Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kasvisten määrää halutaan lisätä kouluruokailussa

vegetable-mixture

Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa testataan ja tutkitaan tapoja kasvisruoan houkuttelevuuden lisäämiseksi kouluruokailussa. Jyväskylässä, Asikkalassa ja Liperissä toteutettavat kokeilut suunnitellaan yhdessä kuntien ruokapalveluiden ja koulujen kanssa. Lähtökohtana on kehittää uudenlaista yhteistyötä ja oppimista oppilaiden, koulun, ruokapalvelujen ja vanhempien kesken.

”Kouluruokasuositusten mukaan kasvisruokaa tulisi lisätä kouluruokailussa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Hyvin paljon riippuu siitä, miten ja millaista kasvisruokaa koulussa tarjotaan. Kasvisruoka on nostettava vahvemmin esille keittiöiden tuotekehittelyssä ja ruokasaleissa. Myös oppilaat on otettava mukaan kouluruoan kehittämiseen. Käytännöt eri kunnissa ja ruokapalveluiden välillä vaihtelevat suuresti”, erikoistutkija Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia

Uudet kouluruokailusuositukset kehottavat vähentämään punaisen lihan ja lihajalosteiden käyttöä ja lisäämään sesonginmukaisten kasvisten käyttöä. Kasvisten määrän lisääminen ruokailussa on perusteltua sekä terveyden että ympäristön kannalta. Kasvisten määrän lisääminen ruokavaliossa auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä 2-tyypin diabetesta. Ruokavalioita muuttamalla myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristökuormaa voidaan vähentää merkittävästi.

Kokeilut toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Kylän kattauksen sekä Asikkalan ja Liperin kuntien ruokapalveluiden kanssa. Hyviksi koettuja käytäntöjä levitetään eteenpäin muun muassa Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston ja resurssiviisaiden FISU-kuntien kautta.

Kestävän kouluruokailun kokeilut on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali (Poprasus) -hanketta. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Tampereen yliopisto ja Kuluttajatutkimuskeskus. Hanke toteutetaan vuosina 2017-2020

Hanke verkossa

Tampereen kouluissa syödään sydänystävällistä leipää

bread6

Kouluruokailussa siirrytään jälleen askel sydänystävällisempään suuntaan, kun keiton kaveriksi saadaan syksystä alkaen aina vähäsuolainen pehmeä leipä. Tuttu kouluissa tarjottu näkkäri sekä levite täyttävät jo Sydänmerkin kriteerit.

Koulujen ruokasalit täyttyvät taas kesän jälkeen ja ainakin uusien koululaisten vanhempia kiinnostaa mitä koululounas pitää sisällään. – Kouluissa tarjottu leipä tulee suomalaisista leipomoista, kertoo Tampereen Voimian tuotekehitysvastaava Maiju Suvanto. – Lisäksi ruisleivissä käytetty ruis on pääosin suomalaista. Ja elokuusta alkaen pehmeät leivät ovat sydänystävällisiä eli vähäsuolaisia ja runsaskuituisia.

Leipä, levite ja ruokajuoma täydentävät koululounasta ja niiden ravitsemuksellinen rooli on merkittävä. Tampereen Voimian ravitsemussuunnittelija Virpi Uskin mukaan koululaisten ruokailua on kehitetty järjestelmällisesti sydänystävällisempään suuntaan. – Koulujen näkkäri samoin kuin levite ovat Sydänmerkki-tuotteita ja koulumaito ja -piimä rasvattomia. Jokapäiväisillä valinnoilla on suuri merkitys kasvavan koululaisen hyvinvointia tukevalle syömiselle ja ruokailulle.

Lounaalla koululaisille tarjotaan lämmin ruoka lisäkkeineen sekä salaatti, keittopäivinä ateriaa täydentää pehmeä leipä ja hedelmä tai tuorepala. Joka päivä tarjotaan lisäksi näkkileipä, levite ja ruokajuoma. Jotta pieni – tai isompi – koululainen saisi tarvitsemansa energian koulupäivään, hänen tulisi syödä koko ateriakokonaisuus. Tärkeintä on tietysti, että ruoka maistuu. – Tavoitteemme on, että kaikki lapset ja nuoret syövät koululounaan, joten maku on ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä, Suvanto ja Uski toteavat.

Lasten ruokakouluissa kasvikset ja kala tutuiksi

6ab735bd-88e3-4fff-9c9b-e2d5f11ce350-main_image

4H-yhdistykset järjestävät ruokakouluja jälleen tänä kesänä. Teemoina ovat kasvikset ja kala. Ruokakoulu on 8-12-vuotiaille lapsille suunnattu 4-5-päiväinen päiväleiri, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokea ruokailoa kaikin aistein.

Kesän ruokakouluissa 900 lasta kokkaa tänä kesänä aterioita kasviksista ja kalasta. 4H-yhdistysten toteuttamissa ruokakouluissa lapset oppivat terveellisen ruoan ja liikunnan merkityksen hauskalla ja mukaansatempaavalla tavalla. Myös toimittajilla on mahdollisuus vierailla eri paikkakuntien ruokakouluissa.

Tänä vuonna 4H-yhdistykset järjestävät 45 ruokakoulua 8-12-vuotiaille lapsille. Ruoan tuotantoketjuista esillä ovat kasvikset ja kala.Raaka-aineet tulevat lapsille tutuiksi ruoan valmistuksessa, ravitsemuskeskusteluissa, aistiharjoituksissa sekä maatilavierailuilla.

Ruokailoa kasviksista
Jo lapsena luotu myönteinen suhde kasviksiin kantaa koko elämän. Ruokakouluissa lapset oppivat kasvisten käyttöä yhdessä ruokaa valmistamalla. He maistelevat niin kauden tuotteita kuin kotimaisia vihannespakasteitakin.

”Kasvikset ovat hyvinvointia tukevan monipuolisen ruokavalion perusta. Niiden lapsena opittu päivittäinen ja monipuolinen käyttö lisää sekä väriä että terveyttä elämään”, sanoo Apetit Oyj:n viestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Mikko Merisaari.

Kalaa pöytään
Kalan reitti merestä tai järvestä ruokapöytään on varsinainen pikataival. Tänään vedestä nostettu kala on kaupassa viimeistään huomenna. Ruokakouluissa lapset oppivat kalan oikeaa käsittelyä ja tapoja valmistaa herkullisia ruokia eri kalalajeista.

”Syömällä kalaa monipuolisesti ja ainakin kahdesti viikossa voi varmistaa itselleen kaikki kalan lukuisat terveysvaikutukset ja tapa onkin hyvä opetella jo lapsesta alkaen”, muistuttaa Pro Kala ry:n toiminnanjohtajaKatriina Partanen.

Lasten kautta viesti perheille
Ruokakoulun toiminnan perustana ovat lapsiperheiden uudet Syödään yhdessä -ruokasuositukset. Niissä korostetaan ruokakasvatusta, lapsen syömään oppimisen tukemista ja perheen yhteisten ruokahetkien tärkeyttä. Ruokakoulujen päätöspäivällisille ovatkin myös lasten vanhemmat tervetulleita.

Kokemusten ja palautteiden perusteella lasten osallistuminen ruokakouluun edistää ruoan arvostusta lapsiperheissä.

Ruokakoulu on 8-12-vuotiaille lapsille suunnattu 4-5-päiväinen päiväleiri, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokea ruokailoa kaikin aistein, vierailla maatilalla ja nauttia liikunnan riemusta. Lisää tietoa toiminnasta sekä ilmoittautuminen ruokakouluihin, www.ruokakoulu.fi.

Ruokakoulu – Matskolan -hankkeen kasvikset ja kala -teemojen yhteistyökumppanit ovat Apetit Oyj, Kotimaiset Kasvikset, Puutarhaliitto – Trädgårdsförbundet, tuottajajärjestöt MTK ja SLC, Ruokatieto Yhdistys ry sekä Kalatalouden Keskusliitto ja Pro Kala ry.

:KATSO VIDEO: Myös koulun kasvisruoka voi maistua nuorille

eewrmhse56xog6yge3ow

Kysyttäessä yläasteikäisiltä nuorilta koulun ruokalistojen suosikeista aika harva nostaa kasvisruoan kärkeen. Yleensä syynä on maku ja se, että kasvisruoasta ei oikein lähde nälkä.

Jotta ekologisesti kestävämmän kasvisruoan suosio saataisiin kasvamaan ja koulujen kasvisruokapäivien ruokahävikki pienenemään, kannattaa suurkeittiöiden panostaa kasvisruoan makuun ja ravitsemuksellisiin arvoihin. Myös kasvisruoan pitää maistua hyvältä ja sen täytyy ravita monipuolisesti. Siis pitää nälkä poissa.

Felix laittoi uudet Smart Mat -kasvispihvit ja -nugetit yläkouluikäisten nuorten arvioitaviksi. Kuten videosta näkyy, kuusihenkisen raadin tuomio oli yksimielinen: tämä kasvisruoka sekä maistui hyvältä että piti nälän poissa. Ruoalle annetut kouluarvosanat vaihtelivat 8 ja 9- välillä.

Tampereen Ateria: Kouluruoka on Tampereella entistä suositumpaa

Logo_Suomalaista_voimaruokaa

Uusimman valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn mukaan kouluruokailu on Tampereella suositumpaa kuin ennen ja erityisesti tamperelaiset lukiolaiset ovat tyytyväisiä koululounaaseen. Ruoka on opiskelijoiden enemmistön mielestä laadukasta ja maistuvaa. Tampereella nuorilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa ruokailuunsa ja ruokalistaa on kehitetty yhteistyössä.

Tampereen lukiolaisista 67 % on sitä mieltä, että koululounas on laadukas ja maistuu hyvältä. Tulos on hieno, kun koko maassa keskimäärin puolet lukiolaisista pitää lounastaan hyvälaatuisena. Tamperelaiset tietävät mistä puhuvat, sillä lounaan käy syömässä joka arkipäivä 76 % lukiolaisista, mikä on sekin enemmän kuin valtakunnallinen taso. Myös tamperelaisissa yläkoulussa koululounaan syöminen päivittäin yleistyi hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Vastaajien mielestä lounasta on riittävästi tarjolla ja aika riittää hyvin sen nauttimiseen. Tampereella ollaan myös himpun verran innokkaampia salaatinsyöjiä kuin muualla.

Tampereen Aterian lasten ja nuorten aterioista vastaava asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen kertoo, että koulu- ja opiskelijaruokailun hyvä kehitys on näkynyt myös Tampereen Aterian omassa vuosittaisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Onnistumisen taustalla on monta tekijää. – Olemme osallistaneet opiskelijoita oman ruokailunsa kehittämiseen. Ruokalistaa on uudistettu palautteen ja asiakaskyselyn pohjalta enemmän nuorten makua vastaavaksi. Esimerkiksi Lyseon lukiolla opiskelijat testaavat uusia kasvisruokia. Koulujen salaattipöydässä jokainen saa itse sekoittaa oman salaattinsa.

Entä missä olisi eniten parantamisen varaa? Ruokailuympäristö koetaan meluisaksi kouluissa kautta koko Suomen. Myös Tampereella kehityskohteena on ruokarauha sekä aikuisten osallistuminen ruokailuun yhdessä nuorten kanssa.

Haastetta ravitsemuksessa riittää edelleen. Kyselyn mukaan moni nuori jättää jonkun päivän aterioista syömättä. Peruskoululaisista 43 prosenttia, lukiolaisista 32 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 55 prosenttia ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Hieman harvempi jättää väliin koululounaan ainakin yhtenä päivänä viikossa. Myönteistä kuitenkin on, että energiajuominen nauttiminen ja makeisten syöminen koulupäivän aikana on vähentynyt viime vuosina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisee vuosittain valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tulokset. Kouluterveyskyselystä saadaan runsaasti tietoa 14-20-vuotiaiden nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn ovat vastanneet yläkoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kouluterveyskyselyyn vastasi vuonna 2013 yhteensä 182 864 nuorta.

» Tampereen Ateria

Ammattikeittiöosaajat ry suosittelee: Hyvän kouluruokailun julistus

print_sd9ilTyr3G

Koulujen alkaessa on tapana julistaa valtakunnallinen koulurauha. Onnistunut kouluruokailutilanne on koulurauhaakin ylläpitävä asia. Huolehtisimmeko tänä vuonna hyvien käytänteiden toteutumisesta kouluruokailussa?

Hyvän kouluruokailun julistus:

• Varaamme koululounaalle riittävästi aikaa ja huolehdimme siitä, että ruokailutilanteeseen osallistuu ruokailun sujumisesta vastuun ottavia aikuisia.
Emme salli ruoalla leikkimistä emmekä muutakaan häiriökäyttäytymistä koululounaalla.

• Ruokalistamme on näkyvillä koulumme tai kuntamme nettisivuilla sekä ruokasalissa. Ruokalista on sekä informatiivinen että inspiroiva.

• Tarjoamme päivittäin vähintään kaksi ateriavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisvaihtoehto. Ruokalistamme on monipuolinen ja noudattaa kouluruokailusuositusta.

• Käyttämillemme raaka-aineille on asetettu laatukriteerit. Raaka-ainevalinnoissa huomioidaan maukkaus, terveellisyys ja sesonginmukaisuus.

• Kouluruoka tuotetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hävikkiä minimoidaan ruoan valmistusvaiheesta aina tarjoiluvaiheen loppuun asti.

• Koulussamme on ravintolatoimikunta, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa kouluvuoden aikana. Toimikuntaan kuuluu ruokapalvelun ja oppilaiden edustajia sekä rehtori. Kokoontumisista pidetään pöytäkirjaa ja päätetyistä asioista raportoidaan kaikille koulun sidosryhmille.

• Huolehdimme ruokailutilojen siisteydestä ja tarjoamme kouluruokaa iloisesti palvellen. Emme salli oppilailla päällysvaatteita ruokailutilassa. Ruokapalveluhenkilökunnan työasut ovat siistejä ja tarkoituksenmukaisia.

• Meillä on toimiva omavalvontaohjelma ja suunnitelma poikkeustilanteita varten.

• Keittiöhenkilökuntamme on koulutettu valmistamaan erityisruokavalioita (esimerkiksi huomioimaan allergiat ja yliherkkyydet sekä varsinaiset erityisruokavaliot), ja erityisruokavaliotaidot pidetään ajan tasalla. Osaaminen testataan säännöllisesti.

• Ruokapalveluhenkilöstö, oppilaat ja opettajat kehittelevät rakentavasti vuorovaikuttaen kouluruokaa ja ruokailuhetkeä kaikkia miellyttävään suuntaan.

Olemme vakuuttuneita siitä, että HYVÄ ruoka edistää HYVIÄ oppimistuloksia!

Hakisiko teidän koulunne kouluruokadiplomia tänä syksynä?

Ammattikeittiöosaajat ry:n alkuvuonna 2013 lanseeraama Kouluruokadiplomi-käytäntö tukee suomalaisen kouluruokailun korkeaa tasoa ja kohottaa kouluruoan tekijöiden ja koko kouluyhteisön imagoa terveellisen ja maittavan ruoan tarjoajina. Jotta koulu voisi ansaita diplomin, on sen täytettävä itsearviointiin perustuvan kysymyssarjan väittämät ja kysymykset 85-prosenttisesti oikein.

Kysymyspatteriston avulla kouluruokailun järjestäjä voi tarkistaa, toimiiko hän hyvien käytäntöjen mukaisesti. Tarkistuslistassa on 45 kohtaa, ja se sisältää kysymyksiä laadukkaan kouluruokailun eri osa-alueista.

Kouluruokadiplomi on osa maa-ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Ammattikeittiöosaajat ry:n koordinoimaa laatuketjuhanketta ( Herkkuammatti).

Yrityskumppaneina toimivat Blue Service Patrners Oy, Electrolux Professional Oy, Heinon Tukku Oy ja Sodexo Oy.

Kouluruokadiplomi-kysymyssarjan rakentamiseen ovat Ammattikeittiöosaajien lisäksi osallistuneet kampanjan asiantuntijaryhmä ja pilottikoulut.
kouluruokadiplomi.fi