Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

flag-2311833_640

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi

– Lihan kokonaiskulutus, joka sisältää myös riistan ja syötävät elimet, kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu lähinnä siipikarjanlihasta, jonka kulutus nousi lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Naudan-, sian- ja lampaanlihaa syötiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.

Kananmunien kulutus jatkoi edelleen kasvuaan. Kananmunia syötiin viime vuonna lähes 12 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Maidon kulutuksen lasku jatkui

Maidon kulutus pieneni kaikkiaan neljä prosenttia johtuen suurimmaksi osaksi rasvattoman maidon kulutuksen lähes 10 prosentin laskusta. Kevytmaidon ja täysmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna noin 118 litraa henkeä kohti. Piimän kulutus laski hieman vähemmän kuin edellisvuonna ja viilin kulutus oli suunnilleen edellisvuoden luokkaa. Jogurttia kului sen sijaan viitisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutuksessa oli nousua vajaa viisi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä 166 kiloa eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Hedelmät ja vihannekset

Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilaston taustaa

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Maitolähettiläs 2017 on Katri Rantanen

2017_katri_rantanen_sisa

Kuvaaja: Leena Markkanen

– Haluan luoda positiivisia mielikuvia maidosta, ilmoittaa Maito ja Terveys ry:n tuore Maitolähettiläs  Katri Rantanen.

– Maidolla on lukuisia hyviä terveysvaikutuksia, jotka ovat jääneet netissä vellovan päinvastaisen keskustelun varjoon. Maitolähettiläänä pääsen vaikuttamaan eri kanavissa ja tukemaan asiallisen ravitsemustiedon näkyvyyttä. Mielestäni tasapainoinen ruokavalio ja aktiivisen elämäntavan edistäminen ovat erityisen tärkeitä terveysvaikuttamisessa.

Maitolähettiläs astui tehtäväänsä tänään Maailman maitopäivänä Maitoaamutilaisuudessa. Maitolähettiläs Katri on ravitsemuksen asiantuntija. Hän on valmistunut elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Sitä ennen syntyperäinen vantaalainen suuntasi peruskoulun jälkeen maaseudulle ja suoritti rinnakkain ylioppilastutkinnon ja maatalousalan perustutkinnon Virolahdella.

– Navetta ja lehmät ovat tuttuja opinnoista. Maitotalous kuului opintoihini, joten olen työskennellytkin navetoissa, vauhdikas Maitolähettiläs kertoo.

Rasvatonta piimää ruokajuomaksi

Maitovalmisteet kuuluvat Katrin jokaiseen päivään.

– Juon rasvatonta piimää lämpimillä aterioilla. Lisäksi syön päivittäin jogurttia tai rahkaa. Kahviin lorautan mieluiten kermaa tai punaista maitoa.

Liikkuminen on elämäntapa

Maitolähettiläs on paitsi maidon myös terveiden elämäntapojen lähettiläs. Katri pitää liikunnallisuutta enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Hän on aktiivinen ulkoilija.

– Pyöräilen tai kävelen työmatkat aina kuin on mahdollista. Pidän myös patikoinnista esimerkiksi Nuuksiossa tai Sipoonkorvessa. Lisäksi myös lenkkeilen kesäisin ja hiihdän talvisin.

Aluksi vierailuja Ruokakouluissa

Kesäkuun ensimmäisillä viikoilla Maitolähettiläs vierailee usealla 4H-yhdistyksen järjestämällä Ruokakoulu-kesäleirillä Etelä-Suomessa. Hän kertoo siellä lapsille maidosta, maitovalmisteista ja ravitsemuksesta sekä pitää hauskan liikuntatuokion. Ruokakoulu on 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu päiväleiri. Ruokailoa tarjoillaan tänä vuonna 38 leirillä kesäloman aikana. Kesään mahtuu myös Farmari-maatalousnäyttely ja muita kesän tapahtumia.

Syksyllä Maitolähettiläs käy puhumassa mm. koululaisille ja osallistuu yhdistyksen viestintään. Lähettiläällä on omat Facebook-sivut. Maitolähettilään työ on osa-aikainen. Seuraa Maitolähettilästä Facebookissa

Nyhtökaura nousi Vuoden Suomalainen Elintarvike -kisan voittoon

nyhtokaura_nude_pakkaus-id-40197-500x9999,e=tif

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voiton nappasi Gold&Green Nyhtökaura™ 250 g nude. Voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä, jossa oli mukana seitsemän asiantuntijaraadin valitsemaa tuotetta.

Ennennäkemättömän ilmiön Suomessa luonut Nyhtökaura valmistetaan kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä. Se sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia, josta löytyvät kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, ja lisäksi hyvää tekevää kauran ravintokuitua. Nyhtökauraa valmistaa Gold&Green Foods Ltd. Nuden lisäksi Nyhtökauraa saa kahtena muuna makuvaihtoehtona, ja myynnissä on myös kausimakuja.

–  Vuoden Suomalainen Elintarvike -palkinto on ikoninen, ja on erittäin suurta, että Nyhtökaura sai sen tänä vuonna, iloitsee teknologiajohtaja Reetta Kivelä Gold&Green Foodsilta.

– Se, että suomalaiset ovat ottaneet Nyhtökauran heti niin hyvin vastaan, on auttanut meitä juoksemaan kovempaa. Tuotekehityksen ohella töitä on tehty tuotantomäärien kasvattamiseksi ja nyt Nyhtökauraa on vihdoin saatavilla laajasti koko Suomesta. Seuraavaksi aiomme laajentaa toimintaa Ruotsiin, Kivelä jatkaa.

Kilpailun raati nimesi Gold&Green Nyhtökaura™ nuden finalistien superinnovaatioksi ja kuvaili tuotetta seuraavasti:

”Ohittamaton suomalainen ruokainnovaatio kuluttajalle maistuvassa muodossa. Taustalla teknologinen innovaatio ja pitkälle katsova visio uusista ja helppokäyttöisistä proteiinilähteistä. Nyhtökaura loi uuden tuoteryhmän ja madalsi myös kynnystä kokeilla uudenlaisia raaka-aineita ruuanlaitossa. Erityistä on myös, että tuote on suunniteltu alusta pitäen kansainvälisille markkinoille.”

Raadin puheenjohtajana toimi K-Citymarket-ketjun johtaja Johanna Kontio.

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailuun osallistui yhteensä 50 Suomessa kehitettyä ja valmistettua uutuustuotetta. Voittajatuotteen lisäksi finaalissa olivat Apetit Tuorekset Sienestäjän pannuvihannes, HK Maakarit® Nürnbergin Günther grillimakkara, Hyvä Apaja uunivalmis, ruodoton kirjolohifilee paistopussissa (pippuri), Jyväjemmari-ruissiemenkuivaleipä, Kelkka-drinkkisekoitus ja Uunipaahdettu RuisLastu sour cream & onion.

Kilpailun voittaja julkistettiin tänään Elintarvikepäivän yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Yleisö sai äänestää suosikkiaan finalisteista 13.–27. huhtikuuta. Kilpailussa annettiin reilut 5 200 ääntä.

Elintarviketeollisuusliiton järjestämä Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu palkitsee vuosittain suomalaisen elintarviketeollisuuden valovoimaisimpia uutuustuotteita ja kannustaa yrityksiä tuotekehitykseen. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa kehitetyt ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet, jotka ovat tulleet myyntiin edellisen vuoden aikana.

Tietoa Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailusta: www.etl.fi/vuoden-suomalainen-elintarvike

Kilpailu Facebookissa: www.facebook.com/maistasuomi

Vuoden Suomalainen Elintarvike Twitterissä: #vuodenelintarvike, www.twitter.com/etl_fi

A-lehdet lanseeraa kasvisruokaan keskittyvän erikoislehti Rakkaudella Vegen

rakkaudella-vege

”Kasvissyönti lisääntyy Suomessa huimaa vauhtia. Tämä kasvava megatrendi näkyy myös meillä A-lehdissä lukijapalautteissamme. Meiltä toivotaan jatkuvasti uusia ohjeita ja luotettavaa ravitsemustietoa. Ihmiset haluavat lisätä kasvisruoan osuutta ruokavaliossaan, mutta kokevat monipuolisen vegekokkailun vaikeana,” Rakkaudella Vege -lehden päätoimittaja Johanna Falck kertoo.

Kotivinkki- ja Maku-lehden tekijöiden yhteinen erikoislehti vastaa kuluttajien huutavaan tiedon ja inspiraation tarpeeseen. Lehti sisältää kattavan setin parhaita kasvisruokareseptejä, myös vegaanisia ohjeita, ravitsemustietoa, tuotevertailuja, asiantuntijoiden haastatteluja ja paljon muuta innostavaa. Vege palvelee sekä vannoutuneita vegetaristeja että kokeilunhaluisia sekasyöjiä.

“Olemme A-lehdissä menestyksekkäästi tuoneet markkinoille useita uusia aikakauslehtiä viime vuosina. Tarkkaan ja laadukkaasti kohderyhmään tehdyt lehdet löytävät aina lukijansa. Rakkaudella Vege on jälleen yksi esimerkki toimitustemme ammattitaidosta ja huikeasta kyvystä tunnistaa ajankohtaisten trendien lomasta juuri oikeat ja lukijoita puhuttelevat sävyt,” A-lehtien liiketoimintajohtaja Kaisa Ala-Laurila toteaa.

Ensimmäinen Vege-lehti tulee tilaus- ja irtonumeromyyntiin kasvisten parhaaseen sesonkiaikaan elokuussa. Lehti tulee ilmestymään kaksi kertaa vuodessa, elokuussa ja maaliskuussa.

Asiantuntijoiden vinkit: Näistä syistä vaihto laadukkaampaan kahviin kannattaa

1-1267462282CoNq

Kahvin vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin on monenlaisia tutkimuksia sekä mielipiteitä. Helsinki Coffee Festival keräsi yhteen asiantuntijoiden vinkit siitä, miksi kahvin laatuun pitäisi kiinnittää huomiota. Laadukas kahvi on makumaailmaltaan rikkaampaa sekä luonnonmukaisesti viljeltyä eli terveellisempää ja ympäristölle kestävämpää.

Kahvissa on paljon hyviä antioksidantteja, ja sillä uskotaan olevan useita terveysvaikutuksia. Kohtuullinen kahvinjuonti pienentää diabetesriskiä ja maksasairauksia sekä ehkäisee riskiä sairastua esimerkiksi Parkinsonin tautiin*. Maltillinen kofeiinin käyttö myös piristää, pitää valppaana ja parantaa suorituskykyä.

Kahvia kannattaakin juoda kohtuudella, sillä se voi aiheuttaa ikäviä vaivoja tai kofeiiniyliherkkyyttä. Mitä laadukkaampaa kahvi on, sitä vähemmän siitä pitäisi aiheutua epämiellyttäviä oireita tai nousta esiin kitkeriä makuja.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kahvin terveysvaikutukset toteutuvat parhaiten, jos kahvia juo 3-5 kuppia päivässä. Helsinki Coffee Festivalin kyselyyn osallistuneista lähes puolet (49 prosenttia) juo kahvia 3-4 kuppia päivässä. Toiseksi eniten juodaan 1-2 kuppia päivässä (35 prosenttia) ja 14 prosenttia vastaajista juo 5 mukillista tai enemmän.

Kahviasiantuntijat eri pienpaahtimoista perustelevat, miksi vaihto laadukkaampaan kahviin kannattaa:

  1. Laadukkaasta kahvista ei nouse esiin epämiellyttäviä makuja. ”Kun kahvimarjat poimitaan käsin, joukkoon ei sekoitu raakoja tai ylikypsentyneitä marjoja, kuten koneellisesti poimittaessa. Raa’at tekevät kahvista kitkerää, ylikypsät tai pilaantuneet marjat taas tuovat kahviin epäpuhtauksia. Molemmista syntyy epämiellyttäviä makuelämyksiä”, kuvailee Lari Salomaa Johan & Nyströmistä.
  2. Laatukahvi viljellään luonnonmukaisesti. ”Luomu- tai luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kahville ja terveydelle haitallisia torjunta-aineita tai kemikaaleja. Luonnonmukaisesti viljeltynä kahvimarjoja kasvatetaan banaanipuiden suojassa ja maata rikastutetaan luontaisilla keinoilla”, kertoo Reija Paakkinen Mokkamestareista.
  3. Tuore ja laadukas kahvi on hyvää. Kahvi on parasta nauttia tuoreeltaan pavuista jauhettuna. Aromit katoavat valmiiksi jauhetuista puruista nopeammin. Kahvia ei valmistamisen jälkeen myöskään kannattea seisottaa esimerkiksi kahvinkeittimen levyllä, sillä se kuumentuu liikaa ja maku palaa. Kauan seissyttä kahvia ei voi juoda ilman irvistelyä.
  4. Laadukasta kahvia ei tule valmistaneeksi määräänsä enempää. Korkealaatuisesta kahvista joutuu usein maksamaan enemmän, koska sen tuotantokustannukset ovat suuret. Hinta ohjaa valmistamaan kahvia vain sen määrän, mitä sillä hetkellä juo, eikä juomaa tule heitettyä hukkaan.
  5. Laadukas kahvi on huolellisesti käsiteltyä ja usein suoraan viljelijältä ostettua. Laatukahvin viljelyyn ja prosessointiin menee paljon enemmän aikaa ja siksi se maksaa myös enemmän. ”Kahvi prosessoidaan usein tiloilla kuivaukseen asti, jolloin voidaan varmistaa ja todentaa hyvät laatukriteerit. Suoraan viljelijältä hankitussa raakakahvissa raaka-aineen laatu on parempi ja viljelijä saa normaalia markkinahintaa selvästi reilumman korvauksen”, kertoo Teijo Villa Pirkanmaan paahtimosta.
  6. Laatukahvista erottaa enemmän makuja ja tuoksuja. ”Luonnonmukaisesti viljellystä kahvista erottuu paljon eri makuja: hedelmäisyyttä, suklaisuutta, pähkinäisyyttä, toffeemaisuutta ja marjoja. Ne tekevät nautinnosta ainutlaatuisen. Kahvi kannattaa nauttia sellaisenaan – tai jos olet maidon ystävä – ainakin kokeilla mustana, jolloin eri maut erottuvat”, kuvailee Svante Hampf Kaffa Roasterystä.

*Lähde Terveyskirjasto.fi

Helsinki Coffee Festivalin tekemä kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2016 tapahtuman nettisivuilla (1046 vastaajaa) sekä tapahtumassa (469 vastaajaa).

Liput
Helsinki Coffee Festivalin liput ovat myynnissä Tiketissä: www.tiketti.fi/helsinkicoffeefestival Lipun hinta ennakkoon on 12 euroa/sessio (sis. Tiketin kulut).

Helsinki Coffee Festival 21.–23.4.2017 Kaapelitehtaalla
Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään kolmatta kertaa Ruoholahden Kaapelitehtaalla. Laadukas tapahtuma tuo saman katon alle mielenkiintoisimmat kahvit, paahtimot, laitevalmistajat ja ammattilaiset. Festivaaleilla pääsee maistelemaan eri kahveja ympäri maailman ja oppimaan kaiken kahvista. Tapahtumassa mitellään myös SCAE Suomi ry:n järjestämät Brewers Cup- ja Vuoden Barista -kilpailut. www.helsinkicoffeefestival.com

Facebook: www.facebook.com/helsinkicoffeefestival
Twitter: https://www.twitter.com/HelCoffeeFest
Instagram: www.instagram.com/helsinkicoffeefestival/
Vimeo: www.vimeo.com/helsinkicoffeefestival

Arla Luonto+ tuo markkinoille luonnollisesti terveelliset makuviilit – Helpottavat yhteisiä ruokailuhetkiä

949c562bd50ff562_400x400ar

Kuluttajien rakastama Arla Luonto+-sarja laajenee edelleen. Nyt vuorossa ovat makuviilit, joiden kevyeen makeutukseen on käytetty vain hedelmien ja marjojen omaa sokeria. Sekä aikuisille että lapsille maistuvat Arla Luonto+ -sarjan tuotteet kannustavat koko perhettä syömään yhdessä. 

Ruokailuhetki on usein päivän kohokohta, jota odottavat innolla sekä lapset että aikuiset. Arla Luonto+ -makuviilit helpottavat yhdessä syömistä niin aamiaisella, välipalalla kuin iltapalalla, sillä ne ovat luonnollisesti terveellisiä ja herkullisia. Arla Luonto+ -makuviileissä ei ole lainkaan tavallista, valkoista sokeria, vaan ne on makeutettu miedosti hedelmien ja marjojen omalla sokerilla.

Arla Luonto+ -makuviilit sisältävät acidophilus- ja bifidus maitohappobakteereja sekä D-vitamiinia. Tuotteet ovat myös lisäaineettomia ja laktoosittomia, joten viileistä voivat nauttia lähes kaikki erikoisruokavalioista huolimatta.

Herkullisen miedot maut mansikka, mustikka ja banaani ovat koko perheen mieleen. Purkkien kyljissä ilahduttavat jälleen myös muista Arla Luonto+ -tuotteista tutut, veikeät lintuhahmot.

”Kuten kaikki Arla Luonto+-sarjan tuotteet, myös uudet makuviilit on kehitetty yhdessä kuluttajien kanssa. Sen lisäksi, että viilit ovat mukavan nostalginen tuote, ne ovat helppo ja herkullinen valinta perheen yhteisiin ruokailuhetkiin”, Arla Luonto+ -sarjan Brand & Category manager Kati Janhunen sanoo.

Arla Luonto+:n vinkit mukaviin ruokailuhetkiin lasten kanssa:

1.     Varaa välipalaa

Säännölliset ateriat paitsi auttavat pitämään nälän loitolla, myös tuovat lapsen päivään ennakoitavuutta ja turvallisuudentunnetta.

2.     Hyödynnä aisteja

Ruoan suutuntuma on lapsille erityisen tärkeä. Kehota lasta syömään kaikilla aisteillaan. Onko ruoka pehmeää vai rouskuvaa? Kylmää vai kuumaa? Entä miltä se tuoksuu?

3.     Ota rennosti

Lapset aistivat helposti ruokapöydän jännittyneen tunnelman. Näytä heille esimerkkiä rauhoittumalla itse ruoan ääreen ilman älylaitteita ja suhtautumalla ruokaan rennosti. Ruokailu on iloinen juttu!

Suomalaisten rakastama hunajamarinadi täyttää 25 vuotta

kariniemen_kananpojan_fileesuikale_hunajamarinoitu_450g

Hunajamarinoidut broilerin suikaleet ovat olleet suomalaisten suosikkiruokaa jo 25 vuotta. 1990-luvun alun lamavuosina syntynyt suomalaisten rakastama herkku on Suomen suosituin broilerituote yhä edelleen, ja myyntiluvut näyttävät vain kasvavan. Kariniemen Kananpojan hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään joka päivä noin 14 000 pakettia.

Ensimmäiset hunajamarinoidut tuotteet tulivat kauppoihin helmikuussa 1992

Vasta 1980-luvun puolen välin jälkeen suomalaisilla oli mahdollisuus ostaa tuoretta broilerin lihaa. Siihen asti jouduimme tyytymään lähinnä kokonaisiin pakastettuihin broilereihin. Tuoretuotteet yleistyivät nopeasti, kun teollisuudessa ryhdyttiin investoimaan paloittelu- ja pakkauskoneisiin.

–          1990-luvun laman aikoihin ryhdyimme pohtimaan, miten saisimme suomalaiset syömään broilerin lihaa viikoittain tai jopa päivittäin. Maustamattomien tuotteiden lisäksi oli tarjolla vain yhtä ”punaista perusmarinadia”. Se ei mielestämme tarjonnut vielä tarpeeksi vaihtoehtoja suomalaisten ruokapöytään. Halusimme kehittää jotain aivan uutta, muistelee Kariniemen markkinointipäällikkö Vesa Saarenmaa.

Samaan aikaan kun olohuoneissamme alkoi pyöriä Kauniit ja Rohkeat, ruokakauppojemme hyllyille ilmestyi Kariniemen hunajamarinoidut broilerin fileesuikaleet.

–          Löysin tuotekehitysryhmän muistiinpanoista kirjauksen 19.12.1991: ”Hunajamarinadin maku on nyt kohdallaan, väriin tarvitaan vielä muutoksia.” Väri oli todella neon-keltainen ja se ikävällä tavalla sottasi leikkuulaudan. Yritimme saada muutettua väriä niin, ettei maku olisi kärsinyt. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten pitäydyimme herkullisessa maussa. Onhan tuosta väristä tullut näiden vuosien aikana jonkun verran palautetta, naurahtaa Saarenmaa.

Hunajamarinadin kehittivät tuoteryhmäpäällikkönä tuolloin toiminut Vesa Saarenmaa, tuotekehittäjä Mari Laihonen ja markkinointijohtaja Kari Lampinen. 15.1.1992 uutuus esiteltiin myynnille hotelli Ellivuoressa ja heti helmikuun alussa 1992 se tuli kauppoihin. Suursuosikki oli syntynyt.

Kariniemen hunajamarinoidut suikaleet mullistivat arkiruokailun

Kariniemen hunajamarinadin tuotekehityksen lähtökohtana oli löytää lapsiperheille sopiva herkku. Jauhelihan rinnalle haluttiin kehittää jotain uutta, helppoa ja nopeaa arkiruokaa.

–          Hunajan maku todettiin sopivan loistavasti broileriin. Oikeaa hunajatasoa säädimme pitkään. Silloin, ja yhä edelleen, sopivaksi marinadin hunajatasoksi osoittautui noin 5 %. Resepti on pysynyt kaikki nämä vuodet lähes ennallaan. Suolan määrää olemme vähentäneet kylläkin huomattavasti ja natriumglutamaatti on jätetty kokonaan pois, kertoo Saarenmaa.

Samaan aikaan lanseerattiin myös mandariini- ja vuotta myöhemmin valkosipulimarinadi, jotka olivat markkinoilla aina 2010-luvulle asti. Valkosipulimarinoidut suikaleet lanseerattiin tänä keväänä uudelleen.

Viisi miljoonaa pakettia vuodessa

Kariniemen Kananpojan Hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään nykyään viisi miljoonaa pakettia vuodessa. Broilerin kulutus on ollut kovassa kasvussa. Myös hunajamarinoitujen broileriherkkujen myynti näyttää yhä kasvavan.

–          Olihan se valtava suosio aluksi jopa hämmentävän suurta. Vähintään yhtä hämmentävää on se, että hunajamarinadi on edelleen Suomen suosituin maku. Kaikista broilerituotteista hunajamarinoitujen tuotteiden osuus on nykyään 35 %. Vuosikasvu vuonna 2016 oli huikeat 28 %. Kyllä voi sanoa, että alkuperäinenkin tavoite on hyvin saavutettu, koska broileria syödään nyt suomalaisissa perheissä viikoittain tai jopa päivittäin, toteaa Saarenmaa tyytyväisenä.

Kariniemen Kananpoika on aina suomalaista broilerin lihaa, joka tuotetaan sopimustiloilla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Kariniemen kotitiloilla linnut kasvavat terveinä hyvissä olosuhteissa.

–          Me Kariniemellä huomioimme myös ympäristöasiat ketjun joka vaiheessa, jatkaa Saarenmaa.

Vaikka suikaleet ovatkin suosituin hunajamarinoiduista tuotteista, niin vaihtoehtoja suosikkimaussa on tarjolla runsaasti. Tällä hetkellä myynnissä ovat:

Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi hunaja 770 g
Kariniemen Kananpojan Ohuen ohut fileepihvi hunaja 500 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 600 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 1 kg
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 300 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 450 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 650 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja pintamaustettu 300 g
Kariniemen Kananpojan paistisuikale hunaja 800 g
Kariniemen Kananpojan Hunajasiivet 700 g
Kariniemen Kananpojan Hunaja-nuggetit 200 g

Suikaleet lanseerattiin 1992 Kariniemen brändillä. Vuodet 1993 – 1995 suikaleet myytiin Kokki-nimellä, kunnes taas Kariniemen merkki palasi takaisin.

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan

nv9nvgg61wme5u1yfjl5

Kuva: Orkla

Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan suomalaisissa on muita Pohjoismaita enemmän niitä, jotka syövät kasvisruokaa joskus tai usein. Toisaalta suomalaiset eivät usko oman kasvisruoan syömisensä lisääntyvän tulevien parin vuoden aikana yhtä paljon kuin muissa maissa.

Suomalaisilla on tutkituista maista suhteellisesti korkein painoindeksi, mutta he myös kertovat liikkuvansa enemmän kuin muiden Pohjoismaiden vastaajat. Kaikkein tyytyväisimpiä omaan painoonsa, riippumatta siitä onko se matala, normaali vai korkea, ovat ruotsalaiset.

Teollisiin ruokavalmisteisiin suhtaudutaan kaikissa tutkituissa maissa melko kriittisesti. Skeptisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista eikä Suomi ole kaukana perässä. Syyksi kriittiseen asenteeseen kerrotaan lisäaineet ja sokeri, joita teollisissa elintarvikkeissa arvellaan olevan kotona valmistettua ruokaa enemmän. Valmisruokien käyttö on silti hyväksyttävää: kaikissa maissa kaksi kolmesta on sitä mieltä, että päivällistä ei tarvitse aina tehdä itse.

Ruotsalaiset ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen tuotannon edelläkävijämaa. He johtavat muita maita niin luomun ostamisessa, kestävän kehityksen mukaisten raaka-aineiden kuin paikallisen tuotannonkin suosimisessa. He ovat myös eniten muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan ja suhtautuvat viranomaisten ravitsemussuosituksiin muita maita kriittisemmin.

Suomalaisista puolet katsoo viranomaisten ravitsemussuositusten sopivan useimmille. Kaikkein eniten kaikissa maissa luotetaan kuitenkin omiin arvioihin ja kokemuksiin.

Kysymykseen, kuka yleensä päättää, mitä taloudessa syödään päivälliseksi, saatiin melko iso hajonta. Reilu kolmasosa miehistä vastaa, että päätös on miehen, kun tätä mieltä on vain 3 % naisista. Vastaavasti naisista 67 % kertoo arkiruoan valmistamisen olevan naisen vastuulla, kun miehistä vain 30 % on tätä mieltä.

Tutkimuksen toteutti Orklan toimeksiannosta Kantar TNS ja se toteutettiin verkkokyselynä kansallisesti edustavasta otannasta neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016 ja se tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain.

Viitattaessa Pohjoismaihin tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa.

WWF:n Lihaopas kannustaa syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa

wwfn_lihaopasc_saara_tunturi_wwf

Saara Tunturi / WWF.

Maailma ei kestä nykyistä lihankulutustamme. Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään ensimmäistä kertaa suomessa Lihaoppaan, jossa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia. Oppaan pääviesti on: ”vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa”.

Ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme. Siksi WWF on julkaissut Lihaoppaan. Opas löytyy osoitteesta wwf.fi/lihaopas.

”WWF:n Lihaopas opastaa suomalaisia syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Kannustamme suomalaisia korvaamaan osan lihasta ruokavaliossaan kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Vältä, harkitse, kohtuudella – näin lihat on arvioitu

WWF:n Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Jos syö lihaa, kannattaa punaisen valon saaneita välttää, keltaisella merkittyjä ostaa harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kuluttaa kohtuudella.

Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.

”’Vältä’-merkinnän saaneilla tuotteilla on suurimmat haitalliset vaikutukset ympäristöön muun muassa siksi, että niiden tuottamisessa käytetään rehuna soijaa, ja valitettavasti kaikki soija ei ole vastuullisesti tuotettu. Soijan vastuuton viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta erityisesti Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Suurten ympäristövaikutusten vuoksi ”vältä”-kategoriassa on useita tuontituotteita, kuten brasilialainen ja thaimaalainen broileri sekä eteläamerikkalainen nauta. Myös osa suomalaisesta sian- ja broilerinlihasta saa ”vältä”- merkinnän, sillä kotimaisessa tuotannossa useiden sikojen ja broilereiden rehuissa käytetään soijaa, jonka vastuullisuudesta ei ole takeita.

Keltaisen ”harkitse”-merkinnän saaneilla tuotteilla on punaisia pienemmät, mutta silti merkittävät kielteiset ympäristövaikutukset. Vihreä ”kohtuudella”-merkintä kertoo, mitkä lihatuotteista ovat ympäristön kannalta parempia valintoja.

”Jos syöt lihaa, valitse mieluiten vihreän merkinnän saaneita tuotteita. Jos et löydä vihreän merkinnän saaneita tuotteita kaupasta, kysy niistä kauppiaaltasi. Kauppiaat kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaiden toiveita valikoiman suhteen”, Höynälänmaa vinkkaa.

Esimerkiksi naudanlihoista ympäristöystävällisin valinta on luonnonlaidunliha. Kun eläimet laiduntavat perinneympäristöissä, ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, kuten niittyjä ja hakamaita. Oppaassa luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka on tuotettu kotimaisen luonnonlaidunlihan tuotantokriteerien mukaan.

Suosi – ympäristön kannalta parhaat valinnat

”Ruokavalion ympäristövaikutuksia voi vähentää vaihtamalla kulutustaan WWF:n Lihaoppaan punaisella merkityistä lihoista vihreällä merkittyihin vaihtoehtoihin. Ympäristön näkökulmasta tämä ei yksinään riitä. Lihan kokonaiskulutusta on pakko myös vähentää”, Höynälänmaa toteaa.

Eri ruoka-aineiden tuotannon vaikutusta ympäristöön voidaan mitata monilla mittareilla. Sekä Suomen että globaalin ympäristön kannalta tärkeimpiä mittareita ovat luonnon monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä torjunta-aineiden käyttö. Näillä kriteereillä on arvioitu oppaassa lihojen lisäksi juustot, kananmunat sekä valikoima kasviperäisiä tuotteita.

Oppaan ”suosi”-kategoriasta selviää, että esimerkiksi soijatuotteilla ja uudemmilla tuttavuuksilla, kuten Härkiksellä ja Nyhtökauralla, on lihoihin verrattuna pienet ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkeästi merkittävin teko on vaihtaa osa lihasta kasviksiin ja kestävästi pyydettyyn kalaan.

”Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna”, Höynälänmaa sanoo.

Suomessa lihantuotanto lisää Itämeren rehevöitymistä

Lihantuotannon aiheuttama elinympäristöjen häviäminen on suurimpia uhkia hälyttävästi heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle. Kasvavan lihankulutuksen kielteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi sademetsien ainutlaatuisessa luonnossa. Lisäksi lihantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Selkeästi suurin osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut yli 20 prosenttia 2000-luvulla. Liiallinen lihankulutus vaikuttaa ympäristöön myös Suomessa. Suomen peltoalasta noin 70 prosenttia on lihantuotannon käytössä rehupeltoina ja laitumina.

”Lihantuotanto lisää Itämeren ja sisämaassa järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin. Tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentäminen voisi merkittävästi parantaa Itämeren tilaa”, Höynälänmaa sanoo.

Lisätietoja:
WWF:n Lihaopas: www.wwf.fi/lihaopas

Fazer sitoutuu sertifioidun soijan käyttöön

a4bc50438472e492_800x800ar

Fazer sitoutuu siihen, että kaikki sen käyttämä soija on vastuullisesti tuotettua ja sertifioitua vuoteen 2020 mennessä. Kaikki Fazer Food Servicesin ravintoloiden aterioissa käytetty soija on jo nyt sertifioitua. Soijaa päätyy ruokapöytiin myös epäsuorasti lihan, kalan, maitotuotteiden ja kananmunien tuotannossa käytetyn eläinrehun kautta.

Fazerin sitoumus siirtyä käyttämään vain sertifioitua soijaa vuoteen 2020 mennessä kattaa Fazerin kaikki liiketoiminnot. Kaikki tuotantoketjussa suoraan tai epäsuoraan käytetty soija täyttää silloin RTRS- (The Roundtable on Responsible Soy) tai ProTerra-sertifioinnin vaatimukset. Fazer raportoi edistymisestään vuosittain.

”Käyttämällä sertifikaatteja haluamme taata sen, että tuotantoketjussamme käytetty soija täyttää vastuullisen tuotannon vaatimukset”, sanoo Fazer Food Services Finlandin toimitusjohtaja Jaana Korhola.

Maailmanlaajuisesti noin 70 prosenttia soijasta käytetään eläinrehuun. Fazer käyttää soijaa sekä ruoan raaka-aineena, että epäsuorasti lihan, kalan, maitotuotteiden ja kananmunien tuotannossa käytetyn eläinrehun kautta. Soijan vastuuton tuotanto on liitetty haitallisiin ympäristövaikutuksiin, kuten metsäkatoon ja monimuotoisuuden vähenemiseen.

Fazer liittyy tavoitteen myötä suomalaiseen soijasitoumukseen, jonka ovat perustaneet Kesko, HK Scan Finland, Arla Suomi ja Unilever Finland yhteistyössä WWF Suomen kanssa.

Enemmän kasviksia ja kotimaista lihaa Fazer Food Servicesin-ravintoloissa

Soijasitoumus jatkaa Fazerin työtä vastuullisen tarjoaman luomiseksi.  Ruokatrendeissä on nähtävissä kasvisten suosio ja kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan. Fazer haluaa tukea kasvavaa mielenkiintoa kasvisruokaa kohtaan ja nostaa kasvisruoan johtavaksi teemaksi ravintoloissaan.

”Ihmiset syövät yhä enemmän kasviperäistä ruokaa, ja kiinnittävät huomiota ruoan alkuperään ja lihan määrään. Kaikki Fazerin ravintoloissa tarjoiltava broileri on kotimaista ja vähintään 90 prosenttia kaikesta lihasta on aina suomalaista”, Jaana Korhola kertoo.