Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Suomalainen ruokakulttuuri valloittaa New Yorkissa

32cf4f41-c0b9-4023-b764-20214fd5a62a-main_image
Sami Tallberg
Pohjoismaiden ruokakulttuuri on monipuolisesti esillä NORTH 2014 -ruokatapahtumassa, joka esittelee paikallisia ruokia ja keittiömestareita 12.-20. syyskuuta New Yorkissa. Pohjoismainen ruokabuumi maistuu ja näkyy Manhattanilla ja Brooklynissa ruokatapahtumien, kokkikurssien ja katuruokafestivaalien levittäytyessä viikoksi kaupungin ravintoloihin, keittiöihin ja kaduille.

Suomesta mukana NORTH 2014 -ruokafestivaaleilla ovat villiruokaan erikoistunut Sami Tallberg sekä Michelin-tähdellä taannoin palkittu Sasu Laukkonen. Molemmat valmistavat niin suomalaisia perinneherkkuja kuin erikoisannoksia villisti maustettuna. Osana tapahtumaa järjestetään myös Nordic Hot Dog Championship -kisa, jossa pohjoismaiset kokit kilpailevat keskenään. Suomen hodariguru kisassa on katuruuasta tunnettu Richard McCormick, joka luotsaa nimellään kulkevaa ruokarekkaa ja ravintola Sandroa Helsingissä.

NORTH 2014 -ruokatapahtumaan osallistuu yhteensä yli 25 pohjoismaista keittiömestaria, muun muassa Leif Sorensen Färsaarilta (yksi New Nordic Foodin perustajajäsenistä), Frida Ronge Göteborgista (vRÅ) sekä New Yorkista Fredrik Berselius (ASKA) ja Mads Refslund (ACME). Lisäksi tapahtumassa nähdään viikon aikana muita pohjoismaisia merkkituotteita elintarvikkeista huonekaluihin ja muotoiluun. Suomea edustaa Iittala.

Suomalaista villiruokaa ja isoäidin reseptejä

Suomea New Yorkissa edustavan Sami Tallbergin kokkikurssilla valmistetaan villiruokaa. Ainekset ovat puhtaasta luonnosta kerättyjä villiyrttejä ja vihanneksia kuten kallioimarteella maustettuja villisieniä sekä väinönputkivanukasta, punajuurta ja mustikoita.

– “Suomen maantieteellinen sijainti ja loputon villiluonnon aarreaitta kiinnostaa suurkaupunkilaisia salettiin, heille meidän touhu on eksoottista ja monelle varmasti jopa uskomatonta’, Sami pohtii innokkaana ennen lähtöä.

Toista kertaa mukana oleva Sasu Laukkonen puolestaan tekee Suomiruokaa isoäidin perinteisillä resepteillä. Sasu on lähdössä New Yorkiin niin ikään iloisin mielin.

– “Viime vuonna karjalanpiirakoiden teko oli paikallisten mielestä todella hauskaa. Tällä kertaa aion hurmata yleisön karjalanpiirakoiden lisäksi graavilohella ja lihapiirakoilla!

Katuruokaa suomalaisittain

Maaliskuussa 2014 Helsinkiin kokoontui 25 000 katuruuan harrastajaa ja ammattilaista Streat Helsinki katuruokafestivaaliin. Moni heistä on paikalla uusin reseptein myös New Yorkissa, katuruuan kotikaupungissa. Richard McCormick edustaa NORTH 2014 -tapahtumassa Helsingin lisäksi myös New Nordic Food katuruokaverkostoa. Richard aikoo kokkailla osittain kotimaisista raaka-aineista kansainväliselle yleisölle sopivaa katuruokaa.

Yhdysvalloista Pohjoismaihin suuntautuva ruokamatkailu nousussa

NORTH 2014 ruokafestivaali järjestetään nyt toisen kerran. Tapahtuman taustavaikuttajana on paikallinen ruokamedia Honest Cooking, jonka perusti New Yorkiin kotiutunut ruotsalainen Kalle Bergman. Vähitellen kypsyi ajatus ruokatapahtumasta, jossa kootaan tekijät yhteen ja tarjotaan pohjoismaiselle ruokakulttuurille näkyvyyttä tekemisen, oppimisen ja kokemisen kautta, jolloin ruuasta ja rennosta lifestylesta kiinnostuneet voivat maistella aitoja makuja ja osallistua ruuanlaittoon kokkien kanssa. Yhdysvalloista Pohjoismaihin suuntautuva ruokamatkailu lisääntyy ja tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat myös pohjoismaiset matkailuorganisaatiot. Viime aikoina myös Helsinki on näkynyt paikallisissa lehtiotsikoissa ruoka edellä.

– “Suomalainen ruisleipä ja Marimekko tunnetaan. NORTH 2014 ruokatapahtuma antaa mahdollisuuden esitellä laajemmin suomalaista monipuolista ruokakulttuuria, kokkeja ja ihanan kummallisia ruokia ja raaka-aineita. Monelle suurkaupunkilaiselle on elämys matkustaa Suomeen maistamaan sieniä ja marjoja tai poimimaan niitä itse metsässä. Suomi ja Helsinki kiinnostaa tapahtumien, muotoilun ja arkkitehtuurin lisäksi entistä voimakkaammin myös luonto- ja ruokakohteena’, kertoo Visit FinlandinHelena Niskanen New Yorkista. – “New Nordic Cuisine on todella kova sana New Yorkin kulinaaripiireissä.”

Suomesta mukana tapahtumassa ovat Visit Helsinki ja Visit Finland sekä New Yorkin Pääkonsulaatti ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö eli ELO-säätiö, jotka ovat panostaneet myos rahallisesti NORTH 2014 tapahtumaan uskoen, etta kulinaarimatkailua tukemalla saadaan Suomeen lisaa matkailijoita.

NORTH 2014 ruokafestivaali järjestetään 12.-20. syyskuuta New Yorkissa.

http://northfoodfestival.com
#NORTH2014

Linkit

ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö: Kuluttajatutkimus villiruoasta – VILLIRUOKA INNOSTAA SUOMALAISIA

villiruoan_vahvuudet_graa.villiruoan_vahvuudet_graa.34e2ad55-2f97-4ddb-b06d-bcc596492d27

Suomalaiset pitävät luontomme tarjoamasta villiruoasta ja haluavat sitä entistä enemmän. Luonto sinänsä innostaa villiruoan hakuun, mutta tiedon lisääminen toisi metsän herkkuja ruokapöytään entistä enemmän. Uudet tutkimustulokset antavat hyvän pohjan ELO-säätiön Villiruoka-hankkeelle, joka lisää suomalaisesta luonnosta löytyvän villiruoan tunnettuutta ja arvostusta.

ELO-säätiön ja maa- ja metsätalousministeriön teettämään villiruoka-aiheiseen tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä heinäkuussa 2013. Vastaajat edustavat aikuisia suomalaisia.

– Villiruoka-sana ei ole vielä aivan tuttu kaikille suomalaisille, vaikka ihmiset arvioivatkin oikein, mitä se voi sisältää. Villiruoka on ihmisten mielestä vapaana suomalaisessa luonnossa kasvanutta ruokaa, joka on joko itse metsästä haettua tai muiden, yksityisten ihmisten poimimaa tai pyydystämää. Ulkomaisista metsistä poimittu tai omassa pihassa kasvatettu ei ole samalla tavalla villin tuntuista, sanoo ELO-säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Antolainen.

ELO-säätiö määrittää villiruoan luonnosta saaduksi, luonnollisesti kasvaneeksi ruoaksi. Villiruokaa ovat mm. villiyrtit ja -vihannekset, marjat, sienet, kala ja riista.

Marjat ykkösvilliruoka

Kun määritellään villiruoka suomalaisessa luonnossa vapaana kasvaneiksi kasvi- ja eläinkunnan tuotteiksi, 67% suomalaisista kertoo kokevansa sen erittäin tai melko mieluisaksi. Lähi-, luomu- ja villiruoan mieluisuus on samaa luokkaa. Kaikki nämä omalla tavallaan aitoutta edustavat ruokatyypit puhuttelevat nyt suomalaisia.

Käytetyin villiruokamme on marjat. Suomalaisista 59% kertoo käyttävänsä metsästä poimittuja marjoja säännöllisesti, ja lisäksi 36% joskus. Seuraavaksi käytetyimpiä ovat sienet, kalat ja kasvit, näitä noin kolmannes suomalaisista käyttää säännöllisesti. Riistaa käyttää säännöllisesti 10% suomalaisista.

Lisätieto ohjaa villiruoan luo

Tutkimuksen kiinnostavin asia on, että huolimatta runsaasta käytöstä villiruoan osuutta ruokavaliossa haluttaisiin lisätä. Yli joka kolmas haluaisi käyttää enemmän suomalaisesta luonnosta koottuja marjoja, riistaa, kaloja, luonnonvaraisia kasveja ja sieniä. Marjat ovat joka suhteessa suosituimmat: 59% suomalaisista haluaisi lisätä niiden käyttöä.

Tutkimuksessa selvitettiin, mikä saa suomalaiset metsään syötävää keräämään. Villiruokaan liitetään monia hyviä ominaisuuksia. Yli 50% suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä kaikista tutkimuksessa listatuista villiruoan vahvuuksista. Se on suomalaisten mielestä esimerkiksi puhdasta, terveellistä, hyvää ja edullista.

Villiruokaa ympäröivät myös tärkeät yhteisöllisyyden arvot, niin villiä kuin se onkin. Villiruoan hankkimista pidetään tärkeänä perinteenä ja metsässä oleminen antaa hyvän syyn olla yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Kaikkein vahvimmin villiruokaan liitettävä piirre, ja tärkein syy lähteä sitä keräämään on kuitenkin luonto sinänsä. 82% suomalaisista arvioi että luonto tekee hyvää. 72% on sitä mieltä, että villiruoka on maamme rikkaus.

– Suomalaiset tietävät, mitä ainutlaatuista annettavaa meillä on matkailijoille: villiruoka yhdistettynä suomalaiseen luontoelämykseen. Teemme töitä sen hyväksi, että tästä tulisi yhä vahvempi maallemme kertoo Antolainen.

Villiruokaan liitetään hyvin vähän negatiivisia asioita. Kun kysytään esteitä villiruoan hakemiselle, vastaan tulee ajan ja erityisesti tiedon puute. Suomalaisista 32%  sanoo, ettei tunne lajeja ja 21% ei tiedä, mitä missäkin kasvaa tai miten pyydystetään. ELO-säätiön hanke pyrkii raivaamaan suomalaisille polkua metsään niillekin, joille se tuntuu vielä vaikealta.