Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

K-ryhmä siirtyy myymään vain sertifioitua kaakaota sisältäviä Pirkka-suklaita ja -kaakaota

cocoa-beans-1850312_1280

K-ryhmä hyväksyy jatkossa Pirkka, K-Menu ja Menu -tuotesarjoihin vain 100-prosenttisesti kestävää alkuperää olevia kaakaota ja suklaita.

Tänään julkaistun kaakaolinjauksen mukaan kaikissa K-ryhmän omien tuotemerkkien kaakaojuomissa, suklaamakeistuotteissa ja suklaaleivontatuotteissa siirrytään käyttämään 100-prosenttisesti kestävää alkuperää olevaa kaakaota vuoden 2020 loppuun mennessä. Muiden kaakaota sisältävien omien tuotemerkkien kaakao on 100-prosenttisesti kestävää alkuperää vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kaakaon sertifioinneiksi K-ryhmä hyväksyy arvostetut Reilu kauppa ja UTZ -sertifioinnit sekä vastuullisen ja jäljitettävän kaakaon uuden ISO 34101 -standardin.

”Näemme, että tehtävämme on tukea asiakkaita vastuullisten valintojen tekemisessä kaupassa. Nyt julkaistu kaakaolinjauksemme parantaa omien tuotemerkkiemme vastuullisuutta entisestään”, kertoo K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

K-ryhmä on jo vuosien ajan ollut mukana kehittämässä kaakaontuotannon vastuullisuutta ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä. Keväällä valmistuneen kansainvälisen kaakaon ISO 34101 -standardin valmisteluun K-ryhmä osallistui osana Suomen työryhmää.

Standardissa on vaatimuksia esimerkiksi kaakaonviljelyn tuottavuudelle, työskentelytapojen turvallisuudelle, hyville työolosuhteille, ympäristön huomioiville maanviljelyskäytännöille, lapsityövoiman ehkäisyyn ja jäljitettävyyden parantamiseen.

Sertifiointijärjestelmien kautta pystytään vaikuttamaan paikallisiin olosuhteisiin

Suklaan tärkein raaka-aine on kaakao, jota viljellään maailman köyhimmillä seuduilla. Lähes 70 % maailman kaakaosta tuotetaan Länsi-Afrikassa, pääsääntöisesti pienillä perheviljelmillä. Suurin osa kaakaosta kulutetaan länsimaissa, erityisesti suklaan valmistuksessa. Kaakao kuuluu raaka-aineisiin, joiden tuotannossa on korkea ihmisoikeus- ja ympäristörikkomusten riski.

Kolmannen osapuolen suorittamalla sertifioinnilla voidaan osoittaa, että kaakaonviljelyssä käytettyjä tuotantomenetelmiä valvotaan ja kehitetään. Sertifiointijärjestelmien kautta vaikutetaan paikallisiin olosuhteisiin muun muassa kouluttamalla viljelijöitä.

”Työoloja parannetaan muun muassa opettamalla turvallisia työtapoja ja puuttumalla lapsityövoiman käyttöön. Kun viljelijät saavat koulutusta kestävämmistä viljelytavoista, he saavat paremman kaakaosadon ja siten paremman hinnan sadostaan”, Kalervo sanoo.

Sertifiointijärjestelmien kautta viljelijöille annetaan koulutusta myös keinoista torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.

”Ilmastonmuutos on uhka kaakaonviljelylle, sillä kaakaopuut kestävät huonosti liian kuumia lämpötiloja. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaakaonviljelyyn voidaan torjua muun muassa istuttamalla kaakaoviljelmille varjoa tuovia puita, jolloin kaakaopensaat kärsivät vähemmän kuumuuden ja kuivuuden vaikutuksista.”

Vältä vapun ”nakit ja muusi”-palo: ole huolellinen munkkirasvan kanssa äläkä kokkaa maistissa

unnamed

Vapun tienoilla keittiöpalojen riski kohoaa, kun kodeissa paistetaan munkkeja vapun kunniaksi. Kuumaa munkinpaistorasvaa salakavalampi paloriski liittyy kuitenkin öiseen juhlien jälkeiseen kokkailuun. Vaaratilanteet voi välttää huolellisuudella.

Varomattomuus kuuman munkinpaistorasvan kanssa sekä öinen kokkailu juhlista palatessa voivat aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja pahimmillaan tulipaloja.

”Munkkeja paistaessa tulipalon riskiin varaudutaan yleensä hyvin. Rasvaa tulee kuumentaa vähitellen ja seurata, ettei lämpötila pääse nousemaan liian korkeaksi. Tärkeintä on muistaa, ettei palamaan syttynyttä rasvaa saa sammuttaa vedellä, vaan liekki pitää tukahduttaa kattilan kannella tai sammutuspeitteellä. Kattilan kansi kannattaakin olla lähettyvillä, kun ryhtyy munkinpaistoon, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä kertoo.

Useimmin tulipalon keittiössä aiheuttaa päälle jäänyt liesi tai sille unohtunut ruoka. Pelastusalan ammattilaiset kutsuvat liedelle unohtuneesta ruoasta aiheutuneita paloja ”nakit ja muusi” -paloiksi. Taustalla nakit ja muusi -paloissa voi olla kiire, huolimattomuus tai esimerkiksi muistisairaus. Lapsiperheissä riskinä voi olla myös ns. moniajo eli monen asian tekeminen yhtä aikaa: vanhempi kokkaa, lapsi vaatii huomion – ja tilanne on valmis.

”Yksi syy etenkin yöllä alkaneille nakit ja muusi -paloille on kuitenkin yli muiden: alkoholi.Tyypillisesti maistissa oleva juhlija päättää kokata itselleen yöpalaa ennen nukkumaanmenoa. Uni kuitenkin vie voiton, ja käristynyt ruoka liedellä johtaa savuvahinkoihin ja pahimmillaan tulipaloon”, Koskela kertoo.

Siksi hyvä nyrkkisääntö on, että uunia tai liettä ei kannata käyttää juopuneena. ”Noutoruoka tai mikrossa lämmitettävä murkina ovat juhlailtoina turvallisia tapoja selättää nälkä.”

Kolmannes tulipaloista saa alkunsa keittiöstä

Noin kolmannes kotien tulipaloista saa alkunsa keittiöstä. Suuri osa keittiöpaloista saa alkunsa liedestä.

”Liedessä itsessään harvemmin on vikaa, vaan useimmiten syyllinen on lieden käyttäjä tai liesituuletin. Iso osa liesipaloista voitaisiin välttää liesihälyttimellä, joka hälyttää havaittuaan vaaratilanteen, tai liesivahdilla, joka hälytyksen lisäksi myös katkaisee automaattisesti virran liedestä”, Koskela kertoo.

Liesivahteja voi ostaa esimerkiksi Ifin turvakaupasta. Liesihälyttimiä myyvät esimerkiksi Motonetit. Koskela suosittelee liesivahdin tai -hälyttimen hankkimista etenkin senioreiden ja lapsiperheiden koteihin.

Pienen palon alun voi saada nujerrettua sammutuspeitteen tai käsisammuttimen avulla. Huolehdi, että molemmat ovat helposti saatavilla ja että jokainen perheenjäsen osaa käyttää niitä. Varmista myös säännöllisesti, että palovaroittimet toimivat.

K-ryhmä tuo asiakkailleen palvelun, joka kertoo ostosten kotimaisuustason

Online Large 1440x-Brändikuvat K-Citymarket Pirkkala 11

Uusi K-Ostokset-palvelu näyttää K-ryhmän asiakkaille heidän K-ruokakaupoista tekemänsä ostokset kokonaisuudessaan ja auttaa ymmärtämään ostosten vaikutuksia. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu kertoo asiakkaan ostosten kotimaisuustason ja auttaa lisäämään kotimaisten tuotteiden määrää ostoskorissa. Tulevaisuudessa palvelussa tarjotaan asiakkaille myös esimerkiksi vastuullisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä mittareita.

K-Ostokset näyttää havainnollisesti kaikki asiakkaan ruoka- ja päivittäistavaraostokset, jotka on rekisteröity Plussa-kortille. Lisäksi palvelu kertoo, kuinka paljon asiakkaan ostoskorissa on kotimaisia tuotteita verrattuna muihin samankaltaisiin asiakkaisiin. Tätä henkilökohtaisten ostosten kotimaisuustason kehitystä voi seurata. Palvelu myös laskee asiakkaalle realistisen tavoitteen ostosten kotimaisuustason nostamiseen sekä suosittelee tekoälyn avulla ostoskoriin sopivia tuotteita.

– Haluamme auttaa asiakkaitamme tekemään omien arvojensa mukaisia valintoja. K-Ostosten avulla asiakkaamme voivat lähteä tavoittelemaan seuraavaa tasoa ostostensa kotimaisuudessa. Toivomme, että palvelu innostaa asiakkaitamme valitsemaan yhä enemmän suomalaisia tuotteita, kertoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli.

Kotimaisuustason lisäksi K-Ostokset tarjoaa kattavan kokonaiskuvan asiakkaan kulutustottumuksista. Palvelussa pääsee myös vertailemaan anonyymisti ostoksiaan ja niiden kotimaisuustasoa oman naapuruston ostoksiin. Mitä enemmän asiakas käyttää Plussa-korttia K-ruokakaupoissa asioidessaan, sitä tarkemman näkymän K-Ostokset tarjoaa asiakkaan kulutustottumuksiin ja niiden vaikutuksiin.

– K-Ostokset on vastaus asiakkaidemme toiveisiin. Asiakkaamme haluavat käyttöönsä datapohjaisia palveluita, joissa hyödynnetään asiakastietoa. Erityisesti asiakkaamme haluavat ymmärtää paremmin ostostensa vaikutuksia. Kotimaisuustaso on yksi näkökulma tähän, kuvailee Minna Vakkilainen, joka on K-ryhmän asiakastiedosta ja analytiikasta vastaava johtaja.

Konkreettinen teko suomalaisen ruoan arvostuksen nostamiseksi

Suomalainen ruoka ja kotimaiset tuotteet ovat suomalaisille merkityksellinen asia, ja ne muodostavat suurimman osan K-ruokakauppojen valikoimasta. K-ryhmä on sitoutunut tekemään konkreettisia tekoja suomalaisen ruoan ja tuotteiden arvostuksen nostamiseksi. K-Ostosten kotimaisuustaso on yksi teko suomalaisen ruoan puolesta.

Toistaiseksi K-Ostokset toimii osana K-Ruoka.fi-verkkopalvelua ja tulevaisuudessa se löytyy myös K-Ruoka-sovelluksesta, mikäli asiakkaat sitä toivovat. Palvelun voivat ottaa käyttöönsä kaikki Plussa-asiakkaat osoitteessa www.k-ruoka.fi/ostokset.

K-ryhmä suojaa aina asiakkaan yksityisyyden ja kaikki hänen K-ryhmälle antamat tietonsa. Halutessaan asiakas voi myös aina kieltää tietojensa käytön.

Nyt julkaistu K-Ostokset on palvelun ensimmäinen versio. Palvelua kehitetään asiakaslähtöisesti, ja datapohjaisten palvelujen ominaispiirteiden mukaisesti myös palvelussa hyödynnettävä tieto kehittyy koko ajan.

K-Ostokset pähkinänkuoressa

  • K-Ostokset auttaa K-ryhmän asiakkaita näkemään ja ymmärtämään, mitä he ostavat K-ruokakaupoista ja millaiset vaikutukset heidän ostoksillaan on. Ostokset näytetään kokonaisuutena sekä selkeästi kategorioittain. Palvelu löytyy osoitteesta www.k-ruoka.fi/ostokset
  • Ensimmäisessä vaiheessa palvelu kertoo asiakkaalle hänen omien ostostensa kotimaisuustason eli sen, miten paljon kotimaisia tuotteita asiakkaan ostoskorista löytyy verrattuna samankaltaisiin asiakkaisiin. Kotimaisuustaso kuvataan viisiportaisella asteikolla, ja asteikoilla voi edetä myös puolikkain askelin.
  • Palvelussa asiakas voi verrata anonyymisti ostoksiaan ja niiden kotimaisuustasoa naapurustonsa ostoksiin.
  • Asiakas voi asettaa palvelussa tavoitteen ostostensa kotimaisuustason kasvattamiseksi. Palvelu laskee asiakkaan kulutukseen sopivan tavoitteen, jota asiakas voi lähteä tavoittelemaan.
  • K-Ostokset suosittelee tuotteita, joilla asiakas voi kasvattaa ostostensa kotimaisuustasoa. Suosittelu perustuu tekoälyyn, joka hyödyntää asiakkaan ostohistoriaa.
  • K-Ostokset huomioi kaikki ne asiakkaan henkilökohtaiselle Plussa-kortille rekisteröidyt elintarvikkeisiin ja päivittäistavaroihin liittyvät ostokset, jotka asiakas on tehnyt K-Marketeissa, K-Supermarketeissa, K-Citymarketeissa tai Neste K -asemilla. Palvelu huomioi niin kivijalassa kuin verkkokaupassakin tehdyt ostokset. Tässä vaiheessa palvelu kokoaa yhteen vain henkilökohtaiset tiedot, ei esimerkiksi talouskohtaisia ostoksia.
    • K-Ostokset huomioi päivittäistavaroista arjen kodintarvikkeet kuten wc-paperit, hygieniatuotteet ja siivoukseen liittyvät tuotteet.
  • K-Ostokset näyttää asiakkaan ostokset viimeisen vuoden ajalta sekä lyhyempinä ajanjaksoina: yksi kuukausi ja kolme kuukautta.
  • K-Ostokset näyttää tuotteiden hintatiedot arvonlisäveron huomioiden: palvelusta näkee kuhunkin tuoteryhmään ja tuotteeseen käytetyn kokonaissumman.

Kuluttajien luottamus suomalaisen lihan turvallisuuteen on kasvanut

pexels-photo-618775

Kuluttajien luottamus suomalaisen lihan turvallisuuteen on kasvanut. Suomalaisen lihan turvallisuuteen luottaa 82 prosenttia kuluttajista, kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kolme neljästä uskoo myös, että suomalaisen lihan jäljitettävyys tuotantotilalle on hyvällä tasolla.

Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2018 -tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien suhtautumista ja asennetta lihaa kohtaan kysymällä muun muassa mielipiteitä tuotanto-olosuhteista ja tuotannon ympäristövaikutuksista. 

mielipiteet-lihantuotantotilojen-huomiosta-elainten-hyvinvointiin-ja-ymparistovaikutuksiin_2018

Valtaosa, 82 prosenttia suomalaisista luottaa suomalaisen lihan turvallisuuteen. Luottamus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Käsitys jäljitettävyydestä, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristövaikutuksista on samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Kolme neljästä kuluttajasta uskoo, että lihan jäljitettävyys tuotantotilalle on hyvällä tasolla. Kolme viidestä on sitä mieltä, että tuotantotiloilla on kiinnitetty huomiota eläinten hyvinvointiin ja pyritty parantamaan sitä yhä enemmän. Joka toinen arvioi, että tiloilla on kiinnitetty huomiota tuotannon ympäristövaikutuksiin.

Suomalainen lihantuotanto on pääosin tuottajan ja lihayrityksen välistä sopimustuotantoa, joka varmistaa tuotannon läpinäkyvyyden sekä turvallisuuden ja jäljitettävyyden eläimen elinkaaresta olosuhteineen tuotantoon asti. Tuottajat ovat ammattitaitoisia ja koko ruokaketju toimii ympäristöä ja luontoa kunnioittaen. Suomalainen liha tuo työtä, hyvinvointia ja ruokaturvaa koko Suomelle. Suomalaisen lihan kuluttaminen kohtuudella on ulkomaista lihaa vastuullisempi ja kestävämpi valinta.

Lähde: Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2018, Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus toteutettiin 19.-24.10.2018 ja siihen vastasi 1 002 yli 15-vuotiasta suomalaista, pl. Ahvenanmaa. Virhemarginaali on +3 % 95-todennäköisyydellä.

Nyt se selvisi: suomalaiset valitsevat mieluummin pizzan kuin hampurilaisen

a8e69946bb4f10ce_800x800ar

Ruoantilauspalvelu Pizza-online.fi:n teettämä kysely paljasti, että suomalaiset ovat todellista pizzakansaa. Roskaruoan klassikoiden pizzan ja hampurilaisen välillä ei ole juurikaan taistelua kuninkuudesta: jos pitäisi valita vain toinen, selkeä enemmistö vastaajista söisi pizzaa loppuelämänsä.

Suomalaiset suosivat pizzaa: ruoka sopii sekä arkiseen rentoiluiltaan että viikonloppuun ja juhlapäiviin. Jos täytyisi pitäytyä vain toisessa, 80 prosenttia Pizza-online.fi:n kyselyn* vastaajista valitsisi pizzan ja vain 20 prosenttia hampurilaisen.

Monet tykkäävät tehdä pizzan syömisestä kaikin puolin mukavan rentoutushetken. Jopa 72 prosenttia vastaajista katselee syödessään elokuvia tai sarjoja. Ruokailupaikka tekee hetkestä entistä rennomman: yli puolet kertoo syövänsä kotiin tilattua ruokaa sohvalla. Suomalaiset ovat myös tarkkoja pizzansyöjiä: lähes 90 prosenttia syö pizzoista myös reunat, joita pidetään joskus pizzan kuivimpana osana.

Pizza on tunnetusti ruoka, johon voi yhdistellä mielikuvituksekkaasti mitä erilaisimpia raaka-aineita. Kyselyyn vastanneet nimesivät ideoitaan siitä, mitkä voisivat olla seuraavia pizzatrendejä. Ja ideoita suomalaisilla riitti. Kannatusta saivat laajalti kotimaisiin klassikkoruokiin ja suomalaisiin makuihin pohjautuvat pizzat, kuten kalakukkopizza, särkipizza, karjalanpaistipizza ja savukalapizza, sekä makeat pizzat, kuten mustikkapiirakkapizza, vaahtokarkkipizza ja leipäjuustopizza.

Myös halloumia, kimchiä ja sushia ehdotettiin pizzan täytteeksi, ja monet toivovat uudenlaisia vegaanisia pizzoja sekä pizzaa kukkakaalipohjalla.

Kotiin tilattu ruoka helpottaa arkea

”Vastauksissa korostui se, että ruoan kotiin tilaaminen helpottaa arkea: aikaa ja vaivaa säästyy sekä ruuan laittamisen että kaupassa käynnin osalta. Ruoan kotiintilaus tuo myös pientä luksusta arkeen, ja säästyneen ajan voi käyttää esimerkiksi perheen ja ystävien kanssa. Jotkut kokevat myös saavansa parempaa ruokaa ravintolasta tilaamalla kuin itse tekemällä”, kertoo Pizza-online.fi:n markkinointijohtaja Nora Särkkä.

Ruoantilauksessa suomalaiset luottavat tuttuun ja hyvään. Jopa kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo tilavaansa ruokansa samasta ravintolasta. Suomalaisten varma maku on todettu Pizza-online.fi:n tutkimuksissa aiemminkin – Suomen suosituimpien pizzojen kärki on pysynyt jo vuosia samana.

Pizza-online.fi:n laajasta ravintolavalikoimasta löytyy paitsi pizzerioita, myös muunlaisia ravintoloita. Tilauksen voi tehdä internet-selaimella tai matkapuhelinsovellusta käyttäen. Pizza-online.fi on toimittanut ruokia suomalaisten kotioville yli kymmenen vuoden ajan, ja se on ainoa koko Suomen kattava ruoantilauspalvelu. Palvelu kattaa noin 95% Suomen pinta-alasta.

Tutkimustuloksia lyhyesti:

  • Jos pitäisi valita vain toinen, 80 % valitsisi pizzan ja 20 % hampurilaisen loppuelämäkseen
  • 72 % vastaajista katselee elokuvia ja sarjoja pizzaa syödessään
  • 88 % vastaajista syö pizzan reunat, 12 % ei
  • 53 % vastaajista aloittaa pizzan syömisen keskeltä, 47 % reunoilta
  • 59 % vastaajista haluaa pizzaan kastikkeen, 41 % ei
  • 18 % syö burgerin aterimilla, 82 % käsin
  • 54 % syö ranskalaiset ketsupilla, 46 % majoneesilla

*Kysely järjestettiin 15.-17.2.2019 ja siihen vastasi yli 4 000 Pizza-online.fi:n asiakasta ympäri Suomea. Kyselyn tarkoituksena oli tutkia suomalaisten tottumuksia ruoan kotiin tilaamisen suhteen.

HK Sininen Lenkki® – nousu Suomen suosituimmaksi lenkiksi

8b845fcb5e97d5e1_800x800ar

Perinteinen makkarakastike

Maun, monipuolisuuden ja helppouden liitto siivitti HK Sinisen Lenkin menestykseen, jolle ei ole näkyvissä loppua. Se on makkara, joka maistuu sukupolvesta toiseen.

Suosiotaan reippaasti kasvattanutta vuonna 1963 markkinoille tuotua HK Sinistä Lenkkiä alettiin myydä vakuumiin pakattuna kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1973. Paremman säilyvyyden lisäksi vakuumipakkauksella oli muutakin merkitystä: sininen painatus poistui makkaran kuoresta ja teksti siirtyi pakkaukseen – kuin viralliseksi nimeksi. Vuonna 1976 laitettiin vireille Sinisen rekisteröinti tavaramerkiksi. Prosessi vei neljä pitkää vuotta, mutta vihdoin syyskuun 22. päivänä vuonna 1980 asialle saatiin myönteinen päätös ja Sininen Lenkki® hyväksyttiin Helsingin Kauppiaiden tavaramerkiksi.

Hyvää vähällä vaivalla

1970-luvulla alkoi HK:n Sinisen brändin rakentaminen ja mainonta muun muassa lehdissä. Sinisen mainoksissa kuluttajia houkuteltiin hyvällä maulla ja ruoanlaiton helppoudella kysymällä: ”Mitä hyvää tänään laittaisi, mitä vähällä vaivalla keksisi?”. Vastaus oli mainoksen kuvassa, jossa muiden HK:n tuotteiden ohella katseet kiinnittyvät Sinisestä valmistettuun uunimakkara-ateriaan.

Sinistä käytettiin tuohon aikaan myös munakkaiden täytteenä, kaalimuhennoksen ryydittäjänä ja tehtiinpä siitä kiusaustakin perinteisempien makkararuokien ohella. Monen aloittelevan kotikokin taival ruuanlaiton parissa onkin alkanut juuri kokkailuilla moneen taipuvalla Sinisellä. Monipuolisuus lienee yksi Sinisen Lenkin jatkuvan suosion syistä – maun, kotimaisen liharaaka-aineen ja aidolla leppähakkeella savustamisen ohella.

Sininen pitää pintansa

1980-luvulle tultaessa HK:n Sininen oli maamme ylivoimaisesti suosituin ja tunnetuin lenkkimakkara. Sen rinnalla kulkenut Punainen eli Kiuaslenkki sen sijaan katosi vaivihkaa markkinoilta. Suosittu Sininen sai rinnalleen uusia rinnakkaistuotteita, kuten muun muassa Extra Sininen Lenkki, Kevyt Sininen ja myöhemmin 2000-luvulle ehdittäessä vielä Juusto-Sininen. Niilläkin oli omat ystävänsä suomalaisten makkaransyöjien joukossa.

Alkuperäinen Sininen kuitenkin jatkoi voittokulkuaan, ja tuotantotilat Helsingin Sörnäisissä alkoivat käydä ahtaiksi. 1990-luvun alussa Sinisen Lenkin valmistus siirrettiin HK:n Vantaan yksikköön, jonka vihkiäisiä vietettiin 23.8.1991. Päivä oli samalla ensimmäinen Kansallinen Lenkkipäivä.

Perinteinen makkarakastike
(4 annosta)

1 pkt HK Sininen Lenkki®
1 sipuli
60 g vehnäjauhoja
60 g voita
1 rkl voita paistamiseen
1 dl suolakurkkulientä
9 dl vettä tai mietoa lihalientä
1 tl suolaa
10 kpl maustepippureita

Leikkaa makkara sentin mittaisiksi paloiksi. Ruskista makkarapalat noin ruokalusikallisessa voita kauniin värisiksi. Laita ruskistetut makkarapalat sivuun ja lisää pannulle kuutioitu sipuli ja voi. Karamellisoi sipulia keskilämmöllä noin 5-10 minuuttia. Lisää pannulle vehnäjauho ja ruskista lastalla koko ajan sekoittaen, kunnes jauhot ruskistuvat. Tässä hommassa maltti on valttia. Kun jauhot ovat saaneet kauniin ruskean värin kaada joukkoon lihaliemi/vesi, maustepippurit ja suolakurkkuliemi koko ajan vimmatusti sekoittaen. Kiehauta kastike välillä sekoitellen ja lisää lopuksi makkarapalat joukkoon. Anna kiehua/hautua hiljalleen noin 15 minuuttia. Mausta suolalla ja tarjoa keitettyjen perunoiden tai perunamuusin sekä suolakurkkuviipaleiden kera.

HK Sininen Lenkki® -valikoimassa on neljä varianttia:

– HK Sininen Lenkki® Perinteinen – on sarjan kiistaton klassikko ja kaikkein suosituin
– HK Sininen Lenkki® Juhla – lihapitoisuus on korkeampi kuin sarjan muilla varianteilla (63 %)
– HK Sininen Lenkki® Juusto – sisältää 5,5 % juustoa
– HK Sininen Lenkki® Kevyt – sisältää rasvaa vain 10 %

HK Sininen Lenkki® – tarinan osa 1, 17.1.2019: HK Sininen lenkki – klassikon synty: https://www.hkscan.com/fi/uutishuone/product-release/2019/01/hk-sininen-lenkki—klassikon-synty-c3180161/

Historialähteet:

Haapio Markku: Sininen Lenkki ja kymmenen mestaria (Otava 2003)

Haapio Markku: Sininen Lenkki 50 ja mestarien makkarareseptit (Otava 2013)
Puro Laura, Åberg Veijo: Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä (Edita 2012)

Kasvis- ja sekaruokailijat suhtautuvat hyönteisten syöntiin myönteisesti, vegaaneille hyönteisruoka ei maistu

vegetable-plate-with-ham-871294081019eoK

Kasvisruokailijat ja sekaruokailijat ovat todennäköisiä ja potentiaalisia hyönteisten syöjiä tulevaisuudessa. Sitä vastoin vegaanit ovat hyvin epätodennäköisiä hyönteisten syöjiä, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen tutkimus.

Vastaajat poikkesivat toisistaan merkitsevästi. Siinä missä kasvisruokailijat ja sekaruokailijat suhtautuivat hyönteisten syöntiin positiivisesti, oli vegaanien asenne hyönteisten syöntiä kohtaan jyrkin ja vähiten hyväksyvä.

Vegaanit olivat myös itsenäisempiä päätöksentekijöitä ja kokivat hallitsevan syömistään hyönteisistä valmistettujen elintarvikkeiden suhteen vahvemmin kuin muut. He olivat muita vähemmän halukkaita syömään hyönteisiä sisältävää ruokaa, vaikka ne todettaisiin ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi ja turvalliseksi ravinnoksi ja olisivat helposti valmistettavissa ruuaksi.

Muut kasvisruokailijat olivat kaikkein myönteisimpiä hyönteisten syöntiä kohtaan. Muut kasvisruokailijat ja sekaruokailijat olivat useammin kuin vegaanit samaa mieltä siitä, että hyönteisten syönti on viisasta ja voisi osaltaan ratkaista maailman ruokaongelmia liittyen riittävään proteiinin saantiin alati kasvavalle väestölle ja eläinperäisen ruuan tuottamisen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Vegaanit puolestaan kokivat hyönteisten syönnin vastuuttomana ja moraalisesti vääränä.

– Tutkimustulos oli odotettu, sillä vegaanien tiedetään poikkeavan muista kasvisruokavaliota noudattavista ja sekaruokailijoista ruokakäyttäytymisessään. Vegaanit pääsääntöisesti ja odotetusti käsittivät hyönteiset eläviksi olennoiksi ja rinnastivat ne muihin eläimiin. Vegaanit myös korostivat, ettei hyönteisten massaviljely länsimaissa ratkaise ruokapulaa niin kauan kuin syötävää ruokaa heitetään hukkaan, summaa kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Elorinne Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimustuloksia ei voida yleistää kaikkia tutkittuja ruokavalioita edustaviin suomalaisiin, sillä vastaajat valikoituivat oman vastaushalukkuutensa perusteella, jolloin hyönteissyönnille suosiollisten määrä voi olla aineistossa suurempi kuin koko väestössä. Lisäksi suurin osa vastaajista oli korkeasti koulutettuja naisia ja edustivat pääsääntöisesti kaupungissa asuvia. Vastaajia oli yhteensä lähes 600.

Hyönteisistä valmistettujen elintarvikkeiden käyttöä suositellaan, sillä niillä on pieni ekologinen jalanjälki, ja monipuolisen ravintoainesisältönsä ja runsaan proteiinipitoisuutensa vuoksi niitä voidaan pitää varteenotettavina proteiinivaihtoehtona myös länsimaisessa ruokavaliossa. Hyönteisten syönti ei kuitenkaan ole kuulunut länsimaiseen ruokakulttuuriin ja niiden hyväksyttävyyttä ruokana on rajoittanut hyönteisiä kohtaan tunnettu pelko ja vastenmielisyys.

Suomen Nestlé: Selvitys: Suomalaiset olisivat kiinnostuneita lisäämään täysjyvää ruokavalioonsa

j94rpnouid7nqjv3ftrj

Täysjyvän lisääminen ruokavalioon kiinnostaa suomalaisia. Nestlén kyselytutkimuksessa* 78 prosenttia vastaajista kertoi, että he voisivat olla motivoituneita lisäämään täysjyvää ruokavalioonsa.

Eniten tähän valintaan rohkaisisivat täysjyvätuotteiden edullisemmat hinnat (42 prosenttia vastaajista), täysjyvätuotteiden laajempi valikoima (29 prosenttia vastaajia) ja tunnetut terveyshyödyt (29 prosenttia vastaajista).

Yksi täysjyvän keskeisistä terveyshyödyistä on, että se edistää suoliston hyvinvointia. Suoliston terveydestä huolehtiminen kuuluu viime vuosien tärkeimpiin ruokatrendeihin, ja aihetta on myös tutkittu aktiivisesti. Dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopistosta kertoo, että etenkin suoliston mikrobien toiminnasta on runsaasti tuoretta tutkimustietoa.

”Paksusuolen mikrobisto voi tuottaa täysjyvästä hyviä aineenvaihduntatuotteita, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja. Tämä taas edistää suolen seinämän terveyttä. Jos suoliston seinämät ovat kunnossa, ravintoaineet imeytyvät elimistöön, mutta verenkiertoon ei siirry tekijöitä, jotka aiheuttavat matala-asteista tulehdusta”, Laitinen sanoo.

”Viime aikoina on tutkittu paljon myös sitä, kuinka elimistön matala-asteinen tulehdus edistää sydän- ja verisuonisairauksien, kakkostyypin diabeteksen ja jopa rasvamaksan syntyä.”

Nestlén selvityksestä käy ilmi, että täysjyvästä kiinnostuneet suomalaiset etsivät tietoa ensisijaisesti tuotepakkauksista. 47 prosenttia kyselyn vastaajista kertoi tutkivansa tuotepakkauksia kaivatessaan tietoa täysjyvästä. 38 prosenttia vastaajista ilmoitti hakevansa tietoa Wikipedian tapaisilta yleistietosivuilta, 32 prosenttia tuotemerkkien omilta sivuilta ja 23 prosenttia ravitsemusasiantuntijoilta.

Tuotepakkausten tutkimiseen kannustaa myös ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

”Tuoteselosteesta kannattaa katsoa, että esimerkiksi leivässä on kuitua enemmän kuin kuusi prosenttia. Herkkävatsaisille hyvä vaihtoehto on kauraleipä. Tutkimukset osoittavat, että sataprosenttisella kauralla on itse asiassa paljon enemmän terveysvaikutuksia kuin rukiilla”, Laatikainen toteaa.

Kirsi Laitinen ja Reijo Laatikainen ovat asiantuntijoina Nestlén täysjyväiltapäivässä 23. tammikuuta 2019.

Lisää tietoa Nestlén ravitsemussitoumuksista ja -tutkimuksesta:

https://www.nestle.fi/aboutus/randd

https://www.nestle.com/randd/nutrition

* Tutkimukseen Nestlélle toteutti YouGov Analysis Institute. Yhteensä 1 020 täysi-ikäistä suomalaista vastasi Internet-haastatteluihin (CAWI) 13.–20. joulukuuta 2018.

Suomalaiset pelastivat ennätysmäärän ruokaa hävikiltä viime vuonna

narbildmellanmal

Kuva: KG Z Fougstedt/Matsmart

Hävikkiruoan myyntiin erikoistuneen Matsmartin suomalaiset asiakkaat pelastivat yli 500 000 kiloa ruokaa hävikiltä viime vuonna, mikä on jopa 613 % enemmän kuin 2017.

“Matsmartin tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja suomalaisten asiakkaiden ansiosta yli puoli miljoonaa kiloa ruokaa sai viime vuonna uuden mahdollisuuden. Asiakkaamme ovat aitoja ympäristösankareita”, kertoo Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson.

Viime vuonna Matsmartin kautta pelastettiin 527 000 kiloa ruokaa Suomessa, mikä vastaa 811 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Saman verran CO2-päästöjä syntyy 758 edestakaisesta Helsinki—Lontoo-lennosta.

“Vähentämällä ruokahävikkiä asiakkaamme tekevät vaikutuksen ympäristöön ja säästävät rahaa. Samanaikaisesti autamme tuottajia myymään tuotteita, jotka muutoin päätyisivät hävikkiin”, jatkaa Karl Andersson.

Luonnonvarakeskus LUKE:n mukaan Suomessa tuhlataan vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, josta kotitalouksissa syntyvän hävikin osuus on 120–160 miljoonaa kiloa. Tästä ruoasta iso osa voitaisiin syödä, mikäli ruokaa käsiteltäisiin oikein. LUKE:n tutkimusten perusteella pelkästään kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin 125 eurolla vuodessa.

Suomessa ruokaketjun hävikin kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjälki vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Karl Andersson kommentoi: “Tämä kertoo, miten suuresta ongelmasta on kyse. Onneksi kuitenkin entistä useampi ruoanvalmistaja ja kuluttaja haluaa vähentää hävikkiä. Matsmart on täyttänyt selvän aukon ruokaketjussa”.

Näin laskimme ruoan ilmastovaikutuksia:

  • 1 000 ruokakilon valmistaminen aiheuttaa noin 1 540 kg hiilidioksidipäästöt Naturvårdsverketin (Ruotsin ympäristöviranomainen) mukaan.

  • Suomessa 527 000 kiloa Matsmartin kautta pelastettua ruokaa vastaa 811 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä, mikä taasen vastaa 758 edestakaista yhden hengen lentoa Helsingistä Lontooseen (WWF:n ilmastolaskurin mukaan).

 

Lähteitä ruokahävikistä:

 

Matsmartista:

 

Matsmart on verkkokauppa, josta voi ostaa edullisesti tuotteita, jotka muutoin heitettäisiin pois johtuen esimerkiksi sesonkivaihteluista, ylituotannosta, pakkausten vaihtumisesta ja lähestyvistä tai umpeutuneista parasta ennen -päiväyksistä. Samalla ruokahävikki vähenee.

 

Vuoden 2019 luonnontuotteiksi karpalo, kangastatti ja maitohorsma

cranberries-on-a-plate

Arktiset Aromit ry on valinnut perinteisesti yhteistyössä Marttaliiton kanssa vuoden luonnontuotteet. Vuoden 2019 luonnonmarjaksi valittiin karpalo, sieneksi kangastatti ja yrtiksi maitohorsma. Valinnoilla nostetaan esiin erilaisia suomalaisen luonnon tarjoamia aarteita ja niiden käyttömahdollisuuksia. Puhtaassa luonnossamme kasvavat luonnontuotteet ovat terveellistä ja ekologista ravintoa. Käyttövinkkejä löytyy Arktiset Aromit ry:n sivuilta: https://www.arktisetaromit.fi/fi/reseptit/

Karpalo (Vaccinium oxycoccos, V. microcarpum)

Karpalo on hyvä C-vitamiinin ja kuidun lähde. Karpalon kirpeä maku johtuu erilaisista luontaisista hapoista: omena-, sitruuna- ja bentsoehaposta. Karpalolle tyypillisiä polyfenoliyhdisteitä ovat flavonolit, kuten kversetiini ja myrisetiini. Muita karpalon sisältämiä tutkittuja polyfenoleja ovat lignaanit ja proantosyanidiinit. Karpalo tunnetaan erityisesti virtsateiden terveyttä edistävistä ominaisuuksistaan.

Karpaloa käytetään marjakeittoihin, puuroihin, uuniruokiin ja leivonnaisiin ja siitä on saatavilla myös valmiita, helppokäyttöisiä tuotteita, kuten mehuja, jauheita ja hyytelöitä.

Kangastatti (Suillus variegatus)

Kuivahkoilla kankailla ja kalliomänniköissä kasvava kangastatti on satoisa, maukas ja helppokäyttöinen ruokasieni. Sienen lakin pinta on kuiva, himmeä ja väriltään kellanruskea. Pillistö on pienisuista, oliivinvihreää ja sinistyy kosketeltaessa usein. Malto on keltaista ja pehmeää ja leikattaessa sinistyvää. Kangastatin jalka on melko lyhyt, tukeva ja lakinvärinen.

Heinäkuusta lokakuun alkuun kasvava kangastatti sopii käytettäväksi sellaisenaan paistoksiin tai kastikkeisiin. Kuivattuna se on hyvää keitoissa ja sitä voidaan säilöä myös pakastamalla tai marinadeiksi.

Maitohorsma (Epilobium angustifolium)

Komea punakukkainen maitohorsma on koko Suomessa yleinen pioneerikasvi, joka valtaa nopeasti palo- ja hakkuuaukeat. Sen kukinta ajoittuu keskikesään. Maitohorsman lehdissä on merkittäviä määriä mm. ravintokuitua, fosforia, riboflaviinia, C- ja A-vitamiinia.

Monikäyttöistä maitohorsmaa voi hyödyntää koko kasvukauden ajan. Nuoret maitohorsman versot sopivat tarjottavaksi mm. parsan tapaan. Nuorista lehdistä tehty silppu antaa vaihtelua salaatteihin ja vihannespaistoksiin ja ne ovat erinomaista raaka-ainetta viherjauheeseen. Lehdet sopivat myös juoma-aineksiksi sekä sellaisenaan kuivattuina että hiostettuina, jolloin aromi voimistuu. Kukista voidaan valmistaa kauniinväristä juomaa.