Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Klassikkobrändi Jacky on jo 50-vuotias – muistatko nämä Jacky-herkut vuosien varrelta?

xsexecdh5mibbgelxygb

Jackyn Maffe-, Malla- ja Palle-kerrosjogurtit, Jacky Jugupala, Jacky Railakas… Jacky on ollut osa suomalaisten perheiden arkea ja tehnyt maidosta ihmeen hyvää jo vuodesta 1970. Vuosien varrella Jacky on uudistanut tuotteistoaan jatkuvasti ja ollut monien tuotteiden osalta vanukas- ja jogurttikategorian edelläkävijä.

Suomalaisten rakastama Jacky-brändi tunnetaan punavalkoisesta logosta, kirkkaanvärisistä vanukaspikareista, pakkausten hauskoista lehmähahmoista ja sloganista ”Jacky tekee maidosta ihmeen hyvää”. Jacky-vanukkaita ja -jogurtteja on popsittu Suomessa jo viiden vuosikymmenen ajan, ja Jacky on ollut osa monen perheen arkea ja juhlaa – aika moni muistaa lapsuudestaan sen ihanan hetken jääkylmän Jacky Makupalan parissa koulupäivän jälkeen.

Suomen ensimmäinen vanukas hurmaa sukupolvesta toiseen

Ensimmäisten Jacky-tuotteiden, jalallisiin pikariin pakattujen jogurttien, valmistus alkoi Lahden Meijerissä vuonna 1970. Makuina olivat suomalaisten rakastama mansikka ja raikkaan eksoottinen ananas. Moni muistaa ensimmäiset Jacky-tuotteet maun lisäksi niiden hienosta jalallisesta pikarista, joka sopi nukkekodinkin huonekaluksi.

Suomen ensimmäiset vanukkaat, Jacky Makupalat, tuotiin kauppoihin vuonna 1974. Idea välipala- ja jälkiruokavanukkaasta pikarissa tuli Suomeen alun perin Belgiasta, kuten myös Jacky-nimi.

”Tuotetestien avulla selvisi, että suomalaiset pitävät pehmeästä ja lusikoitavasta vanukkaasta, ja tämän pohjalta syntyi Jacky Makupala. Ensimmäisenä lanseerattiin suklaan- ja vaniljanmakuiset Makupalat ja valikoimaa täydennettiin vuotta myöhemmin Jacky Makupala Maitosuklaalla. Tämä on edelleen sarjan myydyin maku ja monen suomalaisen suosikkivanukas”, kertoo vuosikymmeniä Jackyn parissa työskennellyt Orkla Suomen tuotekehittäjä Pirjo Moilanen.

”Jacky tekee maidosta ihmeen hyvää” -slogan opittiin nopeasti ja se alkoi pian raikua pihoilla ja kouluissa. Loppu onkin tuotemerkkihistoriaa – Jackylla oli kysyntää heti alusta lähtien, ja nyt 1970-luvulla Jackyja syöneet ostavat vanukkaita omille lapsilleen. Nykyään Jacky Makupaloja myydään yli 12 miljoonaa pikaria vuodessa.

Aikuisten vanukkaista tuli uusin hitti

Viime vuonna Jacky teki jälleen uuden aluevaltauksen lanseeraamalla Suolainen kinuski sekä Suklaabrownie -vanukkaat, joiden pakkaus ja makumaailma sopivat aikuisempaan makuun. Syksyllä valikoima täydentyy kahdella uutuudella: Maitosuklaa-nougat on rakenteeltaan täyteläisen pehmeä vanukas kuten kaksi edeltäjäänsä, Suklaamanna on puolestaan aivan uudenlainen, koostumukseltaan mannaryynimäinen ja lohkeava herkkuvälipala.

”Uskallamme ennustaa näille uutuuksille menestystä, sillä aikuisten vanukkaiden lanseerauksen saama huomio ja kysyntä yllätti meidätkin. Keskustelu vanukkaista kävi kiivaana etenkin sosiaalisessa mediassa ja saimme paljon innostunutta palautetta. Tämäkin kertoo osaltaan siitä, miten rakastettu ja nostalginen brändi Jacky on ja että aikuiset kaipasivat itselleen suunnattua vanukaskonseptia”, kertoo Jackyn markkinoinnista Orkla Suomella vastaava Mari Johtela.

Kaikki Jacky-tuotteet valmistetaan tänäkin päivänä tuoreesta maidosta, ja suklaatuotteissa käytetään vain UTZ-sertifioitua kaakaota. 50 vuoden jälkeenkin Jacky tekee yhä maidosta ihmeen hyvää!

Kotimaiset sienet puhdasta lähiruokaa

blobid0_1591078519251

Suomessa viljellyt sienet ovat todellista lähiruokaa. Viljelytekniikan ansiosta kotimaiset sienet ovat puhtaita ja heti käyttövalmiita. Niitä voi käyttää ruuan valmistuksessa kypsentämättöminä, kypsennettyinä ja kuivattuna.

Sienet voi käyttää kokonaan: aina jalasta hattuun. Tämän ansiosta sienistä ei valmistusvaiheessa synny ollenkaan ruokahävikkiä. Kesäaikaan esimerkiksi herkkusienet ja portobellot sopivat hampurilaisen väliin pihvin seuraksi tai tilalle, grilliin sellaisenaan, uuniperunan täytteeksi tai aamiaismunakkaaseen tuomaan täytettä.

– Herkkusienten käyttö on helppoa ja terveellistä. Niiden sisältämä umami korostaa muiden ruokien makua, ja siksi ne sopivatkin monipuolisesti kaikkeen ruuanlaittoon, kertoo Pia Oksa Champ-sienten markkinoinnista.

Kotimaisten sienten kasvatus perustuu vahvasti kiertotalouteen, jossa hyödynnetään paikallisten yritysten tuotteita. Sienet kasvavat tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Sienten kasvualusta valmistetaan itse, ja siinä käytetään olkea, kipsiä, broilerin lantaa ja vettä. Yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa. Käytetty alusta palautuu takaisin lähialueen pelloille maanparannusaiheeksi.

Lidl aloittaa paistopistetuotteiden pussittamisen asiakkaiden toiveesta

b8bd1a8c5a6d2fa3_featured

Paistopisteiden tuotteet myydään Lidleissä perjantaista alkaen valmiiksi pussitettuina.

Kaikki paistopistetuotteet myydään Lidleissä toistaiseksi valmiiksi pussitettuina. Koronaepidemian takia paistopisteiden tuotteita ei myydä irtona ollenkaan ja tuotteiden poimimiseen tarkoitetut pihdit otetaan pois käytöstä. Uusi toimintatapa tulee käyttöön kaikissa Suomen Lidleissä perjantaina.

– Päädyimme tähän ratkaisuun asiakkaiden toiveesta. Pussittamalla paistopistetuotteet valmiiksi vähennämme pintoja, joita moni ihminen koskettaa kaupassa käydessään. Myös puolentoista metrin turvavälin pitäminen helpottuu, kun tuotteet saa napattua paistopisteeltäkin mukaan entistä nopeammin, myynnin osastopäällikkö Akseli Mäkisalo Lidlistä sanoo.

Myymälähenkilökunta pakkaa myymälässä paistetut tuotteet yhden, kahden tai neljän kappaleen pusseihin. Eri tuotteista on tarjolla eri kokoisia pusseja. Yön yli nukkuneet hukka-aletuotteet myydään omissa pusseissaan kuten tähänkin asti.

Käsien pesu ja kasvisten huuhtelu suojaavat virukselta

Kauppojen paistopisteiden hygieenisyydestä on keskusteltu julkisuudessa jonkin verran koronaepidemian aikana. Pakkaamattomien elintarvikkeiden ei tiedetä välittäneen tartuntoja. Viranomaisten mukaan myöskään pintojen ja ottimien välityksellä leviämistä ei pidetä merkittävänä.

– Ostoksia tehdessä on välttämätöntä koskettaa tuotteita ja esimerkiksi avata kylmäkaappien ovia ja kylmäaltaiden kansia. Puhdistamme pintoja nyt tavallista useammin. Kuten normaalistikin, hedelmät ja vihannekset kannattaa huuhdella ennen syömistä tai ruoanlaittoa, Mäkisalo sanoo.

Kädet on hyvä pestä ennen kauppaan tulemista ja myös sieltä kotiin palatessa. Tärkeintä on, että ostoksille ei tulla sairaana tai flunssaisena.

Orkla mukana Jokaiselle lapselle lounas -kampanjassa

dy7mpm2mwktuikhetxjl

Koulujen siirtyminen etäopetukseen merkitsee monelle lapselle sitä, että he menettävät mahdollisuuden lämpimään ruokaan päivän aikana. Osalle lapsista tuo ruoka voi olla päivän ainoa lämmin ateria. Orkla tukee 23.3. käynnistyvää Jokaiselle lapselle lounas -ruokakassikampanjaa 50 000 eurolla ja haastaa muutkin yritykset mukaan auttamaan.

Päivittäisen koulussa tai päiväkodissa tarjottavan ruoan puuttuminen aiheuttaa erityisiä vaikeuksia haastavassa asemassa oleville lapsille, nuorille ja perheille. Koronaviruksen aiheuttama tilanne voi olla erityisen vaikea siksi, että ruokakulut nousevat kaikkien perheenjäsenten ruokaillessa kotona tai siksi, että perheen aikuisilla ei välttämättä ole resursseja arjen pyörittämiseen.

Jokaiselle lapselle lounas -kampanjalla halutaan turvata mahdollisimman monelle lapselle lämmin ateria toimittamalla vähävaraisille perheille ruokakasseja poikkeustilan ajan, 13.4.2020 saakka. Orkla liittyi mukaan kampanjaan viime viikolla rahoittamalla ruokakassit 550 lapsiperheelle.

”Poikkeukselliset olot vaativat poikkeuksellisia toimia. Olemme suunnattoman kiitollisia siitä, että Orkla mahdollistaa kauttamme näin suuren määrän ravitsevia Venner-ruokakasseja apua tarvitseville perheille. Orklan päätös tulla mukaan Lapselle lounas -kampanjaan merkitsee sitä, että voimme auttaa 550 perhettä syömään hyvin viikon ajan”, kertoo Vennerin perustaja Tuulia Järvinen.

Yhden ruokakassin arvo on 90 euroa, ja se sisältää kaikki tarvittavat ainekset viikon ravitseviin pääaterioihin 4–6-henkiselle perheelle, ruokaohjeet sekä Sana-solin D-vitamiinivalmisteen. Lisäksi kassiin sisältyy sähköinen kokkikurssi.

”Isona päivittäistavarakaupan toimijana Orklalla on mahdollisuus auttaa, emmekä epäröineet kampanjaan liittymistä hetkeäkään. Haastamme mukaan kaikki muutkin yritykset, järjestöt, säätiöt ja kansalaiset, jotka pystyvät auttamaan ja yhdistämään voimavaransa haastavassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi”, sanoo Orklan viestintäjohtaja Nina Olin.

Kampanjan käynnistivät ja rahoittavat Orklan lisäksi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Tradeka. Ruokakassien jakelun toteuttaa yhteiskunnallinen yritys Venner, jolla on yhteistyökumppanuus Kauppahalli24:n ja K-ryhmän kanssa.

Paikallistason yhteyksistä lapsiperheisiin vastaavat Hope ry, Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisöt ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kampanjassa Kauppahalli24:llä on valmius toimittaa kasseja isoimpiin kaupunkeihin Suomessa joko suoraan kotiovelle tai muuten yhteistyökumppaneiden kanssa sovittavalla tavalla.

Näin osallistut

Jokaiselle lapselle lounas -kampanjaa voi tukea ottamalla suoraan yhteyttä Venneriin, venner.fi.

Osoita että olet mukana, jaa tietoa kampanjasta ja haasta myös muita mukaan käyttämällä aihetunnisteita #lapsellelounas ja #henkisestilähellä.

Löfbergs valittu kahviyhteistyökumppaniksi UROS LIVE-areenalle

ezgif.com-webp-to-jpg

UROS LIVE avautuu Tampereelle loppuvuodesta 2021. Monitoimiareena, josta tulee yksi maailman moderneimmista, tarjoaa jopa 15 000 katsojapaikkaa. Areenalla tullaan järjestämään paljon erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja, kongresseja sekä maailmanluokan jääkiekkoa. UROS LIVE toimii kotiareenana kahdelle jääkiekon SM- tason liigajoukkueelle, Tapparalle ja Ilvekselle. Myös vuoden 2022 jääkiekon MM-kisat pelataan areenalla. Löfbergs on solminut kahvikumppanuussopimuksen UROS LIVEN kanssa ja areenalla tullaan tarjoilemaan niin kuumia kuin kylmiä Löfbergsin kahvituotteita.

UROS LIVE -areena sijaitsee keskellä kaupunkia hyvien kulkuyhteyksien varrella. Ruoka ja juoma ovat keskeisessä roolissa osana areenaelämystä, ja osa ravintoloista tulee olemaan avoinna joka päivä, vaikka areenalla ei olisi tapahtumia. Tällöin areena toimii kaupunkilaisten olohuoneena ja kohtaamispaikkana. Ravintolatoimintaa operoi Noho Partners.

-Olemme valinneet Löfbergsin yhteistyökumppaniksemme, sillä heiltä löytyy paljon kokemusta useilla areenoilla toimimisesta, upea valikoima kahvituotteita ja he ovat hyvin sitoutuneita vastuullisuuteen, joka kulkee käsi kädessä UROS LIVE:n arvojen kanssa, sanoo areenan toimitusjohtaja Marko Hurme.

-Vahvat kokemukset vaativat vahvaa kahvia. Yhteistyö UROS LIVE:n ja NoHo Partnersin kanssa on tärkeä osa Löfbergsin jatkuvaa jalkautumista ja kasvua Suomessa. Suomalaiset kuluttajat ja ravintolavieraat ovat ottaneet omakseen Löfbergsin tummapaahtoisen kahvin hyvän maun. Yhteistyömme avulla tahdomme vahvistaa positiivisten kokemusten ja hyvän kahvin yhteyttä toisiinsa – lämmintä tai kylmää, sanoo Suomen Löfbergsin horeca maajohtaja Leif Sjöblom.

Vahvaa kahvia ja vahvaa kasvua
Löfbergs on kasvattanut myyntiään Suomessa viimeisimpien vuosien aikana. Löfbergs on positioinut itsensä markkinoilla tummapaahtoisella kahvilla, joka on osoittautunut menestykseksi. Vaikka kahvisegmentti on ollut Suomessa hyvin vakaa, on tummapaahtoisen kahvin myynti noussut noin 30 prosentilla vuosittain.

-Panostukset areenasektoriin, kuten yhteistyömme UROS LIVE- areenan kanssa, on tärkeä osa Löfbergs:n strategiaa koskien yhtiön tunnettuuden kasvattamista Suomessa, yhdessä maailman kahvinjanoisimmista maista, kiteyttää Sjöblom.

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä kasvoi vuonna 2019

supermarket-949913_1280

Ruokaviraston keräämien tietojen mukaan Suomessa vedettiin elintarvikkeita pois markkinoilta 200 kertaa vuonna 2019. Määrä on 19 prosenttia edellisvuotta suurempi. Yleisin syy takaisinvetoon oli allergeenivirheet.

Takaisinvetojen määrä on kasvussa neljättä vuotta peräkkäin. Yhtä yksittäistä syytä kasvuun ei ole. Näyttää siltä, että kuluttajat ilmoittavat havaitsemistaan virheistä elintarvikkeissa entistä useammin. Myös yritysten omavalvonta on kehittynyt ja viranomaisvalvontaa kohdistetaan tarkemmin arvioidun riskin perusteella.

Allergisille vaaraa väärien pakkausmerkintöjen vuoksi

Elintarvikepakkauksiin kiinnitetyt väärät etiketit, toiseen tuotteeseen tarkoitettu pakkaus tai tarkoittamatta mukaan tullut allergeeniainesosa tai -jäämä aiheuttivat 54 takaisinvetoa viime vuonna. Nämä elintarvikkeet olivat laadullisesti moitteettomia, mutta aiheuttivat ruoka-aineallergisille terveysvaaraa. Tällaiset tuotteet voi antaa hyväntekeväisyyteen tai palauttaa myyntiin, jos pakkausmerkinnät korjataan ja kuluttajaturvallisuudesta huolehditaan.

Mikrobit elintarvikkeissa aiheuttivat 40 takaisinvetoa

Toiseksi yleisin syy takaisinvetoihin oli elintarvikkeista löytyneet bakteerit ja muut mikrobiologiset ongelmat. Esimerkiksi salmonellaa löytyi 15 elintarvikkeesta, joista useimmat olivat Euroopasta tuotua lihaa. Nestemäisistä elintarvikkeista löydettiin pakkausta pullistavaa käymistä, joka katsotaan mikrobiologiseksi virheeksi.

Tarkempia tietoja vuoden 2019 elintarvikkeiden takaisinvedoista löytyy Ruokaviraston internetsivuilta.

Ruoan kotimaisuusaste kasvanut julkiskeittiöissä, lähiruoan osuus pysynyt samana

finland-4178916_1280

Kyselyn perusteella omasta maakunnasta ostetaan keskimäärin 16 prosenttia julkiskeittiöiden elintarvikkeista, mikä on suunnilleen sama osuus kuin vuonna 2013 (15 %). Toisaalta kotimaisuusasteessa on koko maan tasolla havaittavissa selvästi suurempaa muutosta.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti uusi vuoden 2019 syksyllä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella aikaisemmin vuonna 2013 toteutetun valtakunnallisen kyselyn suomalaisille julkisen sektorin hankintarenkaille ja -yksiköille. Kyselyllä selvitettiin muun muassa elintarvikehankintojen alueellista jakautumista, julkisen sektorin näkemyksiä lähiruuasta ja koettuja esteitä sen hankinnalle. Lisäksi selvitettiin, onko lähiruuan käytössä tapahtunut muutoksia vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna.

Kyselyn tulosten perusteella lähiruoan käytön osuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta vuosien 2013 ja 2019 välillä. Kotimaisuusaste puolestaan on noussut noin 78 prosentista vuonna 2013 noin 83 prosenttiin vuonna 2019.

  • Olen ilahtunut kotimaisuusasteen noususta julkisissa ruokapalveluissa, mutta lähiruuan käytön osalta julkiskeittiöt näyttävät junnaavan paikoillaan. Tarvitaan vielä pitkäjänteistä työtä lähiruoan käytön edistämiseksi. Raportti nostaa esiin kehittämiskohteita, joista tuottajien ja lähiruokayrittäjien on nyt otettava tosissaan koppia kuten tuotevalikoimien laajentaminen, volyymien kasvattaminen ja toimitusvarmuus, kommentoi erityisasiantuntija Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lähiruokaa hankitaan melko vaihtelevasti eri maakunnissa

Omasta maakunnasta hankittujen elintarvikkeiden osuus vaihtelee tuoreen kyselyn perusteella maakunnittain yhdestä prosentista 47 prosenttiin. Vuonna 2013 toteutetun kyselyn tuloksiin verrattuna alueelliset erot lähiruokahankinnoissa ovat kasvaneet, sillä lähiruuan osuudet vaihtelevat maakunnittain nyt selkeästi enemmän kuin aikaisemmin. Omasta maakunnasta yleisimmin hankituissa tuotteissa korostuvat melko samat tuotteet kuin aikaisemmin, eli leipä ja muut leipomotuotteet, kasvikset ja marjat, mutta myös liha- ja maitotuotteet. Kotimaisuusaste vaihtelee maakunnittain noin 70 prosentista 95 prosenttiin.

Kaikissa maakunnissa ollaan pääosin sitä mieltä, että lähiruoan käyttöä tulisi julkiskeittiöissä lisätä. Monissa maakunnissa sen myös uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Suurimmiksi esteiksi lähiruoan käytölle kuitenkin mainittiin muun muassa vähäinen tai epätasainen tarjonta sekä tuotteiden soveltumattomuus julkiskeittiön tarpeisiin esimerkiksi liian alhaisen esikäsittelyasteen takia.

Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa onnistuneet parhaiten lähiruoan lisäämisessä

Korkeimmat oman maakunnan osuudet elintarvikehankinnoissa löytyvät Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta, joissa myös kotimaisuusaste on korkeimpien joukossa, yli 90 prosenttia. Satakunnassa noin 47 prosenttia elintarvikkeista hankitaan omasta maakunnasta. Tämä tarkoittaa selvää kasvua vuoden 2013 kyselyn mukaiseen tilanteeseen, jolloin oman maakunnan osuus oli noin 28 prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla on päästy selvään kasvuun oman maakunnan elintarvikkeiden käytössä, sillä lähiruoan osuus on noussut noin 23 prosentista 40 prosenttiin vuosien 2013 ja 2019 välillä.

Julkiskeittiöiden elintarvikehankintojen kohdistamisella on vaikutuksensa muun muassa alueiden talouteen ja työllisyyteen. Sekä Satakunnassa että Etelä-Pohjanmaalla julkiskeittiöiden lähiruuan käytön kasvun arvioidaan tarkoittaneen miljoonien eurojen ja kymmenien henkilötyövuosien suuruisen myönteisen vaikutuksen alueen talouteen ja työllisyyteen.

Julkaisu:

Viitaharju Leena, Kujala Susanna, Hakala Outi ja Trogen Ada.  (2020). Lähiruoka puheissa ja teoissa – Julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 201

K-RYHMÄ: Kiinnostus kalaa kohtaan kasvoi odotetusti – sushi kiilannut suosiossa jo kalapuikkojen ohi

 

sea-white-restaurant-isolated-asian-dish-819404-pxhere.com

K-ryhmä tutki viime syksynä sitä, mitä raaka-aineita ja tuotteita suomalaiset uskoivat käyttävänsä enemmän vuonna 2019. Nämä arviot ovat K-ryhmän myyntidatan perusteella suurelta osin toteutuneet.

”Kuluttajat ovat aiemmin arvioimansa mukaan suosineet entistä enemmän esimerkiksi valmiiksi perattua ja fileoitua kalaa. Vuoden 2019 suurimpia hittituotteita on kalan osalta kuitenkin sushi, jonka myynninkehitys on ollut huikea, 203 prosenttia. Sushia ostetaan jo enemmän kuin toista lapsiperheiden suosikkia, kalapuikkoa”, kertoo K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja Harri Hovi.

Kuten suomalaiset viime syksynä arvelivat, vuoden 2019 aikana ostoskoreihin on valittu entistä enemmän myös marjoja, yrttejä, metsäsieniä, lähileipomon leipiä, pientuottajien tuotteita sekä pienpanimo-oluita.

Sen sijaan perunan suosio ei ole ollut niin suurta, vaikka se viime vuoden tutkimuksessa nousi suosituimpien tuotteiden joukkoon. Perunan myynti on kehittynyt samaan tapaan kuin edellisvuosina.

”Perunan sijaan juuresten suosio on kasvussa, erityisesti erikoisemmat ja värikkäät juurekset ovat kiinnostaneet aiempaa enemmän. Ne ovatkin ensi vuoden trendiennusteiden joukossa kasvavana tuoteryhmänä”, jatkaa Hovi.

Kaikkiaan vuoden 2019 hittituotteita ovat sushin ohella olleet muun muassa jalostetut ja valmiiksi pilkotut hedelmät, smoothiet, maailman ateriakokonaisuudet sekä juurekset.

Vuoden 2019 nousijoita:

+230 %          Jalostetut ja pilkotut hedelmät
+203 %          Sushi
+ 81 %           Juomasekoitukset ja miedot viininomaiset juomat
+32 %            Tuoreet marjat
+16 %            Leikkokukat
+16 %            Smoothiet
+15 %            Maailman ateriakokonaisuudet
+11 %            Virvoitusjuomat (erikoisjuomat, sis. esim. hyvinvointijuomat ja kombucha +26 %)
+10 %            Yrtit
+10 %            Juurekset
+10 %            Ruokapakasteet (pizza 12 %, marjat 26 %)
+8 %              Valmisruoka
+8 %              Snacksit
+5 %              Leipä

Lähteet: K-ryhmän myyntidata 08/2018–10/2019 sekä K-ryhmän asiantuntijoiden näkemykset ensi vuonna kasvavista trendeistä.

Alko keskeyttää Etiketti-lehden pruuvit eli viinikurssit toistaiseksi

10698599_775474622499184_7392131422287245370_n

Alko järjestää vuosittain yli 200 Etiketti-lehden pruuvia ympäri Suomen. Alko haluaa vielä käydä läpi pruuvien toimintatavat yhdessä alkoholilain valvonnasta vastaavan Valviran kanssa. Pruuvit perutaan toistaiseksi lokakuun loppuun asti.

Alko järjestää kuluttajille vuosittain yli 200 Etiketti-lehden viinikurssia eli Etiketti-pruuvia ympäri Suomen. Pruuveissa tuotteisiin tutustutaan Alkon ammattitaitoisen kouluttajan johdolla. Pruuvaaminen on taito, jota voi harjoitella ja näihin tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat perehtyä oluiden ja viinien maailmaan. Osallistujia Alkon pruuveissa on vuosittain noin 4 400.

Viime viikolla mediassa nousi esille epäselvyyksiä erään yrityksen järjestämistä viinimaisteluista. Alko ei liity tapaukseen, mutta sen pohjalta Alko halusi kuitenkin vielä käydä läpi valvovan viranomaisen Valviran kanssa, että Alkon Etiketti-pruuvien toimintatapa on linjassa uuden alkoholilain kanssa.

Keskusteluissa todettiin, että Valviran tulkinta tuotteiden luovuttamisesta pruuvipaikalle vaatii vielä lisäkeskustelua. Alko haluaa varmistaa, että pruuvien toimintatavoissa ei ole mitään epäselvää. Tästä syystä Alko keskeyttää Etiketti-pruuvien järjestämisen 24.9. lähtien toistaiseksi lokakuun loppuun asti.

”Me Alkona toimimme vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Varotoimenpiteenä keskeytämme Etiketti-pruuvit toistaiseksi, kunnes toimintatavat uuden alkoholilain puitteissa on käyty vielä läpi ja että niissä ei ole mitään epäselvää”, kertoo toimitusjohtaja Leena Laitinen.

”Tilaisuudet ovat olleet todella suosittuja ja pahoittelen pruuvien perumista näin pikaisella aikataululla. Olemme yhteydessä tilaisuuksiin ilmoittautuneisiin. Maksamme asiakkaille kurssimaksut takaisin”, sanoo Leena Laitinen.

Etiketti-lehden pruuveja on järjestetty noin 20 vuoden ajan asiakkaiden toiveista. Pruuvien toimintamallin lainmukaisuus on todettu Valviran edeltäjän STTV:n (Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus) kanssa. Tarkennustarve toimintatapoihin liittyy alkoholilakiin, joka astui voimaan vuoden 2018 alussa.

Alko viestii pruuvien jatkosta lokakuun lopussa.

Herrankukkarolle palkinto ruokamatkailutuotteesta

hk

Palkittu ruokamatkailutuote löytyy saaristosta.

Naantalin Rymättylässä kokous- ja virkistyspalveluja ryhmille tarjoava Herrankukkaron kalatorpparitila palkittiin merkittävänä ruokamatkailutekona Hungry for Finland ruokamatkailukilpailussa. Palkittu tuote, Villiä ja läheltä – Ruokamatka tarinoiden saaristoon, vie osallistujat ikimuistoiselle makujen matkalle saariston sydämeen.

Yritys on aiemmin tänä vuonna palkittu luonto matkailussa -kilpailussa sekä lukuisilla kansallisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla historiansa aikana, mm. Suomen parhaana matkailuyrityksenä.

– Olemme vuosia tarjonneet vieraillemme luonnossa ja luonnollisesti kasvanutta ruokaa. Meren, metsän ja pellon herkkuja. Kertomukset ympäröivistä alueista tuovat kokemukselle uuden ulottuvuuden ja johdattelevat vieraat menneisyyteen, tarinoiden saaristoon. Toimimme vanhalla kalastajatilalla, Suomen kuuluisimman kalastuspitäjän kainalossa, joten palkinto oli meille erityisen mieluisa ja hieno arvostus pitkäaikaisesta työstämme ruokamatkailun parissa, kiittää Suomen matkailuhenkilönäkin palkittu Pentti-Oskari Kangas.

Palkittua Villiä ja läheltä – ruokamatka tarinoiden saaristoon –tuotetta raati kuvasi seuraavasti:

Naantalin Rymättylässä sijaitseva vanha kalastajatorpparitila, Herrankukkaro, tarjoaa ruokamatkan tarinoiden saaristoon. Tuotteeseen kuuluvat villikalan käsittely ja sen opettelu. Valmistus toteutetaan meren äärellä kauniissa saaristolaismaisemassa nuotiotulen loimutessa. Herrankukkaron liiketoiminta perustuu luonnon kunnioitukseen ja toimintaa kehitetään ja laajennetaan ympäröivän luonnon ehdoin. Yrityksen ruokatarjonta nojautuu paikallisiin lähiruokatuotteisiin saariston kalojen ollessa pääosassa. Yrityksen toiminnassa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon kestävyys ja vastuullisuus.

Palkitun tuotteen kuvaus:

Tuote Villiä ja läheltä – Ruokamatka tarinoiden saaristoon esittelee Herrankukkaron, lähialueen ja yleisesti Suomen saariston ruoka- ja luontokulttuurin erinomaisuuksia. Tukeutuen perinteisiin, lähialueen raaka-aineisiin sekä villiruokaan. Meren ja metsän antimiin, luonnollisesti kasvaneisiin ruokiin, jotka valmistetaan perinteiseen saaristolaiseen tapaan. Puhtaus, korkea laatu, aitous ja alkuperäismaut kohdallaan.

Ohjelma toteutetaan luonnossa. Villikalan käsittely sekä valmistus toteutetaan meren äärellä kauniissa saaristolaismaisemissa elävän tulen loimutessa. Nostalgiaa ja aitoa saaristokulttuuria henkivä tutustumisretki taitetaan kävellen lähialueella.

Tuotteen erinomaisuus on sen ympärivuotisuudessa. Niin ruokien kuin tutustumiskohteidenkin punaisena lankana toimivataidot, todelliset tarinat, joita kuorrutetaan vahvasti huumorilla.

Palkinnon jakoivat maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Executive Vice President Paavo Virkkunen, Business Finland Oy / Visit Finland. Kilpailuun osallistui 42 monipuolista ja tasokasta ehdokasta.

Ruokamatkailukilpailusta sekä ruokamatkailun hankkeesta:

www.hungryforfinland.fi