Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja syödään ennätysmäärä

Ilttulan puutarha, Paimio. Kuvattu tiistaina 2.5.2017.

Ilttulan puutarha, Paimio.

Suomalaiset ovat lisänneet lähes kolmanneksella kotimaisten tomaattien ja kurkkujen syömistä vastaavaan aikaan viime vuonna verrattuna.  Tämä käy ilmi IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka tehtiin 19.–27. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetti Kauppapuutarhaliitto.

Tutkimuksen mukaan naisista 35 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia ilmoitti syöneensä viime vuotta enemmän kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja.

– Muutos on merkittävä, mutta ei yllättävä. Suomalainen kasvihuonetuotanto on kyennyt toimimaan poikkeusoloissa aivan normaalisti.  Koronaepidemian aiheuttaman alkuhämmennyksen jälkeen kauppapuutarhurit ovat raportoineet todella vilkkaasta kysynnästä. Myös keskusliikkeistä on vahvistettu, että kotimaiset vihannekset ovat olleet nyt todella kysyttyjä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Kasvihuonevihannesten kotimainen tuotanto kattaa kysynnän hyvin vuoden jokaisena päivänä.   Kurkun ja tomaatin yhteenlasketun sadon arvioidaan nousevan kuluvana vuonna lähes sataan miljoonaan kiloon. Kokonaiskulutuksesta kurkuista yli 90 prosenttia on kotimaisia, tomaatilla vastaavasti osuus on yli 60 prosenttia.

– Epidemia on aivan selvästi nostanut suomalaisten tuotteiden arvostusta. Tähän varmastikin vaikuttaa tuotteiden puhtaus ja turvallisuus, mutta myös, että suomalaisilla on vahva halu tehdä valintoja kotimaisten työpaikkojen ja yritysten puolesta, kertoo Jalkanen.

Kotimaiset Kasvikset ry on luonut lisäarvoa kotimaisuudelle jo 30 vuotta

lahtelan-puutarhan-jaasalaattia

Hymy on herkässä, kun Joni Sairanen, Vihanneslinja Oy:tsä on tullut noutamaan Lahtelan puutarhan Puhtaasti kotimainen -jääsalaattia. Kuva: AnnaMarja Vilander

Kotimaiset Kasvikset ry 30-vuotta -erinomaisia kasviksia kuluttajille!

Suomi valmistautui liittymään Euroopan unioniin 1980-luvun lopulla. Samoihin aikoihin kasvoi paine purkaa vuosikymmeniä jatkunutta tuontisuojaa kasviskaupan osalta. Tähän tarpeeseen perustettiin vuonna 1989 Kotimaiset Kasvikset ry, jonka tavoitteita alusta asti ovat olleet kotimaisten hedelmien, marjojen, vihannesten, koristekasvien ja ruokaperunan imagon ja kilpailukyvyn parantaminen.

1990-luvun alussa esiteltiin sirkkalehtimerkit Puhtaasti, Kauniisti ja Kestävästi Kotimainen, joista tuli nopeasti Suomen tunnetuimpia tuote- ja alkuperämerkkejä näyttelijä Heikki Kinnusen ”Ja eiku syömään…” -mainosten myötä. Yhdistys on tehnyt lisäksi paljon yhteistyötä koko kasvisten toimitusketjun kanssa -kaupasta kuluttajiin -edistääkseen kasvisten hyvien ominaisuuksien tunnettavuutta ja kulutusta.

Merkki kertoo paljon

Sirkkalehtimerkki kertoo ostajalle, että tuote on kokonaan suomalainen, ja se on ensimmäisen tai extraluokan laatutuote. Viljelijät ovat lisäksi sitoutuvat noudattamaan toiminnassaan laatujärjestelmää, jota valvoo ulkopuolinen taho. Näin ostaja voi olla luottavainen, että saa ostaessaan tuotteen, joka on luotettavasti lähellä viljelty laatutuote.

Sirkkalehtilipun alla tuottavia viljelijöitä on meillä yhteensä noin 1000, ja heidän tuottamiaan tuhansia erilaisia tuotteita on tarjolla vuoden ympäri. Puutarhayrittäjät tuottavat ruokaperunaa, vihanneksia avomaalla ja kasvihuoneissa, viljelevät ruukku- ja leikkokukkia, sieniä, ituja sekä kestäviä suomalaisia taimia viherrakentamisen tarpeisiin.

Suomalainen viljely kasvaa

Alkuperäisissä tavoitteissa oli parantaa suomalaisten puutarhayrittäjien asemaa suhteessa kilpailevaan tuontiin. Tässä yhdistys on onnistunut hyvin. Suomalainen puutarhatuotanto on selvinnyt tuonnin vapautumisen tuomasta murroksesta. Monien kasvisten viljelymäärät ovat jopa kasvaneet, kuten on tapahtunut esimerkiksi kasvihuonevihanneksien osalta.

Suomalainen yhteiskunta erityisesti kauppa, kuljetuselinkeinot, puutarha-alan yritykset ja tuotanto ovat hyötyneet sirkkalehtimerkistä. Tuhannet puutarha-alan työpaikat ovat pysyneet Suomessa. Moni alan yritys työllistää erityisesti haja-asutusalueilla, joissa työpaikkojen ja verotulojen säilyminen on ollut erittäin arvokasta. Tärkein hyötyjä on kuluttaja, joka voi huoletta nauttia puhtaita ja kotimaisia tuotteita päivittäin vuoden ympäri.

Yhdistys juhlii menestystarinaansa tarjoten sirkkalehtimerkillä varustettuja tuotteita kaikissa suomalaisissa kaupoissa joka päivä.

Kourallinen lisää kasviksia

vegetable-medly

Syksyn saapuessa on helppoa lisätä kourallinen kotimaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ruokavalioon. Valikoimat ovat laajimmat, maut parhaimmillaan ja myös hinnat kohdillaan. Nyt monia kasviksia kannattaa säilöä myös talvea ajatellen.

Kesän kotimainen vihannes- ja marjasato on nyt runsaimmillaan niin valikoiman kuin määrän suhteen. Kesän marjoja on vielä tarjolla ja omenasatoa löytyy kaupoista. Kesävihannesten tarjontaa täydentävät pitemmän kasvukauden kasvikset kuten maissi ja kurpitsat. Kesän poikkeukselliset säät ovat tuoneet haasteita viljelyyn, mutta uusien kehittyneiden viljelytekniikoiden ansiosta monien kasvien satomäärät ovat hyviä. Tämänvuotisen loppukesän sateet ja lämpöaalto parantavat sekä sadon määrää että laatua.

Kourallinen tarpeeseen

Keskivertosuomalaisen ruokavaliossa ei ole edelleenkään riittävästi terveellisiä kasviksia. Suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä 500 – 800 grammaa päivässä, mutta kulutuksemme jää helposti alle 300 gramman. Lisäämällä kourallisen kasviksia päivän aikana ruokailuihin ja välipaloihin, kasvismäärä lisääntyy helposti noin 150 grammalla.

Kasvisten käytön lisäykseen on helpointa totutella juuri sadonkorjuuaikana, jolloin voimme opetella pysyviä terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä ruokailutottumuksia monipuolistamalla kasvisten osuutta ruokavaliossa, kertoo Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Nyt kasviksia kannattaa lisätä jokaiseen ruokahetkeen ja erilaisiin ruokalajeihin. Kasvipohjaiset kastikkeet ja keitot maistuvat erityisen hyviltä, kun ne maustetaan tuoreilla yrteillä tai vaikkapa makuvihanneksilla kuten sipuleilla ja paprikoilla. Lihaa ja kalaa käytetään lisäkkeinä kasvisten ollessa ruokailun varsinainen ydin.

Ympäristö kiittää

Kasvisten tuotanto – varsinkin, kun ne tuotetaan lähellä – kuormittaa lihatuotantoa vähemmän ympäristöä. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia muuttaen sen syötäviksi hyötyaineiksi, esimerkiksi hyödyllisiksi kuiduiksi. Kotimaisessa tuotannossa muun muassa kasvihuoneissa on siirrytty yhä ympäristöystävällisempiin tuotantomuotoihin, joten lähikasvisten suosiminen kannattaa niin ympäristön kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. Suurimman hyödyn nappaa kuitenkin ruokailija, joka lisää kasviksia aterioihinsa!

Tehokas hyötysuhde

Kasvisten hyötyaineiden suhde niiden sisältämään energiamäärään suhteutettuna on ylivoimainen, mikä myös parantaa sekä ravitsemusta että vähentää ylipaino-ongelmia. Kun kasviksilla korvataan ruokavaliossa erityisesti rasvaa, sokeria ja muita hiilihydraatteja, saadaan ruokavaliosta kohtuullisen helposti maukasta, monipuolista ja terveellistä. Proteiinilähteillä kuten maitotaloustuotteilla, lihalla ja esimerkiksi kananmunilla saadaan kasvipainotteinen ruoka riittävän energiapitoiseksi ja ravitsemuksellisesti tasapainoiseksi, jolloin ruokavaliota ei tarvitse täydentää ravintolisillä.

Paprikat vuoden 2020 vihanneksia

varikkaat-paprikat

Paprikoiden värit ja muodot saavat herkuttelijan veden kielelle. Kuva: Timo Taulavuori

Värikkäät paprikat ovat vuoden 2020 vihanneksia

Suomalaiset rakastavat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa. Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kasvunvaraa. Eniten käytämme mietoja ja makeita paprikoita salaateissa, mutta muutkin paprikatyypit tuovat värejä ja lisämakua ruoanlaittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puolet esille.

Paprikat kuuluvat perunan ja tomaatin tapaan maukkaisiin koisokasveihin.  Paprikat ovat kasvitieteellisesti marjoja, mutta arkikielessä ne luokitellaan vihanneshedelmiksi. Väri- ja makuvalikoimasta löytyy suosikkeja eri tilanteisiin, sillä lempeän makeat paprikat raikastavat salaatteja, mutta tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä.

Liikennevaloja ruokapöytään

Paprikat (Capsicum annuum) ovat kotoisin Väli-Amerikasta, missä niitä kasvaa edelleen villeinä. Meillä tutuin on jalostettu makea ja mieto vihannespaprika, jonka perusväreinä ovat tutut liikennevalojen värit: punainen, keltainen ja vihreä.  Myös lempeän aromikas oranssi on suosittu.

Vielä kypsyvää vihreää paprikaa käytetään pääasiassa kypsennettynä erilaisia ruoissa, koska sen maku ja rakenne sopivat parhaiten ruoanlaittoon.  Mehukkaat suippopaprikat ovat uudempia tulokkaita kotimaassa viljeltyinä, ja ne sopivat hyvin erilaisiin uuniruokiin ja salaatteihin. Parhaimmillaan ne maistuvat vihanneksilla ja tuorejuustolla täytettyinä paprikaveneinä.  Maistelemalla erottaa usein kotimaisen paprikan, sillä sen maku on raikas ja tuore.

Terveyttä ja tulisuutta

Chilit kuuluvat myös paprikoihin ja niitä kasvatetaan tuhansia eri lajeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaihtelevat pikkuruisista nupeista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin. Paprikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyödyllisiä ravinteita.  Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkastavana ja samalla laihduttava ruoka-aineena. Sietokyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loiventaa yhdistämällä chilejä maito- ja viljatuotteiden kanssa.

Viljely lisääntyy Suomessa

Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa. Muulloin olemme tuonnin varassa. Eniten paprikaa tuodaan Hollannista ja Espanjasta.

Harrastajat suosivat viljelyssä erityisesti chili-paprikoita, joiden kasvattaminen on viime vuosina innostanut erityisesti nuoria miehiä. Paprikoiden viljelyaika siemenestä satoon kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi sekä harrastajien että ammattilaisten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Paprikat kasvavat lämpimässä ja menestyvät Suomessa ulkona vain lämpimien kesäkuukausien aikana. Aikaisemmin kotimaisten chilit olivat harvinaisuuksia kaupoissa, mutta nyt tarjonta on parantunut. Chililajitelmia on saatavilla lähes aina vähittäismyymälöistä.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

Tulevien vuosien vihannekset ovat vuonna 2021 kurpitsat ja vuonna 2022 tomaatit.

Lisätietoja: www.kasvikset.fi

Tutkimus: Sosiaalinen media nosti veganismin trendikkääksi

tomatoes-basil-food-tomato-1536133120iSk

Lihan ympäristövaikutukset, lihavero ja koulujen kasvisruokapäivä herättivät tunteita Ylen ensimmäisessä vaalitentissä. Mistä keskustelussa on kysymys ja miten kasvisruoka päätyi vaalitentteihin?

Sekä Suomessa että monissa muissa maissa veganismin ja kasvisruokavalioiden saama mediahuomio kasvoi 2010-luvulla, erityisesti vuodesta 2013 alkaen. Outona ja marginaalisena pidetystä veganismista tuli trendikästä – ainakin joissain väestöryhmissä, kertoo Tampereen yliopistossa valmistunut tutkimus.

– Voi sanoa, että liha on kriisiytynyt. Eläinperäisten tuotteiden ongelmia on viime vuosina tuotu esille terveyden, eläinten hyvinvoinnin, ilmaston, vesistöjen ja biodiversiteetin suhteen, kertoo terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta.

Erilaiset tietoisuuskampanjat ja tehoeläinkasvatusta kuvaavat dokumentit, kuten Netflixin esittämä Cowspiracy ja YouTubessa julkaistut videot vaikuttivat etenkin nuoriin.

– Keskeistä nyt käynnissä olevassa vegebuumissa on kuitenkin, että näiden lihaa kritisoivien dokumenttien rinnalla meillä on ollut vegaanista ruokaa normalisoivia kampanjoita kuten Lihaton lokakuu ja Vegaanihaaste, kasvisruokiin keskittyviä ruokablogeja sekä herkutteluun ja vegaanisen syömisen monipuolisuuteen panostavia vegemessuja, muistuttaa Jallinoja.

Kiinnostavaa on myös, että vegaanisia tuotteita eivät valmista enää vain vaihtoehtoiseen ruokaan keskittyvät pientuottajat vaan suuret toimijat ovat lähteneet trendiin mukaan. Elintarviketeollisuus ja ravintolat ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä ja markkinoimassa vegaanituotteita.

– Yleinen yhteiskunnallinen keskustelu veganismin ympärillä saa myös yhä useamman sekasyöjän kokeilemaan vegaanisia annoksia, mikä osaltaan lisää taas niiden tarjontaa ja näin saadaan aikaiseksi positiivisuuden kehä, joka sitten taas hyödyttää vegaanejakin, toteaa yliopistonlehtori Markus Vinnari Helsingin yliopistosta.

Veganismi voi olla poliittista, yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävää, tai pikemminkin omaan terveyteen ja makunautintoon keskittyvää.

– Vegaaninen ruokavalio tai ruoka voidaan nyt kehystää monilla eri tavoilla, ei vain kysymyksenä eläinoikeuksista. Veganismi resonoi monien pinnalla olevien megatrendien kanssa, kuten ilmastohuoli, terveellisyys, ruuan ja annosten esteettisyys ja “puhdas syöminen”, Jallinoja toteaa.

– Usein monenlaiset näkökulmat ja pyrkimykset myös yhdistyvät. Vegaaninen ruokavalio edistää eläinten oikeuksia ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä, mutta samalla se voi tuottaa syöjälleen muutenkin hyvää oloa, sanoo professori Mari Niva Helsingin yliopistosta.

Tutkijoiden mielestä on kiinnostavaa nähdä, miten vegaaninen syöminen kehittyy lähivuosina ja kuinka kauan median mielenkiinto pysyy yllä. Ainakaan veganismin keskeiset ajurit – huoli ilmastonmuutoksesta, lajien sukupuuttoaallosta ja eläinten oikeuksista – eivät ole heti katoamassa.

Piia Jallinoja, Markus Vinnari, Mari Niva: Veganism and plant-based eating. Analysis of Interplay between Discursive Strategies and Lifestyle Political Consumerism. Teoksessa: Boström Magnus, Micheletti Michelle, Oosterveer, Peter (toim.), Oxford Handbook of Political Consumerism. Oxford University Press.

Suuri kasvisruokakysely: suomalainen ei tartu lempiruokansa kasvisvaihtoehtoon

a023766038067325_800x800ar

Saarioisten teettämän kasvisruokakyselyn mukaan suurin osa suomalaisista olisi valmis syömään enemmän kasvisruokaa ja myös pitää siitä.  Suomalaisten lempiruokien, kuten pizzan ja lasagnen, kasvisversioita syödään silti vielä harvoin. Kannustaakseen suomalaisia kasvisruokien kokeiluun Saarioinen laittaa suomalaisten lempiruokien kasvisversiot tiukan raadin testiin Facebook-livelähetyksessä 15.5. kello 18.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kasvisruokaan, sillä 82 % vastaajista pitää kasvisruoasta ja 72 % haluaisi syödä kasvisruokaa nykyistä enemmän. Silti puolet suomalaisista valitsee kasvisruoan päivälliseksi vain harvoin tai ei koskaan. Kasvisruokaa päivälliseksi välttävien ryhmässä korostuvat keski-ikäiset (45–54-vuotiaat).

Kasvisruokasuosikkeja ovat tutut klassikot  

Kasvisruokasuosikkien kärki on selvä: suomalaisten lempikasvisruoka on pinaattikeitto (33 %), kärkipaikasta kisaa pinaattiohukaiset (29 %) ja kolmanneksi kirii kasvissosekeitto (23 %). Kolmen kärki maistuu ympäri Suomen, kaikissa ikäryhmissä.

Makutottumusten muutos on kuitenkin jo nähtävissä suomalaisten ruoanlaitossa käyttämien kasvisraaka-aineiden käytön monipuolistumisena. Vuoden 2016 vastaavaan tutkimukseen verrattaessa suosiotaan ovat nostaneet erityisesti pavut, linssit, inkivääri ja kurkuma. ”Kiinnostus kasvisruokia kohtaan näkyy myös tuotekehityksessämme, kehitämme jatkuvasti uusia kasvistuotteita tuttujen suosikkien rinnalle. Myös lihaa sisältävissä ruoissa kasvisten käyttö monipuolistuu, kertoo Mirja Lonka Saarioisilta.

Lempiruoista ei uskalleta valita kasvisversiota

Suomalaisten lempiruokiin kuuluvat pizzat, makaronilaatikko ja lasagne. Kasvisversioita kuitenkin väistellään, sillä yli puolet suomalaisista (55 %) kertoo syövänsä lempiruokansa kasvisversiota harvoin tai ei koskaan. Vain 18 % syö usein lempiruokansa kasvisversiona. Pizzasta kasvisversion valitsee joka neljäs, makaronilaatikosta ja lasagnesta joka kuudes.

Yleisimmin esteenä kasvisversion syömiselle on, ettei lempiruoan kasvisversiota ole löydetty, näin vastaa joka neljäs (26 %). Joka viides (22 %) puolestaan epäilee, ettei kasvisversio ole yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Joka viides (21 %) myös myöntää, ettei osaa itse valmistaa kasvisversiota.

Saarioisten kasvisruoat kriittisen raadin ruodittavaksi – haastaa myös kuluttajat maistamaan

”Saarioisten äidit tietävät, mikä suomalaisille maistuu. Vähittäiskauppavalikoimassamme on tällä hetkellä 148 kasvisruokavalioon sopivaa tuotetta, joista 78 sopii myös vegaaneille. Tarjoamme kasvisversiot suomalaisten lempiruoista, esimerkkeinä Vegepizza, Vegemakaronilaatikko ja Kasvislasagne. Herkullinen maku on aina kuluttajan ykköskriteeri, siksi laitamme tuotteemme tiukkaan makutestiin”, kertoo Tia Yrjölä Saarioisilta.

Saarioinen järjestää kriittisen kasvisraadin tiistaina 15. toukokuuta klo 18 livenä Facebook-sivuillaan. Raadilta kysytään, onko se samaa mieltä suomalaisten kanssa, ovatko perinteiset versiot kasvisversioita parempia? Raadissa vaikuttavat muun muassa liharuoan ystävä Jone Nikula, Tapparan pakki Otso Rantakari, ja jöötä raadissa pitää 5-vuotias päiväkotilainen Elle.

1 Saarioisten suuri kasvisruokakysely: Kasvisten rooli suomalaisessa syömisessä – yleisyys, suosikit ja muuttuvat trendit. Tiedot kerättiin online-kyselynä CINT:n paneelissa huhtikuussa 2018. Vastaajamäärä oli yli 1000, suomalaista väestöä edustavalla otoksella.

Kasvisten jäljitettävyys ja merkinnät pääosin kunnossa

assorted-vegetables-for-sale

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoiman valvontahankkeen mukaan kasvisten pakkausmerkinnät ja jäljitettävyys olivat oikein yli 80 prosentissa tutkituista tuotteista. Yleisin puute pakkausmerkinnöissä oli elintarvike-erän tunnisteen tai pakkaajan tietojen puuttuminen. Ilman näitä tietoja kasvisten jäljitettävyyttä ja alkuperää ei voi varmentaa. 

Kasvisten alkuperän valvontahankkeeseen osallistui kesä-lokakuussa 2017 kaikkiaan 38 kunnallista elintarvikevalvontayksikköä ympäri Suomea. Yhteensä tehtiin 283 tarkastusta, jotka kohdistuivat suurimmaksi osaksi torimyyntiin ja liikkuviin huoneistoihin kuten esimerkiksi myyntiautoihin. Eniten tarkastettiin mansikka-, herne- ja varhaisperunaeriä. Hankkeessa selvitettiin kasvisten jäljitettävyyttä ja kehitettiin elintarvikevalvontaviranomaisten yhteistyötä alkuperävalvonnassa.

”Alkuperämaa, pakkaaja, laatuluokka ja elintarvike-erän tunnus löytyivät valtaosasta tutkittujen kasvisten myyntikylteistä tai pakkausmerkinnöistä, mutta parannettavaakin toki löytyi”, sanoo ylitarkastaja Niina Matilainen Evirasta.

Kasvispakkausten merkintäpuutteista yleisin oli pakkaajan nimen ja osoitteen puuttuminen. Useimmin pakkaajatieto puuttui perunalla ja omenalla.

Kasvisten jäljitettävyydessä puutteita

Lähes joka toisella tarkastuksella tai vastaavasti joka viidennestä tarkastetusta erästä havaittiin, että kasviserän pakkauksesta tai niihin liittyvästä asiakirjasta puuttui elintarvike-erän tunnus. Erän tunnus varmentaa kasviksen jäljittävyyttä ja alkuperää, kun elintarvike-erä ja sen mukana seuraava asiakirja kuten esimerkiksi hankinta-asiakirja voidaan tunnuksen avulla yhdistää.

”Jos kasviserän ja asiakirjan väliltä puuttuu yhdistävä linkki, kuten elintarvike-erän tunnus, eikä erän jäljitettävyys ei ole aukoton, voi syntyä epäily onko alkuperä se mitä väitetään” painottaa ylitarkastaja Jussi Peusa Evirasta.

Irtomyynnissä olleiden kasvisten yleisimmät merkintäpuutteet olivat mansikan myyntiesitteestä puuttunut tieto laatuluokasta, puutteelliset merkinnät yleisesti, puuttuva alkuperämaatieto tai puuttuva lajiketieto. Vajaassa kymmenessä tapauksessa alkuperämaa oli ilmoitettu väärin. Esimerkiksi pensasmustikan alkuperämaaksi ilmoitettiin myyntikyltissä Espanja, vaikka oikea alkuperämaa oli Puola.

Elintarvikealan yrityksen tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan valvontaviranomaiselle. Tarkastuksissa tuli esiin 23 yrittäjää, jotka eivät olleet tehneet ilmoitusta toiminnastaan kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle tai joiden ilmoitus oli puutteellinen. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista, että elintarvikkeisiin liittyy elintarviketurvallisuusriskejä, koska yrityksen toimintaa ei ole voitu valvoa.

Viranomaisten yhteistyö tiivistyi

Hanke toteutettiin kuntien kanssa yhteistyössä viiden aluehallintoviraston alueella, jolloin oli mahdollista parantaa valvontayksiköiden välistä tietojenvaihtoa ja yhteydenpitoa. Yhtenäiset tulkinnat ja linjaukset eri valvontayksiköiden kesken ovat tärkeitä, jotta elintarvikealan yritykset tulevat kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Evira järjestää yhteistä valmennusta sekä kuntien elintarvikevalvojille että kasvisalan yrityksille myöhemmin keväällä 2018.

Lue lisää:
Kasvisten alkuperän valvontahanke 2017 -raportti
Kasvisten merkintävaatimukset: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikeryhmat/kasvikset/tuoreet-hedelmat-ja-vihannekset/kasvisten-merkintavaatimukset/

R-kioski laajentaa välipalavalikoimaansa uusilla vegaanisilla tuotteilla

vegaaniset_valipalat

R-kioski vastaa kasvavaan vegaanisten tuotteiden kysyntään laajentamalla lounas- ja välipalavalikoimaansa vegaaneille sopivilla vaihtoehdoilla. Uudet täysin kasvipohjaiset tuotteet tulevat 200 R-kioskin valikoimiin 29.1. alkaen.

Suomen suurin kahvilaketju R-kioski toi viime syksynä markkinoille uuden raikkaan välipalatuoteperheen, joka sisältää muun muassa  salaatteja, täytettyjä leipiä ja kylmäpuristetuista hedelmistä valmistettuja shotteja ja mehuja. Nyt tuotevalikoima saa seuraa tabbouleh-linssisekoitusta ja hummusta sisältävästä salaatista, falafel-wrapista, sekä mangolla höystetystä kvinoapuddingista. Jokainen edellä mainittu tuote on vegaaninen. Välipalojen lisäksi valikoima saa potkua uudesta mustikka-omena-inkivääri-paleomehusta.

– Viime syksynä lanseeraamamme välipalatuotteet saivat innostuneen vastaanoton, ja halusimmekin tarjota hyviä lounas- ja välipalavaihtoehtoja myös vegaaneille. Tammikuun Vegaanihaasteen saama suosio ja vegaanituotteiden kasvava kysyntä kertovat, että yhä useampi suosii täysin kasvipohjaista ruokaa, vaikka kaikki eivät vegaaneja olisikaan, toteaa välipalojen kategoriapäällikkö Anu Heikkilä R-kioskilta.

Uusista vegaanituotteista mango-kvinoapudding sekä mustikka-inkivääri-paleomehu ovat myös gluteiinittomia. Vegaanisten tuotteiden lisäksi R-kioskeihin saapui tammikuussa myös uusi sähäkkä Chilitrim-shotti sekä kana-sriracha-wrap. Uuteen välipalavalikoimaan kuuluu myös banaani-kookos-tuorepuuro, joka on muuten kasvipohjainen, mutta sisältää hunajaa.

– Pyrimme jatkuvasti laajentamaan välipalavalikoimaamme. Etenkin syksyllä lanseeraamamme inkivääri- ja chilishotit herättivät paljon kiinnostusta.

Heikkilän mukaan erikoisruokavaliot ovat tätä päivää, ja moni suosiikin esimerkiksi vegaanista tai gluteiinitonta ruokaa.

– Haluamme tarjota jokaiselle jotain mieluista syötävää, jonka voi napata mukaansa R-kioskilta lounaaksi tai vaikka matkaevääksi, hän täydentää.

Suomi-Ruotsi -kasviskysely: suomalaiset arvostavat ruotsalaisia enemmän kasvisten kotimaisuutta

rmjz6rtyo854roab89jq

Apetit tutki suomalaisten ja ruotsalaisten kasvisten syöntiä. Tutkimuksessa ilmeni, että kasvisten kotimaisuus on suomalaisille merkittävästi tärkeämpää kuin ruotsalaisille. Myös kasvisten syömisessä suomalaiset erottuivat positiivisesti: suomalaisista 17 prosenttia kokee olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla tai kasvisruokavaliolla, kun ruotsalaisista vähintäänkin kasvispainotteisella ruokavaliolla on 10 prosenttia.

Etenkin suomalaiset suosivat vahvasti kotimaisia kasviksia. Suomalaisista 87 prosenttia suosii kotimaista kasvista, kun ruotsalaisille kotimainen on ensimmäinen valinta 80-prosenttisesti. Kotimaisuus nousee erittäin tärkeäksi valintakriteeriksi peräti 31 prosentilla suomalaisista, kun taas ruotsalaisista erittäin tärkeänä kotimaisuutta pitää vain 15 prosenttia.

– Panostamme yrityksenä vahvasti kotimaiseen kasvistenviljelyyn, joten tämä on tietysti meille hyvä uutinen. Luonnollisesti se kertoo myös suomalaisten luottamuksesta meidän omaan tuotantoomme. Koetaan selvästi, että kotimaisessa tuotannossa on paljon positiivisia asioita, jonka vuoksi sitä kannattaa myös ostaa, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo.

Suomalaisille ruotsalainen kasvis on ”toinen kotimainen” – Ruotsissa suomalainen yksi ulkomainen muiden joukossa

Kotimaisten kasvisten jälkeen suomalaiset kääntyvät toiseksi mieluiten ruotsalaisten kasvisten pariin: peräti 70 prosenttia suomalaisista ottaisi toiseksi mieluiten länsinaapurissa kasvatettuja kasviksia. Ruotsalaisista 40 prosenttia ottaisi toiseksi mieluiten suomalaisia kasviksia ja 39 prosenttia muita ulkomaisia kasviksia.

– Suomalaiset ovat ehkä tottuneet siihen, että Ruotsista tulee tänne esimerkiksi varhaisperunaa ennen omaa satoa. Toiseen suuntaan ajateltuna suomalaisia kasviksia ei niin paljoa ruotsiin edes viedä, Helenius arvioi.

Kolmasosa lisännyt kasvisten syöntiä ja kasvu jatkuu vahvana

Kasvisten syönti on selvästi nousussa, sillä molempien maiden kuluttajista noin kolmasosa on lisännyt kasvisten syöntiään viimeisen vuoden aikana. Vain neljällä prosentilla vastaajista kasvisten kulutus oli vähentynyt. Sekä suomalaisista että ruotsalaisista vastaajista yli puolet haluaisi myös lisätä omaa kasvisten syöntiään seuraavan vuoden aikana. Suomalaisista 84 prosenttia syö kasviksia päivittäin tai lähes päivittäin, kun taas länsinaapurissa päivittäin tai lähes päivittäin kasviksia syö 82 prosenttia kuluttajista.

– Kasvisten lisäys kolmanneksella vastaajista on merkittävä luku. Varsinkin, kun sen lisäksi kaksinkertainen määrä kertoo tutkimuksessa jatkossakin lisäävänsä kasvisten syöntiä. Ylipäätään tuloksia katsellessa tuntuu, että suomalaiset syövät enemmän ja monipuolisemmin kasviksia – tämäkin kertoo kasvisbuumin tulosta, Helenius sanoo.

Ravitsemukseen ja ruoan terveysvaikutuksiin liittyvää keskustelua suomalaisista seuraa säännöllisesti tai silloin tällöin 83 prosenttia, kun taas ruotsalaisista keskustelua seuraa 80 prosenttia.

– Tuntuu, että suomalaiset kokevat olevansa enemmän kasvibuumin keskellä kuin ruotsalaiset. Suomalaiset kokevat tarvetta enemmän lisätä kasviksista, minkä lisäksi täällä ehkä puhutaan enemmän kasviksista kuin Ruotsissa, Helenius puntaroi.

Molemmissa maissa kasviksien syömisen tärkeimmät syyt olivat samoja; hyvä maku, tuoreus ja terveellisyys. Suomalaisille ruotsalaisia tärkeämpää olivat etenkin kasvisten kotimaisuus ja edullinen hinta.

Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset ovat korvanneet lihan käyttöä kasviksilla

Suomalaisista 47 prosenttia ja ruotsalaisista 53 prosenttia on korvannut lihan syöntiä kasviksilla ainakin jonkin verran viimeisen vuoden aikana. Paljon lihan syöntiä kasviksilla on korvannut suomalaisista 12 ja ruotsalaisista 16 prosenttia. Paljon proteiinia sisältävillä kasviksilla lihan syöntiä on korvannut paljon tai jonkin 29 prosenttia suomalaisista ja 32 prosenttia ruotsalaisista. Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset korostuivat lihaa korvanneissa ryhmissä.

– Molemmissa maissa näkyy selkeästi trendi, jossa kasvisproteiinilla korvataan lihaa. Uusien tuotteiden vallatessa markkinoita osuudet voivat vielä edelleen kasvaa, Helenius sanoo.

Heleniuksen mukaan tuloksista on havaittavissa suuriakin linjoja.

– Kaikkia tuloksia yhteen ynnäillessä tulee mieleen, että suomalaisilla on nyt enemmän esillä sellainen elämäntaparemontti ja hyvinvoinnin parantaminen. Suomalaiset haluavat selkeästi muuttaa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan ja lisätä edelleen kasvisten syömistä.

Suomalaisista 15-24 -vuotiaista 16 prosenttia kertoi olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla, kun taas ruotsalaisista saman ikäisistä vastaajista ainoastaan 2 prosenttia on kasvispainotteisella ruokavaliolla. Saman ikäryhmän suomalaisista 64 prosenttia ja ruotsalaisista 68 prosenttia haluaisi vielä lisätä kasvisten syömistä seuraavan vuoden aikana.

– Molemmissa maissa terveellisyys selkeästi kiinnostaa ja siitä halutaan lisää tietoa – se on globaali trendi, joka on tullut varmasti jäädäkseen. Koska nuoretkin ovat niin kiinnostuneita kasvispainotteisesta syömisestä, voimme tulevaisuudessa nähdä, että terveellisesti syömisestä tulee uusi normi.

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy Apetit Ruoka Oy:n toimeksiannosta heinäkuussa 2017. Tutkimuksessa selvitettiin kasvisten käyttöä Suomessa ja Ruotsissa. Yhteensä tutkimukseen vastasi 1400 henkilöä, Suomesta 700 ja Ruotsista 700 vastaajaa.

Apetit: Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis

qcd00pnx265znthkpfut

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 11.-17.9.2017. Hävikkiviikon tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

Yhteensä 10-15 prosentin osuus kaikesta kotimaisesta ruokatuotannosta päätyy ruokahävikiksi. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa.

– Suomessa tuotetusta ruoasta noin 450 miljoona kiloa menee hukkaan. Kaikista eniten ruokaan rahaa käyttävistä talouksista syntyy myös suurin hävikki. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä, Apetitin viestintäpäällikkö Mikko Merisaari kertoo.

Apetit selvitti elokuussa 2016 kyselyllä suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin syitä ja määrää ruokahävikkitutkielmassa Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen kanssa. Kyselyn mukaan ruokaa päätyy vuodessa roskiin 500 miljoonan euron edestä. Kotitalouksien hävikistä kolmannes muodostuu vihanneksista ja hedelmistä. Kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja tunteen siitä, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin.

Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat

Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruuan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Esimerkiksi käyttövalmiit kasvissekoitukset auttavat monipuolisen aterian valmistuksessa, pitäen kuitenkin hävikin pienenä.

– Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan, Merisaari sanoo.

Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen.

– Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis.

Apetit haluaa kannustaa vahvasti kuluttajia panostamaan ruokahävikin vähentämiseen. Apetitin tuotteista pakasteiden lisäksi esimerkiksi käyttövalmiit kasvis- ja hedelmäsekoitukset Tuorekset auttavat vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä.

Katso myös:

Lisää tietoa ruokahävikistä Hävikkiviikon verkkosivuilta

Apetitin vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen