Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Panimoliitto: Mietojen alkoholijuomien myynti laskee

Mietojen alkoholijuomien myynti laskee

Panimojuomia myytiin vuonna 2012 tammikuusta elokuun loppuun yhteensä 530,3 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin, long drink -juomien sekä virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kokonaismyynti laski 5,6 prosenttia eli 31,2 miljoonaa litraa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.

Panimoliiton tilastojen lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran viimeisimpien tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on laskussa. Kotimaan alkoholijuomien myynti laski tammi-kesäkuussa 5,2 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Alkoholin kokonaiskulutus vähenee ja raittiiden nuorten osuus lisääntyy

Alkoholijuomien kokonaiskulutus on vähentynyt viime vuodet ja 2000-luvulla erityisesti raittiiden nuorten osuus lisääntynyt. Viimeisin Kouluterveyskysely ja Nuorten terveystapatutkimus 2011 osoittavat kumpikin yhä suuremman osan alaikäisistä raitistuvan. Toukokuussa 2012 julkaistun laajan eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) tulokset näyttävät suomalaisten alaikäisten raitistumisen jatkuvan edelleen.

”Tämä on hyvä suuntaus ja osoittaa edelleen, ettei mainonnalla ole vaikutusta nuorten juomiseen tai alkoholin kokonaiskulutukseen vaan kilpailuun markkinaosuuksista eri tuotemerkkien välillä. Suomessa on mainostettu mietoja alkoholijuomia koko 2000-luvun ajan, kun nuorten juominen on vähentynyt. Tässä tilanteessa meillä ei ole tarvetta muuttaa alkoholimainonnan lainsäädäntöä”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Siinä missä suomalaiset alaikäiset ovat alkoholinkäytössä eurooppalaista keskitasoa, esimerkiksi Ranskan tulokset uusimmassa koululaistutkimuksessa ovat keskitason huonommalla puolella. Ranskan malli alkoholijuomien mainonnassa ei ole hillinnyt alaikäisten alkoholinkäyttöä.

Mietojen osuutta alkoholin kulutuksesta on varaa kasvattaa

Suomalaiset ovat alkoholinkulutuksessa Euroopan keskitasoa. Oluen kulutus Suomessa on noin 47 prosenttia tilastoidusta alkoholinkulutuksesta. Osuus on pienempi, jos mukaan lasketaan myös alkoholin yksityinen matkustajatuonti. Esimerkiksi Belgiassa oluen osuus on 57 prosenttia ja Espanjassa 50 prosenttia kulutetusta alkoholista.

”Minusta on selvittämisen arvoinen asia, voitaisiinko kaupoissa myydä enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia ja näin tukea olutkulttuurin monipuolistamista. Suomessa on varaa yhä suosia enemmän mietoja alkoholijuomia”, Ussa sanoo.

KOTIMAANMYYNTI 1.1.2012–31.8.2012

Juoma 2012 2011 Muutos Muutos ed.
milj. l. milj. l. milj.l. vuosi %
 Olut 264,4 280,5 -16,1 -5,8
 Siideri 21,5 23,6 -2,1 -8,9
 Long drinkit 29,4 31,2 -1,8 -5,9
 Virvoitusjuomat 169,7 176,9 -7,2 -4,1
 Kivennäisvedet 45,3 49,2 -3,9 -7,9
 Kokonaismyynti 530,3 561,5 -31,2 -5,6

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

Tietoa vastuullisesta alkoholinkäytöstä www.kohtuullisesti.fi
Seuraa meitä Twitterissä @panimoliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen teollisuuden edunvalvoja. Sen jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto toimii Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteydessä, ja se edustaa maamme jalostusarvoltaan neljänneksi suurinta elintarviketeollisuuden alaa.

HYVÄN KALAN LÄHETTILÄS™ – LUOMULOHESTA HERKULLINEN TUOTEPERHE

 Hyvän Kalan Lähettiläs – luomulohi tuoteperhe:

–          Kuluttajapakatut luomukylmäsavulohiviipaleet (n. 150-200g)

–          Lämminsavustettu luomulohi (irtomyynnissä kalatiskeillä)

–          Loimutettu luomulohi (irtomyynnissä kalatiskeillä)

–          Tuorefileet luomulohesta (irtomyynnissä kalatiskeillä)

Luomulohituotteet ovat saatavissa vähittäiskauppojen kalatiskeiltä sekä pakatun kalan hyllyiltä syys-lokakuun 2012 aikana. Luomulohi viljellään Norjassa kotimaisen vaihtoehdon puuttuessa markkinoilta.

”Käytämme luomulohen suolauksessa ainoastaan raffinoimatonta Atlantin merisuolaa, jossa on tallella kaikki hyvinvointia edistävät mineraalit ja hivenaineet. Emme käytä teollista suolaa, josta on hyvät ainesosat poistettu ja lisätty paakkuuntumisenestoaineita”, kertoo Suomen Tuorekala Oy:n toimitusjohtaja Riku Seppälä. “Tämä on ainutlaatuista suomalaisesssa kalanjalostuksessa”, Seppälä lisää.

Luomulohi on lisä- ja väriaineeton sekä GMO- vapaa. Tuotannossa pyritään ottamaan ympäristövaikutukset huomioon mahdollisimman hyvin; tuotantojaksojen välissä on vähintään neljän kuukauden tuotantoseisokki, altaita ei käsitellä kemiallisilla myrkyillä leväkasvustojen varalta, eikä kaloille anneta ennaltaehkäiseviä antibioottirokotuksia.

Suomen Tuorekala Oy

Suomen Tuorekala Oy on Eviran luomuvalvonnan alaisuudessa ja luomulohella on Debion luomusertifikaatti laadun takeena. Olemme aktiivisesti mukanaWWF:n Kalakampanja 2012 työssä ja omalta osaltamme toimimme mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti näin varmistaen kalanviljelyn kestävyyden myös tulevaisuudessa.

http://www.hyvankalanlahettilas.fi

BLINIPÖYTÄ KATETTUNA KULOSAAREN CASINOLLA

Kulosaaren Casinolla valmistaudutaan jo viidettä vuotta peräkkäin marraskuun bliniviikkoihin. Tarjolla on tuttuun tapaan vastapaistettuja blinejä ja runsas lisäkevalikoima noutopöydästä, josta nauttimisen jälkeen pää- ja jälkiruoat tarjoillaan pöytiin.

 

Blinipöydän keskipisteessä ovat tietenkin kuumat, kullankeltaiset pienet tattariblinit. Niiden lisäkkeeksi Casinon keittiötiimi suunnittelee vuosittain uusia, mielenkiintoisia ja monipuolisia lisäkkeitä, jotka tarjoillaan noutopöydästä. Tänä vuonna mm. mätilajikkeiden määrää on lisätty ja joukkoa täydentää myös kasvisruokailijoille soveltuva Cavi-Art. Syyssesonkia kunnioittaen lisäkkeissä voi maistella mm. peuranpaistia, suppilovahveroita ja silakkaa. Lisäkkeistä voi nauttia kaikkea maistellen tai tuttuihin suosikkeihin keskittyen – tyyli on vapaa ja määrä kunkin syöjän oman mielen mukainen. Bliniherkkuja siivittää suositusjuomana Nederburg Première Cuvée Brut, kuiva eteläafrikkalainen kuohuviini.

Blinipöydän pääruoat ovat rakastettuja klassikkoannoksia, jotka toteutetaan Kulosaaren Casinon tyyliin ja tarjoillaan pöytiin, kunhan ensin osaa päättää houkuttelevien vaihtoehtojen väliltä: tarjolla on kuhaa Walewska tai marmorihärkää Café de Paris -kastikkeen kera. Kasvisruokailijoille suunniteltu pääruoka sisältää friteerattua silkkitofua ja hasselpähkinäpestoa. Jälkiruoka valitaan kolmesta kauden makuja edustavasta annoksesta.

Blinibuffet kauniilla Kulosaaren Casinolla tuo virkistystä ja lämpöä marraskuun pimeisiin iltoihin ja on loistava illallisvaihtoehto niin pienille kuin suuremmillekin seurueille!

Blinipöytä katetaan 30.10.-24.11. tiistaista lauantaihin, ravintola on avoinna klo 18-24.
Kulosaaren Casino, Hopeasalmenpolku 1, 00570 Helsinki. Tiedustelut ja varaukset 09-6128 6200

Linkit:

Santa Helenan Alko-uutuus Notas De Guarda tutustuttaa viininystävät chileläisen Carmenéren tummiin aromeihin

Alkon chileläisten viinien valikoima vahvistui entisestään, kun viinimyymälöiden hyllyille ilmestyi elokuun puolessa välissä maineikkaan chileläisen viinitalon tuottama Notas de Guarda Carmenère –punaviini (19,90€). Viinin saatavuus on rajallinen, sillä sitä saadaan Suomeen vain 2000 pullon erä. Tummanpunainen viini on kuin luotu kulman takaa kurkkivaa syksyä ajatellen, sillä sen runsas mausteinen tuoksu sekä muhkean hedelmäinen maku tuovat kaivattua lämpöä lyheneviin päiviin. Chilen Colchaguan laaksossa syntynyt rehevä viini kannattaa korkata miehekkään t-luupihvin tai murean välikyljyksen seuraan. Notas de Guarda on myös persoonallinen valinta esimerkiksi aasialaisittain maustettujen porsaankyljysten kaveriksi. Jotta intensiivisen punaviinin kaikki aromit saavat mahdollisuuden herätä henkiin, Notas de Guarda kannattaa dekantoida hyvissä ajoin ennen tarjoilua.

Punainen Carmenère-rypälelajike on alun perin kotoisin Ranskan Médocista, jossa sitä käytettiin legendaaristen Bordeaux-viinien sekoituksissa vielä 1800-luvulla. Euroopassa riehuneen viinikirvaepidemian jälkeen karmiininpunaisesta väristä nimensä saanut lajike katosi lähes kokonaan vanhalta mantereelta, mutta löysi uuden kodin lämpimiltä Chilen viinitarhoilta. Tummia ja mausteisia viinejä tuottavasta Carmenèrestä on tullut viimeisten vuosikymmenien aikana yksi Chilen tunnetuimmista rypälelajikkeista.

Notas de Guarda -viiniin käytetyt rypäleet on poimittu lämpimästä ja aurinkoisesta Colchaguan laaksosta. Colchagua on yksi Chilen kuumimmista viinintuotantoalueista ja poikkeuksellisen ilmaston ansiosta laakso soveltuu erityisen hyvin Cabernet Sauvignonin ja Carmenère -lajikkeiden viljelyyn. Viiniköynnöksiä hyväilevän lämmön ansiosta Carmenère-rypäleet kypsyvät Colchaguassa mehukkaiksi ja varmistavat viinien pehmeän mausteisen maun. Notas de Guarda -viinissä Carmenère on saanut kumppanikseen pienen määrän Cabernet Sauvignonia, mikä vahvistaa chileläisen viinin hedelmäistä rakennetta.

Carmenère on yksi viimeisimmistä Chilen viinitarhoilta poimittavista lajikkeista. Santa Helenan viinintekijä Matías Rivera varmistaa Notas de Guardan mehukkuuden kelpuuttamalla viiniinsä vain täysin kypsät ja käsin köynnöksistä poimitut Carmenère-tertut. Käymisen jälkeen tumman punaviinin on annettu kypsyä 14 kuukauden ajan ranskalaisissa tammitynnyreissä. Yli vuoden kestävän kellarikypsytyksen aikana viini saa kevyen paahteisen aromin ja viinintekijän kaipaamaa syvyyttä. Ennen viinin vapauttamista viininystävien ihasteltavaksi ympäri maailmaa, Matías Rivera on kypsyttänyt Notas de Guardaa pullossa kuuden kuukauden ajan.

Santa Helenan laadukkaat viinit ovat jo entuudestaan tuttuja monille suomalaisille. Alkosta löytyvä Reserva Siglo de Oro on myös valmistettu Colchaguan laaksossa kypsyneistä mehukkaista Carmenère-rypäleistä. Herukkainen ja mausteinen Siglo de Oro on täydellinen palanpainike kesäkauden viimeisille grillijuhlille.

Santa Helena Notas de Guarda Carmenère 2010             

Alkon tuotenumero: 495147

Hinta: 19,90€

Valikoimaantulopäivä: 13.8.2012

Santa Helena Siglo de Carmenère Reserva

 

Alkon tuotenumero: 456497

Hinta: 8,79€

www.santahelena.cl

www.juomavinkki.fi

Pernod Ricard Finland Oy on Suomen alkoholimarkkinoiden toiseksi suurin toimija ja maailman toiseksi suurimman alkoholikonsernin, ranskalaisen Pernod Ricardin omistama tytäryhtiö.

Pernod Ricard Finland Oy vastaa Pernod Ricard Groupin tuotteiden sekä monien muiden kansainvälisesti tunnettujen viinien ja väkevien alkoholituotteiden myynnistä ja markkinoinnista Suomessa. Pernod Ricard Finland on myös laadukkaiden kotimaisten alkoholijuomien valmistaja.

Pernod Ricardin laadukkaat viinit vauhdittavat sadonkorjuujuhlaa

Syksy on ruokaharrastajien kulta-aikaa. Metsistä esiin pilkistävät sienet, riista ja aromikkaiksi kypsyneet marjat tarjoavat runsaan raaka-ainekirjon arkiseen herkutteluun tai juhla-aterialle. Pernod Ricardin kattavasta viinivalikoimasta löytyy lukuisia vaihtoehtoja sadonkorjuujuhlien alkumaljaksi ja ruokajuomaksi.

Kun pohjoisella pallonpuoliskolla valmistaudutaan kirpeisiin syyspäiviin, Etelä-Afrikassa odotellaan kevään saapumista. Kuluneesta kesästä muistoja kuiskaileva roseekuohuviini on täydellinen valinta sadonkorjuujuhlien alkumaljaksi. Thandi Sparkling Wine Shiraz Rosé Sec on valmistettu Stellenboschin auringon alla kypsyneistä shiraz- ja cabernet sauvignon -rypäleistä. Vuonna 1995 perustettu Thandi on sitoutunut parantamaan viininviljelijöiden elinoloja Etelä-Afrikassa. Thandi sai ensimmäisenä viinintuottajana maailmassa Reilun kaupan sertifikaatin.Vaaleanpunaisessa kuohuviinissä on heleän herukkainen ja mansikkainen tuoksu. Kuiva ja lempeähappoinen juoma kohottaa syksyn juhlien tunnelmaa ja sopii täydellisesti myös hämärtyvien syysiltojen piristäjäksi.

Aromikkaat ja pirteän hedelmäiset Alsacen viinit toimivat saumattomasti syyskauden kala- ja kasvisruokien rinnalla. Raikkaalla hapokkuudella siunattuun Gisselbrecht Riesling Tradition -viiniin kannattaa tutustua syksyn silakkamarkkinoiden aikaan. Valkoviinin tuoksu on lajikkeelle uskollisesti kypsän omenainen ja virkeän sitruunainen. Rieslingin rehevän hedelmäinen ja aavistuksen mineraalinen maku sopii täydellisesti esimerkiksi legendaaristen oopperakellarin silakoiden seuraan.

Castillo de Molina Reserva Pinot Noir on uskollinen riistamiehen ystävä. Chilen Curicón laaksosta tuleva punaviini on varma valinta, jos uunissa hautuu mehukas sorsapaisti tai kattilassa kypsyvät tattiraviolit. Chilen tunnetuimpiin viinitaloihin kuuluvan Viña San Pedron valmistaman pinot noirin tuoksumaailmasta löytyvät kaikki rypälelajikkeelle tyypilliset aromit, kuten tummanpunaiset herukat ja karpalot. Castillo de Molina Reserva Pinot Noir on monipuolinen syyskauden ruokaviini, sillä sen keskitäyteläinen, tasapainoisen hapokas ja kevyen paahteinen tyyli ei peitä sieni- ja riistaruokien ainutlaatuista makua.

Sadonkorjuujuhlat saavat arvoisensa päätöksen kun syyskauden marjajälkiruoan kanssa maistellaan makeahkoa samppanjaa. G.H.Mumm Demi-Sec on puolikuiva samppanja ja se soveltuu täydellisesti keveiden marjajälkiruokien juomakumppaniksi. Makeahko samppanja on kuulunut G.H.Mumm -samppanjatalon tuotekavalkadiin talon perustamisesta, vuodesta 1872 lähtien. Mummin samppanjat tunnistaa helposti etikettiä halkovasta punaisesta kunnianauhasta, joka kuvastaa tuottajan arvostusta kuohuviinien
kuningatarta kohtaan. G.H.Mumm Demi-Secin aromeista voi löytää sitrushedelmien tuulahduksen, joka yhdistyy herkkään hunajaisuuteen. Raikkaan hapokkuuden ansiosta Mumm ei jää kirpeidenkään marjajälkiruokien jalkoihin.

Syksyn herkullisia ruokareseptejä ja niille sopivia juomia löydät osoitteesta juomavinkki.fi

Atria tuo Hienoimman Pihvilihan jokaisen ulottuville

Yhä useampi kuluttaja haluaa laadukasta, vastuullisesti Suomessa tuotettua lihaa. Siksi Atria tuo syyskuussa markkinoille Atrian Hienoimmasta Pihvilihasta tehdyt uudet Kulinaari-tuotteet. Maukkaat luomuleivänpäälliset, ohuet sisäpaistiviipaleet, palapaistikuutiot, pihvijauheliha ja paistisuikaleet valmistetaan kaikki kotimaassa vapaana kasvaneen pihvikarjan lihasta. Laajenevaan Kulinaari-valikoimaan kuuluvat myös laadukkaat herkku- ja juustonakit.

Atrian Hienointa Pihvilihaa on ollut saatavana jo yli kymmenen vuoden ajan kaupan palvelutiskiltä. Uudet Kulinaari-kuluttajapakkaukset tuovat korkealaatuiset pihvilihatuotteet myös niiden kuluttajien ulottuville, joiden käyttämissä kaupoissa ei ole palvelutiskiä.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme parasta ja siksi olemme ensimmäisenä suomalaisena lihatalona panostaneet voimakkaasti pihvi- ja luomunautatuotteisiin, sanoo Atria Suomi Oy:n lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä. – Atria Hienoin Pihviliha on otettu hyvin vastaan palvelulihana ja uskon, että myös uudet Kulinaarit löytävät tiensä kuluttajien ostoskoriin. Suuri osa kuluttajista haluaa ostaa laadukasta, suomalaisella työllä tuotettua pihvikarjan lihaa, vaikka sen hinta on hieman tavallista nautaa korkeampi.

Laatutietoiset kuluttajat arvostavat myös elintarvikkeiden jäljitettävyyttä. Ensi maaliskuussa, kun Atrian Kauhajoen uusi nautateurastamo on otettu kokonaan käyttöön, asiakkaat ja kuluttajat voivat jäljittää naudan arvo-osien alkuperän tuotantotilalle saakka. Aluksi jäljitettävyys koskee pihviliha- ja luomulihatuotteita: niiden pakkausmerkinnöistä selviää lihan tuottaneen tilan nimi ja paikkakunta.

Vaikka suomalaisen lihantuotannon kannattavuus on heikentynyt tuotantokustannusten noustua, pihvikarjanlihan tulevaisuus näyttää valoisalta. Toki myös pihvilihantuotannossa on omat haasteensa esimerkiksi kannattavuuden ja tuotannon tasaisen tarjonnan suhteen, mutta pihvikarjan kasvattamisessa on myös tiettyjä etuja.

– Tuotannon vahvuus on siinä, että eläimet liikkuvat vapaana ja laiduntavat pitkän kesäkauden. Nautaeläimet myös syövät korsirehua, jota mikään muu eläin ei kykene hyödyntämään, kiittelee Pihvikarjaliiton puheenjohtaja ja toijalalaisen Teristen kartanon isäntä Antti Veräväinen.

Nyt lanseerattavat Kulinaari-tuoteuutuudet on valmistettu Atrian sopimustuottajien tuottamasta erinomaisesta pihvilihasta. Veräväisen mukaan suomalainen pihviliha on laadukasta, turvallista ja korkealla moraalilla tuotettua, sillä Atrian Hienointa Pihvilihaa tuottavilla tiloilla eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat ovat kohdallaan. Yhdessä Atrian kanssa sovittuja eläinten hoitotapoja ja vastuullisia tuotantotapoja noudattamalla Atrian sopimustuottajien tiloilla kasvaa mehukasta ja mureaa pihvilihaa.

Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry:n nimi muuttuu Ammattikeittiöosaajat ry:ksi 12.9.2012

Uusi nimi ja logo kuvaavat oivallisesti järjestön ydintoimintaa ammattikeittiöosaajien kohtaamispaikkana ja koulutusfoorumina. Suurin osa jäsenistöstä toimii ammattikeittiöiden tuotanto-, esimies-, tuotesuunnittelu- tai opetustehtävissä. Sana osaaja viittaa monenlaiseen osaamiseen. ”Toimimme ammattimaisen ruoanvalmistuksen taitavina osaajina ja organisoijina, mutta jäseniltämme löytyy osaamista myös ravitsemustiedon tuottamisessa ja sen soveltamisessa ruokapalveluiden käyttöön”, kertoo toiminnanjohtaja Marjut Huhtala.

Puheenjohtaja Toini Linnanmäen mielestä vanha nimi oli oman aikansa lapsi: ”Vaikka nimi ei yhdistystä ja toimintaa pahenna, niin järjestömme uusi nimi kertoo aiempaa selvemmin, keitä olemme: Ammattikeittiöosaajia. Nimi kattaa kaikki ammattikeittiöalalla työskentelevät osaajat lokeroimatta ravintola-, myynti- tai suurkeittiöpuolella toimivia.”

Järjestön toiminnan ydin täydennyskouluttajana säilyy. Järjestöllä on myös tärkeä rooli verkostojen luojana ja ammattikeittiöalan ajankohtaisen tiedon jakajana. Yhdistyksen nuorempaan kaartiin kuuluva johtokunnan jäsen Anssi Kaikkonen kokee saavansa paljon Ammattikeittiöosaajien aktiivijäsenyydestä: ”Nuorena koen olevani etuoikeutettu saadessani rakentaa verkostoani laaja-alaisemmin kuin omassa työssäni olisi mahdollista. Yhdistyksen tilaisuuksissa ja niiden epävirallisissa osuuksissa käydään usein hyviä ja mielenkiintoisia keskusteluja erityylisistä keittiöistä ja toimintatavoista. Omaa alatuntemusta rikastuttaa erityisesti kokemusten vaihto eri-ikäisten ja eri koulutustaustaisten jäsenten kanssa. Olen omalla osallistumisellani päässyt (ensin ajattelin joutunut) alueyhdistykseni johtokuntaan ja sitä kautta vaikuttamaan toimintaamme. Nyt toimin myös koko yhdistyksen johtokunnassa. Yhdistys antaa varmasti jotakin kaikille, jotka vain ennättävät käymään aluetilaisuuksissa ja koulutuspäivillä.”

Logo viestii tekemisen meininkiä

Ammattikeittiöosaajat ry:n kruunu-logo kuvaa kahdella pääelementillään lautasella ja lautasia kannattelevilla ihmishahmoilla toiminnan ytimen. Kruunun alaosa koostuu ovaalista tarjotinaiheesta ja merkitsee foorumia tai kohtaamispaikkaa. Kruunun yläosan muodostaa kolme ihmistä kannattelemassa yhdessä lautasia. Kuvaosa ilmentää yhteistyötä, ammattiylpeyttä, saavuttamisen iloa, positiivista henkeä ja dynaamisuutta. Logon punaoranssi yläosa on samalla lämmin, energinen ja moderni. Alaosan ovaalin keskiharmaa sävy tukee ja sitoo kuvailmaisun kruunua muistuttavaksi. Neutraali harmaa luo tasapainoa ja arvokkuutta sekä toimii viitteenä keittiömaailman metallipintoihin.

Nimenmuutoksen myötä verkkosivujen visuaalisuuteen on panostettu

Nimenmuutoksen yhteydessä koko järjestön visuaalinen viestintäympäristö uudistuu. Tämä näkyy parhaiten uusilla kotisivuilla www.amko.fi

Sivuston sisältöpohjaa ja käyttäjäystävällisyyttä on parannettu ja kuvallisuutta lisätty. Sivujen ruokakuvat kuvaavat ammattikeittiömaailmaa modernina ja kutsuvana tulevaisuuden toimialana. Henkilökuvissa ammattikeittiöosaajat tekevät työtään normaalissa työympäristössään tai ovat mukana järjestön toiminnassa.

Alueiden nimissä muutoksia

Yhdistyksen nimenmuutoksen yhteydessä uusiutuvat myös alueyksiköiden nimet (ent. alueFIDAT). Entiset nimet kuvasivat alueita kaupungeittain. Uudet maakunnittaiset alueet kuvaavat paremmin jäsenistömme todellista asuin- tai toimipaikkaa.

Vanhat ja uudet aluenimitykset:

Helsinki -> Pääkaupunkiseutu, Hyvinkää -> Uusimaa, Hämeenlinna -> Kanta-Häme, Joensuu -> Pohjois-Karjala, Jyväskylä -> Keski-Suomi, Kouvola – > Kymenlaakso, Kuopio -> Savo, Lahti -> Päijät-Häme, Lappeenranta – > Etelä-Karjala, Oulu -> Pohjois-Pohjanmaa, Pori -> Satakunta, Rovaniemi -> Lappi, Seinäjoki -> Pohjanmaa, Tampere -> Pirkanmaa, Turku -> Varsinais-Suomi

Uusi logo ja järjestön nimi ovat käytössä 12.9.2012 alkaen. Järjestön Y-tunnus (0222472-9) pysyy ennallaan.

Ammattikeittiöosaajat ry toimii valtakunnallisena ravitsemisalan asiantuntija- ja täydennyskoulutusjärjestönä. Järjestö edistää jäsentensä toimialan yhteiskunnallista arvostusta, ottaa kantaa alan ajankohtaisiin kysymyksiin ja välittää ajantasaista tietoa ruokapalveluammattilaisten työn tueksi.
Henkilöjäseniä järjestössä on n. 1 600, joista valtaosa toimii ammattikeittiöalan tuotanto-, esimies-, tuotesuunnittelu- tai opetustehtävissä. Yritysjäseniä on nelisenkymmentä.

Järjestö toimittaa 4 kertaa vuodessa ilmestyvää AmmattikeittiöOsaaja-jäsenlehteä, jonka teemoissa pureudutaan yhdistyksen toiminnan lisäksi ravitsemisalaan laajemminkin ajankohtaisin artikkelein ja taustoitetuin haastatteluin. Myös yhdistyksen ylläpitämillä verkkosivustoilla amko.fi ja herkkuammatti.fi on päivittäin luettavissa ajankohtaisia ruoka- ja ravitsemisalan uutisia sekä ammattilaisten haastatteluja.

Ammattikeittiöosaajat ry järjestää vuosittain ajankohtaisia täydennyskoulutuspäiviä, joissa käsitellään varsin kattavasti ammattikeittiöalan tuoreimpia innovaatioita ja toimialan kehitystä, ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä ja työyhteisötaitoja. Myös yhdistyksen 15 alueyksikköä organisoivat jäsenilleen alueellisia koulutus- ja verkostoitumistapaamisia.

Leipä kasvattaa taas suosiotaan – K-ruokakauppojen asiakkaat suosivat paikallisesti tuotettuja, lisäaineettomia ja kuitupitoisia leipiä

Viime vuonna karppaus vähensi leivän myyntiä, nyt leivästä nautitaan taas. Entistä useampi leipä leivotaan säilöntäaineettomana tai täysin lisäaineettomana. Runsaskuituiset leivät jatkavat K-ruokakauppojen asiakkaiden suosikkilistalla. Trendit näkyvät myös uusissa Pirkka-leivissä, joissa on nyt runsaasti luomua ja ruista.

 – Leivän myyntiin ja leipävalikoimaan vaikuttavat niin Suomessa kuin maailmalla tällä hetkellä esimerkiksi aitous ja perinteisyys, toisaalta kansainväliset makukokeilut. Luomuleipien määrä kasvaa jatkuvasti ja entistä useampi leipä leivotaan nykyisin säilöntäaineettomana tai täysin lisäaineettomana. Maailmantalouden tila saa kuluttajat katsomaan myös tuotteiden hintaa entistä tarkemmin, kertoo Ruokakeskon tuoretuotteista vastaava ostopäällikkö Jarmo Hyvönen.

Suomen leipäkulttuuri on monipuolinen. Tämän vuoksi myös kauppojen valikoimat ovat erittäin laajat. K-ruokakaupoista löytyykin maan kattavin leipävalikoima, tarjolla on aina tuoretta leipää. Leipähyllyt K-ruokakaupoissa huomioivat sesonkien vaihtelut ja asiakkaiden toiveet, K-ruokakauppiaat valitsevat omaan kauppaansa mielellään myös paikallisten leipomoiden erikoisuuksia yhteisen ketjuvalikoiman lisäksi. Ruokakesko on myös lanseerannut vain tietyllä alueella myynnissä olevia leipiä.

– Lähiruoan suosio on kasvanut valtavasti ja leivässä tämä on näkynyt hyvin selvästi. Ruokakeskossa tänä vuonna lanseerattu Pirkka Lähellä leivottu -tuotesarjan tuotteet ovat olleet suosittuja. Tuotteita on nyt kolmella alueella ja syksyllä lähileivät tulevat myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla kauppoihin, kertoo Jarmo Hyvönen.

Pirkka-tuotesarjassa on tänä vuonna panostettu erityisesti leipiin. Syksyllä lähellä leivottujen tuotteiden lisäksi lanseerataan myös muita uutuusleipiä, kuten syyskuussa myyntiin tulevat uudet ruispalat sekä kolme erilaista luomuleipää.

– Vaikka ruispalaleipien markkina Suomessa on suuri ja kuluttajat erittäin hintatietoisia tässä tuoteryhmässä, uskon Pirkka ruispalojen menestykseen: ne haastavat kilpailijansa sekä laadulla että hinnalla, toteaa Jarmo Hyvönen.

Laadukkaiden erikoisruokavalioleipien kysyntä kasvaa jatkuvasti:
– Panostamme myös erityisruokavalioihin, esimerkiksi Pirkka-sarjaan tulee syksyllä uusia gluteenittomia tuotteita, joita kannattaa odottaa, paljastaa Jarmo Hyvönen.

Viikolla 37 vietettävän Leipäviikon teemana on tänä vuonna “Nauti hyvällä mielellä”. K-ruokakaupoissa asiakkaat pääsevät maistelemaan torstaista 13.9. alkaen muun muassa uusimpia Pirkka-leipiä. Katso tarkemmat tiedot maistatuksista www.pirkka.fi/konsulenttikierros

Pirkka-tuotteissa (www.pirkka.fi) yhdistyvät laatu ja edullisuus. Pirkka-tuotesarjan yli 2 000 tuotteella on merkittävä asema osana K-ruokakaupan kokonaisvalikoimaa. Ruokakesko ja K-ruokakaupat tukevat ja edistävät terveellisiä ruokailutottumuksia sekä tarjoavat asiakkaille vaihtoehtoja vastuulliseen kuluttamiseen. Pirkka-sarjaan kuuluvia Pirkka Luomu -tuotteita on yli 80 ja Pirkka Reilun kaupan tuotteita lähes 40.

Kesko (www.kesko.fi) kuuluu maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon (The Global 100 Most Sustainable Corporations in the World). Kesko toimii ruoka-, käyttötavara-, rauta- sekä auto- ja konekaupassa. Sen toimialayhtiöt ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 2 000 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, joka työllistää noin 45 000 henkeä.

ATRIA 100 NUORTA KOKKIA -KOULUTUSOHJELMAN JUHLAVUOSI HUIPENTUI STUDIA GENERALIAAN

Atria 100 Nuorta Kokkia -koulutusohjelman johtaja ja tilaisuuden juontaja Aki Wahlman ja Atrian markkinoinnin ja tuotekehityksen johtaja Pasi Luostarinen

Koulutusohjelman 10-vuotisjuhlavuoden seminaarista tuoreita näkökulmia ruoan tulevaisuuteen

Atria 100 Nuorta Kokkia -koulutusohjelman juhlavuosi huipentui Bio Rexissä 11.9.2012 järjestettyyn ruoan tulevaisuutta käsittelevään Studia Generaliaan. Seminaarin puhujina olivat World Design Capital Helsinki 2012 johtaja Pekka Timonen, Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen, saksalainen gastronomivalmentaja Pierre Nierhaus sekä kulttuurin, politiikan ja vapaa-ajan tutkija Pauliina Raento. Tilaisuuden juontajana toimi Atria 100 Nuorta Kokkia -koulutusohjelman johtaja Aki Wahlman. Atrian 100 Nuorta Kokkia -koulutusohjelma on suunnattu 18–25-vuotiaille ruoka-alan ammattilaisille.

 

Ruoan tulevaisuuden keskeisiä teemoja ovat korkealaatuiset kotimaiset raaka-aineet ja yhteisöllisyys
Atria 100 Nuorta Kokkia Studia Generalian puhujat valottivat viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunutta muutosta ruokakulttuurissa sekä tulevaisuuden näkymiä. Kaupunkikulttuurin muutoksen, viestintävälineiden kehityksen sekä kansainvälistymisen myötä jopa ruokakulttuurissa on nähtävissä, että ruokakin voi heijastaa omaa identiteettiä sekä yhteisöllisyyttä ja tiettyyn ryhmään kuulumista. Kestävä kehitys ja ekologisuus ovat muuttuneet itseisarvoiksi puhuttaessa ruoasta ja ruokakulttuurista.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen toi esiin puheenvuorossaan tuote- ja palvelukehityksen merkityksen ja laadukkaiden kotimaisten raaka-aineiden hyödyntämisen tärkeyden. Hän herätteli kuulijoita nostamalla esimerkkejä ravintolapalveluiden kompastuskivistä asiakkaan näkökulmasta. Kansainvälisen gastronomian ja markkinointikonseptien asiantuntija Pierre Nierhaus puhui siitä miten maailmallakin näkyy ekologisuus, yhteisöllisyys sekä ihmisten muuttuneet elämänrytmit – ulkona syödään aiempaa useammin, mutta vapaamuotoisemmin. Niin pikaruokaravintolat kuin haute cuisine -ravintolat profiloituvat aiempaa selkeämmin ja panostavat palvelun laatuun aiempaa enemmän.

Studia Generalian ohjelma päättyi keskustelupaneeliin suomalaisen ruoan tulevaisuudesta Aki Wahlmanin johdolla. Keskusteluun osallistuivat Chef & Sommelierin keittiömestari Sasu Laukkonen, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä, MTK:n ruokakulttuuriasiamies ja kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemi sekä SOK Ravitsemiskaupan ketjuohjauksen kehitysjohtaja Atte Vannasmaa. Keskustelun aiheina olivat ravintolatarjonta, suomalainen ruokakulttuuri, lapset ja nuoret sekä tuotekehitys. Sekä yleisö että panelistit näkivät ruokakulttuurin nykytilanteen ja tulevaisuuden positiivisena, mutta kyseenalaistamista pidettiin kuitenkin tärkeänä, jotta kehitys alalla säilyy.

Lasipalatsin Bio Rexissä järjestetyn tilaisuuden noin kaksisataahenkinen yleisö koostui Atria 100 Nuorta Kokkia -opiskelijoiden ja alumnien lisäksi myös ruoka- ja elintarvikealan ammattilaisista.

Eväitä ammatillisen osaamisen kehittämiseen jo kymmenen vuoden ajan
Vuonna 2003 järjestettiin ensimmäinen Atria 100 Nuorta Kokkia -koulutus Atrian satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tähän mennessä palkitun ja maineikkaan koulutusohjelman on läpikäynyt lähes tuhat suomalaista ruoka-alan ammattilaista. Kurssi on suunnattu niin keittiössä, ravintolasalissa työskenteleville kuin muillekin ruoka- ja elintarvikealalla toimiville 18–25-vuotiaille nuorille, joilla on vähintään kahden vuoden kokemus alalta. Koulutusohjelman tarkoituksena on tarjota eväitä oman ammattitaidon ja uran kehittämiseen, verkostoitumista unohtamatta. Koulutuksen luennoitsijoina ovat olleet vuosien saatossa eri alojen kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat. Kurssin ovat suorittaneet muun muassa huippukokit Henri AlénAlex NurmiSasu LaukkonenAri Ruoho sekä Akseli Herlevi.

– Koulutusohjelma on merkittävä satsaus Atrialta tulevaisuuden suomalaisen ruokahetken tekijöihin. Koulutus on myös tärkeässä roolissa lunastaessa lupaustamme Hyvä Ruoka – Parempi Mieli, kertoo johtaja Pasi Luostarinen Atrian markkinoinnista ja tuotekehityksestä.

www.atria.fi/A100NK

Leipätiedotus ry: Leipäviikolla nautitaan hyvällä mielellä

Syyskuussa (10.-17.9.) vietettävän Leipäviikon teemana on tänä vuonna “Nauti hyvällä mielellä”. Elämään kuuluu myös herkutteluhetkiä, joista saa nauttia hyvillä mielin ilman turhaa stressiä. Terveellisessä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee. Kun arkisyöminen on tasapainossa, mahtuu mukaan myös herkkuhetkiä.

Tämän vuoden Leipäviikon teema “Nauti hyvällä mielellä” keskittyy makuun ja nautintoon. Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen muistuttaa, että syömisen tarkoitus ei ole pelkästään tyydyttää energian ja ravintoaineiden tarvetta, vaan syöminen on myös nautinnon hetki. Nykypäivänä tuntuu, että syömme vain grammoja, prosentteja ja kaloreita. Maku ja nautinto saattavat unohtua.

Hyvästä ruoasta terveyttä ja mielihyvää
Syöminen lisää aivoissa mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden erittymistä. Tutkimusten mukaan kielteinen suhtautuminen ruokaan saa syömään enemmän, välinpitämätön suhtautuminen vähemmän ja positiivinen vähiten. Myönteinen suhtautuminen tekee ruuasta maistuvampaa, jolloin vähempikin määrä riittää. Kun siis syöt, syö nautinnolla ja hyvällä omallatunnolla!

Kiireinen elämänrytmi lisää stressiä, joka kasvattaa nälkää ja mielitekoja. Stressi kohottaa veren kortisolipitoisuutta, häiritsee insuliinitasapainoa ja lisää veren sokeripitoisuutta. Stressi edistää rasvan varastoitumista vatsaonteloon, mikä on haitallista. Syömisestä ei siis kannata ottaa ylimääräistä stressiä.

Ruokailuhetki on tilaisuus rauhoittua päivän kiireiden lomassa ja nauttia ruoasta hyvällä mielellä hyvässä seurassa ilman stressiä. Kiireettömyys ja hyvä ruokaseura tekevät ruokailusta miellyttävän. Kun syö kiireettömästi, aistii paremmin kylläisyyden tunteen ja syö sopivan määrän.

Mikä on sinun herkkusi?
Maantieteellinen sijaintimme itäisen ja läntisen kulttuurin kohtauspisteessä on antanut leipäkulttuuriimme runsaasti vaikutteita. Suomalainen leipomotuotteiden valikoima onkin maailman rikkaimpia. Tuotevalikoimasta löytyy jokaiselle omat suosikkituotteensa, niin suolaisesta kuin makeasta. Tämä helpottaa arjen pyöritystä ja juhlien järjestäminenkin on mukavaa ja stressittömämpää.

Leipäviikon historia
Leipäviikon ajoittuminen syksyyn ei ole pelkkä sattuma. Jo Vanhassa testamentissa kerrotaan sadonkorjuun kiitosjuhlista. Monissa kristillisissä kirkoissa viedään alttarille leipää, hedelmiä ja muuta ruokaa päättyneen satokauden kiitoslahjana. Ruoka lahjoitetaan vähävaraisille tai myydään hyväntekeväisyystarkoituksiin. Vastaavia juhlia tunnetaan myös ei-kristillisistä uskonnoista. Leipätiedotus ry (entinen Leipätoimikunta) järjesti vuonna 1964 lokakuussa ensimmäisen Leipärynnäkön, joka myöhemmin nimettiin Leipäviikoksi. Nykyään Leipäviikkoa vietetään syyskuussa, viikolla 37, Viljan-päivän yhteydessä. Teema vaihtelee vuosittain.

a2julisteleipäviikko