Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Mämmi seuraa aikaansa – perinneherkku ja makukastikkeet trendikkäästi annospikareihin

0a1d4663-ccc8-4c8b-b0ec-8baeaa975c94-w_576_h_2000

Elintarvikepuolella nousevana ilmiönä on ollut valmisruokien tarjonnan kasvu ja erilaisten annospakkausten valikoiman laajentuminen. Uniikki perinneherkkumme mämmi on nyt myös kuluttajien saatavilla kätevässä annospikarissa kolmella kastikevaihtoehdolla. Perinteisen mämmin pakkauksessa on huomioitu kerman tarve; pikarin reunat ovat niin korkeat, että annoksen voi syödä suoraan pikarista. Ajan hermolla ovat myös mämmireseptit, joita Kymppi-Maukkaat Oy ja Valio ovat kehitelleet yhteistyössä.

Pikarimämmit suunniteltiin alun perin suurkeittiöiden tarpeisiin, josta ne jatkoivat hyvien kokemusten kautta vähittäiskaupan pakastealtaaseen.

– Viime pääsiäisen uutuusmaut mokka ja sitruuna ovat tuotekehityksemme tulosta. Makuraatina olivat meidän omat työntekijämme ja tuotantoon valittiin kaksi suosituinta, kertoo Kymppi-Maukkaat Oy:n markkinointipäällikkö Anna Mollberg. Mämminvalmistajien suosikkimaku on Mokka Kerrosmämmi. Kolmas makuvaihtoehto on mämmin klassikkokaveri vanilja.

Mämmin kylkiäiset löytyvät useimmiten maitohyllyltä: moni ottaa kermaa tai vaniljakastiketta, mutta maustettuja rahkojakin käytetään. Valmiissa annoskoossa olevan pikarimämmin voi napata pakastealtaasta mukaan herkutteluhetkiin, mutta rukiista valmistettu tuote sopii muihinkin tilanteisiin.

– Vaikka mämmi mielletään pääsiäisen ajan jälkiruuaksi, se on kuitupitoinen välipala ajankohdasta riippumatta, Mollberg vinkkaa.

Sesonki pääsiäisenä, kaupoissa ympäri vuoden

Pääsiäisen aikaan mämmejä myydään eniten, mutta rukiista herkkua on saatavilla muulloinkin kuin kevään sesonkina. Kymppi-Maukkaat on ainoa valmistaja, joka tekee mämmejä vuoden ympäri, joten roveita ja pikareita löytyy pakastealtaasta aina. Kymppi-Maukkaat on varautunut tuotteiden hyvään saatavuuteen sesongissakin, mutta kuluttaja voi varmistaa mämmin pääsiäispöytäänsä ostamalla sen pakastimeensa ennakkoon. Pikarimämmin voi sulattaa käyttöön muutamassa minuutissa mikrossa, rove vaatii hieman pidemmän sulamisajan.

Mämmimutakakusta tuli hitti

Valion ja Kymppi-Maukkaat Oy:n yhteistyössä on luotu jo useampana vuonna reseptilehtinen, joka inspiroi mämmin käyttämiseen ruoanlaitossa ja leivonnassa. Vuoden 2017 suosituin ohje oli mämmi-lakritsijälkkäri ja 2018 ihmiset rakastuivat mämmimutakakkuun.

– Se on kaikista mämmiohjeista toistaiseksi suosituin. Ohje luotiin Valion Koekeittiöllä ja todettiin hyväksi heti, mutta sen suosio on yllättänyt silti. Olen tehnyt sitä itsekin kotona, kertoo Valion Suomen markkinointipäällikkö Laura Vesterholm. Vuoden 2019 resepteistä hän kehottaa kokeilemaan mämmikahvikakkua, joka tuo monelle mieleen taatelikakun makumaailman tai rapeaa mämminäkkäriä, joka sopii hienosti juustojen kanssa.

Helppo Mämmirahka-resepti: www.lahiruokaamaalta.fi/reseptit/helppo-mammirahka

Mämmikahvikakku-resepti: www.lahiruokaamaalta.fi/reseptit/mammikahvikakku

Karjalanpiirakan tekemisestä kilpaillaan Karjalaisilla kesäjuhlilla: Karjalanpiirakka on aito perinteinen tuote

18664510_1349886548398664_602589503741701680_n

Ruokaperinne on karjalaisten ylpeyden aihe ja karjalanpiirakka on karjalaisten tavaramerkki. Karjalanpiirakka on kansainvälistynyt ja saanut arvostusta ympäri maailmaa. Karjalanpiirakalle on myönnetty EU:n nimisuoja aitona perinteisenä tuotteena (APT).

–Karjalanpiirakka on matkannut evakkoreessä ja ajan aalloissa siirtokarjalaisten mukana, ja se on säilyttänyt vahvan identiteettinsä, sanoo Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja Aira Viitaniemi.
–Viime aikoina joissakin yhteyksissä karjalanpiirakaksi on nimitetty sellaisia piirakoita, jotka eivät täytä aidon karjalanpiirakan tunnusmerkkejä.

Karjalan Liiton naistoimikunnat eri puolilla maata järjestävät vuosittain piirakkakursseja, joissa opetellaan tekemään nimisuojan mukaan aitoja perinteisiä karjalanpiirakoita. Piirakkakursseille osallistuu tyttöjä ja poikia sekä naisia ja miehiä.

Euroopan unionin nimisuojan mukaan karjalanpiirakan valmistus perustuu perinteiseen raaka-aineiden yhdistelmään ja valmistusmenetelmään. Karjalanpiirakka on avoin, pieni, matala piiras, johon kuuluu ohut kuori sekä sydän eli täyte. Karjalanpiirakan koko on tavallisesti 7–20 cm. Karjalanpiirakat ovat muodoltaan pääasiassa soikeita, mutta voivat olla myös pyöreähköjä. Kuoriosa on päältä avoin. Kuoren reunat on käännetty täytteen päälle ja rypytetty. Karjalanpiirakat ovat rapeakuorisia. Kuoren osuus on tavallisesti noin yksi kolmasosa koko tuotteen määrästä ja sydämen eli täytteen osuus noin kaksi kolmasosaa.

–Perinneruokien ohjeita ei tule muuttaa, sillä niiden tulee säilyttää oma identiteettinsä ja näin antaa arvoa perinteille, painottaa Aira Viitaniemi, Karjalan Liiton piirakkamestari numero 1.

Piirakan tekemisestä kilpaillaan

Karjalanpiirakan tekemisestä kilpaillaan Karjalaisilla kesäjuhlilla®. Kuka ajelee oikeanlaisen kuoren ja kuka osaa parhaiten rypyttää karjalanpiirakan? Tämä ratkaistaan Karjalaisilla kesäjuhlilla® Kouvolassa, missä järjestetään piirakkakisat lapsille ja aikuisille sekä VIP-piirakkakisat. Kilpailun ylituomarina toimii Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi. Kilpailun arvosteluperiaatteet pohjautuvat aitoon perinteiseen karjalanpiirakkaan.

Kisoja voivat kaikki kiinnostuneet tulla seuraamaan. Tulepa katsomaan, miten pulikka pyörähtää ja millainen on oikeanlainen rypytysote.

Piirakkamestaruuskilpailut lauantaina 16.6.2018 klo 9.30 (VIP-kisa) ja klo 10 (lasten ja aikuisten kisa).

Kouvolan urheilupuiston koulu, Palomäenkatu 29, Kouvola.

www.karjalaisetkesajuhlat.fi
www.karjalanliitto.fi

Suomen parhaaksi kalakukoksi 2016 valittiin tasapistein Irene Partasen muikkupekonikukko ja Jussin Toriherkun ahvenkukko

VS-Kalakukon kilpailu-2016.01.27-006

Kuva: Kuopion kaupunki, Vicente Serra

Kalakukon leivonnan SM-kilpailussa voiton vei tasapisteillä Irene Partasen muikkupekonikukko ja Jussin Toriherkun ahvenkukko

Kalakukon valmistuksen SM-kilpailuun vastaanotettiin tänä vuonna hyvin tasaväkinen ja laadukas valikoima kalakukkoja. Kaikki kilpakukot olivat muodoltaan suippomaisia perinteisen ovaalin sijaan – tuomaristo vitsailikin tammikuun laihdutuskuurin näkyvän nyt jo kalakukoissakin. Kilpailun kalakukoista valtaosa oli muikkukukkoja. Kaikkiaan parhaan kalakukon tittelistä kilpaili 9 tuotetta.

Kaikki kukot olivat maultaan hyviä ja täytteen kalat olivat pehmeitä ja miellyttäviä suussa. Kukkojen suolaisuudessa oli kuitenkin paljon vaihtelua, eroa löytyi myös kukkojen kuoren ja täytteen suolaisuuden tasapainossa. Jotkut kukot olivat jääneet liian öljyisiksi maultaan. Tänä vuonna kukot olivat vähärasvaisempia kuin kalakukko perinteisesti on ollut, monissa oli myös havaittavissa savunmakua.

Tuomaristo pisteytti kukot ulkonäön, rakenteen ja erityisesti maun perusteella. Vuoden 2016 parhaan kalakukon tittelin jakoivat tasapisteillä Irene Partasen muikkupekonikukko ja Jussin Toriherkun ahvenkukko. Irene Partasen kilpakukko oli lähes täydellinen, mutta aavistuksen liian tummaksi paistettu. Jussin toriherkun kukossa erityistä oli kalakukolle tyypillinen muoto ja hyvä väri. Maultaan voittajakukot olivat tuomariston mielestä hyvin tasavertaisia. Toiseksi kilpailussa sijoittui Maris Meituksen muikkukukko, Maris osallistui kisaan toista kertaa. Kolmas sija meni Siilinjärvelle Siilin Sapuskalle, joka oli valmistanut kukkonsa “pilikkii eksyneistä ahvenista ja sikavaenoon kylykipaloesta, voeta ja suoloo siästämätä”.

Tuomariston puheenjohtajana toimi Sonja Haapakoski Pohjois-Savon Martoilta. Mukana olivat myös “tuomarikonkarit” entinen kaupunginpuutarhuri ja kalakukkokilpailun yksi käynnistäjä Erkki Oinonen sekä Savon seuran puheenjohtaja Seppo Kononen. Uutena tuomareina mukana olivat Olli Hauhio Radio Kuopiosta, Jyrki Vuori Ravintola Savosta ja Johanna Kantala Savonialta.

Vuoden 2016 markkinatuotteeksi valittiin tuomariston yksimielisellä päätöksellä Mikkeliläisen puuseppä Otto Niilosen “vanhasta uutta” idealla toteutettu, uuden elämän peilinä saanut pyykkilauta. Palkinnon myötä Kuopiossa pyritään edistämään omaperäisten, markkinoille hyvin soveltuvien tuotteiden kehittämistä sekä kiinnitetään huomiota kotimaisuuteen, käsityöosaamiseen ja ympäristöystävällisyyteen.

Molempien kilpailujen voittajat saivat tittelin lisäksi 100 euron palkkion, kunniakirjan sekä ilmaisen myyntipaikan seuraavan vuoden Tammimarkkinoille. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Kuopion kaupunki ja Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry.