Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Apetit: Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis

qcd00pnx265znthkpfut

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 11.-17.9.2017. Hävikkiviikon tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

Yhteensä 10-15 prosentin osuus kaikesta kotimaisesta ruokatuotannosta päätyy ruokahävikiksi. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa.

– Suomessa tuotetusta ruoasta noin 450 miljoona kiloa menee hukkaan. Kaikista eniten ruokaan rahaa käyttävistä talouksista syntyy myös suurin hävikki. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä, Apetitin viestintäpäällikkö Mikko Merisaari kertoo.

Apetit selvitti elokuussa 2016 kyselyllä suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin syitä ja määrää ruokahävikkitutkielmassa Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen kanssa. Kyselyn mukaan ruokaa päätyy vuodessa roskiin 500 miljoonan euron edestä. Kotitalouksien hävikistä kolmannes muodostuu vihanneksista ja hedelmistä. Kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja tunteen siitä, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin.

Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat

Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruuan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Esimerkiksi käyttövalmiit kasvissekoitukset auttavat monipuolisen aterian valmistuksessa, pitäen kuitenkin hävikin pienenä.

– Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan, Merisaari sanoo.

Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen.

– Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis.

Apetit haluaa kannustaa vahvasti kuluttajia panostamaan ruokahävikin vähentämiseen. Apetitin tuotteista pakasteiden lisäksi esimerkiksi käyttövalmiit kasvis- ja hedelmäsekoitukset Tuorekset auttavat vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä.

Katso myös:

Lisää tietoa ruokahävikistä Hävikkiviikon verkkosivuilta

Apetitin vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen

Kasvikset katoamassa biojäteastioista – Tuorekset asialla?

2016-08-29 12_48_19-Ajankohtaista

Uutuudet Perhewok ja Puutarhurin pannuvihannekset ratkaisevat arjen kasvispulmat

Arjen kiireessä pyöräytetyn pikaruoan ei tarvitse olla epäterveellistä – ainakaan kun se valmistetaan tuoreista käyttövalmiista kasviksista, Tuoreksista. Nyt Apetitin Tuorekset-tuoteperhe on täydentynyt kahdella kotikokin arkea helpottavalla uutuudella: Tuorekset Perhewok ja Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes. Tuoreksia pilotoitiin kesällä, ja nyt ne ovat saatavilla laajasti ympäri Suomea.

Helppoon ja nopeaan ruoanlaittoon

Tuorekset on Apetitin uusi innovaatio, joka tekee kasvispitoisen ruoan valmistamisesta helpompaa kuin koskaan aiemmin. Tuorekset ovat valmiiksi pestyjä, kuorittuja ja pilkottuja, heti käyttövalmiita tuoreita kasviksia. Kukin Tuorekset-tuote sisältää kaikki kasvikset, mitä yhteen ruokalajiin tarvitaan. Valitut kasvikset sekä niiden palakoko on mietitty niin, että kasvikset kypsyvät samanaikaisesti.

– Tuoreksien myötä biojäteastiat eivät enää täyty kasvishävikistä. Tiskivuoretkin pienenevät ja kotona on aikaa muuhunkin kuin ruoanlaittoon. Kasvisten syöminen puoli kiloa päivässä on Tuoreksien avulla yhä helpompaa, Apetit Ruoka Oy:n kaupallinen johtaja Esko Lantto kertoo.

Tämän hetkiseen Tuorekset-valikoimaan kuuluu yhdeksän erilaista tuotetta. Valikoima on muotoutunut pilotoinnista saatujen kokemusten sekä ajankohtaisuuden perusteella. Syksyn myötä grillikasvikset väistyvät ja valikoimiin tulee muun muassa uuni- ja pataruokiin soveltuvia kasvissekoituksia.

– Tuorekset helpottavat niin lapsiperheiden, uraohjusten kuin senioreidenkin arkea. Tuoreksien myötä perheen käyttämää kasviskavalkadia on helppoa laajentaa myös aivan uusiin kasvistuttavuuksiin. Vaikkapa Tuorekset Thai Wok sisältää paksoita, joka on monelle ennestään tuntematon kasvis, Lantto toteaa.

Yli 5000 testin tulosta

Tuoreksien tuotekonseptin kehittämiseksi tehtiin yli 5000 testiä juuri oikeanlaisten pakkausratkaisujen, kasvissekoitusten ja kasvislajikkeiden löytämiseksi. Pakkauksessa oleva älykäs mikrorei’itetty kalvo on optimoitu erikseen jokaista kasvista ja kasvissekoitusta varten. Apetitille on myönnetty pakkausinnovaatiostaan Scanstar contest 2016 -palkinto, jonka myöntää Scandinavian Packaging Association (SPA).

Tuorekset eivät sisällä mitään lisäaineita tai mausteita, vain kasviksia. Eri Tuorekset-tuotteita voi myös sekoitella keskenään. Tuoreksissa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita saatavuuden ja sesonkien mukaan.

Kevätkääryleidesi kasvikset on jo pilkottu

Tuorekset-tuoteperhe on täydentynyt syksyllä uudella Tuorekset Perhewok -kasvissekoituksella, joka sopii kokonsa puolesta erinomaisesti myös perheellisten pannuille. Perhewok-sekoitus sisältää porkkanaa, valkokaalia, punaista paprikaa ja neulapapuja. Sekoitus ei sisällä sipulia.

Perhekoossa saatavasta uudesta Tuorekset Perhewok -paketista voi pyöräyttää hetkessä wokin esimerkiksi lihalla tai kanalla höystettynä tai kääräistä kasvikset kevätkääryleisiin. Perhewok-kasvikset voi sujauttaa myös vaikkapa pita-leivän väliin halloumin kaveriksi.

Sadonkorjuujuhlat jatkuvat Puutarhurin pannuvihanneksilla

Syksyn toinen uutuus, Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes -kasvissekoitus tuo arkeen sadonkorjuujuhlan tuntua. Sekoitus sisältää kukkakaalia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja sokeriherneitä.

Puutarhurin pannuvihannes -kasvissekoitus sopii niin pannulla paistettavaksi kuin sellaisenaan naposteltavaksi. Siitä syntyy värikäs ja kevyt lisäke esimerkiksi kala- ja liharuoille. Pannuvihannekset sujahtavat luontevasti myös salaatteihin ja vaikkapa munakkaaseen.

Tuorekset-tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan. Tällä hetkellä myynnissä olevat tuotteet ovat:

Tuorekset Perhewok, 350 g
Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes, 240 g
Tuorekset Aasia Wok, 200 g
Tuorekset Thai Wok, 200 g
Tuorekset Välimeren pannuvihannes, 250 g
Tuorekset Sienestäjän pannuvihannes, 200 g
Tuorekset Sienestäjän grillikasvikset, 350 g
Tuorekset Grillikasvikset, 350 g
Tuorekset Rion grillikasvikset, 350 g
Säilyvyys:

+2–4 asteessa kuuden päivän ajan

Vuodessa 500 miljoonalla eurolla ruokaa roskiin

pexels-photo-41123-large

Apetit selvitti suomalaisten ruokahävikin syitä ja määrää. Apetit on mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen ruokahävikkitutkielmassa, jossa pureuduttiin erityisesti kotitalouksissa syntyvän hävikin syihin. Elokuussa 2016 teetetyllä kuluttajatutkimuksella etsittiin perusteluja kasvisten käyttämiseen ja käyttämättä jättämiseen. Jokainen suomalainen heittää vuodessa 23 kiloa ruokaa kotona roskiin. Vihannekset ja hedelmät muodostavat tästä kolmanneksen. Kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja tunteen siitä, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin.

Tanska 48 kiloa, Norja 46 kiloa, Ruotsi 29 kiloa ja Suomi 23 kiloa
Suhteellisesti eniten ruokahävikkiä syntyy yksinasuvien ja varakkaampien talouksissa. Lapsiperheissä ylimääräistä ruokaa päätyy roskiin erityisesti ruoanlaiton yhteydessä. Ruokaa laitetaan liikaa, ja näin ylijääneet lautastähteet päätyvät jäteastiaan. Vähiten ruokahävikkiä tuottavat yli 65-vuotiaat.

Suomalaisten ruokahävikistä suurimman osan muodostavat vihannekset ja hedelmät. Niiden kokonaismäärä hävikistä on kolmannes, ja pelkästään vihannekset muodostavat tästä viidenneksen. Eniten hävikkiin päätyy perunaa, ja lisäksi pilaantumisen vuoksi roskiin heitetään salaatteja, kurkkuja ja tomaatteja.

– Vaikka vuosittaiset hävikkimäärät ovat hurjia, on Suomen tilanne pohjoismaisten naapureidemme keskuudessa paras. Meillä Apetitissa on vahva näkemys, että pystymme vähentämään kotitalouksien tuottamaa kasvishävikkiä tarjoamalla kuluttajille käyttövalmiimpia, hyvin säilyviä kasviksia oikeankokoisissa pakkauksissa. Ongelmaa ei ratkaista hetkessä, ja elintarvikeketjun kaikkien osapuolien täytyy tehdä voitavansa, toteaa Apetit Ruoka Oy:n viestintäpäällikkö Mikko Merisaari.

Ruokahävikki on yhtä turhaa kuin hanan jättäminen valumaan tai ikkunan pitäminen auki pakkasella
Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa. Kehittyneissä maissa yksittäisistä elintarvikeketjun vaiheista eniten hävikkiä syntyy nimenomaan kotitalouksissa. Vuositasolla ruokahävikistä alkutuotannon osuus on 50–60, teollisuuden 75–105, ravitsemuspalveluiden 75–85 ja kaupan 65–75 miljoonaa kiloa. Kotitaloudet tuottavat ruokahävikkiä vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa.

– Kun ruokaa heitetään kotona roskiin, on koko ruokaketjun työ tehty ihan turhaan. Kärjistäen vertaisin sitä siihen, että hana jätetään valumaan tai ikkuna auki pakkasella. Veden- ja energiansäästö on tänä päivänä itsestäänselvyys, ja nyt on korkea aika ymmärtää, että ruoka on tehty syötäväksi, ei poisheitettäväksi.

– Loppu riippuu alusta. Kun ruokaketjun jokaista kohtaa kehitetään ja parannetaan, myös viimeinen lenkki vahvistuu. Ruokayhtiöt tekevät parhaansa minimoidakseen hävikin tuotannossa, ja myös tuotekehityksessä, mm. pakkauskoissa ja säilyvyyden kehittämisessä tämä on huomioitu. Pakasteissa Apetitilla on jo pitkä historia kamppailussa hävikkiä vastaan. Nyt aloitamme saman taistelun myös tuoreiden kasvisten puolella. Uusilla Tuorekset-tuotteilla vähennämme kotitalouksissa syntyvää ruokajätettä käsittelemällä kasvikset käyttövalmiiksi. Lisäksi syömäkelvottomat osat, kuten kannat, siemenkodat ja kuoret, viedään suoraan Ämmässuolle kompostoitavaksi ja energiakäyttöön, Merisaari kertoo.

Helsingin yliopiston ruokahävikkitutkielma kertoo, että ruoan tuhlaaminen aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyttä. Valitettavasti huono omatunto kolkuttaa vain lyhyen aikaa. Poisheitetty ruoka on helppo unohtaa jäteastian kannen sulkeuduttua.

– Mielenkiintoinen huomio on se, että ainakin yritämme lieventää huonoa omaatuntoa kierrätyksellä. Arjessa ruokahävikkiä ei välttämättä edes tunnisteta ongelmaksi, koska jätteitä voidaan hyötykäyttää melko tehokkaasti. Monet kokevatkin, että paras keino ruokahävikin hallintaan on jätteiden lajittelu, Merisaari huomauttaa.

Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis
Apetitin teettämän kuluttajakyselyn mukaan suomalaisia innostaa kasvisten syöntiin terveellisyys, monipuolisuus ja hyvä maku. Näiden lisäksi kevyt olo ja ruoan edullisuus kallistavat valintoja kasviksien suuntaan. Kasvisten käytön esteeksi saattaa kuitenkin muodostua kiireinen arki, valmiiksi sopivan määrän löytyminen sekä kasvisten käsittelyyn käytettävä aika.

– Selvityksemme kertovat, että ihmiset haluaisivat syödä enemmän kasviksia, mutta aina se ei onnistu. Epäsäännöllinen elämä ja suunnitelmien muutokset vaikuttavat sekä valintoihin että ruokahävikkiin. Valitettavan usein terveellisyys jää saavuttamatta, kun kasviksia ostetaan liikaa, sen jälkeen ne viettävät aikaa jääkaapissa ja lopuksi päätyvät käyttämättöminä biojäteastiaan. Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis, Merisaari muistuttaa.

Apetit on mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen kuluttajaekonomian gradutyössä, jonka tehtävänä on selvittää ruokahävikin tilaa Suomessa. Roosa Luukkasen opinnäytetyön juuri valmistuneen ensimmäisen osan nimi on Ruoasta roskaksi – ruokahävikin muodostuminen kotitalouksien arjessa. Apetitin elokuussa 2016 teettämä sähköinen kuluttajakysely selvitti suomalaisten syitä ja esteitä kasvisten käyttöön. Kyselytutkimukseen vastasi 1017 suomalaista, joista miehiä oli 511 ja naisia 506.

​Ihan pakko kokeilla – kypsennä kasvikset savustuspöntössä

vymcc1sqgh5urvzw9hrp

Savustuspöntössä kypsyi bataatti, sipuli sekä avoimessa folionyytissä Apetit Tuorekset Grillikasvikset.

Myös keitetyt varhaisperunat voi savustaa

Kasvisten syöminen on kovassa kasvussa. Kasvisten kypsennykseen haetaan nyt uusia vinkkejä ja ideoita. Kesälomalla grillaus on monille ainoa oikea tapa valmistaa ruokaa. Tänä kesänä suomalaiset grillaavat kasviksia, samalla kuin kalat, makkarat ja lihat kypsyvät vieressä. Mutta ihan uutta on kasvisten savustaminen, jolloin kypsennyksen yhteydessä niihin tulee hieno savun aromi.

Leikkaa tasapaksuja paloja tai laita folionyyttiin

Homma aloitetaan kasvisten huuhtelulla ja paloittelulla.
– Kokonaisia kasviksia paloitellessa, kannattaa palakoko pitää riittävän suurena, jotta kasvikset eivät putoa savustimen ritilän väleistä. Esimerkiksi bataatti ja sipuli viipaloidaan puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Porkkanat voi halkaista pitkittäin kahteen tai kolmeen osaan. Kasvikset voi myös pilkkoa pienemmiksi paloiksi, jolloin ne laitetaan avoimeen folionyyttiin, opastaa Apetit Ruoka Oy:n keittiömestari Mikko Viitanen.

Kasviöljyä, suolaa ja sen jälkeen kuumaan savustimeen

Ennen kypsentämistä kasvikset tulee pyöräyttää kasviöljyssä ja maustaa.
– Isommat kasvikset kannattaa pyöräyttää öljyssä ja sen jälkeen pinnalle ripotellaan suolaa. Folionyyttikypsennyksessä kasvisten päälle laitetaan hiukan öljyä ja suolaa. Mausteita, kuten esimerkiksi mustapippuria voi käyttää oman maun mukaan. Mielenkiintoista makua saa myös, jos käyttää maustettua rypsiöljyä, vaikkapa sitruunan tai yrttien makuista, Viitanen opastaa.

Savustimeen laitetaan normaalisti ensin leppähaketta ja sokeripalat, samalla tavalla, kuin esimerkiksi kalan savustamisessa. Savustin saa kuumentua kunnolla ja vasta sitten sinne laitetaan kasvikset.
– Savustin on tarpeeksi kuuma, kun savunmuodostus on kunnolla alkanut, jatkaa Viitanen.

Sopiva kypsennysaika on noin 10 – 15 minuuttia. Parhaimman lopputuloksen saa kun tietää, miten oma savustuspönttö toimii. Kokeilemalla ja harjoittelemalla pääsee hyvään lopputulokseen. Kovien kasvisten kypsyyden varmistamiseksi, palat voi ennen savustusta ryöpätä kiehuvassa vedessä noin 3 – 5 minuuttia palakoon mukaan.
– Kannattaa muistaa, että kasvikset ovat parhaimmillaan, kun ne jäävät sopivan rapsakoiksi, muistuttaa Viitanen.

Haluatko säästää aikaa?

Kasvisten savustaminen ei vaadi välttämättä juuri lainkaan ryhtymistä. Valmiiksi paloiteltujen kasvisekoitusten savustaminen säästää aikaa. Kun käytät valmiiksi pilkottuja, suikaloituja tai suupaloiksi leikattuja kasviksia kuten Apetit Tuoreksia, jää tehtäväksi vain öljyn, suolan ja mausteiden lisääminen. Laita pilkotut kasvikset ritilälle folioalustalla tai avoimessa folionyytissä.

Keitetyt varhaisperunat voi myös savustaa

Jos kesäkeittiössä on jäänyt edelliseltä päivältä keitettyjä varhaisperunoita, voi myös ne lämmittää savustimessa.
– Pyöräytä perunat öljyssä ja laita kokonaisina kuumaan savustimeen tai pilko tuoreen sipulin kanssa avoimeen folionyyttiin, ripottele öljyä ja suolaa päälle. Sopiva kypsennysaika on vain 4 – 5 minuuttia, keittiömestari Viitanen vinkkaa.

Näin vältät pahimmat virheet kesäkasvisten kypsennyksessä

kaali_nuudeli_papusalaatti

Kasvikset kuuluvat kesäkeittiöön, mutta virheellinen valmistus saattaa jättää ne lautaselle. Muutamalla niksillä kotikokki pystyy varmistamaan, että porkkanasta tulee rapsakkaa ja parsakaali säilyy vihreänä. Oikein kypsennettynä kasviksista tulee herkkuja eikä biojäteastian täyttäviä tähteitä.

Älä keitä pitkässä vedessä

Vettä ei saa olla liikaa eli kasviksia ei saa keittää niin sanotussa pitkässä vedessä. Vesiliukoisia vitamiineja liukenee keitettäessä, joten mitä vähemmän vettä, sitä vähemmän on mihin liueta. Jos keittämisessä ei käytä kantta, kasvisten pinta saa juuri ja juuri peittyä vedellä. Kannen kanssa keitettäessä pienempi vesimäärä riittää, vettä voi olla kattilan pohjalla muutamia senttejä. Voimakkaan vihreät kasvikset kuten papu ja parsakaali on kuitenkin hyvä kiehauttaa ilman kantta, jotta kaunis väri säilyy.

– Kun keitetään pakastettuja kasviksia, vettä voi olla vieläkin vähemmän, koska kasvikset ovat esikypsytettyjä ja tuotteet ovat kosteampia. Laita suola ja mausteet keitinveteen. Kannattaa kokeilla keittämistä myös erilaisissa mausteliemissä, kehottaa Apetit Ruoka Oy:n keittiömestari Mikko Viitanen.

Moni miettii, mitkä kasvikset laitetaan kylmään ja mitkä kiehuvaan veteen. Entä kaipaako keitinvesi suolaa?

– Helppo muistisääntö on se, että maan alla kasvavat laitetaan kylmään ja maan päällä kasvavat kiehuvaan keitinveteen. Peruna siis kylmään ja herne kiehuvaan veteen, Viitanen vinkkaa.

– Kun keitinveteen lisätään suolaa, vähentää se kasvisten solunesteiden siirtymistä keitinveteen. Aivan kuten äiti on opettanut keittämään uudet perunat miedossa suolavedessä, Viitanen jatkaa.

Älä kypsennä mössöksi

Yleisin virhe kasvisten kypsennyksessä on se, että ne kypsennetään liian pehmeiksi. Pahimmillaan lautaselle tulee vetisiä, mauttomia ja värittömiä antiherkkuja. Kasvisten tulee jäädä napakoiksi, sopivasti ”al dente”, jolloin niissä on hyvä purutuntuma. Kypsyyttä voi kokeilla parhaiten maistamalla. Haarukalla tai juuresveitsen kärjellä painaessa kasvikset eivät saa haljeta. Kannattaa muistaa, että kasvis jatkaa kypsymistään vielä hetken kypsentämisen jälkeen, koska lämpö on varautunut niihin.

– Kypsennät kasviksia sitten keittämällä, höyryttämällä, uunissa paahtamalla, pannussa tai grillissä, nyrkkisääntönä on, että kovat juurekset vaativat yli 10 minuutin kypsennysajan, pehmeämmät kasvikset, kuten esimerkiksi paprika, vain 3 – 5 minuuttia. Muista, että pakastevihannesten kypsennysaika on noin puolet verrattuna tuoreiden kypsennykseen, Mikko Viitanen kertoo.

Mitä sitten neuvoksi, jos kasvikset unohtuvat kattilaan tai uuniin ja ovat aivan liian ylikypsiä?

– Sauvasekoitin esiin, vähän lisää mausteita ja alkuruuaksi valmistuu helposti kasvisosekeitto tai pääruuan lisukkeeksi kasvispyree. Soseutetut kasvikset voi laittaa myös perunamuusin sekaan maustamaan muusia, Viitanen neuvoo.

Älä pihtaa lämmön kanssa

Kun kasviksia paahdetaan uunissa, jätetään uuni usein liian viileäksi. Kasvikset saa paahtaa reippaalla 200 asteen lämmöllä, jolloin niihin tulee hyvä väri ja kunnolla paahdon makua. Pannu puolestaan on sopivan kuuma, kun pystyt pitämään kättä viiden sekunnin ajan muutaman sentin etäisyydellä pannun pinnasta. Grillissä kasvikset laitetaan aluksi kuumalle ritilälle ottamaan väriä ja siirretään sitten yläritilälle kypsymään.

– Herkullinen maku taataan käyttämällä kypsennettäessä hieman öljyä tai voita. Kun kasviksia paahdetaan uunissa, kannattaa tuoreet yrtit lisätä kasvisten päälle kokonaisina oksina, jotka on helppo ottaa kypsennyksen jälkeen pois. Yrtit palavat helposti, jolloin maku voi olla kitkerä ja ulkonäkö epämiellyttävä, keittiömestari Viitanen varoittaa.

Älä kypsennä kaikkia kasviksia yhtä kauan

Eri kasvikset vaativat erilaisen kypsennysajan. Esimerkiksi keitettäessä, laita kattilaan ensin kovat juurekset, kuten porkkana ja lanttu, vasta myöhemmin pehmeämmät kasvikset, kuten sipuli tai paprika. Lisää aivan lopuksi esimerkiksi pakastetut sokeriherneet tai maissijyvät.

– Helpommalla pääset, jos valitset Apetit Tuorekset, jossa erilaiset kasvikset on pilkottu sopiviksi paloiksi niin, että koko paketillisen voi kypsentää kerralla samassa ajassa, Apetitin keittiömestari Mikko Viitanen kertoo.

Vinkkejä kasvislisäkkeisiin Apetitilta:
http://www.apetit.fi/fi/hyva-olo/apetit-kasvislis%C3%A4kkeet

 

Apetitin strategia 2016-2018: Tavoitteena kannattavuuden parantaminen ja kehittyminen kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijäksi

10689605_754323247947193_5577284276959738462_n

Apetit järjestää tänään 1.3.2016 Helsingissä pääomamarkkinapäivän. Toimitusjohtaja Juha Vanhainen esittelee yhtiön strategian kaudelle 2016 – 2018, strategiakauden taloudelliset tavoitteet, konsernin uuden segmenttirakenteen ja osinkopolitiikan.

“Strategiamme tavoite on parantaa Apetitin kannattavuutta ja nostaa Apetit kasvipohjaisten ruokaratkaisuiden edelläkävijäksi. Uudistumista vauhditetaan panostamalla kokonaan uusiin ruokaratkaisuihin, nykytuotteiston tuotekehitykseen ja jalostusarvon nostoon sekä palveluiden kehittämiseen erityisesti digitalisaatiota hyödyntäen. Vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-ainekaupassa tavoitteemme on kasvaa Itämeren alueella. Kalajalosteissa tavoitteenamme on kehittyä volyymi- ja lisäarvotuotteiden tehokkaimmaksi tuottajaksi vähittäiskaupan kumppanina”, kertoo toimitusjohtaja Juha Vanhainen.

“Apetitin tase on vahva ja lisäksi tarkoituksemme on tehostaa pääoman käyttöä. Yhtiö lisää investointeja kasvuun, jalostusarvon lisäämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi tuoteryhmissään. Panostuksia digitalisaation hyödyntämiseen tuottaja- ja asiakasrajapinnan palvelukehityksessä lisätään oleellisesti”, jatkaa Vanhainen.

Uusi segmenttirakenne tukee strategian toteuttamista

Apetit uudistaa segmenttirakennettaan vahvistaakseen strategian toimeenpanoa ja seurantaa. Raportoitavat liiketoimintasegmentit ovat jatkossa Ruokaratkaisut, Öljykasvituotteet, Viljakauppa ja Kalajalosteet.

Ruokaratkaisut-liiketoimintaan kuuluvat pakastetuoteryhmä ja tuoretuotteet-tuoteryhmä sekä palvelumyyntitoiminnot. Öljykasvituotteet-liiketoimintaan sisältyvät kasviöljyjen ja rehupuristeiden jalostus ja myynti. Viljakauppa-liiketoiminta käsittää kotimaisen ja kansainvälisen vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-ainekaupan toiminnot. Kalajalosteet-liiketoimintaan kuuluvat kalatuoteryhmän toiminnot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Uusi segmenttirakenne otetaan käyttöön vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen raportoinnista lähtien. Käyttöönotettavan segmenttirakenteen mukaiset vertailuluvut julkaistaan tänään 1.3.2016 erillisellä tiedotteella.

Liiketoimintojen strategiset painopisteet ja tavoitteet 

Ruokaratkaisut 

Ruokaratkaisuissa Apetin tavoitteena on olla johtava brändi kasvipohjaisissa ruokaratkaisuissa sekä palveluissa. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat kasvis- ja ruokapakasteet, käyttövalmiit tuoreet kasvikset sekä palvelumyynti. Uudistumista vauhditetaan panostamalla tuotekehitykseen, kokonaan uusiin ruokaratkaisuihin sekä palveluiden kehittämiseen erityisesti digitalisaatiota hyödyntäen.

Ruokaratkaisut-segmentissä tavoite on 20 prosentin orgaaninen liikevaihdon kasvu vuoden 2018 loppuun mennessä (2015: 96 milj. euroa). Kannattavuustavoitteena on 7,5 prosentin käyttökatemarginaali (EBITDA-%) vuonna 2018 (2015: 3,7 %).

Öljykasvituotteet 

Öljykasvituotteissa tavoitteena on olla laadukkaita kasviöljyjä ja rehuja arvostavien asiakkaiden ensisijainen valinta. Tuotannon jalostusarvoa nostetaan panostamalla sekä tuotekehitykseen että syvälliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Öljykasvituotteet-liiketoiminnassa tavoitteena on kasvattaa pakattujen ja erikoistuotteiden osuutta niin, että se vuonna 2018 on  34,0 prosenttia liikevaihdosta (2015: 28,4 %). Kannattavuustavoitteena on 7,5 prosentin käyttökatemarginaali (EBITDA-%) vuonna 2018 (2015: 5,5 %).

Viljakauppa 

Viljakaupassa tavoitteena on lisätä markkinaosuutta Suomen vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-ainemarkkinoilla sekä kasvaa erityisesti Baltian maiden vilja- ja öljykasvikaupassa.  Pääomaintensiivisessä liiketoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota pääoman tehokkaaseen käyttöön. Kilpailuetua haetaan tarjoamalla parasta palvelua ja työkaluja sekä viljan ostajille että myyjille.

Viljakauppa-segmentin tavoite on myyntivolyymin kasvattaminen niin, että se vuonna 2018 on yli 1 000 000 tonnia vuodessa (2015: 830 000 tn). Tavoite sidotun pääoman tuottoprosentiksi (ROCE-%) vuonna 2018 on 14,0 prosenttia (2015: 12,1 %).

Kalajaloste 

Kalajalosteissa keskitytään toiminnan tehokkuuteen ja kilpailukyvyn rakentamiseen volyymi- ja lisäarvotuotteissa kaikissa toimintamaissa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Toimintaa kehitetään keskittymällä toimialan parhaan tehokkuuden saavuttamiseen. Myynnin painopiste on kaupan omamerkkituotteissa.

Kalajalosteet-segmentissä ei ole määriteltyä strategista kasvutavoitetta, vaan sen tavoitteena on positiivinen rahavirta (käyttökate vähennettynä investoinneilla) strategiakaudella 2016-2018.

Konsernin taloudelliset tavoitteet 2018  ja osinkopolitiikka 

Konsernitasolla Apetit Oyj:n taloudelliset tavoitteet 2018 ovat:

  • sidotun pääoman tuotto (ROCE-%) > 10 prosenttia,
  • käyttökate (EBITDA) vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa

Tavoite omavaraisuusasteelle on muuttumaton, vähintään 40 prosenttia.

Apetit Oyj:n  hallituksen tavoitteena  on, että yhtiön osake on omistajalleen hyvätuottoinen  ja arvonsa  säilyttävä sijoitus. Yhtiö jakaa osinkona vähintään 40 prosenttia tilikauden  voitosta, kuitenkin vähintään 0,70 euroa osakkeelta.

Apetit Oyj:n 17.2.2016 julkaistu tulosohjeistus vuodelle 2016 säilyy ennallaan.