellalla tai mikroon sopivassa astiassa. Kuparisia tai alumiinisia sisäosia sisältäviä vedenkeittimiä ei pidä käyttää, sillä kuparia ja alumiinia voi liueta happamaan juomaan. Samat lämmitysohjeet koskevat myös kotona valmistettavia glögijuomia. ”Haluamme muistuttaa oikeasta lämmitystavasta näin sesongin alussa, ja toivottaa kaikille mukavia hetkiä glögin äärellä”, Elisa Piesala jatkaa.

Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistys on Elintarviketeollisuusliiton toimialayhdistys, jonka tehtävänä on kehittää alansa toimintaympäristöä ja kilpailuedellytyksiä. Jäseninä ovat Eckes-Granini Finland Oy Ab, Felix Abba Oy Ab, Herkkumaa Oy, Hunajainen SAM Oy, Kaskein Marja Oy, Kiantama Oy, Lieksan Laatuherkut Oy, Maustaja Oy, Oy Norrgård Ab, Polarica Finland Oy, Oy Gust. Ranin Likööritehdas Lignell & Piispanen, Riitan Herkku Oy, Oy Roberts Ab, Saarioinen Oy, Sauvon Säilyke Oy sekä VIP-Juicemaker Oy.

Valio Oltermanni® juuston menestys tuo töitä Pohjois-Pohjanmaalle

Valio Oy:n Haapaveden juustolan laajennusinvestointi vihittiin käyttöön 13.11.2012. Laajennus mahdollistaa Valio Oltermanni® juuston valmistuskapasiteetin noston noin 30 miljoonaan kiloon vuodessa. Kasvava juustomäärä kypsytetään osittain Lappeenrannan terminaalin yhteyteen valmistuneessa uudessa kypsyttämössä. Yhteensä Haapaveden ja Lappeenrannan investoinnit maksoivat noin 17 miljoonaa euroa.

Valion Haapaveden tehtaan käyttämä maitomäärä kasvaa investoinnin myötä noin 50 miljoonaa litraa noin 300 litraan vuodessa. Tehdas ottaa tänä vuonna vastaan noin 250 miljoonaa litraa maitoa, joka kerätään keskimäärin 90 kilometrin säteellä tehtaasta. Maitoa tehtaan käyttöön tuottaa noin 900 maitotilaa.

–         Maito on maatalouden suurin tulonlähde Pohjois-Pohjanmaalla. Valion Haapaveden tehdas työllistää maidontuotannon ja tehtaan tuotannon kautta lähes 3000 henkilöä ja tulouttaa alueelle vuosittain reilusti yli 100 miljoonaa euroa maidon tuottajahintana, palkkoina, veroina ja hankintoina. Ylimääräisenä plussana on vielä tämänkaltainen investointi, summaa Juustot- ja Rasvat -tulosyksiköiden johtaja Emma Aer.

Venäjälle yli puolet Valio Oltermanni® juustosta

–         Laajennuksen myötä Valio pystyy vastaamaan entistä paremmin Valio Oltermanni® juuston kasvavaan kysyntään. Yli puolet tuotannosta menee Venäjälle. Lappeenrantaan rakennettu uusi kypsyttämö riittää Haapaveden vuosittaisen 5 miljoonan kilon lisäkapasiteetin kypsyttämiseen. Lappeenrannan kautta toimitetaan neljännes Venäjän viennistä, kertoo Haapaveden tehtaan tehtaanjohtaja Marko Palosaari.

Haapaveden tehtaalla uudistettiin Valio Oltermanni® juuston valmistuslinjaa, rakennettiin uusi maidon vastaanottokaista ja tehostettiin tehtaan jätevesien käsittelyä. Uusi juuston annostelulaite ja uusi suolaamo lisäävät kapasiteettia sekä parantavat juuston makua ja tasalaatuisuutta.

Uusi jäteveden tasausallas mahdollistaa tehtaan jätevesivirtaamien tasoittamisen ja niiden määrien ja pitoisuuksien paremman mittaamisen.

Valio Oltermanni® on Suomen myydyin juustobrändi

Valio Oltermanni® juusto on Suomen myydyin juustobrändi. Sen määrällinen myynti Suomessa kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011, ja on jatkanut kasvuaan tänä vuonna.

Valio Oltermanni® juuston kysyntä on Venäjällä kasvanut 50 prosenttia vuodesta 2009. Oltermanni® juustoa myydään Venäjällä jo määrällisesti enemmän kuin Suomessa. Venäjän ja IVY-maiden juustomarkkinoiden koon odotetaan kasvavan vielä 2-3 -kertaiseksi. Oltermanni® juustoa on viety Venäjälle vuodesta 1995.

–         Valio merkitsee venäläisille, korkeaa laatua arvostaville kuluttajille samaa kuin maitotuotteiden suomalaisuus, puhtaus, jäljitettävyys ja laatu. Venäläiset arvostavat myös Valioryhmän työtä geenimuuntelematonta rehua käyttävän maidontuotannon hyväksi, korostaa johtaja Mika Koskinen Valiosta. Koskinen vastaa Kasvumarkkinoista ja Teollisuusmyynnistä, mukaan lukien Venäjän tytäryhtiö.

Valio Oy on suomalaisten maidontuottajien omistama yritys, jonka tehtävä on turvata maidontuotannon ja maaseudun elinkelpoisuus Suomessa jalostamalla maidosta hyvänmakuisia ja hyvinvointia edistäviä tuotteita. Valion liikevaihto on 1,9 miljardia euroa ja henkilöstöä on noin 4 360. Valio on Suomessa maitotuotteiden markkinajohtaja ja ravitsemuksen sekä maun kansainvälinen edelläkävijä. Laatu, osaaminen ja vastuullisuus ovat olleet Valion ohjenuoria jo yli sadan vuoden ajan. Suomen markkinoilla Valion logo on takuu suomalaisesta maidosta valmistetusta maitotuotteesta. Tuotteiden turvallisuudesta huolehditaan ketjun jokaisessa vaiheessa tilalta kauppaan. Valio säästää ympäristöä käyttämällä kierrätettäviä pakkausmateriaaleja ja uudelleen käytettäviä kuljetusalustoja. www.valio.fi.