Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kahvin kulutus pysynyt vakaana Suomessa

coffee-cup-1350307722Zz7

Suomalaiset nauttivat viime vuonna paahdettua kahvia edellisvuoden tapaan 9,9 kg eli noin 1 100 kupillista henkeä kohden. Kahvin asema ruokakulttuurissamme on kiistaton. Suosituinta on edelleen vaaleapaahtoinen aromikas suodatinkahvi, mutta kahvikulttuuri monipuolistuu uusien tuotteiden myötä.

Jos on suomalaisten kuluttaman kahvin määrä vakiintunut, myös kulutustavat ja makutottumukset muuttuvat hitaasti. Kahvimaailman erikoisuus, vaaleapaahtoinen suodatinkahvi, on edelleen suomalaisten ylivoimainen suosikki.

Uudet tuotteet ja valmistustavat kuitenkin monipuolistavat kahvikulttuuria ja -käyttötapoja. Valikoimaan on tullut runsaasti paahtoasteiltaan erilaisia kahveja ja kahvijuomia, kuten suoraan tölkistä nautittavia kylmiä maitokahvijuomia. Tummapaahtoisten kahvien osuus kulutuksesta on noin 25 prosenttia. Viime vuosina muun muassa luomukahvit sekä erilaiset erikoissekoitukset ja alkuperämaakahvit ovat kiinnostaneet kuluttajia sekä monipuolistaneet suomalaista kahvitarjontaa.

– Vakiintuneisiin kulutustapoihin tuovat vaihtelua erilaiset kahvinvalmistustavat. Jotkut haluavat jauhaa pavut itse kotona ja iloita huumaavasta tuoksusta ennen makunautintoa. Joillekin hartaudella ja pitkällä kaavalla erilaisilla laitteistoilla valmistettu kupillinen jaloa juomaa on päivän kohokohta, kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, johtaja Marleena Tanhuanpää ETL:stä tietää.

– Kahvin sosiaalisen ulottuvuuden huomaa muun muassa siitä, että näinä poikkeuksellisina korona-aikoina etätöissä kokoonnutaan virtuaalisiin kahvihetkiin, joissa vaihdetaan kuulumisia ja esitellään omia lempikahvikuppeja, Tanhuanpää kertoo.

Kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupoille ja food service -toimijoille pysyivät viime vuonna ennallaan 43,3 miljoonassa kilossa edellisvuoteen verrattuna. Myös paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan lukien olivat ennallaan noin 55 miljoonassa kilossa.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia 11,5 miljoonaan kiloon. Vakiintuneet tuontimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Paahdetun kahvin vienti puolestaan väheni kaksi prosenttia 7,5 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui Baltian maihin.

Suomeen tuotiin viime vuonna pikakahvia noin 1,3 miljoonaa kiloa eli vajaa kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raakakahvia tuotiin 75 miljoonaa kiloa. Raakakahvista 80 prosenttia tuotiin edelleen Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

Lue lisää kahvista:
kahvi.fi
kahvijaterveys.fi

Uusi kaupunkikahvi vie makumatkalle Reykjavíkin upeisiin maisemiin!

df205ea8-1a8d-4ed8-a912-4f4cbb217af4

Reykjavík tarjoaa seikkailijalle elämyksiä ja luonnon ihmeitä. Maailman pohjoisimmassa pääkaupungissa on leppoisa tunnelma ja kaikkialle pääsee kävellen. Myös kahvikulttuuri kukoistaa tulen ja jään maassa, katujen ollessa täynnä pieniä kahviloita monipuolisine valikoimineen.

PAULIG CAFÉ REYKJAVÍK on saanut inspiraationsa satujen saaren värikkäästä, pienen kylän tunnelmaa huokuvasta pääkaupungista. Kahvi kuuluu luontoa rakastavien islantilaisten elämään niin kotona ja kahviloissa kuin ulkona henkeä salpaavien maisemien keskellä. Tämä keskitumma kahvisekoitus on paahdettu 100% arabica-pavuista ja sen hedelmäisen makeasta mausta voit löytää vivahduksen toffeeta.

Paulig Café Reykjavík

Paulig Café Reykjavík 450 g papu
Paulig Café Reykjavík 475 g
Paahtoaste:
3 – Keskitumma
Makuvivahde: Toffeinen

Yli 150 miljoonaa kupillista kahvia viemäristä alas: Kahvihävikki on todellinen ongelma suomalaisissa kotitalouksissa

Kuppinurin_pressikuva_2

Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa, mutta kolikon kääntöpuolena on, että kahvia menee myös runsaasti hukkaan. Ruotsalainen kahvipaahtimo Löfbergs on aiemmin tutkinut kahvihävikkiä Ruotsissa, ja halusi selvittää mikä hävikin taso on suomalaisissa kotitalouksissa ja työpaikoissa. Yritys teetti tutkimuksen kahvihävikistä Suomessa – ja luvut ovat shokeeraavia.

– Tutkimus vahvistaa sen mitä odotimmekin, mutta silti kahvihävikin määrä on todellinen silmienavaaja, Löfbergsin toimitusjohtaja Lars Appelqvist sanoo.

Tutkimukseen osallistui 500 ihmistä, ja sen toteutti riippumaton tukholmalainen tutkimusyhtiö Straylight syyskuussa 2019. Tutkimus paljasti hälyttäviä lukuja kahvihävikistä: yli 150 miljoonaa kupillista kahvia kaadetaan vuosittain viemäristä alas suomalaisissa kotitalouksissa. Määrä vastaa litroissa yli 23 miljoonaa litraa.

Työpaikoilla tilanne on vieläkin pahempi
Ongelma ei esiinny pelkästään kotitalouksissa. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla työpaikoilla kahvihävikin arvioidaan olevan huimat yli miljardi kupillista tai 153 miljoonaa litraa vuodessa.

– On sekä mielenkiintoista että hälyttävää huomata, miten tottuneita olemme ottamaan kahvin itsestäänselvyytenä: emme tunnu murehtivan kuppiin jäävää kahvitilkkaa, kun taas ruokahävikki on globaali puheenaihe, Lars Appelqvist toteaa.

Suomalaiset eivät ole ainoita kahvintuhlaajia Pohjoismaissa. Löfbergs on aiemmin tutkinut kahvihävikkiä Ruotsissa, ja lukemat olivat hyvin samansuuntaiset myös yrityksen kotimaassa.

Aika toimia
Löfbergs ei ummista silmiään kahvihävikin edessä. Yritys on jo käynnistänyt kampanjoinnin kahvihävikin nostamiseksi puheenaiheeksi Suomessa. Tarkoituksena on tuoda ongelma yleiseen tietoisuuteen ja haastaa suomalaiset juomaan kahvinsa viimeiseen pisaraan asti.

– Tämän ongelman ratkaiseminen on meille sydämen asia. Jokaisen tulisi tiedostaa, että kahvi on arvokas hyödyke, joka vaatii runsaasti työtä ja resursseja niin meillä pohjolassa kuin alkuperämaissakin. On kaikkien etu, että kahvihävikkiongelma ratkaistaan, Lars Appelqvist sanoo.

Löfbergs on kestävän kehityksen edelläkävijä kahvialalla. Kaikki Löfbergsin kahvituotteet ovat sertifioituja, ja yritys on yksi maailman suurimmista luomu- ja Reilun kaupan kahvin ostajista. Löfbergsin kestävyysohjelma kattaa koko kahvintuotantoketjun, kestävistä kahvinviljelymenetelmistä, ilmastoälykkäistä kuljetuksista ja tuotannon nykyaikaistamisesta kahvin kysynnän lisäämiseen sertifioiduilta tiloilta.

Tutkimus: 500 haastattelua viikolla 39/2019, tutkimuksen kohteena kahvinjuojat ikäluokassa 18–64. Metodi: verkkokysely Norstatin suomalaisessa verkkopaneelissa.

Suomalaiset kuluttavat kahvia lähes kymmenen kiloa henkeä kohden

coffee-break-1454539196eJw

Kahvi on edelleen suomalaisen ruokakulttuurin keskeisimpiä kulmakiviä, eikä sen kulutusta Suomessa hevin hetkauteta. Suomalaiset joivat vuonna 2018 paahdettua kahvia 9,9 kiloa henkeä kohden, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Suomalaisten kahvin kulutusmäärä on hyvin vakiintunut, mutta kahvivaihtoehtoja on tarjolla yhä enemmän. Kahvihyllyjä värittävät erilaiset alkuperämaakahvit moninaisine makuvivahteineen sekä runsastunut paahtoastevalikoima.

Vaikka tummapaahtoisten kahvien osuus valikoimasta on arvioiden mukaan jo lähes 25 prosenttia, suomalaiset suosivat edelleen kansallista ylpeydenaihetta aromikasta vaaleapaahtoista kahvia. Yhä suurempi osuus valikoimasta on myös vastuulliseksi varmennettuja kahveja.

– Suodatinkahvi on yhä ylivoimaisesti suosituin kahvi Suomessa. Erilaiset kahvinvalmistustavat sekä uudentyyppiset mukaan otettavat ja kylmänä nautittavat kahvijuomat rikastuttavat kahvinkulutustapojamme ja tuovat siihen vaihtelua, kertoo Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, johtaja Marleena Tanhuanpää ETL:stä.

– On hauskaa, miten runsas kahvinjuonti nousee ulkomaalaisten silmissä usein yhdeksi suomalaisuutta kuvaavaksi piirteeksi. Kahvilla onkin tärkeä rooli ihmisten sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kahvikupin äärellä yhdessä työkavereiden kanssa vietetyillä tauoilla on myös iso merkitys jaksamisessa hektisessä työelämässä, Tanhuanpää muistuttaa.

Kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupoille ja suurkeittiöille pysyivät lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna ollen 43,4 miljoonaa kiloa. Paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan luettuna kasvoivat kolmella prosentilla edellisvuodesta lähes 55 miljoonaan kiloon.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta lähes 13 prosentilla reiluun 11 miljoonaan kiloon. Tuontimaista merkittävimmät olivat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa.

Paahdetun kahvin vienti Suomesta väheni 15 prosenttia edellisvuodesta 7,6 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui lähinnä Baltian maihin.

Suomeen tuotiin pikakahvia noin 1,4 miljoonaa kiloa, melko tarkkaan saman verran kuin edellisvuonna. Kahvikapseleina kahvia kulutettiin Suomessa 0,2 miljoonaa kiloa.

Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2018 reilut 61 miljoonaa kiloa. Raakakahvista 80 prosenttia tuotiin Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

  Paahtimoiden kotimaan myynti, tonnia Paahdetun kahvin tuonti, tonnia Paahdetun kahvin vienti, tonnia Raakakahvin tuonti, tonnia Kulutus henkeä kohden, kiloa/vuosi
2018 43 445 11 309 7 635 61 210 9,9
Muutos edellisvuodesta +1% +13% -15% -9% + 3%

Lontoosta tuttu high tea Suomeen – suomalaiset yhä kiinnostuneempia kahvila- ja teekulttuurista

acc669121051e83e_org

Kahviloissa asiointi on yhä suositumpaa ja Kespro lanseeraa uuden kahviloille ja ravintoloille suunnatun high tean 6.3. Fastfood & Cafe & Ravintola ‑messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Konsepti tarjoaa kahviloille valikoiman high tea ‑teemaisia tuotteita, laadukkaan tee-valikoiman, high tea -tarjoiluastioita ja ideoita kahvilan omaan toteutuskonseptiin.

– High tea -elämys on monelle suomalaiselle Lontoon-matkailijalle jo tuttu konsepti. Iltapäiväteetä ja pikkuleipiä nautitaan laadukkaissa kahviloissa ja perinteisten hotellien ravintoloissa. Näemme high tea -kulttuurille kysyntää myös Suomessa. Ravintolat ja kahvilat voivat rakentaa Suomelle myös omanlaistaan high tea -näkemystä, kertoo Kespron Food Inspirations Manager Pekka Kettunen.

Sharing is caring

– Kahviloissa asiointi kasvaa Suomessa yhä enemmän ja suosiota kasvattavat erityisesti kahviloissa ruokailu, jaettavat annokset ja tasting-menut. Tähän ilmiöön high tea sopii hyvin, sillä siinä yhdistyvät kaikki edellä mainitut elementit, kertoo Kettunen.

High tean juomana voi toimia teen sijaan myös laadukas kahvi tai kuohuviini. Konseptia voidaankin mukauttaa hyvin omanlaisekseen eri tilanteisiin.

– Nimestään huolimatta high tea on muutakin kuin teen juontia – nautiskelua ja yhteisöllisyyttä – sharing is caring, summaa Kettunen.

Kohderyhmänä edelläkävijät ja matkailijat

Kespron lanseeraus tarjoaa kahviloille valikoiman high tea -teemaan sopivia tuotteita, laadukkaan teevalikoiman, high tea -tarjoiluastioita ja ideoita kahvilan omaan toteutuskonseptiin. Kespro myös auttaa yrittäjiä uuden konseptin kehittämisessä juuri omaan kahvilaan tai ravintolaan sopivaksi.

– Jokainen kahvila voi toteuttaa high tean omalla twistillään. Mielenkiintoista nähdä millaiseksi high tea -kulttuuri Suomessa muokkautuu, sanoo Kespron markkinointijohtaja Hannu Korhonen.

– Brunssikulttuuri on lyönyt Suomessa jo lävitse ja high teasta saattaa kasvaa vuosien varrella brunssin haastaja. Odotammekin suomalaisen high tean rantautuvan ensimmäisenä edelläkävijäkahviloihin esimerkiksi Helsingin Kallioon ja Lapin matkailukohteisiin, summaa Korhonen.

Teekulttuuri Suomessa

Teekulttuurin lisääntymisestä kertoo teen kulutuksen kasvu ravintoloissa ja kahviloissa. Kespron myyntidatan perusteella teetietoisuus on Suomessa lisääntynyt viime vuosien aikana. Kulutus ravintoloissa ja kahviloissa on siirtynyt yhä enemmän perusteestä laadukkaisiin erikoisteelaatuihin.

Laadukkaasta teestä esimerkiksi maustamattoman vihreän teen, kofeiinittoman teen, rooibos teen ja yrttihaudutetun teen myynti on vuoden aikana kasvanut kymmeniä prosentteja.

Lanseeraus 6.3. Helsingin Messukeskuksessa

Kespro on mukana Fastfood & Cafe & Ravintola -ammattimessuilla Helsingin Messukeskuksessa 6.–7.3.2019, jossa high tea lanseerataan. Kespron osasto löytyy pisteestä 3F27.

INFO: 5 faktaa high teasta
1. Teen tarjoilutapa on saanut nimensä englantilaisen työväenluokan tavasta nauttia tee myöhäisen päivällisen aikaan päivällispöydässä.
2. Teen lisäksi nautitaan tyypillisesti kello viiden iltapäiväteestä tuttuja herkkuja, kuten kurkkuvoileipiä, leivoksia, kakkua sekä skonsseja, joita syödään hillon ja kermavaahtoa muistuttavan clotted creamin kera.
3. High tea -tarjoilu kattaa runsaan tarjoilun ja leivosten lisäksi siihen saattaa kuulua myös lämpimiä ruokia.
4. Tänä päivänä high tea tarjoillaan tyypillisesti korkeasta kerroksisesta tarjoiluastiasta, jonka antimet ruokailijat jakavat yhdessä.
5. High tea on saanut monissa maissa erilaisia muotojaan. High teassa ei välttämättä nautita enää laisinkaan teetä!

Kulta Katriina -kahviperheeseen tänä keväänä kolme vastuullista uutuutta

 

unnamed

Eettisyys ohjaa yhä useampia kuluttajia kahviostoksilla. Suomalaisten makuun sopiva Kulta Katriina -tuoteperhe kasvaa kevään kuluessa kolmella maukkaalla uutuudella, joilla kaikilla on vastuullisuudesta kertova sertifikaatti. Rainforest Alliance -sertifioitu Kulta Katriina Erikoissekoitus Keskipaahto, Reilun kaupan Kulta Katriina Reilu Papu sekä UTZ-merkinnän saanut Kulta Katriina Tummempi Tumma kasvattavat Meiran vastuullisten kahvien joukkoa entisestään.

Sertifioitujen kahvien markkinaosuus kasvoi Suomessa viime vuonna huimat 40 %, ja nyt vastuulliseksi sertifioitua kahvia on jo 23 % kaikesta vähittäiskaupassa myydystä kahvista (1). Suomalaisten rakastama Kulta Katriina -tuoteperhe vastaa kasvavaan kysyntään ja tarjoaa enemmän hyviä vaihtoehtoja eettisiä valintoja suosiville kahvinostajille uudistuvan valikoimansa myötä.

– Teemme kovasti työtä sen eteen, että kaikki kahvimme ovat viimeistään vuoteen 2022 mennessä kolmannen osapuolen vastuulliseksi varmentamia. Tämä tarkoittaa, että tuotteessa raakakahvi on joko UTZ-, Reilun kaupan tai Rainforest Allience – sertifioitua tai näiden sekoitus, Meiran markkinointipäällikkö Heidi Päiväniemi kertoo.

Viime vuoden loppuun mennessä jo neljännes Vallilan paahtimolle hankitusta raaka-kahvista oli vastuulliseksi varmennettua, ja tänä vuonna osuus on vähintään 40 %.

– Tuotteissamme on useita eri reseptejä, ja kaikkiin ei yksinkertaisesti vielä ole saatavilla haluttua raakakahvia sertifioituna. Koska vastuullisuus on keskeisessä osassa tuotekehitystämme, työ on kuitenkin hyvässä vauhdissa, Päiväniemi kertoo.

Hedelmäinen ja paahteinen Kulta Katriina Erikoissekoitus Keskipaahto

Laatutietoisia nautiskelijoita hemmotellaan uudella Kulta Katriina Erikoissekoitus Keskipaahdolla, joka on valmistettu paahtimomestarin ammattitaidolla Vallilan paahtimolla. 100% Arabica-pavuista valmistettu uutuus on maultaan hedelmäinen ja paahteinen, paahtoasteena 2,5. Hondurasista, Brasiliasta ja Itä-Afrikasta peräisin oleva kahvi on Rainforest Alliance -sertifioitu.

Kulta Katriina Reilu – nyt myös papuina

Kahvitrendeissä nousussa ovat vastuullisuuden lisäksi yhä laadukkaammat kahvinautinnot. Oman kahvinsa mieluiten itse jauhaville on maaliskuusta lähtien lisäksi tarjolla papuina myös maukas Reilun kaupan kahvi, Kulta Katriina Reilu. Tasapainoinen ja marjaisa Kulta Katriina Reilu on valmistettu 100 % arabica -pavuista, paahtoasteenaan 2. Pavut ovat peräisin Kolumbiasta ja Andien vuoristoalueilta.

Kulta Katriina Tummempi Tumma jatkossa UTZ-sertifioitu

Kuluttajien hyvin vastaanottama Kulta Katriina Tummempi Tumma saa tänä keväänä UTZ-sertifikaatin ja liittyy näin Meiran vastuulliseksi varmennettujen kahvien kasvavaan joukkoon. Tummempi Tumma on korkealaatuinen arabica-kahvi, jonka pavut tulevat Itä-Afrikasta ja Väli-Amerikasta. Paahtoaste 4 tuo kahviin paahteisuutta, mutta maku on myös täyteläinen ja pehmeän samettinen. Kahvin jälkimaku on suklainen ja voimakas.

Lähteet:
1 Nielsen Paneltrack 2018

Tuotetiedot

Kulta Katriina Erikoissekoitus Keskipaahto suodatinjauhatus 450 g

  • Rainforest Alliance -sertifioitu
  • 100 % arabica-pavuista
  • Makuprofiililtaan hedelmäinen ja paahteinen
  • Alkuperä Honduras, Brasilia ja Itä-Afrikka
  • Paahtoaste 2,5

Kulta Katriina Reilu papu 450 g

  • Reilun kaupan kahvi
  • 100 % arabica-pavuista
  • Makuprofiililtaan tasapainoinen ja marjaisa
  • Alkuperä Kolumbia ja Andien vuoristoalueet
  • Paahtoaste 2

 Kulta Katriina Tummempi Tumma suodatinjauhatus 450 g  

  • UTZ-sertifioitu
  • 100 % arabica-pavuista
  • Makuprofiililtaan täyteläinen, voimakas ja suklainen
  • Alkuperä Väli-Amerikka, Itä-Afrikka
  • Paahtoaste 4

Näin valmistat laadukasta kahvia kotona: Helsinki Coffee Festival vinkkaa, miten laadukas kahvi valmistuu helposti kotioloissa

coffee-cup-25271280527720DY8U

Tulevana viikonloppuna 21.–23.4. Pohjoismaiden suurimmilla kahvifestivaaleilla kahviammattilaiset opastavat, miten jo pienillä keinoilla saa tehtyä laadukkaampaa kahvia. Helsinki Coffee Festival poimi vinkkejä kahvinvalmistukseen jo etukäteen.

Laadukkaan kahvin valmistus on helppoa, kun kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Kahvielämystä voi parantaa jo pienilläkin seikoilla, kuten raikkaalla vedellä, raaka-aineen laadulla ja tuoreudella sekä puhtailla laitteilla.

”Kahvifestivaaleilla oppii käyttämään erilaisia kahvinkeittimiä, kahvilaitteita sekä manuaalisia valmistustapoja kuten pour over ja Aeropress. Jos termit eivät ole tuttuja, kevään kuumimman kahvitapahtuman jälkeen tiedät, mitä ne tarkoittavat”, vinkkaa tapahtuman järjestäjä Maija Kestilä.

Lisäksi festivaaleilla selvitetään, miten kahvin alkuperään voi perehtyä, mitä direct trade eli suoraan viljelijältä ostaminen sekä jäljitettävyys tarkoittavat, mikä kahvipapu sopii millekin laitteelle ja miten kahvi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Laadukkaampi kahvi valmistuu näillä vinkeillä:

  1. Laadukas raaka-aine ja tuore kahvi. Kaiken a ja o on laadukas raaka-aine. Tuoreus ja aromi säilyvät kahvissa parhaiten, kun kahvia säilyttää papuina ja jauhaa ne tuoreeltaan juuri ennen kahvin valmistusta. Kahvi ei kuitenkaan säily papuinakaan pitkään, joten sitä ei kannata hamstrata. Kahvista häipyvät aromit ja maut mitä kauemmin sitä säilytetään.
  2. Oikeat mittasuhteet ja jauhatus. Mittasuhteet ovat yksi tärkeimmistä askelista kohti täydellistä kahvikupposta. Valmistustavasta riippuen kahvia mitataan eri määrä. Esimerkiksi suodatinkahviin kahvipapuja mitataan 6 grammaa desilitraa kohden. Pour over -menetelmillä, kuten V60:sellä, valmistettuun kahviin suositus on 16 grammaa kahvia 250 grammaa vettä kohden. Mittasuhteet on kätevin punnita tarkalla vaa’alla. Jos vaakaa ei löydy kotoa, voi hankkia mitan, johon menee juuri oikea määrä kahvia. Jos jauhat kahvipavut myllyllä, muista myös oikea jauhatuskarkeus.
  3. Raikas vesi mitataan erillisellä kannulla. Yleinen virhe on, että kahvi mitataan jo etukäteen, esimerkiksi edellisenä iltana aamuksi valmiiksi kahvinkeittimeen. Kahvi kannattaa kuitenkin valmistaa aina tuoreeltaan. Kahvi kannattaa myös kaataa keittimeen erillisellä kannulla, ettei kahvipannuun kerry turhia rasvoja. Jos valmistat kahvia esim. V60- tai Chemex-menetelmällä, kahvin kaatamiseen paras on pitkä- ja ohutnokkainen kaatokannu.
  4. Suodatinpussi kastellaan. Suodatinpussista imeytyy vähemmän paperin makua kahviin, kun se kastellaan mielellään lämpimällä vedellä ennen kahvipurujen mittaamista.
  5. Kahvi nautitaan oikean asteisena, eikä sitä seisoteta tai kuumenneta uudelleen. Kahvia on hyvä valmistaa aina se määrä, jonka sillä hetkellä juo. Veden lämpötilan olisi hyvä olla 92-94 astetta. Älä seisota kahvia liikaa keittimen levyllä, jolloin se helposti kuumenee liikaa. Kun kahvi on kaadettu kuppiin, sen kannattaa antaa jäähtyä hetken kupissa. Jos kahvin nauttii liian kuumana, sen maut ja aromit eivät erotu.
  6. Lopuksi: Muista puhtaus! Kahvinkeitin kannattaa puhdistaa kunnolla joka toinen viikko, ja siihen on hyvä käyttää laitteiden omia puhdistusaineita, ei liian vahvoja pesuaineita. Jokaisen käyttökerran jälkeen kahvilaitteet kannattaa vähintään tyhjentää ja huuhdella lämpimän veden alla. Manuaaliset laitteet voi pestä myös astianpesukoneessa. Mutteripannu kannattaa pestä käsin.

21.-23. huhtikuuta järjestettävillä Helsinki Coffee Festivaleilla voi kysyä lisää vinkkejä baristoilta ja muilta kahviammattilaisilta. Yleisö pääsee myös itse kokeilemaan labeihin kahvin eri valmistustapoja.

Kahvi- ja paahtimoyhdistys: Maailma myllertää, mutta suomalaisten kahvinkulutus on säilynyt ennallaan

coffee-cup-and-beans-1379232745fgz

Suomalaiset joivat viime vuonna 9,9 kiloa kahvia henkeä kohden, mikä on edelleen eniten maailmassa. Vuosikymmenten aikana paahdetun kahvin kulutus on vakiintunut Suomessa lähelle kymmentä kiloa.

Erityistä on myös suomalaisten kahvimaku, joka suosii selkeästi vaaleaa paahtoa. Noin 18 prosenttia ostetusta kahvista on tummapaahtoista.

– Kahvin monipuolistunut valikoima markkinoilla ja kahviloiden esiinmarssi pitävät yllä Suomessa vahvaa kahvikulttuuria. Kahvi kuuluu meillä arkeen ja juhlaan, Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies Marleena Tanhuanpää sanoo.

Paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan luettuna pysyivät vuonna 2016 edellisen vuoden tasolla eli 54 miljoonassa kilossa. Myös kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupalle ja suurkeittiöille säilyivät ennallaan 46 miljoonassa kilossa.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta reilulla kuudella prosentilla 8,4 miljoonaan kiloon. Kahvia tuodaan valtaosin Hollannista ja Ruotsista.

Paahdetun kahvin vienti Suomesta on jälleen virkistynyt. Vienti kasvoi viime vuonna 4,5 miljoonaan kiloon ja suuntautui lähinnä Baltian maihin ja Venäjälle.

Suomeen tuotiin pikakahvia 1,2 miljoonaa kiloa, mikä sekin oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Kahvikapseleiden osuus on noin prosentti tuonnin volyymista ja noin neljä prosenttia arvosta.

Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2016 noin 71 miljoonaa kiloa, jossa oli lisäystä reilut viisi prosenttia edellisvuodesta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia, Kolumbia ja Honduras, joista tuotiin 75 prosenttia raakakahvista.

Aamukahvitutkimus: 70 % suomalaisista juo aamukahvia – ilman kahvia on vaikea saada päivä käyntiin

3052c1bf-99c1-48e3-9da5-8a9d6f765d88-original

Kahvinjuojille erityisesti aamukahvi on tärkeä, ja siihen liittyy voimakkaita tunteita. Jos aamukahvi jää saamatta, on olotila väsynyt tai vihainen. Suomalaiset ovatkin valmiita luopumaan monesta asiasta, kuten sanomalehdestä, netin selailusta, suihkusta tai hampaiden pesusta saadakseen kahvia heti aamusta.

Aamukahvista haetaan piristystä tai omaa rauhallista hetkeä ennen päivän tulevia kiireitä. Perinteinen suodatinkahvi on edelleen suosituin aamukahvi Suomessa. Tutkimukseen vastanneista 63 % juo vaaleapaahtoista aamukahvia, mutta sen rinnalle ovat nousseet viime vuosina myös tummapaahtoiset vaihtoehdot, kuten Pauligin lokakuussa lanseeraama Juhla Mokka Tosi Tumma.

Aamukahvi nautitaan useimmiten tutusta, hauskasta mukista kotona. Take away -kahvikulttuuri on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja 15–25-vuotiaista jo 21 % nauttii aamukahvinsa työ- tai koulumatkan varrelta mukaan otettuna. Tutkimukseen vastanneista 20 % nauttii aamukahvin vasta työpaikalla tai koulussa.

Useita erilaisia tapoja ja tyylejä nauttia aamukahvi

Aamukahvin luottokumppani on maito, sillä suurin osa suomalaisista (70 %) käyttää kahvissaan maitoa. Aamuisin kahvin kanssa syvennytään edelleen sanomalehteen tai selataan nettiä. Aamukahvilla asu on vapaa. Miehet juovat sen naisia useammin alasti tai alusvaatteissa. Naiset taas nauttivat aamukahvinsa useammin pyjamassa tai aamutakissa.

“Me suomalaiset olemme maailman innokkain kahvikansa, ja tutkimus kertoo rakkaudestamme aamukahviin. Aamukahvi käynnistää päivän ja sen eteen ollaan valmiita tekemään myös pieniä uhrauksia. Esimerkiksi 7 % naisista on valmiita luopumaan seksistä saadakseen aamukahvin. Nuoret taas jättäisivät mieluummin väliin aamupalan tai sanomalehden lukemisen, ja vanhemmat skippaisivat netin selailun. Noin 30-vuotiaat olisivat muita useammin valmiita luopumaan suihkusta ja hampaiden pesusta. Aamukahvi on siis usein kaikki kaikessa!” Pauligin Paula, Maija Niemi summaa aamukahvitutkimuksen tuloksia.

Aamukahvitutkimus 2016 toteutettiin syyskuussa ja siihen vastasi yli tuhat 15–79-vuotiasta. Tulokset voidaan yleistää koskemaan koko Suomea. Tutkimus on seurantatutkimus vuosina 2012 ja 2014 tehdyille kyselyille.

Suomen kattavin kahvisivusto muutti ja uudistui

e251c2z1h4becdqjnil1

Suomen laajin kahviaiheinen verkkosivusto löytyy nyt osoitteesta www.kahvi.fi. Sivut tarjoavat asiantuntevaa ja ajantasaista tietoa suomalaisten suosikkijuomasta.

Kahvi.fi-sivustolla voi tutustua kahvin historiaan, viljelyyn ja tuotantoon. Sivuilla esitellään eri maiden kahvikulttuuria sekä 12 erilaista kahvinvalmistustapaa. Sivuilla kerrotaan myös kahvin kulutustrendeistä sekä raakakahvikaupasta. Tilasto-osioon on koottu tietoja muun muassa kahvin tuonnista, tuotannosta ja kulutuksesta.

  • Tiesitkö, että arvolla mitattuna raakakahvi on öljyn jälkeen maailman toiseksi vaihdetuin raaka-aine?
  • Oletko kuullut, että paahdetusta kahvista on löydetty enemmän aromiaineita kuin viinistä?
  • Oletko tullut ajatelleeksi, että kahvin makua arvioidaan jopa toistakymmentä kertaa sen matkalla pavusta kuppiin?
  • Osaatko jo valmistaa kesän viileimmän kahvijuoman, kylmäuutetun kahvin?

Kahvitietoa etsiville toimittajille, ravintola-alan opiskelijoille ja opettajille sekä kahvin kuluttajille suunnattua sivustoa ylläpitää Kahvi- ja paahtimoyhdistys, joka edustaa alan johtavia yrityksiä Suomessa.