Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

​Ateria ateriasta – Arlan ja Hopen yhteistyökampanja #kokkaamattomat tekee hyvää

vmnixmv2myxrcquee0wo

Arlan Kokkaamattomat-kampanja kannustaa tarttumaan 300 unohdettuun reseptiin ja tekemään hyvää kotikeittiöstä käsin. Jokaisesta valmiista annoksesta lahjoitetaan ruokatarvikepaketti apua tarvitsevalle perheelle Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n kautta.

Arla tutki tuhansien reseptien kirjastoaan ja löysi 300 internetin syövereihin hautautunutta Arlan ruoka-ammattilaisten suunnittelemaa herkullista reseptiä. Syntyi Kokkaamattomat-kampanja, jossa unohtuneille resepteille etsitään kokkaajaa. Kotikokit voivat valita kokkaamattomien reseptien joukosta oman suosikkinsa, valmistaa sen ja julkaista siitä kuvan Instagramissa tunnisteella #kokkaamattomat.

Jotta sopivien reseptien löytäminen olisi helppoa, kampanjaan kuuluu myös keskusteleva tietokoneohjelma chatbot, joka toimii Facebook Messenger -pikaviestiohjelmassa. Reseptibotille voi lähettää ruokaan liittyviä emoji-kuvakkeita, jolloin botti antaa vastauksena emojiin liittyviä reseptiehdotuksia. Reseptibotti löytyy osoitteesta facebook.com/kokkaamattomat.

– Halusimme luoda kokkaajille uudenlaisen tavan tutustua uusiin resepteihin ja samalla antaa mahdollisuuden tehdä hyvää. Kokkaamattomat-botista löytyy myös kivoja yllätyksiä, jotka innokkaimmat chattailijat saattavat löytää, sanoo Arlan digitaalisista ratkaisuista vastaava Tomi Sirén.

Paitsi että kokatut ateriat maistuvat hyvältä, niiden kautta voi tehdä muutakin hyvää: jokaista kokattua reseptiä vastaan Arla lahjoittaa ruokatarvikepakkauksen yhdelle apua tarvitsevalle perheelle.

– Tekemämme tuore tutkimus osoittaa, että apua tarvitsevat kaipaavat eniten juuri ruokatarvikeapua. Kokkaamattomat-kampanja vastaa tähän tarpeeseen hienosti, kertoo Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila.

Unohdetut reseptit ja lisätietoa kampanjasta löytyy osoitteesta arla.fi/kokkaamattomat.

Kokkaamattomat-kampanja on suunniteltu ja toteutettu Arlan, mediatoimisto Caratin ja luovan digitoimisto Isobar Finlandin yhteistyönä. Carat ja Isobar ovat molemmat osa kansainvälistä Dentsu Aegis Network -markkinointiviestintäkonsernia.

Lapland Food Club -tuoteperhe esittäytyy näyttävästi maailman suurimmilla ruokamessuilla tammikuussa 2019

KUVA_Partnerimaa Suomen ilme Grüne Wohnella

Suomen messukonseptin “Aus der Wildnis” ja siitä johdetun maailmeen on suunnitellut Hasan & Partners.

Suomen ruoka- ja juomatuotteet raivaavat tietään Saksan markkinoille Berliinin Grüne Woche -messuilla tammikuussa 2019. Lapista kootut valikoidut elintarviketuottajat erottautuvat muista Suomen maakunnista esittäytymällä yhden tuoteperheen alla ja yhtenäisellä ilmeellä. Lapland Food Club -tuotteita on valittu tarjoiltavaksi myös koko messujen suureen, noin 4000 kutsuvierasta vetävään VIP-avajaistilaisuuteen, jossa tarjoiluista vastaa Suomen kokkimaajoukkue.

Tämä kertoo siitä, että Lapland Food Clubin tuotteiden laatuun luotetaan. Meillä on tarjota maailman mittakaavassa jotakin ainutlaatuista. Vastaavaa tuotevalikoimaa ei ole saatavilla mistään muualta näin pohjoisesta kuin Suomen Lapista, sanoo Lapland Food Clubin vetäjä Juho Ikonen.

Berliinissä 18.–27.1.2019 järjestettävään messutapahtumaan osallistuu tänä vuonna noin 1700 näytteilleasettajaa ja 4000 median edustajaa 65 eri maasta. Vaikka kyseessä on lähes puolen miljoonan vieraan kuluttajamessut, noin neljännes messukävijöistä on ruoka- ja luonnonvara-alan ammattilaisia, päättäjiä ja huippuvaikuttajia.

Suomi haluaa valloittaa saksalaisten sydämet omilla valttikorteillaan. Niitä ovat luontomme ja ruokamme tutkitusti todistettu puhtaus, vastuulliset tuotantotavat sekä innovatiiviset, huippulaadukkaat ja maukkaat ruuat ja juomat yhdistettynä ripauksella villiä eksotiikkaa, kertoo MTK:n simolaislähtöinen puheenjohtaja Juha Marttila.

Suomen ”Aus der Wildnis” -teeman ympärille rakennettavaan messuhalliin tuotteensa ja palvelunsa tuo yli 80 yritystä eri puolilta Suomea. Villistä kasvuympäristöstä valmistettavat Lapland Food Club -tuotteet istuvat viestiltään täysin Suomen valitsemaan teemaan.

Keski-Euroopassa luomutuotteista on tullut uusi elämäntapa. Villistä kasvuympäristöstä kerätyistä raaka-aineista valmistetut Lapland Food Clubin tuotteet ovat vielä luomuakin parempaa ja edistyksellisempää. Hyppäämme harppauksen ylemmälle tasolle, mitä tulee puhtauteen ja ravinnerikkauteen, toteaa Juho Ikonen, joka odottaa Lapland Food Clubin messuosastolle runsasta kiinnostusta saksalaisten kuluttajien, median ja sisäänostajien taholta.

Lapland Food Club tuo Berliiniin esille puhtaista marjoista ja villiyrteistä valmistettavat kastikkeet ja siirapit, mehut, hillot, makeiset, snacks-tuotteet, eliksiirit ja kuohujuomat sekä lihat ja lihajalosteet.

Lapland Food Club

Lapland Food Clubin tuoteperhe erottautuu kaikista muista Suomen maakunnista yhtenäisellä ilmeelläön.

 

Grüne Wochen 2019 pääkumppanimaa Suomi

  • Teemana ”Aud der Wildnis”
  • Messuille osallistuvat yritykset ovat esillä ruuan ja matkailun yhdistävillä alueosastoilla, vilja- ja kalaosastoilla, omilla osastoillaan sekä ravintola-alueella.
  • Omilla alueosastoillaan mukana ovat Saimaan alue, Pirkanmaan, Hämeen ja Keski-Suomen yritysten läntinen järvialue, Pohjois-Karjala, Lounais-Suomi ja Kainuu.
  • Lapin valikoidut elintarvikeyritykset ovat esillä yhteisellä Lapland Food Club -brändillä.
  • Yrityksistä mukana ovat mm. Altia, Hätälä, Arctic Finland, Pro Agria, Birkkalan tila, Helsingin Mylly, Kaslink Foods, Kyrö Distillery, Laihian Mallas ja Lomalaidun.
  • Ravintola-alueen ruokatarjoiluista vastaa Suomen kokkimaajoukkue, jonka valmistamia ruokia on tarjolla lisäksi useissa päättäjille- ja medialle suunnatuissa tilaisuuksissa.
  • Ravintola-alueella on myös baari, jossa maistatetaan yli kymmenen suomalaisen pienpanimon ja tislaamon tuotteita.
  • Ohjelmalavalla esitetään joka päivä suomalaista musiikkia ja muuta ohjelmaa.
  • Suomalaiset tuotteet näkyvät näyttelyn aikaan myös Suomi –kampanjoina paikallisissa vähittäiskaupan ketjuissa.
  • Suomen osastolla järjestetään päivittäin lehdistötilaisuuksia eri teemoista sekä tavataan päättäjiä.
  • Kumppanimaasopimuksen messujen kanssa allekirjoittanut Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on vastuussa hankkeen järjestelyistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n sekä Business Finlandin kanssa.
    www.ausderwildnis.fi
    www.gruenewoche.de

Lapland Food Club

  • EAKR-vientihanke, jossa on koottu yhden brändin alle lappilaisia elintarviketuottajia
  • Tuotteet ovat puhtaita jalosteita Lapin marjoista ja villiyrteistä
  • Erikoisuutena myös Northern Lights Beef -lihatuotteet
  • Rovaniemen Kehitys Oy:n vetämä hanke tukee hallituksen kärkihankkeena olevaa elintarvikevientiä.
  • Primääriset vientialueet Saksa ja Kaukoitä
  • Rahoittajat: Lapin Liitto, Rovaniemen kaupunki sekä osallistuvat yritykset.

Suomalaisten suosikkiomena Lobo on saapunut kauppoihin

lobo3

Kuva: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Syksyn edetessä ja päivien lyhentyessä on omenatarhoilla käynnissä vuoden vilkkain sesonki. Suomessa eniten viljelty omenalajike Lobo on nyt parhaimmillaan ja monien kauppojen HeVi-osastot myyvät kotimaista omenaa sesonkihedelmänään.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että Loboa, Aromaa ja muita talvilajikkeita riittää kaupoissa aina maaliskuulle asti. Myöhemmin alkutalvella tulevat myyntiin vielä mm. Rubinola ja Santana.

Omenaa viljellään ammattimaisesti 684 hehtaarilla ja 311 tilalla. Kasvua tuotantoalaan on tullut vuodessa 18 hehtaaria ja omenatilojen lukumäärä on kasvanut yhdeksällä. Kotimaisten omenoiden kysyntä onkin jatkuvasti kasvussa ja kuluttajat ovat löytäneet lähellä tuotetut omenat hyvin kauppojen hedelmäosastoilta. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut myös se, että Suomessa viljeltyjen omenien pintaan ei lisätä pintavahoja.

Lähellä tuotettu hedelmä on myös ekologinen valinta, kun pitkät kuljetusvälimatkat jäävät pois. Useimmat kotimaiset omenatarhat sijaitsevat Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Kotimainen päärynä on hurmannut kuluttajat

Viime aikoina kauppojen HeVi-osastoilla on havaittu kiinnostusta ja kuhinaa kotimaisten päärynöiden ympärillä. Päärynä on melko eksoottinen hedelmä, mutta se menestyy hyvin myös Pohjolan kesässä. Päärynää tuotetaan Ahvenanmaalla sekä etelärannikolla, missä lämpösumma riittää hyvin kypsyttämään päärynäpuun hedelmät. Yksi viljellyistä lajikkeista on Concorde, jonka makeaa satoa saadaan maistella tällä hetkellä.

Kotimainen omena on kuorimatta paras 

Omenan terveellisin osa on sen kuorikerros, jonka flavonoidipitoisuus on moninkertainen hedelmälihaan verrattuna. Tuoksuvat, tummanpunaiset Lobot ja muut talviomenat ovat loppusyksyn ja alkutalven kotimaisia sesonkihedelmiä parhaimmillaan!

WeFood ja Apetit yhteistyöhön – hävikkiä vähentämällä varoja kehitysyhteistyöhön

lddsft44rhx7gpqdsebx

Apetit liittyy hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyökumppaneiden joukkoon. Yhteistyön myötä Apetit vähentää omaa ruokahävikkiään antamalla tuoretuotteitaan WeFoodin valikoimaan. Kirkon Ulkomaanapu avaa hävikkiruokakauppa Helsingissä sijaitsevaan kauppakeskus Rediin 20.syyskuuta. WeFoodin voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFood vähentää ruokahävikkiä myymällä elintarvikkeita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin. Apetit ja WeFood ovat sopineet yhteistyöstä, jonka myötä Apetit alkaa toimittaa tuotteitaan Helsingissä sijaitsevalta tuoretuotetehtaaltaan WeFoodin hävikkiruokakauppaan.

– Päätös yhteistyöstä oli helppo tehdä. Apetitin missiona on luoda kasviksista hyvinvointia ja haluamme myös osaltamme olla vähentämässä ruokahävikkiä. WeFoodin toiminnan tuotot menevät vieläpä hyvään tarkoitukseen, joten tässä yhteistyössä tehdään ainoastaan hyvää, Apetitin tuoretuoteryhmän johtaja Leena Helminen kertoo.

– Olemme innoissamme tästä yhteistyöstä! WeFood haluaa tehdä yhteistyötä monipuolisesti erilaisten toimijoiden kanssa tarjoten ratkaisun syntyvälle hävikille. Myynnissä on elintarvikkeita eri tuoteryhmistä, ja Apetitin tuotteet ovat tervetullut lisä kaupan valikoimaan, WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen sanoo.

WeFoodille myyntiin annettavat Apetitin tuotteet ovat esimerkiksi erilaisia kasvis- ja salaattisekoituksia, joiden päiväykset ovat umpeutumassa, niiden pakkauksissa on virheellisiä merkintöjä tai tarkat laatuvaatimukset eivät ole täyttyneet.

– Kaikki WeFoodille annettavat tuotteet ovat tietysti turvallisia nautittavaksi. Mahdollisia virheellisiä merkintöjä sisältävien tuotteiden kohdalla huolehdimme WeFoodin kanssa, että mitään allergeeniriskejä ei asiakkaille tule, Helminen sanoo.

Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa avataan Helsinkiin kauppakeskus Rediin 20. syyskuuta. Vapaaehtoisvoimin pyöritettävän kaupan voitot lahjoitetaan kehitysyhteistyöhön.

Apetit Vegepops Porkkana-mango on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018

uzs5b7peofqyqwm56xi3

Apetit Vegepops Porkkana-mango on valittu Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018 -kilpailun voittajaksi. Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018 julkistettiin Elintarvikepäivässä 15. toukokuuta.

Valinnan tehneen raadin mukaan Vegepops on aivan uudenlainen kotimainen tuoteinnovaatio, jossa yhdistyvät kasvisjalostajan ja jäätelötehtaan yhteistyö ja osaaminen. Se sopii herkutteluun tai välipalaksi ja myös perheen pienimmille. Se on maistuva ja raikas vaihtoehto lisätä kasvisten syöntiä. Lisäksi raadin mielestä on hienoa, että Vegepopsit on kehittänyt elintarviketieteiden opiskelija kesätyöprojektina.

”Vegepopsin valinta Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018 on osoitus Apetitin osaamisesta kotimaisten kasvisten jalostamisessa. Kasvisten ykkösenä Apetit on näyttänyt suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle ja panostanut viime vuosina vahvasti tutkimukseen ja kehitykseen. Apetit Vegepops onkin hyvä esimerkki kasvisten käytön helpottamiseen ja lisäämiseen tekemästämme työstä – se on uusi ja ennakkoluuloton tapa tuoda suomalaiset kasvikset kuluttajien nautittavaksi”, sanoo toimitusjohtaja Juha Vanhainen.

Helppo, hauska ja herkullinen

Apetit Vegepops Porkkana-mango sisältää 41 prosenttia kasviksia ja hedelmiä. Tuotteen valmistaa Froneri Finland Oy Turengin jäätelötehtaalla. Gluteeniton, maidoton ja vegaaninen puikko soveltuu välipalaksi tai herkuksi moneen eri ruokavalioon ja moneen eri tilanteeseen.

”Apetitin mieluisana tehtävänä on tehdä kasvisten käytöstä helppoa, hauskaa ja herkullista – tätä Apetit Vegepops onkin. Vegepops syntyi halustamme tuoda tarjolle herkuttelu- ja välipalatuotteita, joissa voidaan hyödyntää maukkaita ja puhtaita kotimaisia kasviksia”, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen.

Vegepops-tuoteperhe valmistautuu tulevaan kesään uuden makuvariantin siivittämänä. Sarjan uusin tulokas porkkana-vadelma on kuluttajien toivemaku, joka sopii niin pienille kuin suuremmillekin Vegepopsin ystäville.

Elintarviketeollisuusliiton järjestämä Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu palkitsee vuosittain yrityksiä Suomessa kehitetyistä ja valmistetuista uutuustuotteista. Finaalissa olivat lisäksi Fazer Sirkkaleipä, Myllärin Omenatarhan Granola, Ilo Hummus Härkäpapu, Valio Luomu™ jogurttinen tuorepuuro 175g omena-kaneli-kaura laktoositon ja Berrypicker vadelma+puolukka täysjyvämuro. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 51 Suomessa kehitettyä ja valmistettua uutuustuotetta.

Arktiset Aromit ry valitsi nokkosen vuoden yrtiksi

Urtica-dioica--Emilian-Robert-Vicol--CC-BY

Robert Vicol, CC BY – 2.0

Arktiset Aromit ry valitsi kokouksessaan nokkosen vuoden 2018 luonnonyrtiksi. Nokkonen on yrteistä parhaimpia, mutta silti vielä aivan liian vähän käytetty esimerkiksi pinaattiin verrattuna.

Nokkonen on erittäin runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja ja polyfenoleja sisältävä luonnonyrtti. Se on monivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa yleisesti koko maassa. Pinaattiin verrattuna nokkosessa on kivennäisaineista enemmän mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Runsaan kalsiumpitoisuutensa vuoksi nokkonen sopii kalsiumlähteeksi kasvisruokavalioon. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus. Vitamiineista nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E sekä K-vitamiineja.

Nokkosta käytetään ruokiin pinaatin tavoin,  myös yrttijuomissa ja smootheissa. Nokkosen käyttökohteita ovat mm. vihannespaistokset, kasvislisukkeet, kastikkeet, muhennokset, keitot, piiraat, ohukaiset, pannukakut, leivät ja sämpylät. Kuivattu nokkonen on hyvä perusaines viherjauheeksi ja yrttijuoma-ainekseksi. Myös nokkosen siemenet sopivat lähes minkä ruoan lisukkeeksi tahansa. Niitä voi ripotella mm. aamiaispuuron tai myslin päälle.

Nokkostuotteita valmistavat useat pienet yritykset eri puolilla Suomea. Yritykset tekevät nokkosesta mm. jauheita, rouheita, puristeita, juomia, uutteita ja tippoja sekä käyttävät nokkosta voiteissa, kylpy- ja kosmetiikkatuotteissa sekä hyvinvointituotteissa. Monia tuotteista on tilattavissa myös nettikauppojen välityksellä.

Elintarvikekaupan toivoisi ottavan laajemmin pakastenokkosen valikoimiinsa samaan tapaan kuin pakastepinaatin.  Kauppa ja ammattikeittiöt voisivat helposti korvata osan pinaattituotteista ja ruoista ravintorikkaamman nokkosen avulla. Tämä mahdollistaisi nokkoselle paljon nykyistä suuremman viljelyalan ja työllistäisi kotimaassa.

Fazer kysyi omaisilta: Ruoan maku ja ruokahetken mielihyvä tärkeimmät tekijät senioreiden ruokailussa

a6d6ba87fcf11a28_800x800ar

Fazer kysyi tammikuussa senioreiden omaisten näkemyksiä läheisensä ruokailusta. Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi huolehtimista siitä, että seniorit syövät, kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja vanhusten kohtelua ihmisinä. Kolmannes vastaajista koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Tutkimuksen mukaan yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhusten ja vammaisryhmien lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita palvelutalossa tapahtuvaa ruokailua sekä kotiin toimitettavia ateriapalveluita kohtaan. Fazerin teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1000 senioreiden omaista.

Vain syöty ruoka ravitsee

Ruokailuhetken arvostus ja merkitys ovat korkealla tasolla: jopa 89 % arvioi ruokailuhetken olevan omaiselleen päivän tärkein, erittäin tärkeä tai merkityksellinen hetki. Vanhusten kohdalla korostuivat ruuan ja ruokailutilanteen laadukkuus sekä inhimilliset tekijät kuten vanhusten kohtelu ja vaikutusmahdollisuudet. Omaisen huoli seniorin syömisestä kasvaa sitä mukaa, kun seniorin kunto tai terveys heikkenee.

Yksityisen ruokapalvelun piirissä olevien omaiset olivat selvästi kunnallisia palveluja saavia tyytyväisempiä kaikilla arvioiduilla osa-alueilla ja yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

72 % nimesi maistuvan ruoan tärkeimmäksi ruokapalvelun valintatekijäksi, jos hintaa ei huomioida, 43 % nimesi ravitsemussuositukset täyttävän ruoan ja neljäsosa (25%) sen, että omainen ylipäätään syö.

”Tutkimus vahvistaa sen, että syömisessä on aina kyse muustakin kuin ravinnosta. Vain syöty ruoka ravitsee, pätee myös ikäihmisten osalta. Missiomme ´Ruokaa, jolla on merkitys´ tarkoittaa tässä yhteydessä juuri ruokailuhetkeen liittyvän syvemmän merkityksen ymmärtämistä ihmisen hyvinvoinnille. Ravitsemussuositukset antavat vahvan pohjan, mutta ruokaan ja syömiseen liittyvät tunnetekijät ja maku itsessään ovat avainasemassa”, kertoo Fazer Food Services Suomen kaupallinen johtaja Hannu Rahnasto.

9226b06356fc7885_800x800ar

Kiireettömyyttä ja vanhuksen kohtaamista

Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja sen esille laittoa, vanhusten kohtelua ihmisinä ja huolehtimista siitä, että seniorit syövät.  Yli puolet vastaajista (58%) toivoo kotona asuvan tueksi myös muita kaupallisia palveluja, joissa korostuu erilaiset sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet. Useimmin mainittiin harrastusten ylläpitämiseen liittyvät palvelut arjen peruspalvelujen rinnalla.

”Haluamme tukea aktiivista seniorielämää ja uskomme, että ruualla on tärkeä merkitys kaikissa ikävaiheissa. Tutkimme tällä hetkellä Fazer Brainhow -ohjelmassa ravinnon, unen sekä psyykkisen ja fyysisen toiminnan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteemme on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät ja parantavat aivojen kapasiteettia ja vireyttä läpi elämän”, kertoo Hannu Rahnasto.

Kotona asuvien senioreiden määrä kasvussa

Kolmannes vastaajista (28 %) koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Vastaavasti kolmannes vastaajista (32 %) ei tiedä omaisensa ruokapalvelujen tuottajaa. Omaiset myös kokivat, ettei senioreiden mielipidettä kysytä ruokapalvelujen kehittämisessä.

Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden määrän on arveltu kasvavan noin 820 000:een. Fazerin asiakkaita seniorisektorilla ovat kunnat ja yksityiset yritykset.  Fazer toimittaa ikääntyville räätälöityjä maukkaita ja terveellisiä kotiaterioita Seniori Ateria -tuotemerkillä.

”Asiakkaamme vastaavat palvelutaloissa asuvien ruokapalveluista, mutta tulevaisuudessa vastaamme myös yhä enemmän kotona asuvien seniorikansalaisten ruokapalveluista. Jatkossa Suomen senioriväestöstä yhä useampi asuu pidempään kotona ja haluamme tarjota heidän hyvinvointinsa tueksi laadukasta ja maukasta kotiruokaa, jossa yksilölliset tarpeet on otettu huomioon”, kertoo Hannu Rahnasto.

Fazer selvitti senioreiden lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen omaistensa ruokapalveluista. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1000 ja vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselyyn vastanneiden läheinen on ruokapalvelun piirissä tai todennäköisesti tulee olemaan seuraavan kahden vuoden kuluessa.Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018. 

Lisäaineiden saanti enimmäkseen turvallisella tasolla

plated-sardines-and-lemon

Suomalaiset saavat useimpia lisäaineita elintarvikkeista turvallisia määriä. Väestötasolla lisäaineiden saannin arvioidaan jäävän alle hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa niitä sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla. Tämä ilmenee Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineselvityksestä, jonka mukaan myös suomalaisen teollisuuden käyttämät suurimmat pitoisuudet ovat usein matalampia kuin lisäaineasetuksen sallima enimmäismäärä.

Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä tai rakennetta. Useimpien lisäaineiden arvoitu väestötason saanti jää Suomessa alle ADI-arvon eli hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa silloin, kun laskelmissa käytetään kaikkein suurimman arvion tuottavia oletuksia.

Eviran selvitys kattoi kaikki noin 150 lisäainetta, joille on määritetty ADI-arvo.

”Arviot altistuksesta perustuivat EU:n lisäaineasetuksessa määriteltyihin suurimpiin sallittuihin käyttömääriin. Lisäksi noin kolmasosasta tutkittuja lisäaineita pyydettiin elintarviketeollisuudelta todellisia käyttötietoja arvion tarkentamiseksi”, toteaa selvityksestä vastannut erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Satunnainen ylitys ei vaaraksi
ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. ADI-arvot määritetään myrkyllisyystutkimusten perusteella sellaisiksi, että eläinkokeissa vielä haittavaikutusta aiheuttamaton annos on vähintään sata kertaa suurempi kuin aineen ADI-arvo.
Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

”Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä. Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa”, sanoo Suomi.

Hyötyä myös tuotekehittelyssä
Lisäaineselvitys tehtiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, mutta myös teollisuus voi hyödyntää tarkemmin tutkittaviksi nousseiden lisäaineiden listaa tuotekehittelyssään.

”Teollisuus voisi myös harkita, olisiko sama laatu saavutettavissa vähäisemmällä lisäaineiden käytöllä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn uudet ADI-arvot voivat näet johtaa enimmäismäärien kiristämiseen lähitulevaisuudessa”, sanoo Suomi.

Laajempi haittakartoitus tarpeen
Selvitys osoitti, että joidenkin lisäaineiden tutkimista tulisi jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi säilöntäaineet kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vasta äskettäin määrittänyt osalle niistä ADI-arvon tai sitä on uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella madallettu. EU-tason lainsäädäntö sallituista enimmäismääristä ei ole vielä ehtinyt reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

”Tällaisille lisäaineille on tarpeen tehdä lisäkartoituksia käytön laajuudesta tai jopa laatia tarkempia arvioita kuluttajien altistumisesta tuotetason ruoankäyttötietojen ja elintarvikkeista mitattujen lisäainepitoisuuksien pohjalta”, Suomi arvioi.

Selvitys antaa pohjaa myös systemaattiselle lisäaineiden käytön ja saannin seurantajärjestelmälle.

Elintarvikkeiden lisäaineet -riskiprofiili 
Lue lisää elintarvikkeiden lisäaineista

Matsmart tutki: Suomalaiset heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin ja kokevat siitä huonoa omaatuntoa

lataus

Kolmannes suomalaisista heittää parasta ennen -päiväyksen ohittaneet ruuat pois

Joka kolmas (33%) suomalainen heittää ruokaa pois, jos tuotteen parasta ennen -päiväys on mennyt, selviää hävikkiruokaa pelastavan verkkokaupan Matsmartin Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.

”Noin miljardi ihmistä kärsii kroonisesta nälästä samalla, kun kolmasosa koko maailman ruokatuotannosta joutuu hävikkiin. Me haluamme osaltamme olla vähentämässä ruokahävikkiä ja resurssien tuhlaamista sekä kannustaa jokaista kiinnittämään asiaan huomiota”, kommentoi Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson .

Lisäksi lähes kaksi kolmasosaa (61%) kokee huonoa omaatuntoa ruuan pois heittämisestä.

“On harmittavaa, että täysin käyttökelpoista ruokaa päätyy roskiin Suomessa. Esimerkiksi riisi, oliiviöljy tai mysli ei ole syömäkelvotonta, vaikka parasta ennen -päiväys olisi mennyt. Tutkimuksemme myös osoittaa, että ihmiset eivät haluaisi heittää pois ruokaa. Saammekin asiakkailtamme paljon positiivista palautetta, joka osoittaa heidän halunsa säästää rahaa ja vähentää ruokahävikkiä”, jatkaa Andersson.

Epätietoisuus päiväysmerkinnöistä voi olla yksi syy siihen, miksi ruokaa heitetään pois. Parasta ennen -päiväys on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää samat ominaisuudet kuin pakkaushetkellä. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä puolestaan tarkoittaa, että tuotteen käyttäminen viimeisen käyttöpäivän jälkeen voi olla haitallista.

Matsmartin ideana on pelastaa elintarvikkeita ja tuotteita, jotka olisivat muuten jääneet myymättä johtuen esimerkiksi lähestyvästä parasta ennen -päiväyksestä, ylituotannosta tai sesonkivaihtelusta. Tuotteiden hinnat ovat 20-90% normaalia edullisempia, ja toimitus tapahtuu koko Suomeen.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna Kantar TNS:n toimesta. Tutkimukseen osallistui 500 suomalaista marraskuussa 2017.

###

Lisää tutkimustuloksia: 

  • Tutkimuksen mukaan ruuhkavuosia elävistä, 25-34-vuotiaista suomalaisista puolet sanoo heittävänsä parasta ennen -päiväyksen ohittaneet ruuat roskiin.
  • Naisista jopa 71% potee huonoa omaatuntoa heittäessään ruokaa pois.

 

Vuoden 2018 vihannes on papu!

red-kidney-beans-1391269490r1X

Vuoden 2018 vihannekseksi on nimetty herkulliset pavut. Valinnan ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Perusteena on ollut erityisesti se, että tämän monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän niin ammattiviljelmillä kuin kotipuutarhoissa. Suomalaiset syövät papuja selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa.

Papujen (Phaseolus sp.) ryhmä koostuu noin 80 köynnöstävästä lajista ja ne kuuluvat hernekasveihin. Suomeen pavut tulivat 1600-luvulla muun Euroopan kautta Väli- ja Etelä-Amerikasta, jossa niitä kasvaa luonnonvaraisina. Tyypillistä näille kasveille on se, että ne sisältävät valkuaisaineita ja pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa.

Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasvisksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita, mikä tekee niistä arvokkaita erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota. Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on vain vähän kaloreita suhteessa niiden sisältämiin ravintoaineisiin.

Pensas- ja salkopavut

Tuoreena käytettävät tarhapavut ovat yleisimmin kasvutapansa mukaan joko pensas- tai salkopapuja (Phaseolus vulgaris). Molemmat kuuluvat tarhapapuihin, jotka luokitellaan vielä pyöreisiin taittopapuihin ja litteisiin leikkopapuihin. Niiden palot voivat olla korjuuvaiheessa vihreitä, valkoisia, keltaisia tai hyvinkin tummia. Molemmat paputyypit voidaan syödä palkoineen, kun niitä ensin on keitetty noin kuusi minuuttia kiehuvassa vedessä. Keittäminen poistaa papujen haittoja ruoansulatuksessamme, koska kaikki pavut sisältävät tuoreena muun muassa lektiini. Tämä aiheuttaa keittämättömänä vatsaongelmia.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus) on tuttu köynnöskasvi, joka voi hyvissä oloissa kasvaa useampimetriseksi koristeeksi punaisin kukin. Myös tämän kasvin pavut ovat syötäviä keittämisen jälkeen tai kuivattuina. Myös Limanpapu (P. lunatus) on monelle tuttu ja sen viljely onnistuu meillä.

Papuja käytetään myös kuivattuina ja idätettyinä. Kuivatut pavut on aina liotettava ja/tai keitettävä ennen syöntiä. Idätykseen sopii parhaiten mung-papu, jota saa valmiiksi idätettyinä. Idätetyt pavut voi halutessaan kevyesti keittää, jolloin niiden sulavuus ja ravitsevuus paranevat entisestään. Kuivattujen papujen käsittelyohjeet löytyvät esimerkiksi ww.evira.fi -sivuilta. Ilman oikeanlaista esikäsittelyä ne voivat aiheuttaa myrkytyksiä, mutta oikein käsiteltyinä ovat arvokkaita ravintoaineita, joiden on todettu muun muassa tasaavan veren sokeria ja alentavan kolesterolia.

Härkäpapu onkin virna

Härkäpavusta (Vicia faba) on kehitetty viime vuosina hittituotteita. Tämä hyvin vanha eurooppalainen ravintokasvi on virna ja ei siten kuulu papujen sukuun. Nimi johtuu siitä, että sen siemen muistuttaa kahvinpavun tavoin muodoltaan papua. Hernekasveihin kuuluvalla härkäpavulla on samoja hyviä ominaisuuksia kuin varsinaisilla pavuilla, joten sen viljelyä ja menekkiä on hyvä edistää papujen vuonna 2018.

Papujen viljelyala on varsin pieni ja keskittyy lounaisimpaan Suomeen. Papuja tuotetaan noin 87 tonnia vajaan 50 hehtaarin alueella. Tästä suuri osa siitä menee pakasteteollisuudelle. Tuoremyynnissä papuja on ollut viime vuosina enemmän kuin aikaisemmin, mutta pääosin tuoreet pavut ovat olleet tuontituotteita. Vastaavasti esimerkiksi härkäpavun viljelyala on nousemassa jo yli 30 000 hehtaarin ja on siten isompi kuin koko perunanviljelyala (22 000 ha). Härkäpavuista suurin osa käytetään rehuteollisuuden raaka-aineena.

Kasvua toivotaan

Papujen käytön soisi kasvavan reilusti nykyisestä. Tarkkaa tietoa suomalaisten papujen käytöstä ei ole saatavilla muun muassa ryhmän vaikean luokiteltavuuden vuoksi. Tuorepapujen osalta käyttö on hyvin vähäistä, sillä papuja syödään useinmiten pakasteina ja säilykkeinä.

Viljely onnistuu sekä harrastajilta että ammattilaisilta. Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Kaikki hernekasvit parantavat maaperää ja ne ovat hyviä vuorottelukasveja muun muassa viljalle, muille vihanneksille ja perunalle. Paras satoaika on elo- ja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla. Papuja voi viljellä itse myös parvekkeilla, jolloin ne toimivat samalla parvekkeen vihreyttäjinä.

Helppoa ja näyttävää ruokaa

Tuorepavut ovat öljyn tai voisulan ja mnatelien kera herkullisia ja tasapainottavia lisäkkeitä esimerkiksi liharuokien kera. Suosikkeja ovat myös erilaiset papumunakkaat. Pavut sopivat kaikkeen ruoanlaittoon keitoista paistoksiin ja salaatteihin, joista nizzansalaatti on varsinainen herkuttelijan klassikko.

Satoaikana tuorepapuja kannattaa ostaa ja pakastaa talven varalle. Tuorepavut huuhdellaan, keitetään muutama minuutti vedessä, jäähdytetään kylmällä vedellä ja pakataan valutettuina annospusseihin pakastusta varten. Talvella ne ovat näyttäviä ja herkullisia lisäkkeitä parsan tapaan sellaisenaan tai yrteillä ja parmesaanijuustolla höystettyinä.