Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Vuoden 2018 vihannes on papu!

red-kidney-beans-1391269490r1X

Vuoden 2018 vihannekseksi on nimetty herkulliset pavut. Valinnan ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Perusteena on ollut erityisesti se, että tämän monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän niin ammattiviljelmillä kuin kotipuutarhoissa. Suomalaiset syövät papuja selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa.

Papujen (Phaseolus sp.) ryhmä koostuu noin 80 köynnöstävästä lajista ja ne kuuluvat hernekasveihin. Suomeen pavut tulivat 1600-luvulla muun Euroopan kautta Väli- ja Etelä-Amerikasta, jossa niitä kasvaa luonnonvaraisina. Tyypillistä näille kasveille on se, että ne sisältävät valkuaisaineita ja pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa.

Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasvisksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita, mikä tekee niistä arvokkaita erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota. Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on vain vähän kaloreita suhteessa niiden sisältämiin ravintoaineisiin.

Pensas- ja salkopavut

Tuoreena käytettävät tarhapavut ovat yleisimmin kasvutapansa mukaan joko pensas- tai salkopapuja (Phaseolus vulgaris). Molemmat kuuluvat tarhapapuihin, jotka luokitellaan vielä pyöreisiin taittopapuihin ja litteisiin leikkopapuihin. Niiden palot voivat olla korjuuvaiheessa vihreitä, valkoisia, keltaisia tai hyvinkin tummia. Molemmat paputyypit voidaan syödä palkoineen, kun niitä ensin on keitetty noin kuusi minuuttia kiehuvassa vedessä. Keittäminen poistaa papujen haittoja ruoansulatuksessamme, koska kaikki pavut sisältävät tuoreena muun muassa lektiini. Tämä aiheuttaa keittämättömänä vatsaongelmia.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus) on tuttu köynnöskasvi, joka voi hyvissä oloissa kasvaa useampimetriseksi koristeeksi punaisin kukin. Myös tämän kasvin pavut ovat syötäviä keittämisen jälkeen tai kuivattuina. Myös Limanpapu (P. lunatus) on monelle tuttu ja sen viljely onnistuu meillä.

Papuja käytetään myös kuivattuina ja idätettyinä. Kuivatut pavut on aina liotettava ja/tai keitettävä ennen syöntiä. Idätykseen sopii parhaiten mung-papu, jota saa valmiiksi idätettyinä. Idätetyt pavut voi halutessaan kevyesti keittää, jolloin niiden sulavuus ja ravitsevuus paranevat entisestään. Kuivattujen papujen käsittelyohjeet löytyvät esimerkiksi ww.evira.fi -sivuilta. Ilman oikeanlaista esikäsittelyä ne voivat aiheuttaa myrkytyksiä, mutta oikein käsiteltyinä ovat arvokkaita ravintoaineita, joiden on todettu muun muassa tasaavan veren sokeria ja alentavan kolesterolia.

Härkäpapu onkin virna

Härkäpavusta (Vicia faba) on kehitetty viime vuosina hittituotteita. Tämä hyvin vanha eurooppalainen ravintokasvi on virna ja ei siten kuulu papujen sukuun. Nimi johtuu siitä, että sen siemen muistuttaa kahvinpavun tavoin muodoltaan papua. Hernekasveihin kuuluvalla härkäpavulla on samoja hyviä ominaisuuksia kuin varsinaisilla pavuilla, joten sen viljelyä ja menekkiä on hyvä edistää papujen vuonna 2018.

Papujen viljelyala on varsin pieni ja keskittyy lounaisimpaan Suomeen. Papuja tuotetaan noin 87 tonnia vajaan 50 hehtaarin alueella. Tästä suuri osa siitä menee pakasteteollisuudelle. Tuoremyynnissä papuja on ollut viime vuosina enemmän kuin aikaisemmin, mutta pääosin tuoreet pavut ovat olleet tuontituotteita. Vastaavasti esimerkiksi härkäpavun viljelyala on nousemassa jo yli 30 000 hehtaarin ja on siten isompi kuin koko perunanviljelyala (22 000 ha). Härkäpavuista suurin osa käytetään rehuteollisuuden raaka-aineena.

Kasvua toivotaan

Papujen käytön soisi kasvavan reilusti nykyisestä. Tarkkaa tietoa suomalaisten papujen käytöstä ei ole saatavilla muun muassa ryhmän vaikean luokiteltavuuden vuoksi. Tuorepapujen osalta käyttö on hyvin vähäistä, sillä papuja syödään useinmiten pakasteina ja säilykkeinä.

Viljely onnistuu sekä harrastajilta että ammattilaisilta. Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Kaikki hernekasvit parantavat maaperää ja ne ovat hyviä vuorottelukasveja muun muassa viljalle, muille vihanneksille ja perunalle. Paras satoaika on elo- ja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla. Papuja voi viljellä itse myös parvekkeilla, jolloin ne toimivat samalla parvekkeen vihreyttäjinä.

Helppoa ja näyttävää ruokaa

Tuorepavut ovat öljyn tai voisulan ja mnatelien kera herkullisia ja tasapainottavia lisäkkeitä esimerkiksi liharuokien kera. Suosikkeja ovat myös erilaiset papumunakkaat. Pavut sopivat kaikkeen ruoanlaittoon keitoista paistoksiin ja salaatteihin, joista nizzansalaatti on varsinainen herkuttelijan klassikko.

Satoaikana tuorepapuja kannattaa ostaa ja pakastaa talven varalle. Tuorepavut huuhdellaan, keitetään muutama minuutti vedessä, jäähdytetään kylmällä vedellä ja pakataan valutettuina annospusseihin pakastusta varten. Talvella ne ovat näyttäviä ja herkullisia lisäkkeitä parsan tapaan sellaisenaan tai yrteillä ja parmesaanijuustolla höystettyinä.

Lidl eturivissä mukaan ravitsemustalkoisiin: 20 prosenttia vähemmän suolaa ja sokeria 2025 mennessä

af366dbcd649f22e_400x400ar

Lidl Suomen tavoitteena on vähentää lisätyn sokerin ja suolan määrää sen omien merkkien tuotteissa 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.  Kunnianhimoisen tavoitteesta tekee se, että jokaisen tuotteen kohdalla sokerin tai suolan vähentäminen on aina oma tuotekehitysprojektinsa. Reseptien muokkauksen lisäksi tavoitteeseen pääsyssä auttaa uusien vaihtoehtojen ja pakkauskokojen tarjoaminen, sekä terveellisten vaihtoehtojen markkinointi kuluttajille.

Lidl pyrkii vähentämään sokerin ja suolan kokonaismäärää omien merkkiensä tuotteissa 20 prosenttia aikavälillä 2015-2025. Sokerin ja suolan vähentämisessä Lidl keskittyy niiden saannin kannalta olennaisimpiin tuotteisiin: sokerin osalta erityisesti lasten suosimiin välipaloihin, kuten aamiaismuroihin ja jugurtteihin, ja suolan osalta päivittäisiin elintarvikkeisiin, kuten leipään ja valmisruokiin.

Useiden Lidlin tuotteiden kohdalla suolan ja sokerin määrää on vähennetty hiljalleen jo vuosia. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun sokerin ja suolan vähentämiselle asetetaan tavoitteet koko valikoiman osalta.

–         Tärkein tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme ostoskori parhaalla hinta-laatusuhteella. Laatu on muutakin kuin makua ja ulkonäköä. Se on esimerkiksi toimitusketjun vastuullisuutta ja tuotteen ravitsemuksellista laatua. Meillä on tärkeä rooli suomalaisten ravitsemuksessa Hangosta Sodankylään, ja siksi haluamme olla mukana suomalaisissa ravitsemustalkoissa, kertoo Lidl Suomen kaupallinen johtaja Timo Hansio.

Tuotekehitystä maku edellä

Kahdenkymmenen prosentin vähennystavoitteeseen pääsy vaatii paljon, sillä jokainen tuote on erilainen. Jokaisen tuotteen ravitsemussisällön muuttaminen on oma tuotekehitysprojektinsa, eivätkä samat keinot toimi valmistustavoiltaan ja raaka-aineiltaan erilaisiin tuotteisiin. Suolan ja sokerin vähentämisen lisäksi on aina huomioitava tuotekehityksen perimmäiset kriteerit: maku, turvallisuus ja kokonaisravitsemus.

–         Reseptejä hiotaan aina maku edellä ja vähennykset tehdään hiljalleen, jotta makuprofiili säilyy mahdollisimman samanlaisena. Emme korvaa yhtä pahaa toisella, vaan tuotetta tarkastellaan aina kokonaisuutena. Lopputuloksen täytyy olla hyvän makuinen ja samalla mahdollisimman terveellinen ja luonnollinen, kertoo vastuullisuusasiantuntija Riikka Pöllänen.

Reseptien muokkaamisen lisäksi pakkaus- ja annoskokoa pienentämällä voidaan vähentää sokerin tai suolan saantia. Pitkällä tähtäimellä suurin muutos saavutetaan kulutustottumusten muutoksella ja siksi tärkeä keino tavoitteen saavuttamiseksi on terveellisempien vaihtoehtojen tarjoaminen ja niiden esittely.

–         Asiakkaat ovat jo hyvin tiedostavia ja etsivät terveellisiä ja luonnollisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi maustamattomat jugurtit ovat suuressa suosiossa jo nyt. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että asiakas löytää meiltä myös vähemmän sokeria sisältäviä virvoitusjuomia ja vähemmän suolaa sisältävää leipää – ja pitää niitä yhä yhtä herkullisina, selittää Pöllänen.

Edelliset 10 vuotta: Salamipitsasta neljännes suolasta pois

Edellisen kymmennen vuoden aikana useasta Lidlin omamerkkituotteesta on jo vähennetty suuri osa suolasta tai sokerista. Suolan vähentäminen esimerkiksi Trattoria Alfredo –salamipitsasta aloitettiin jo vuonna 2007. Kymmenen vuoden aikana sen suolapitoisuus on laskenut 27 prosenttia. Crownfield Choco Moons -suklaamuroista on puolestaan yhdeksän vuoden aikana onnistuttu vähentämään sokeria 25 prosenttia.

–         Kymmenessä vuodessa on mahdollista muokata tuotteiden reseptejä pikkuhiljaa, jolloin kerrallaan tehdyn vähennyksen vaikutus makuun on häviävän pieni. Tällöin kuluttajien makutottumukset ehtivät kehittymään muokkausten mukana. Sekä sokerin että suolan osalta suuri syy runsaaseen saantiin on tottumus, kertoo Riikka Pöllänen.

Lidlin ravitsemuslinjaus pähkinänkuoressa

Tavoite: Sokerin ja suolan kokonaismäärän vähentäminen 20 prosenttia omien merkkien tuotteissa aikavälillä 2015-2025. Tuotekehityksen tavoitteena hyvän makuiset, terveelliset ja luonnolliset tuotteet.

Lisäksi Lidl pyrkii parantamaan tuotteiden sisältämän rasvan laatua välttämällä kovetettujen rasvojen käyttöä ja korvaamalla palmuöljyä pehmeillä rasvoilla.

Keinot:

  • Tuotekehitys maku ja kokonaisuus huomioiden: lisätyn sokerin ja suolan vähentäminen
  • Pienempien pakkauskokojen tarjoaminen energiatiheissä tuotteissa
  • Terveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen ja esittely

Mittaaminen:

Vuoden sisällä myytyjen tuotteiden sisältämä lisätyn sokerin ja suolan kokonaismäärä jaetaan tuotteiden kokonaiskilomäärällä. Kehitystä mitataan tuoteryhmittäin.

Koko ravitsemuslinjaus ja lisää tietoa Lidlin valikoimalinjauksista löytyy verkkosivulta.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

flag-2311833_640

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi

– Lihan kokonaiskulutus, joka sisältää myös riistan ja syötävät elimet, kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu lähinnä siipikarjanlihasta, jonka kulutus nousi lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Naudan-, sian- ja lampaanlihaa syötiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.

Kananmunien kulutus jatkoi edelleen kasvuaan. Kananmunia syötiin viime vuonna lähes 12 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Maidon kulutuksen lasku jatkui

Maidon kulutus pieneni kaikkiaan neljä prosenttia johtuen suurimmaksi osaksi rasvattoman maidon kulutuksen lähes 10 prosentin laskusta. Kevytmaidon ja täysmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna noin 118 litraa henkeä kohti. Piimän kulutus laski hieman vähemmän kuin edellisvuonna ja viilin kulutus oli suunnilleen edellisvuoden luokkaa. Jogurttia kului sen sijaan viitisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutuksessa oli nousua vajaa viisi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä 166 kiloa eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Hedelmät ja vihannekset

Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilaston taustaa

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Maitolähettiläs 2017 on Katri Rantanen

2017_katri_rantanen_sisa

Kuvaaja: Leena Markkanen

– Haluan luoda positiivisia mielikuvia maidosta, ilmoittaa Maito ja Terveys ry:n tuore Maitolähettiläs  Katri Rantanen.

– Maidolla on lukuisia hyviä terveysvaikutuksia, jotka ovat jääneet netissä vellovan päinvastaisen keskustelun varjoon. Maitolähettiläänä pääsen vaikuttamaan eri kanavissa ja tukemaan asiallisen ravitsemustiedon näkyvyyttä. Mielestäni tasapainoinen ruokavalio ja aktiivisen elämäntavan edistäminen ovat erityisen tärkeitä terveysvaikuttamisessa.

Maitolähettiläs astui tehtäväänsä tänään Maailman maitopäivänä Maitoaamutilaisuudessa. Maitolähettiläs Katri on ravitsemuksen asiantuntija. Hän on valmistunut elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Sitä ennen syntyperäinen vantaalainen suuntasi peruskoulun jälkeen maaseudulle ja suoritti rinnakkain ylioppilastutkinnon ja maatalousalan perustutkinnon Virolahdella.

– Navetta ja lehmät ovat tuttuja opinnoista. Maitotalous kuului opintoihini, joten olen työskennellytkin navetoissa, vauhdikas Maitolähettiläs kertoo.

Rasvatonta piimää ruokajuomaksi

Maitovalmisteet kuuluvat Katrin jokaiseen päivään.

– Juon rasvatonta piimää lämpimillä aterioilla. Lisäksi syön päivittäin jogurttia tai rahkaa. Kahviin lorautan mieluiten kermaa tai punaista maitoa.

Liikkuminen on elämäntapa

Maitolähettiläs on paitsi maidon myös terveiden elämäntapojen lähettiläs. Katri pitää liikunnallisuutta enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Hän on aktiivinen ulkoilija.

– Pyöräilen tai kävelen työmatkat aina kuin on mahdollista. Pidän myös patikoinnista esimerkiksi Nuuksiossa tai Sipoonkorvessa. Lisäksi myös lenkkeilen kesäisin ja hiihdän talvisin.

Aluksi vierailuja Ruokakouluissa

Kesäkuun ensimmäisillä viikoilla Maitolähettiläs vierailee usealla 4H-yhdistyksen järjestämällä Ruokakoulu-kesäleirillä Etelä-Suomessa. Hän kertoo siellä lapsille maidosta, maitovalmisteista ja ravitsemuksesta sekä pitää hauskan liikuntatuokion. Ruokakoulu on 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu päiväleiri. Ruokailoa tarjoillaan tänä vuonna 38 leirillä kesäloman aikana. Kesään mahtuu myös Farmari-maatalousnäyttely ja muita kesän tapahtumia.

Syksyllä Maitolähettiläs käy puhumassa mm. koululaisille ja osallistuu yhdistyksen viestintään. Lähettiläällä on omat Facebook-sivut. Maitolähettilään työ on osa-aikainen. Seuraa Maitolähettilästä Facebookissa

Nyhtökaura nousi Vuoden Suomalainen Elintarvike -kisan voittoon

nyhtokaura_nude_pakkaus-id-40197-500x9999,e=tif

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voiton nappasi Gold&Green Nyhtökaura™ 250 g nude. Voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä, jossa oli mukana seitsemän asiantuntijaraadin valitsemaa tuotetta.

Ennennäkemättömän ilmiön Suomessa luonut Nyhtökaura valmistetaan kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä. Se sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia, josta löytyvät kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, ja lisäksi hyvää tekevää kauran ravintokuitua. Nyhtökauraa valmistaa Gold&Green Foods Ltd. Nuden lisäksi Nyhtökauraa saa kahtena muuna makuvaihtoehtona, ja myynnissä on myös kausimakuja.

–  Vuoden Suomalainen Elintarvike -palkinto on ikoninen, ja on erittäin suurta, että Nyhtökaura sai sen tänä vuonna, iloitsee teknologiajohtaja Reetta Kivelä Gold&Green Foodsilta.

– Se, että suomalaiset ovat ottaneet Nyhtökauran heti niin hyvin vastaan, on auttanut meitä juoksemaan kovempaa. Tuotekehityksen ohella töitä on tehty tuotantomäärien kasvattamiseksi ja nyt Nyhtökauraa on vihdoin saatavilla laajasti koko Suomesta. Seuraavaksi aiomme laajentaa toimintaa Ruotsiin, Kivelä jatkaa.

Kilpailun raati nimesi Gold&Green Nyhtökaura™ nuden finalistien superinnovaatioksi ja kuvaili tuotetta seuraavasti:

”Ohittamaton suomalainen ruokainnovaatio kuluttajalle maistuvassa muodossa. Taustalla teknologinen innovaatio ja pitkälle katsova visio uusista ja helppokäyttöisistä proteiinilähteistä. Nyhtökaura loi uuden tuoteryhmän ja madalsi myös kynnystä kokeilla uudenlaisia raaka-aineita ruuanlaitossa. Erityistä on myös, että tuote on suunniteltu alusta pitäen kansainvälisille markkinoille.”

Raadin puheenjohtajana toimi K-Citymarket-ketjun johtaja Johanna Kontio.

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailuun osallistui yhteensä 50 Suomessa kehitettyä ja valmistettua uutuustuotetta. Voittajatuotteen lisäksi finaalissa olivat Apetit Tuorekset Sienestäjän pannuvihannes, HK Maakarit® Nürnbergin Günther grillimakkara, Hyvä Apaja uunivalmis, ruodoton kirjolohifilee paistopussissa (pippuri), Jyväjemmari-ruissiemenkuivaleipä, Kelkka-drinkkisekoitus ja Uunipaahdettu RuisLastu sour cream & onion.

Kilpailun voittaja julkistettiin tänään Elintarvikepäivän yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Yleisö sai äänestää suosikkiaan finalisteista 13.–27. huhtikuuta. Kilpailussa annettiin reilut 5 200 ääntä.

Elintarviketeollisuusliiton järjestämä Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu palkitsee vuosittain suomalaisen elintarviketeollisuuden valovoimaisimpia uutuustuotteita ja kannustaa yrityksiä tuotekehitykseen. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa kehitetyt ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet, jotka ovat tulleet myyntiin edellisen vuoden aikana.

Tietoa Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailusta: www.etl.fi/vuoden-suomalainen-elintarvike

Kilpailu Facebookissa: www.facebook.com/maistasuomi

Vuoden Suomalainen Elintarvike Twitterissä: #vuodenelintarvike, www.twitter.com/etl_fi

A-lehdet lanseeraa kasvisruokaan keskittyvän erikoislehti Rakkaudella Vegen

rakkaudella-vege

”Kasvissyönti lisääntyy Suomessa huimaa vauhtia. Tämä kasvava megatrendi näkyy myös meillä A-lehdissä lukijapalautteissamme. Meiltä toivotaan jatkuvasti uusia ohjeita ja luotettavaa ravitsemustietoa. Ihmiset haluavat lisätä kasvisruoan osuutta ruokavaliossaan, mutta kokevat monipuolisen vegekokkailun vaikeana,” Rakkaudella Vege -lehden päätoimittaja Johanna Falck kertoo.

Kotivinkki- ja Maku-lehden tekijöiden yhteinen erikoislehti vastaa kuluttajien huutavaan tiedon ja inspiraation tarpeeseen. Lehti sisältää kattavan setin parhaita kasvisruokareseptejä, myös vegaanisia ohjeita, ravitsemustietoa, tuotevertailuja, asiantuntijoiden haastatteluja ja paljon muuta innostavaa. Vege palvelee sekä vannoutuneita vegetaristeja että kokeilunhaluisia sekasyöjiä.

“Olemme A-lehdissä menestyksekkäästi tuoneet markkinoille useita uusia aikakauslehtiä viime vuosina. Tarkkaan ja laadukkaasti kohderyhmään tehdyt lehdet löytävät aina lukijansa. Rakkaudella Vege on jälleen yksi esimerkki toimitustemme ammattitaidosta ja huikeasta kyvystä tunnistaa ajankohtaisten trendien lomasta juuri oikeat ja lukijoita puhuttelevat sävyt,” A-lehtien liiketoimintajohtaja Kaisa Ala-Laurila toteaa.

Ensimmäinen Vege-lehti tulee tilaus- ja irtonumeromyyntiin kasvisten parhaaseen sesonkiaikaan elokuussa. Lehti tulee ilmestymään kaksi kertaa vuodessa, elokuussa ja maaliskuussa.

Asiantuntijoiden vinkit: Näistä syistä vaihto laadukkaampaan kahviin kannattaa

1-1267462282CoNq

Kahvin vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin on monenlaisia tutkimuksia sekä mielipiteitä. Helsinki Coffee Festival keräsi yhteen asiantuntijoiden vinkit siitä, miksi kahvin laatuun pitäisi kiinnittää huomiota. Laadukas kahvi on makumaailmaltaan rikkaampaa sekä luonnonmukaisesti viljeltyä eli terveellisempää ja ympäristölle kestävämpää.

Kahvissa on paljon hyviä antioksidantteja, ja sillä uskotaan olevan useita terveysvaikutuksia. Kohtuullinen kahvinjuonti pienentää diabetesriskiä ja maksasairauksia sekä ehkäisee riskiä sairastua esimerkiksi Parkinsonin tautiin*. Maltillinen kofeiinin käyttö myös piristää, pitää valppaana ja parantaa suorituskykyä.

Kahvia kannattaakin juoda kohtuudella, sillä se voi aiheuttaa ikäviä vaivoja tai kofeiiniyliherkkyyttä. Mitä laadukkaampaa kahvi on, sitä vähemmän siitä pitäisi aiheutua epämiellyttäviä oireita tai nousta esiin kitkeriä makuja.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kahvin terveysvaikutukset toteutuvat parhaiten, jos kahvia juo 3-5 kuppia päivässä. Helsinki Coffee Festivalin kyselyyn osallistuneista lähes puolet (49 prosenttia) juo kahvia 3-4 kuppia päivässä. Toiseksi eniten juodaan 1-2 kuppia päivässä (35 prosenttia) ja 14 prosenttia vastaajista juo 5 mukillista tai enemmän.

Kahviasiantuntijat eri pienpaahtimoista perustelevat, miksi vaihto laadukkaampaan kahviin kannattaa:

  1. Laadukkaasta kahvista ei nouse esiin epämiellyttäviä makuja. ”Kun kahvimarjat poimitaan käsin, joukkoon ei sekoitu raakoja tai ylikypsentyneitä marjoja, kuten koneellisesti poimittaessa. Raa’at tekevät kahvista kitkerää, ylikypsät tai pilaantuneet marjat taas tuovat kahviin epäpuhtauksia. Molemmista syntyy epämiellyttäviä makuelämyksiä”, kuvailee Lari Salomaa Johan & Nyströmistä.
  2. Laatukahvi viljellään luonnonmukaisesti. ”Luomu- tai luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kahville ja terveydelle haitallisia torjunta-aineita tai kemikaaleja. Luonnonmukaisesti viljeltynä kahvimarjoja kasvatetaan banaanipuiden suojassa ja maata rikastutetaan luontaisilla keinoilla”, kertoo Reija Paakkinen Mokkamestareista.
  3. Tuore ja laadukas kahvi on hyvää. Kahvi on parasta nauttia tuoreeltaan pavuista jauhettuna. Aromit katoavat valmiiksi jauhetuista puruista nopeammin. Kahvia ei valmistamisen jälkeen myöskään kannattea seisottaa esimerkiksi kahvinkeittimen levyllä, sillä se kuumentuu liikaa ja maku palaa. Kauan seissyttä kahvia ei voi juoda ilman irvistelyä.
  4. Laadukasta kahvia ei tule valmistaneeksi määräänsä enempää. Korkealaatuisesta kahvista joutuu usein maksamaan enemmän, koska sen tuotantokustannukset ovat suuret. Hinta ohjaa valmistamaan kahvia vain sen määrän, mitä sillä hetkellä juo, eikä juomaa tule heitettyä hukkaan.
  5. Laadukas kahvi on huolellisesti käsiteltyä ja usein suoraan viljelijältä ostettua. Laatukahvin viljelyyn ja prosessointiin menee paljon enemmän aikaa ja siksi se maksaa myös enemmän. ”Kahvi prosessoidaan usein tiloilla kuivaukseen asti, jolloin voidaan varmistaa ja todentaa hyvät laatukriteerit. Suoraan viljelijältä hankitussa raakakahvissa raaka-aineen laatu on parempi ja viljelijä saa normaalia markkinahintaa selvästi reilumman korvauksen”, kertoo Teijo Villa Pirkanmaan paahtimosta.
  6. Laatukahvista erottaa enemmän makuja ja tuoksuja. ”Luonnonmukaisesti viljellystä kahvista erottuu paljon eri makuja: hedelmäisyyttä, suklaisuutta, pähkinäisyyttä, toffeemaisuutta ja marjoja. Ne tekevät nautinnosta ainutlaatuisen. Kahvi kannattaa nauttia sellaisenaan – tai jos olet maidon ystävä – ainakin kokeilla mustana, jolloin eri maut erottuvat”, kuvailee Svante Hampf Kaffa Roasterystä.

*Lähde Terveyskirjasto.fi

Helsinki Coffee Festivalin tekemä kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2016 tapahtuman nettisivuilla (1046 vastaajaa) sekä tapahtumassa (469 vastaajaa).

Liput
Helsinki Coffee Festivalin liput ovat myynnissä Tiketissä: www.tiketti.fi/helsinkicoffeefestival Lipun hinta ennakkoon on 12 euroa/sessio (sis. Tiketin kulut).

Helsinki Coffee Festival 21.–23.4.2017 Kaapelitehtaalla
Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään kolmatta kertaa Ruoholahden Kaapelitehtaalla. Laadukas tapahtuma tuo saman katon alle mielenkiintoisimmat kahvit, paahtimot, laitevalmistajat ja ammattilaiset. Festivaaleilla pääsee maistelemaan eri kahveja ympäri maailman ja oppimaan kaiken kahvista. Tapahtumassa mitellään myös SCAE Suomi ry:n järjestämät Brewers Cup- ja Vuoden Barista -kilpailut. www.helsinkicoffeefestival.com

Facebook: www.facebook.com/helsinkicoffeefestival
Twitter: https://www.twitter.com/HelCoffeeFest
Instagram: www.instagram.com/helsinkicoffeefestival/
Vimeo: www.vimeo.com/helsinkicoffeefestival

Arla Luonto+ tuo markkinoille luonnollisesti terveelliset makuviilit – Helpottavat yhteisiä ruokailuhetkiä

949c562bd50ff562_400x400ar

Kuluttajien rakastama Arla Luonto+-sarja laajenee edelleen. Nyt vuorossa ovat makuviilit, joiden kevyeen makeutukseen on käytetty vain hedelmien ja marjojen omaa sokeria. Sekä aikuisille että lapsille maistuvat Arla Luonto+ -sarjan tuotteet kannustavat koko perhettä syömään yhdessä. 

Ruokailuhetki on usein päivän kohokohta, jota odottavat innolla sekä lapset että aikuiset. Arla Luonto+ -makuviilit helpottavat yhdessä syömistä niin aamiaisella, välipalalla kuin iltapalalla, sillä ne ovat luonnollisesti terveellisiä ja herkullisia. Arla Luonto+ -makuviileissä ei ole lainkaan tavallista, valkoista sokeria, vaan ne on makeutettu miedosti hedelmien ja marjojen omalla sokerilla.

Arla Luonto+ -makuviilit sisältävät acidophilus- ja bifidus maitohappobakteereja sekä D-vitamiinia. Tuotteet ovat myös lisäaineettomia ja laktoosittomia, joten viileistä voivat nauttia lähes kaikki erikoisruokavalioista huolimatta.

Herkullisen miedot maut mansikka, mustikka ja banaani ovat koko perheen mieleen. Purkkien kyljissä ilahduttavat jälleen myös muista Arla Luonto+ -tuotteista tutut, veikeät lintuhahmot.

”Kuten kaikki Arla Luonto+-sarjan tuotteet, myös uudet makuviilit on kehitetty yhdessä kuluttajien kanssa. Sen lisäksi, että viilit ovat mukavan nostalginen tuote, ne ovat helppo ja herkullinen valinta perheen yhteisiin ruokailuhetkiin”, Arla Luonto+ -sarjan Brand & Category manager Kati Janhunen sanoo.

Arla Luonto+:n vinkit mukaviin ruokailuhetkiin lasten kanssa:

1.     Varaa välipalaa

Säännölliset ateriat paitsi auttavat pitämään nälän loitolla, myös tuovat lapsen päivään ennakoitavuutta ja turvallisuudentunnetta.

2.     Hyödynnä aisteja

Ruoan suutuntuma on lapsille erityisen tärkeä. Kehota lasta syömään kaikilla aisteillaan. Onko ruoka pehmeää vai rouskuvaa? Kylmää vai kuumaa? Entä miltä se tuoksuu?

3.     Ota rennosti

Lapset aistivat helposti ruokapöydän jännittyneen tunnelman. Näytä heille esimerkkiä rauhoittumalla itse ruoan ääreen ilman älylaitteita ja suhtautumalla ruokaan rennosti. Ruokailu on iloinen juttu!

Suomalaisten rakastama hunajamarinadi täyttää 25 vuotta

kariniemen_kananpojan_fileesuikale_hunajamarinoitu_450g

Hunajamarinoidut broilerin suikaleet ovat olleet suomalaisten suosikkiruokaa jo 25 vuotta. 1990-luvun alun lamavuosina syntynyt suomalaisten rakastama herkku on Suomen suosituin broilerituote yhä edelleen, ja myyntiluvut näyttävät vain kasvavan. Kariniemen Kananpojan hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään joka päivä noin 14 000 pakettia.

Ensimmäiset hunajamarinoidut tuotteet tulivat kauppoihin helmikuussa 1992

Vasta 1980-luvun puolen välin jälkeen suomalaisilla oli mahdollisuus ostaa tuoretta broilerin lihaa. Siihen asti jouduimme tyytymään lähinnä kokonaisiin pakastettuihin broilereihin. Tuoretuotteet yleistyivät nopeasti, kun teollisuudessa ryhdyttiin investoimaan paloittelu- ja pakkauskoneisiin.

–          1990-luvun laman aikoihin ryhdyimme pohtimaan, miten saisimme suomalaiset syömään broilerin lihaa viikoittain tai jopa päivittäin. Maustamattomien tuotteiden lisäksi oli tarjolla vain yhtä ”punaista perusmarinadia”. Se ei mielestämme tarjonnut vielä tarpeeksi vaihtoehtoja suomalaisten ruokapöytään. Halusimme kehittää jotain aivan uutta, muistelee Kariniemen markkinointipäällikkö Vesa Saarenmaa.

Samaan aikaan kun olohuoneissamme alkoi pyöriä Kauniit ja Rohkeat, ruokakauppojemme hyllyille ilmestyi Kariniemen hunajamarinoidut broilerin fileesuikaleet.

–          Löysin tuotekehitysryhmän muistiinpanoista kirjauksen 19.12.1991: ”Hunajamarinadin maku on nyt kohdallaan, väriin tarvitaan vielä muutoksia.” Väri oli todella neon-keltainen ja se ikävällä tavalla sottasi leikkuulaudan. Yritimme saada muutettua väriä niin, ettei maku olisi kärsinyt. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten pitäydyimme herkullisessa maussa. Onhan tuosta väristä tullut näiden vuosien aikana jonkun verran palautetta, naurahtaa Saarenmaa.

Hunajamarinadin kehittivät tuoteryhmäpäällikkönä tuolloin toiminut Vesa Saarenmaa, tuotekehittäjä Mari Laihonen ja markkinointijohtaja Kari Lampinen. 15.1.1992 uutuus esiteltiin myynnille hotelli Ellivuoressa ja heti helmikuun alussa 1992 se tuli kauppoihin. Suursuosikki oli syntynyt.

Kariniemen hunajamarinoidut suikaleet mullistivat arkiruokailun

Kariniemen hunajamarinadin tuotekehityksen lähtökohtana oli löytää lapsiperheille sopiva herkku. Jauhelihan rinnalle haluttiin kehittää jotain uutta, helppoa ja nopeaa arkiruokaa.

–          Hunajan maku todettiin sopivan loistavasti broileriin. Oikeaa hunajatasoa säädimme pitkään. Silloin, ja yhä edelleen, sopivaksi marinadin hunajatasoksi osoittautui noin 5 %. Resepti on pysynyt kaikki nämä vuodet lähes ennallaan. Suolan määrää olemme vähentäneet kylläkin huomattavasti ja natriumglutamaatti on jätetty kokonaan pois, kertoo Saarenmaa.

Samaan aikaan lanseerattiin myös mandariini- ja vuotta myöhemmin valkosipulimarinadi, jotka olivat markkinoilla aina 2010-luvulle asti. Valkosipulimarinoidut suikaleet lanseerattiin tänä keväänä uudelleen.

Viisi miljoonaa pakettia vuodessa

Kariniemen Kananpojan Hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään nykyään viisi miljoonaa pakettia vuodessa. Broilerin kulutus on ollut kovassa kasvussa. Myös hunajamarinoitujen broileriherkkujen myynti näyttää yhä kasvavan.

–          Olihan se valtava suosio aluksi jopa hämmentävän suurta. Vähintään yhtä hämmentävää on se, että hunajamarinadi on edelleen Suomen suosituin maku. Kaikista broilerituotteista hunajamarinoitujen tuotteiden osuus on nykyään 35 %. Vuosikasvu vuonna 2016 oli huikeat 28 %. Kyllä voi sanoa, että alkuperäinenkin tavoite on hyvin saavutettu, koska broileria syödään nyt suomalaisissa perheissä viikoittain tai jopa päivittäin, toteaa Saarenmaa tyytyväisenä.

Kariniemen Kananpoika on aina suomalaista broilerin lihaa, joka tuotetaan sopimustiloilla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Kariniemen kotitiloilla linnut kasvavat terveinä hyvissä olosuhteissa.

–          Me Kariniemellä huomioimme myös ympäristöasiat ketjun joka vaiheessa, jatkaa Saarenmaa.

Vaikka suikaleet ovatkin suosituin hunajamarinoiduista tuotteista, niin vaihtoehtoja suosikkimaussa on tarjolla runsaasti. Tällä hetkellä myynnissä ovat:

Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi hunaja 770 g
Kariniemen Kananpojan Ohuen ohut fileepihvi hunaja 500 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 600 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 1 kg
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 300 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 450 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 650 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja pintamaustettu 300 g
Kariniemen Kananpojan paistisuikale hunaja 800 g
Kariniemen Kananpojan Hunajasiivet 700 g
Kariniemen Kananpojan Hunaja-nuggetit 200 g

Suikaleet lanseerattiin 1992 Kariniemen brändillä. Vuodet 1993 – 1995 suikaleet myytiin Kokki-nimellä, kunnes taas Kariniemen merkki palasi takaisin.

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan

nv9nvgg61wme5u1yfjl5

Kuva: Orkla

Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan suomalaisissa on muita Pohjoismaita enemmän niitä, jotka syövät kasvisruokaa joskus tai usein. Toisaalta suomalaiset eivät usko oman kasvisruoan syömisensä lisääntyvän tulevien parin vuoden aikana yhtä paljon kuin muissa maissa.

Suomalaisilla on tutkituista maista suhteellisesti korkein painoindeksi, mutta he myös kertovat liikkuvansa enemmän kuin muiden Pohjoismaiden vastaajat. Kaikkein tyytyväisimpiä omaan painoonsa, riippumatta siitä onko se matala, normaali vai korkea, ovat ruotsalaiset.

Teollisiin ruokavalmisteisiin suhtaudutaan kaikissa tutkituissa maissa melko kriittisesti. Skeptisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista eikä Suomi ole kaukana perässä. Syyksi kriittiseen asenteeseen kerrotaan lisäaineet ja sokeri, joita teollisissa elintarvikkeissa arvellaan olevan kotona valmistettua ruokaa enemmän. Valmisruokien käyttö on silti hyväksyttävää: kaikissa maissa kaksi kolmesta on sitä mieltä, että päivällistä ei tarvitse aina tehdä itse.

Ruotsalaiset ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen tuotannon edelläkävijämaa. He johtavat muita maita niin luomun ostamisessa, kestävän kehityksen mukaisten raaka-aineiden kuin paikallisen tuotannonkin suosimisessa. He ovat myös eniten muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan ja suhtautuvat viranomaisten ravitsemussuosituksiin muita maita kriittisemmin.

Suomalaisista puolet katsoo viranomaisten ravitsemussuositusten sopivan useimmille. Kaikkein eniten kaikissa maissa luotetaan kuitenkin omiin arvioihin ja kokemuksiin.

Kysymykseen, kuka yleensä päättää, mitä taloudessa syödään päivälliseksi, saatiin melko iso hajonta. Reilu kolmasosa miehistä vastaa, että päätös on miehen, kun tätä mieltä on vain 3 % naisista. Vastaavasti naisista 67 % kertoo arkiruoan valmistamisen olevan naisen vastuulla, kun miehistä vain 30 % on tätä mieltä.

Tutkimuksen toteutti Orklan toimeksiannosta Kantar TNS ja se toteutettiin verkkokyselynä kansallisesti edustavasta otannasta neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016 ja se tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain.

Viitattaessa Pohjoismaihin tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa.