Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Suomi-Ruotsi -kasviskysely: suomalaiset arvostavat ruotsalaisia enemmän kasvisten kotimaisuutta

rmjz6rtyo854roab89jq

Apetit tutki suomalaisten ja ruotsalaisten kasvisten syöntiä. Tutkimuksessa ilmeni, että kasvisten kotimaisuus on suomalaisille merkittävästi tärkeämpää kuin ruotsalaisille. Myös kasvisten syömisessä suomalaiset erottuivat positiivisesti: suomalaisista 17 prosenttia kokee olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla tai kasvisruokavaliolla, kun ruotsalaisista vähintäänkin kasvispainotteisella ruokavaliolla on 10 prosenttia.

Etenkin suomalaiset suosivat vahvasti kotimaisia kasviksia. Suomalaisista 87 prosenttia suosii kotimaista kasvista, kun ruotsalaisille kotimainen on ensimmäinen valinta 80-prosenttisesti. Kotimaisuus nousee erittäin tärkeäksi valintakriteeriksi peräti 31 prosentilla suomalaisista, kun taas ruotsalaisista erittäin tärkeänä kotimaisuutta pitää vain 15 prosenttia.

– Panostamme yrityksenä vahvasti kotimaiseen kasvistenviljelyyn, joten tämä on tietysti meille hyvä uutinen. Luonnollisesti se kertoo myös suomalaisten luottamuksesta meidän omaan tuotantoomme. Koetaan selvästi, että kotimaisessa tuotannossa on paljon positiivisia asioita, jonka vuoksi sitä kannattaa myös ostaa, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo.

Suomalaisille ruotsalainen kasvis on ”toinen kotimainen” – Ruotsissa suomalainen yksi ulkomainen muiden joukossa

Kotimaisten kasvisten jälkeen suomalaiset kääntyvät toiseksi mieluiten ruotsalaisten kasvisten pariin: peräti 70 prosenttia suomalaisista ottaisi toiseksi mieluiten länsinaapurissa kasvatettuja kasviksia. Ruotsalaisista 40 prosenttia ottaisi toiseksi mieluiten suomalaisia kasviksia ja 39 prosenttia muita ulkomaisia kasviksia.

– Suomalaiset ovat ehkä tottuneet siihen, että Ruotsista tulee tänne esimerkiksi varhaisperunaa ennen omaa satoa. Toiseen suuntaan ajateltuna suomalaisia kasviksia ei niin paljoa ruotsiin edes viedä, Helenius arvioi.

Kolmasosa lisännyt kasvisten syöntiä ja kasvu jatkuu vahvana

Kasvisten syönti on selvästi nousussa, sillä molempien maiden kuluttajista noin kolmasosa on lisännyt kasvisten syöntiään viimeisen vuoden aikana. Vain neljällä prosentilla vastaajista kasvisten kulutus oli vähentynyt. Sekä suomalaisista että ruotsalaisista vastaajista yli puolet haluaisi myös lisätä omaa kasvisten syöntiään seuraavan vuoden aikana. Suomalaisista 84 prosenttia syö kasviksia päivittäin tai lähes päivittäin, kun taas länsinaapurissa päivittäin tai lähes päivittäin kasviksia syö 82 prosenttia kuluttajista.

– Kasvisten lisäys kolmanneksella vastaajista on merkittävä luku. Varsinkin, kun sen lisäksi kaksinkertainen määrä kertoo tutkimuksessa jatkossakin lisäävänsä kasvisten syöntiä. Ylipäätään tuloksia katsellessa tuntuu, että suomalaiset syövät enemmän ja monipuolisemmin kasviksia – tämäkin kertoo kasvisbuumin tulosta, Helenius sanoo.

Ravitsemukseen ja ruoan terveysvaikutuksiin liittyvää keskustelua suomalaisista seuraa säännöllisesti tai silloin tällöin 83 prosenttia, kun taas ruotsalaisista keskustelua seuraa 80 prosenttia.

– Tuntuu, että suomalaiset kokevat olevansa enemmän kasvibuumin keskellä kuin ruotsalaiset. Suomalaiset kokevat tarvetta enemmän lisätä kasviksista, minkä lisäksi täällä ehkä puhutaan enemmän kasviksista kuin Ruotsissa, Helenius puntaroi.

Molemmissa maissa kasviksien syömisen tärkeimmät syyt olivat samoja; hyvä maku, tuoreus ja terveellisyys. Suomalaisille ruotsalaisia tärkeämpää olivat etenkin kasvisten kotimaisuus ja edullinen hinta.

Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset ovat korvanneet lihan käyttöä kasviksilla

Suomalaisista 47 prosenttia ja ruotsalaisista 53 prosenttia on korvannut lihan syöntiä kasviksilla ainakin jonkin verran viimeisen vuoden aikana. Paljon lihan syöntiä kasviksilla on korvannut suomalaisista 12 ja ruotsalaisista 16 prosenttia. Paljon proteiinia sisältävillä kasviksilla lihan syöntiä on korvannut paljon tai jonkin 29 prosenttia suomalaisista ja 32 prosenttia ruotsalaisista. Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset korostuivat lihaa korvanneissa ryhmissä.

– Molemmissa maissa näkyy selkeästi trendi, jossa kasvisproteiinilla korvataan lihaa. Uusien tuotteiden vallatessa markkinoita osuudet voivat vielä edelleen kasvaa, Helenius sanoo.

Heleniuksen mukaan tuloksista on havaittavissa suuriakin linjoja.

– Kaikkia tuloksia yhteen ynnäillessä tulee mieleen, että suomalaisilla on nyt enemmän esillä sellainen elämäntaparemontti ja hyvinvoinnin parantaminen. Suomalaiset haluavat selkeästi muuttaa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan ja lisätä edelleen kasvisten syömistä.

Suomalaisista 15-24 -vuotiaista 16 prosenttia kertoi olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla, kun taas ruotsalaisista saman ikäisistä vastaajista ainoastaan 2 prosenttia on kasvispainotteisella ruokavaliolla. Saman ikäryhmän suomalaisista 64 prosenttia ja ruotsalaisista 68 prosenttia haluaisi vielä lisätä kasvisten syömistä seuraavan vuoden aikana.

– Molemmissa maissa terveellisyys selkeästi kiinnostaa ja siitä halutaan lisää tietoa – se on globaali trendi, joka on tullut varmasti jäädäkseen. Koska nuoretkin ovat niin kiinnostuneita kasvispainotteisesta syömisestä, voimme tulevaisuudessa nähdä, että terveellisesti syömisestä tulee uusi normi.

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy Apetit Ruoka Oy:n toimeksiannosta heinäkuussa 2017. Tutkimuksessa selvitettiin kasvisten käyttöä Suomessa ja Ruotsissa. Yhteensä tutkimukseen vastasi 1400 henkilöä, Suomesta 700 ja Ruotsista 700 vastaajaa.

Apetit: Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis

qcd00pnx265znthkpfut

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 11.-17.9.2017. Hävikkiviikon tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

Yhteensä 10-15 prosentin osuus kaikesta kotimaisesta ruokatuotannosta päätyy ruokahävikiksi. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa.

– Suomessa tuotetusta ruoasta noin 450 miljoona kiloa menee hukkaan. Kaikista eniten ruokaan rahaa käyttävistä talouksista syntyy myös suurin hävikki. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä, Apetitin viestintäpäällikkö Mikko Merisaari kertoo.

Apetit selvitti elokuussa 2016 kyselyllä suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin syitä ja määrää ruokahävikkitutkielmassa Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen kanssa. Kyselyn mukaan ruokaa päätyy vuodessa roskiin 500 miljoonan euron edestä. Kotitalouksien hävikistä kolmannes muodostuu vihanneksista ja hedelmistä. Kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja tunteen siitä, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin.

Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat

Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruuan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Esimerkiksi käyttövalmiit kasvissekoitukset auttavat monipuolisen aterian valmistuksessa, pitäen kuitenkin hävikin pienenä.

– Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan, Merisaari sanoo.

Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen.

– Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis.

Apetit haluaa kannustaa vahvasti kuluttajia panostamaan ruokahävikin vähentämiseen. Apetitin tuotteista pakasteiden lisäksi esimerkiksi käyttövalmiit kasvis- ja hedelmäsekoitukset Tuorekset auttavat vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä.

Katso myös:

Lisää tietoa ruokahävikistä Hävikkiviikon verkkosivuilta

Apetitin vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen

A-lehdet lanseeraa kasvisruokaan keskittyvän erikoislehti Rakkaudella Vegen

rakkaudella-vege

”Kasvissyönti lisääntyy Suomessa huimaa vauhtia. Tämä kasvava megatrendi näkyy myös meillä A-lehdissä lukijapalautteissamme. Meiltä toivotaan jatkuvasti uusia ohjeita ja luotettavaa ravitsemustietoa. Ihmiset haluavat lisätä kasvisruoan osuutta ruokavaliossaan, mutta kokevat monipuolisen vegekokkailun vaikeana,” Rakkaudella Vege -lehden päätoimittaja Johanna Falck kertoo.

Kotivinkki- ja Maku-lehden tekijöiden yhteinen erikoislehti vastaa kuluttajien huutavaan tiedon ja inspiraation tarpeeseen. Lehti sisältää kattavan setin parhaita kasvisruokareseptejä, myös vegaanisia ohjeita, ravitsemustietoa, tuotevertailuja, asiantuntijoiden haastatteluja ja paljon muuta innostavaa. Vege palvelee sekä vannoutuneita vegetaristeja että kokeilunhaluisia sekasyöjiä.

“Olemme A-lehdissä menestyksekkäästi tuoneet markkinoille useita uusia aikakauslehtiä viime vuosina. Tarkkaan ja laadukkaasti kohderyhmään tehdyt lehdet löytävät aina lukijansa. Rakkaudella Vege on jälleen yksi esimerkki toimitustemme ammattitaidosta ja huikeasta kyvystä tunnistaa ajankohtaisten trendien lomasta juuri oikeat ja lukijoita puhuttelevat sävyt,” A-lehtien liiketoimintajohtaja Kaisa Ala-Laurila toteaa.

Ensimmäinen Vege-lehti tulee tilaus- ja irtonumeromyyntiin kasvisten parhaaseen sesonkiaikaan elokuussa. Lehti tulee ilmestymään kaksi kertaa vuodessa, elokuussa ja maaliskuussa.

Kasvisten määrää halutaan lisätä kouluruokailussa

vegetable-mixture

Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa testataan ja tutkitaan tapoja kasvisruoan houkuttelevuuden lisäämiseksi kouluruokailussa. Jyväskylässä, Asikkalassa ja Liperissä toteutettavat kokeilut suunnitellaan yhdessä kuntien ruokapalveluiden ja koulujen kanssa. Lähtökohtana on kehittää uudenlaista yhteistyötä ja oppimista oppilaiden, koulun, ruokapalvelujen ja vanhempien kesken.

”Kouluruokasuositusten mukaan kasvisruokaa tulisi lisätä kouluruokailussa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Hyvin paljon riippuu siitä, miten ja millaista kasvisruokaa koulussa tarjotaan. Kasvisruoka on nostettava vahvemmin esille keittiöiden tuotekehittelyssä ja ruokasaleissa. Myös oppilaat on otettava mukaan kouluruoan kehittämiseen. Käytännöt eri kunnissa ja ruokapalveluiden välillä vaihtelevat suuresti”, erikoistutkija Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia

Uudet kouluruokailusuositukset kehottavat vähentämään punaisen lihan ja lihajalosteiden käyttöä ja lisäämään sesonginmukaisten kasvisten käyttöä. Kasvisten määrän lisääminen ruokailussa on perusteltua sekä terveyden että ympäristön kannalta. Kasvisten määrän lisääminen ruokavaliossa auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä 2-tyypin diabetesta. Ruokavalioita muuttamalla myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristökuormaa voidaan vähentää merkittävästi.

Kokeilut toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Kylän kattauksen sekä Asikkalan ja Liperin kuntien ruokapalveluiden kanssa. Hyviksi koettuja käytäntöjä levitetään eteenpäin muun muassa Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston ja resurssiviisaiden FISU-kuntien kautta.

Kestävän kouluruokailun kokeilut on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali (Poprasus) -hanketta. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Tampereen yliopisto ja Kuluttajatutkimuskeskus. Hanke toteutetaan vuosina 2017-2020

Hanke verkossa

Fazer selvitti suomalaisten lempilounasruoat − kasvisruoat nousussa

vegetables-1368139088c4z

Kasvisruoan suosion kasvu näkyy ensimmäistä kertaa Fazerin lempilounasruokakyselyn tuloksissa. Kestosuosikkien lasagnen ja paistettujen muikkujen rinnalle kärkeen kiilasivat kasvis- ja vegaaniruoat. Nyt alkavalla Lempiruokaviikolla asiakkaiden valitsemia ruokia nautitaan Fazerin Amica-henkilöstöravintoloissa ympäri Suomen.

Lasagne, lihapullat ja perunamuusi sekä paistetut muikut löytyivät jälleen kärkiviisikosta Fazer Food Servicesin lempilounasruokakyselyssä. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn kasvisruokien suosion kasvu näkyy kuitenkin selkeästi, sillä uusina tulokkaina viiden kärkeen ovat nousseet kasvis- ja vegaaniruoat sekä pinaattiletut.

Lempilounasruoat 2017 TOP 10

  1. Lasagne
  2. Paistetut muikut
  3. Kasvis- ja vegaaniruoat
  4. Lihapullat ja perunamuusi
  5. Pinaattiletut
  6. Kalakeitto
  7. Tortillat
  8. Lohiruoat
  9. Pitsa
  10. Kievin kana

”Lempilounaskyselyn perusteella olemme onnistuneet Fazerilla tuomaan uudenlaisia houkuttelevia kasvisvaihtoehtoja, jotka ovat nousseet jopa suosikkiruokien mitalisijoille. Fleksitarismi eli joustava kasvissyönti on noussut vahvaksi ruokatrendiksi Suomessa” toteaa Fazer Food Services Suomen gastronomia- ja tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom.

Amica.fi-sivuston lempilounasruokakyselyyn vastasi 19.−29.1. välisenä aikana 1869 suomalaista eri puolilta Suomea. Vastaajille oli annettu valmiiksi muutamia vaihtoehtoja, jotka olivat nousseet esiin Amica-ravintoloiden omissa ravintolakohtaisissa lempiruokakyselyissä. Mukana oli myös ELO-säätiön organisoiman Suomen Kansallisruoka -äänestyksen finalisteja. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa jokin oma lempiruoka.

Fazerilla luodaan herkullisia kasvisvaihtoehtoja

Viime vuosina Fazerilla on kannustettu kasvisten lisäämiseen ravintoloissa ruokalistan, kampanjoiden ja esillepanon kautta sekä kehitetty uudenlaisia herkullisia kasvisreseptejä myös kotikäyttöön.

”Tarjoamme päivittäin 130 000 lounasta ympäri Suomen 600 ravintolassamme – asiakkaina on suomalaisia lapsista työikäisiin ja senioreihin. Haluamme uudistaa suomalaisten lounaskokemusta niin maun, palvelun kuin miljöön osalta. Tänä vuonna pääteemojamme ovat kasvisten lisääminen ja yhdessä syömiseen kannustaminen, kertoo Marianne Nordblom.

Asiakkaiden pyynnöstä viikolla 6 vietetään jälleen Lempiruokaviikkoa Amica-henkilöstöravintoissa ympäri Suomen maanantaista perjantaihin. Lempiruokakyselyn perusteella lounaslistalle on nostettu ravintolan toivotuimmat lempiruoat, maanantaista perjantaihin. Löydä kaikille avoimet Amica-ravintolat osoitteessa amica.fi.

Kasvikset katoamassa biojäteastioista – Tuorekset asialla?

2016-08-29 12_48_19-Ajankohtaista

Uutuudet Perhewok ja Puutarhurin pannuvihannekset ratkaisevat arjen kasvispulmat

Arjen kiireessä pyöräytetyn pikaruoan ei tarvitse olla epäterveellistä – ainakaan kun se valmistetaan tuoreista käyttövalmiista kasviksista, Tuoreksista. Nyt Apetitin Tuorekset-tuoteperhe on täydentynyt kahdella kotikokin arkea helpottavalla uutuudella: Tuorekset Perhewok ja Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes. Tuoreksia pilotoitiin kesällä, ja nyt ne ovat saatavilla laajasti ympäri Suomea.

Helppoon ja nopeaan ruoanlaittoon

Tuorekset on Apetitin uusi innovaatio, joka tekee kasvispitoisen ruoan valmistamisesta helpompaa kuin koskaan aiemmin. Tuorekset ovat valmiiksi pestyjä, kuorittuja ja pilkottuja, heti käyttövalmiita tuoreita kasviksia. Kukin Tuorekset-tuote sisältää kaikki kasvikset, mitä yhteen ruokalajiin tarvitaan. Valitut kasvikset sekä niiden palakoko on mietitty niin, että kasvikset kypsyvät samanaikaisesti.

– Tuoreksien myötä biojäteastiat eivät enää täyty kasvishävikistä. Tiskivuoretkin pienenevät ja kotona on aikaa muuhunkin kuin ruoanlaittoon. Kasvisten syöminen puoli kiloa päivässä on Tuoreksien avulla yhä helpompaa, Apetit Ruoka Oy:n kaupallinen johtaja Esko Lantto kertoo.

Tämän hetkiseen Tuorekset-valikoimaan kuuluu yhdeksän erilaista tuotetta. Valikoima on muotoutunut pilotoinnista saatujen kokemusten sekä ajankohtaisuuden perusteella. Syksyn myötä grillikasvikset väistyvät ja valikoimiin tulee muun muassa uuni- ja pataruokiin soveltuvia kasvissekoituksia.

– Tuorekset helpottavat niin lapsiperheiden, uraohjusten kuin senioreidenkin arkea. Tuoreksien myötä perheen käyttämää kasviskavalkadia on helppoa laajentaa myös aivan uusiin kasvistuttavuuksiin. Vaikkapa Tuorekset Thai Wok sisältää paksoita, joka on monelle ennestään tuntematon kasvis, Lantto toteaa.

Yli 5000 testin tulosta

Tuoreksien tuotekonseptin kehittämiseksi tehtiin yli 5000 testiä juuri oikeanlaisten pakkausratkaisujen, kasvissekoitusten ja kasvislajikkeiden löytämiseksi. Pakkauksessa oleva älykäs mikrorei’itetty kalvo on optimoitu erikseen jokaista kasvista ja kasvissekoitusta varten. Apetitille on myönnetty pakkausinnovaatiostaan Scanstar contest 2016 -palkinto, jonka myöntää Scandinavian Packaging Association (SPA).

Tuorekset eivät sisällä mitään lisäaineita tai mausteita, vain kasviksia. Eri Tuorekset-tuotteita voi myös sekoitella keskenään. Tuoreksissa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita saatavuuden ja sesonkien mukaan.

Kevätkääryleidesi kasvikset on jo pilkottu

Tuorekset-tuoteperhe on täydentynyt syksyllä uudella Tuorekset Perhewok -kasvissekoituksella, joka sopii kokonsa puolesta erinomaisesti myös perheellisten pannuille. Perhewok-sekoitus sisältää porkkanaa, valkokaalia, punaista paprikaa ja neulapapuja. Sekoitus ei sisällä sipulia.

Perhekoossa saatavasta uudesta Tuorekset Perhewok -paketista voi pyöräyttää hetkessä wokin esimerkiksi lihalla tai kanalla höystettynä tai kääräistä kasvikset kevätkääryleisiin. Perhewok-kasvikset voi sujauttaa myös vaikkapa pita-leivän väliin halloumin kaveriksi.

Sadonkorjuujuhlat jatkuvat Puutarhurin pannuvihanneksilla

Syksyn toinen uutuus, Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes -kasvissekoitus tuo arkeen sadonkorjuujuhlan tuntua. Sekoitus sisältää kukkakaalia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja sokeriherneitä.

Puutarhurin pannuvihannes -kasvissekoitus sopii niin pannulla paistettavaksi kuin sellaisenaan naposteltavaksi. Siitä syntyy värikäs ja kevyt lisäke esimerkiksi kala- ja liharuoille. Pannuvihannekset sujahtavat luontevasti myös salaatteihin ja vaikkapa munakkaaseen.

Tuorekset-tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan. Tällä hetkellä myynnissä olevat tuotteet ovat:

Tuorekset Perhewok, 350 g
Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes, 240 g
Tuorekset Aasia Wok, 200 g
Tuorekset Thai Wok, 200 g
Tuorekset Välimeren pannuvihannes, 250 g
Tuorekset Sienestäjän pannuvihannes, 200 g
Tuorekset Sienestäjän grillikasvikset, 350 g
Tuorekset Grillikasvikset, 350 g
Tuorekset Rion grillikasvikset, 350 g
Säilyvyys:

+2–4 asteessa kuuden päivän ajan

​Ihan pakko kokeilla – kypsennä kasvikset savustuspöntössä

vymcc1sqgh5urvzw9hrp

Savustuspöntössä kypsyi bataatti, sipuli sekä avoimessa folionyytissä Apetit Tuorekset Grillikasvikset.

Myös keitetyt varhaisperunat voi savustaa

Kasvisten syöminen on kovassa kasvussa. Kasvisten kypsennykseen haetaan nyt uusia vinkkejä ja ideoita. Kesälomalla grillaus on monille ainoa oikea tapa valmistaa ruokaa. Tänä kesänä suomalaiset grillaavat kasviksia, samalla kuin kalat, makkarat ja lihat kypsyvät vieressä. Mutta ihan uutta on kasvisten savustaminen, jolloin kypsennyksen yhteydessä niihin tulee hieno savun aromi.

Leikkaa tasapaksuja paloja tai laita folionyyttiin

Homma aloitetaan kasvisten huuhtelulla ja paloittelulla.
– Kokonaisia kasviksia paloitellessa, kannattaa palakoko pitää riittävän suurena, jotta kasvikset eivät putoa savustimen ritilän väleistä. Esimerkiksi bataatti ja sipuli viipaloidaan puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Porkkanat voi halkaista pitkittäin kahteen tai kolmeen osaan. Kasvikset voi myös pilkkoa pienemmiksi paloiksi, jolloin ne laitetaan avoimeen folionyyttiin, opastaa Apetit Ruoka Oy:n keittiömestari Mikko Viitanen.

Kasviöljyä, suolaa ja sen jälkeen kuumaan savustimeen

Ennen kypsentämistä kasvikset tulee pyöräyttää kasviöljyssä ja maustaa.
– Isommat kasvikset kannattaa pyöräyttää öljyssä ja sen jälkeen pinnalle ripotellaan suolaa. Folionyyttikypsennyksessä kasvisten päälle laitetaan hiukan öljyä ja suolaa. Mausteita, kuten esimerkiksi mustapippuria voi käyttää oman maun mukaan. Mielenkiintoista makua saa myös, jos käyttää maustettua rypsiöljyä, vaikkapa sitruunan tai yrttien makuista, Viitanen opastaa.

Savustimeen laitetaan normaalisti ensin leppähaketta ja sokeripalat, samalla tavalla, kuin esimerkiksi kalan savustamisessa. Savustin saa kuumentua kunnolla ja vasta sitten sinne laitetaan kasvikset.
– Savustin on tarpeeksi kuuma, kun savunmuodostus on kunnolla alkanut, jatkaa Viitanen.

Sopiva kypsennysaika on noin 10 – 15 minuuttia. Parhaimman lopputuloksen saa kun tietää, miten oma savustuspönttö toimii. Kokeilemalla ja harjoittelemalla pääsee hyvään lopputulokseen. Kovien kasvisten kypsyyden varmistamiseksi, palat voi ennen savustusta ryöpätä kiehuvassa vedessä noin 3 – 5 minuuttia palakoon mukaan.
– Kannattaa muistaa, että kasvikset ovat parhaimmillaan, kun ne jäävät sopivan rapsakoiksi, muistuttaa Viitanen.

Haluatko säästää aikaa?

Kasvisten savustaminen ei vaadi välttämättä juuri lainkaan ryhtymistä. Valmiiksi paloiteltujen kasvisekoitusten savustaminen säästää aikaa. Kun käytät valmiiksi pilkottuja, suikaloituja tai suupaloiksi leikattuja kasviksia kuten Apetit Tuoreksia, jää tehtäväksi vain öljyn, suolan ja mausteiden lisääminen. Laita pilkotut kasvikset ritilälle folioalustalla tai avoimessa folionyytissä.

Keitetyt varhaisperunat voi myös savustaa

Jos kesäkeittiössä on jäänyt edelliseltä päivältä keitettyjä varhaisperunoita, voi myös ne lämmittää savustimessa.
– Pyöräytä perunat öljyssä ja laita kokonaisina kuumaan savustimeen tai pilko tuoreen sipulin kanssa avoimeen folionyyttiin, ripottele öljyä ja suolaa päälle. Sopiva kypsennysaika on vain 4 – 5 minuuttia, keittiömestari Viitanen vinkkaa.

Näin vältät pahimmat virheet kesäkasvisten kypsennyksessä

kaali_nuudeli_papusalaatti

Kasvikset kuuluvat kesäkeittiöön, mutta virheellinen valmistus saattaa jättää ne lautaselle. Muutamalla niksillä kotikokki pystyy varmistamaan, että porkkanasta tulee rapsakkaa ja parsakaali säilyy vihreänä. Oikein kypsennettynä kasviksista tulee herkkuja eikä biojäteastian täyttäviä tähteitä.

Älä keitä pitkässä vedessä

Vettä ei saa olla liikaa eli kasviksia ei saa keittää niin sanotussa pitkässä vedessä. Vesiliukoisia vitamiineja liukenee keitettäessä, joten mitä vähemmän vettä, sitä vähemmän on mihin liueta. Jos keittämisessä ei käytä kantta, kasvisten pinta saa juuri ja juuri peittyä vedellä. Kannen kanssa keitettäessä pienempi vesimäärä riittää, vettä voi olla kattilan pohjalla muutamia senttejä. Voimakkaan vihreät kasvikset kuten papu ja parsakaali on kuitenkin hyvä kiehauttaa ilman kantta, jotta kaunis väri säilyy.

– Kun keitetään pakastettuja kasviksia, vettä voi olla vieläkin vähemmän, koska kasvikset ovat esikypsytettyjä ja tuotteet ovat kosteampia. Laita suola ja mausteet keitinveteen. Kannattaa kokeilla keittämistä myös erilaisissa mausteliemissä, kehottaa Apetit Ruoka Oy:n keittiömestari Mikko Viitanen.

Moni miettii, mitkä kasvikset laitetaan kylmään ja mitkä kiehuvaan veteen. Entä kaipaako keitinvesi suolaa?

– Helppo muistisääntö on se, että maan alla kasvavat laitetaan kylmään ja maan päällä kasvavat kiehuvaan keitinveteen. Peruna siis kylmään ja herne kiehuvaan veteen, Viitanen vinkkaa.

– Kun keitinveteen lisätään suolaa, vähentää se kasvisten solunesteiden siirtymistä keitinveteen. Aivan kuten äiti on opettanut keittämään uudet perunat miedossa suolavedessä, Viitanen jatkaa.

Älä kypsennä mössöksi

Yleisin virhe kasvisten kypsennyksessä on se, että ne kypsennetään liian pehmeiksi. Pahimmillaan lautaselle tulee vetisiä, mauttomia ja värittömiä antiherkkuja. Kasvisten tulee jäädä napakoiksi, sopivasti ”al dente”, jolloin niissä on hyvä purutuntuma. Kypsyyttä voi kokeilla parhaiten maistamalla. Haarukalla tai juuresveitsen kärjellä painaessa kasvikset eivät saa haljeta. Kannattaa muistaa, että kasvis jatkaa kypsymistään vielä hetken kypsentämisen jälkeen, koska lämpö on varautunut niihin.

– Kypsennät kasviksia sitten keittämällä, höyryttämällä, uunissa paahtamalla, pannussa tai grillissä, nyrkkisääntönä on, että kovat juurekset vaativat yli 10 minuutin kypsennysajan, pehmeämmät kasvikset, kuten esimerkiksi paprika, vain 3 – 5 minuuttia. Muista, että pakastevihannesten kypsennysaika on noin puolet verrattuna tuoreiden kypsennykseen, Mikko Viitanen kertoo.

Mitä sitten neuvoksi, jos kasvikset unohtuvat kattilaan tai uuniin ja ovat aivan liian ylikypsiä?

– Sauvasekoitin esiin, vähän lisää mausteita ja alkuruuaksi valmistuu helposti kasvisosekeitto tai pääruuan lisukkeeksi kasvispyree. Soseutetut kasvikset voi laittaa myös perunamuusin sekaan maustamaan muusia, Viitanen neuvoo.

Älä pihtaa lämmön kanssa

Kun kasviksia paahdetaan uunissa, jätetään uuni usein liian viileäksi. Kasvikset saa paahtaa reippaalla 200 asteen lämmöllä, jolloin niihin tulee hyvä väri ja kunnolla paahdon makua. Pannu puolestaan on sopivan kuuma, kun pystyt pitämään kättä viiden sekunnin ajan muutaman sentin etäisyydellä pannun pinnasta. Grillissä kasvikset laitetaan aluksi kuumalle ritilälle ottamaan väriä ja siirretään sitten yläritilälle kypsymään.

– Herkullinen maku taataan käyttämällä kypsennettäessä hieman öljyä tai voita. Kun kasviksia paahdetaan uunissa, kannattaa tuoreet yrtit lisätä kasvisten päälle kokonaisina oksina, jotka on helppo ottaa kypsennyksen jälkeen pois. Yrtit palavat helposti, jolloin maku voi olla kitkerä ja ulkonäkö epämiellyttävä, keittiömestari Viitanen varoittaa.

Älä kypsennä kaikkia kasviksia yhtä kauan

Eri kasvikset vaativat erilaisen kypsennysajan. Esimerkiksi keitettäessä, laita kattilaan ensin kovat juurekset, kuten porkkana ja lanttu, vasta myöhemmin pehmeämmät kasvikset, kuten sipuli tai paprika. Lisää aivan lopuksi esimerkiksi pakastetut sokeriherneet tai maissijyvät.

– Helpommalla pääset, jos valitset Apetit Tuorekset, jossa erilaiset kasvikset on pilkottu sopiviksi paloiksi niin, että koko paketillisen voi kypsentää kerralla samassa ajassa, Apetitin keittiömestari Mikko Viitanen kertoo.

Vinkkejä kasvislisäkkeisiin Apetitilta:
http://www.apetit.fi/fi/hyva-olo/apetit-kasvislis%C3%A4kkeet

 

Kysely: Kasvisten käyttö aiheuttaa iloa ja erimielisyyttä

yhtszhkx0wvwfa4agixo

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kertoo lisänneensä kasvisten käyttöä taloudessaan viimeisen vuoden aikana.

Kumppanin esimerkki, hyvät reseptit ja ystävien vinkit lisäävät kasvisten käyttöä

Suomalaiskodeissa kasvistellaan entistä enemmän, ja lisäykselle koetaan olevan tarvetta edelleen. Kasviksia ujutetaan ruokiin myös siinä toivossa, että muut perheenjäsenet saataisiin syömään niitä enemmän. Erityisesti miehillä kumppani vaikuttaa positiivisesti kasvisten syöntiin. Maku ja tuoreus ovat suurimmat vaikuttajat kasvisten käytössä, tarjousten perässä ei sen sijaan juosta samaan tapaan kasvisostoksille. Tiedot käyvät ilmi Apetit Ruoka Oy:n toukokuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1006 suomalaista.

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kertoo lisänneensä kasvisten käyttöä taloudessaan viimeisen vuoden aikana. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että heidän taloudessaan ei edelleenkään syödä riittävästi kasviksia.

– Kasvistelu on ehdottomasti ruokamaailman megatrendi. Tämä näkyy myös teettämässämme kyselytutkimuksessa, eikä ihme. Kasvikset tuovat lautaselle niin terveyttä, hyvää oloa kuin ehkä parempaa omaatuntoakin, Apetit Ruoka Oy:n viestintäpäällikkö Mikko Merisaari kertoo.

Ruoanlaitto aiheuttaa iloa ja erimielisyyttä
Yli puolet vastaajista sanoo, että kasvisten käyttö on heidän taloudessaan hauska ja iloinen asia. Joka kymmenennessä suomalaiskodissa sen sijaan riidellään ruoanlaitosta. Kumppanin ja lasten mielipiteet eivät tutkimuksen mukaan rajoita merkittävästi kasvisten käyttöä suomalaiskodeissa.

– Monet toivovat myös läheistensä käyttävän enemmän kasviksia ja ujuttavat niitä siksi ruokiin. Lähes kolmannes suomalaisista käyttää runsaasti kasviksia ruoanlaitossa siksi, että saisi muut syömään niitä enemmän, Merisaari kertoo.

Kumppani voikin tuoda tullessaan kasvispainotteisemman, terveellisemmän elämän. Kyselyyn vastanneista yli viidesosa sanoo, että kasvisten käyttö on muuttunut kumppanin myötä monipuolisemmaksi. Erityisesti miehet kertovat kumppanin vaikuttaneen kasvistelun laadun paranemiseen.

Superfoodia saman pöydän ääressä
Kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista kokkailee paljon yhdessä perheensä kanssa. Vastaajista joka kolmas on sitä mieltä, ettei heidän kodeissaan kokoonnuta riittävän usein syömään yhdessä.

– Yhdessä syömisellä on havaittu olevan runsaasti terveysvaikutuksia, joten saman pöydän ääreen kokoontuminen kannattaa monessakin mielessä. Yhdessä perheen kanssa syöty kasvispitoinen ateria on todellista superfoodia, Merisaari vinkkaa.

Reseptit ja ystävät vaikuttavat eniten
Kasvisostoksilla ei pääsääntöisesti juosta tarjousten perässä. Sen sijaan resepteillä ja ystävien suosituksilla näytti olevan runsaasti vaikutusta kasvisten käyttöön. Hinnalla on luonnollisesti merkitystä mutta vain alle viidenneksellä tarjoukset määräsivät aina kasvisten käyttöä. Sen sijaan reseptit vaikuttivat kasvisten käyttöön lähes puolella vastaajista, ja 40 prosenttia kertoo puskaradiolla eli ystävien suosituksilla olevan merkitystä.

Vähemmän merkitystä oli somella ja ehkä vähän yllättäen asiantuntijoiden suosituksilla. Alle kolmannes kertoo asiantuntijoiden ja viidennes somen vaikuttavan kasvisten käyttöön.

– Kasvisten käyttöä ei lisätä pelkästään asiantuntijoiden suosituksilla ja hinnalla ohjaamalla. Ruoanlaiton pitäisi olla iloinen asia. Eniten kasvisten käyttöön näyttää vaikuttavan se, että saatavilla on maistuvia ja helppoja kasvispainotteisia reseptejä ja että ruuasta puhutaan, Merisaari kertoo.

Kestävän kehityksen ja eettisten kysymysten suhteen suomalaiset näyttävät jakautuvan kahtia. Noin puolet suomalaisista ei juurikaan mieti kestävää kehitystä ja ympäristökysymyksiä kasviksia käyttäessään. Vastaajista 23 prosenttia ei mieti eettisiä kysymyksiä koskaan kasvisten käytön yhteydessä.

Maku ja tuoreus kulkevat käsi kädessä
Kyselyn mukaan maku ja tuoreus ohjaavat eniten suomalaisten kasvisten käyttöä. Vastaajista jopa 96 prosenttia kertoi maun vaikuttavan suuresti kasvisten käyttöön. Tuoreuden kohdalla tulos oli lähes identtinen.

Seuraavaksi eniten kasvisten käyttöön vaikuttivat terveellisyys, kotimaisuus ja kasvisten ulkonäkö. Joka kolmas sanoi allergioiden vaikuttavan kasvisten käyttöön merkittävästi.

Apetit Ruoka Oy:n teettämä valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti toukokuussa 2016. Kyselyyn vastasi yhteensä 1006 suomalaista. Vastaajista miehiä oli 50,4 prosenttia ja naisia 49,6 prosenttia. Vastaajat olivat 16–70-vuotiaita.