Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

WeFood ja Apetit yhteistyöhön – hävikkiä vähentämällä varoja kehitysyhteistyöhön

lddsft44rhx7gpqdsebx

Apetit liittyy hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyökumppaneiden joukkoon. Yhteistyön myötä Apetit vähentää omaa ruokahävikkiään antamalla tuoretuotteitaan WeFoodin valikoimaan. Kirkon Ulkomaanapu avaa hävikkiruokakauppa Helsingissä sijaitsevaan kauppakeskus Rediin 20.syyskuuta. WeFoodin voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFood vähentää ruokahävikkiä myymällä elintarvikkeita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin. Apetit ja WeFood ovat sopineet yhteistyöstä, jonka myötä Apetit alkaa toimittaa tuotteitaan Helsingissä sijaitsevalta tuoretuotetehtaaltaan WeFoodin hävikkiruokakauppaan.

– Päätös yhteistyöstä oli helppo tehdä. Apetitin missiona on luoda kasviksista hyvinvointia ja haluamme myös osaltamme olla vähentämässä ruokahävikkiä. WeFoodin toiminnan tuotot menevät vieläpä hyvään tarkoitukseen, joten tässä yhteistyössä tehdään ainoastaan hyvää, Apetitin tuoretuoteryhmän johtaja Leena Helminen kertoo.

– Olemme innoissamme tästä yhteistyöstä! WeFood haluaa tehdä yhteistyötä monipuolisesti erilaisten toimijoiden kanssa tarjoten ratkaisun syntyvälle hävikille. Myynnissä on elintarvikkeita eri tuoteryhmistä, ja Apetitin tuotteet ovat tervetullut lisä kaupan valikoimaan, WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen sanoo.

WeFoodille myyntiin annettavat Apetitin tuotteet ovat esimerkiksi erilaisia kasvis- ja salaattisekoituksia, joiden päiväykset ovat umpeutumassa, niiden pakkauksissa on virheellisiä merkintöjä tai tarkat laatuvaatimukset eivät ole täyttyneet.

– Kaikki WeFoodille annettavat tuotteet ovat tietysti turvallisia nautittavaksi. Mahdollisia virheellisiä merkintöjä sisältävien tuotteiden kohdalla huolehdimme WeFoodin kanssa, että mitään allergeeniriskejä ei asiakkaille tule, Helminen sanoo.

Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa avataan Helsinkiin kauppakeskus Rediin 20. syyskuuta. Vapaaehtoisvoimin pyöritettävän kaupan voitot lahjoitetaan kehitysyhteistyöhön.

Apetit Vegepops Porkkana-mango on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018

uzs5b7peofqyqwm56xi3

Apetit Vegepops Porkkana-mango on valittu Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018 -kilpailun voittajaksi. Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018 julkistettiin Elintarvikepäivässä 15. toukokuuta.

Valinnan tehneen raadin mukaan Vegepops on aivan uudenlainen kotimainen tuoteinnovaatio, jossa yhdistyvät kasvisjalostajan ja jäätelötehtaan yhteistyö ja osaaminen. Se sopii herkutteluun tai välipalaksi ja myös perheen pienimmille. Se on maistuva ja raikas vaihtoehto lisätä kasvisten syöntiä. Lisäksi raadin mielestä on hienoa, että Vegepopsit on kehittänyt elintarviketieteiden opiskelija kesätyöprojektina.

”Vegepopsin valinta Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018 on osoitus Apetitin osaamisesta kotimaisten kasvisten jalostamisessa. Kasvisten ykkösenä Apetit on näyttänyt suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle ja panostanut viime vuosina vahvasti tutkimukseen ja kehitykseen. Apetit Vegepops onkin hyvä esimerkki kasvisten käytön helpottamiseen ja lisäämiseen tekemästämme työstä – se on uusi ja ennakkoluuloton tapa tuoda suomalaiset kasvikset kuluttajien nautittavaksi”, sanoo toimitusjohtaja Juha Vanhainen.

Helppo, hauska ja herkullinen

Apetit Vegepops Porkkana-mango sisältää 41 prosenttia kasviksia ja hedelmiä. Tuotteen valmistaa Froneri Finland Oy Turengin jäätelötehtaalla. Gluteeniton, maidoton ja vegaaninen puikko soveltuu välipalaksi tai herkuksi moneen eri ruokavalioon ja moneen eri tilanteeseen.

”Apetitin mieluisana tehtävänä on tehdä kasvisten käytöstä helppoa, hauskaa ja herkullista – tätä Apetit Vegepops onkin. Vegepops syntyi halustamme tuoda tarjolle herkuttelu- ja välipalatuotteita, joissa voidaan hyödyntää maukkaita ja puhtaita kotimaisia kasviksia”, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen.

Vegepops-tuoteperhe valmistautuu tulevaan kesään uuden makuvariantin siivittämänä. Sarjan uusin tulokas porkkana-vadelma on kuluttajien toivemaku, joka sopii niin pienille kuin suuremmillekin Vegepopsin ystäville.

Elintarviketeollisuusliiton järjestämä Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu palkitsee vuosittain yrityksiä Suomessa kehitetyistä ja valmistetuista uutuustuotteista. Finaalissa olivat lisäksi Fazer Sirkkaleipä, Myllärin Omenatarhan Granola, Ilo Hummus Härkäpapu, Valio Luomu™ jogurttinen tuorepuuro 175g omena-kaneli-kaura laktoositon ja Berrypicker vadelma+puolukka täysjyvämuro. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 51 Suomessa kehitettyä ja valmistettua uutuustuotetta.

Arktiset Aromit ry valitsi nokkosen vuoden yrtiksi

Urtica-dioica--Emilian-Robert-Vicol--CC-BY

Robert Vicol, CC BY – 2.0

Arktiset Aromit ry valitsi kokouksessaan nokkosen vuoden 2018 luonnonyrtiksi. Nokkonen on yrteistä parhaimpia, mutta silti vielä aivan liian vähän käytetty esimerkiksi pinaattiin verrattuna.

Nokkonen on erittäin runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja ja polyfenoleja sisältävä luonnonyrtti. Se on monivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa yleisesti koko maassa. Pinaattiin verrattuna nokkosessa on kivennäisaineista enemmän mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Runsaan kalsiumpitoisuutensa vuoksi nokkonen sopii kalsiumlähteeksi kasvisruokavalioon. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus. Vitamiineista nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E sekä K-vitamiineja.

Nokkosta käytetään ruokiin pinaatin tavoin,  myös yrttijuomissa ja smootheissa. Nokkosen käyttökohteita ovat mm. vihannespaistokset, kasvislisukkeet, kastikkeet, muhennokset, keitot, piiraat, ohukaiset, pannukakut, leivät ja sämpylät. Kuivattu nokkonen on hyvä perusaines viherjauheeksi ja yrttijuoma-ainekseksi. Myös nokkosen siemenet sopivat lähes minkä ruoan lisukkeeksi tahansa. Niitä voi ripotella mm. aamiaispuuron tai myslin päälle.

Nokkostuotteita valmistavat useat pienet yritykset eri puolilla Suomea. Yritykset tekevät nokkosesta mm. jauheita, rouheita, puristeita, juomia, uutteita ja tippoja sekä käyttävät nokkosta voiteissa, kylpy- ja kosmetiikkatuotteissa sekä hyvinvointituotteissa. Monia tuotteista on tilattavissa myös nettikauppojen välityksellä.

Elintarvikekaupan toivoisi ottavan laajemmin pakastenokkosen valikoimiinsa samaan tapaan kuin pakastepinaatin.  Kauppa ja ammattikeittiöt voisivat helposti korvata osan pinaattituotteista ja ruoista ravintorikkaamman nokkosen avulla. Tämä mahdollistaisi nokkoselle paljon nykyistä suuremman viljelyalan ja työllistäisi kotimaassa.

Fazer kysyi omaisilta: Ruoan maku ja ruokahetken mielihyvä tärkeimmät tekijät senioreiden ruokailussa

a6d6ba87fcf11a28_800x800ar

Fazer kysyi tammikuussa senioreiden omaisten näkemyksiä läheisensä ruokailusta. Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi huolehtimista siitä, että seniorit syövät, kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja vanhusten kohtelua ihmisinä. Kolmannes vastaajista koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Tutkimuksen mukaan yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhusten ja vammaisryhmien lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita palvelutalossa tapahtuvaa ruokailua sekä kotiin toimitettavia ateriapalveluita kohtaan. Fazerin teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1000 senioreiden omaista.

Vain syöty ruoka ravitsee

Ruokailuhetken arvostus ja merkitys ovat korkealla tasolla: jopa 89 % arvioi ruokailuhetken olevan omaiselleen päivän tärkein, erittäin tärkeä tai merkityksellinen hetki. Vanhusten kohdalla korostuivat ruuan ja ruokailutilanteen laadukkuus sekä inhimilliset tekijät kuten vanhusten kohtelu ja vaikutusmahdollisuudet. Omaisen huoli seniorin syömisestä kasvaa sitä mukaa, kun seniorin kunto tai terveys heikkenee.

Yksityisen ruokapalvelun piirissä olevien omaiset olivat selvästi kunnallisia palveluja saavia tyytyväisempiä kaikilla arvioiduilla osa-alueilla ja yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

72 % nimesi maistuvan ruoan tärkeimmäksi ruokapalvelun valintatekijäksi, jos hintaa ei huomioida, 43 % nimesi ravitsemussuositukset täyttävän ruoan ja neljäsosa (25%) sen, että omainen ylipäätään syö.

”Tutkimus vahvistaa sen, että syömisessä on aina kyse muustakin kuin ravinnosta. Vain syöty ruoka ravitsee, pätee myös ikäihmisten osalta. Missiomme ´Ruokaa, jolla on merkitys´ tarkoittaa tässä yhteydessä juuri ruokailuhetkeen liittyvän syvemmän merkityksen ymmärtämistä ihmisen hyvinvoinnille. Ravitsemussuositukset antavat vahvan pohjan, mutta ruokaan ja syömiseen liittyvät tunnetekijät ja maku itsessään ovat avainasemassa”, kertoo Fazer Food Services Suomen kaupallinen johtaja Hannu Rahnasto.

9226b06356fc7885_800x800ar

Kiireettömyyttä ja vanhuksen kohtaamista

Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja sen esille laittoa, vanhusten kohtelua ihmisinä ja huolehtimista siitä, että seniorit syövät.  Yli puolet vastaajista (58%) toivoo kotona asuvan tueksi myös muita kaupallisia palveluja, joissa korostuu erilaiset sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet. Useimmin mainittiin harrastusten ylläpitämiseen liittyvät palvelut arjen peruspalvelujen rinnalla.

”Haluamme tukea aktiivista seniorielämää ja uskomme, että ruualla on tärkeä merkitys kaikissa ikävaiheissa. Tutkimme tällä hetkellä Fazer Brainhow -ohjelmassa ravinnon, unen sekä psyykkisen ja fyysisen toiminnan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteemme on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät ja parantavat aivojen kapasiteettia ja vireyttä läpi elämän”, kertoo Hannu Rahnasto.

Kotona asuvien senioreiden määrä kasvussa

Kolmannes vastaajista (28 %) koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Vastaavasti kolmannes vastaajista (32 %) ei tiedä omaisensa ruokapalvelujen tuottajaa. Omaiset myös kokivat, ettei senioreiden mielipidettä kysytä ruokapalvelujen kehittämisessä.

Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden määrän on arveltu kasvavan noin 820 000:een. Fazerin asiakkaita seniorisektorilla ovat kunnat ja yksityiset yritykset.  Fazer toimittaa ikääntyville räätälöityjä maukkaita ja terveellisiä kotiaterioita Seniori Ateria -tuotemerkillä.

”Asiakkaamme vastaavat palvelutaloissa asuvien ruokapalveluista, mutta tulevaisuudessa vastaamme myös yhä enemmän kotona asuvien seniorikansalaisten ruokapalveluista. Jatkossa Suomen senioriväestöstä yhä useampi asuu pidempään kotona ja haluamme tarjota heidän hyvinvointinsa tueksi laadukasta ja maukasta kotiruokaa, jossa yksilölliset tarpeet on otettu huomioon”, kertoo Hannu Rahnasto.

Fazer selvitti senioreiden lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen omaistensa ruokapalveluista. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1000 ja vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselyyn vastanneiden läheinen on ruokapalvelun piirissä tai todennäköisesti tulee olemaan seuraavan kahden vuoden kuluessa.Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018. 

Lisäaineiden saanti enimmäkseen turvallisella tasolla

plated-sardines-and-lemon

Suomalaiset saavat useimpia lisäaineita elintarvikkeista turvallisia määriä. Väestötasolla lisäaineiden saannin arvioidaan jäävän alle hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa niitä sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla. Tämä ilmenee Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineselvityksestä, jonka mukaan myös suomalaisen teollisuuden käyttämät suurimmat pitoisuudet ovat usein matalampia kuin lisäaineasetuksen sallima enimmäismäärä.

Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä tai rakennetta. Useimpien lisäaineiden arvoitu väestötason saanti jää Suomessa alle ADI-arvon eli hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa silloin, kun laskelmissa käytetään kaikkein suurimman arvion tuottavia oletuksia.

Eviran selvitys kattoi kaikki noin 150 lisäainetta, joille on määritetty ADI-arvo.

”Arviot altistuksesta perustuivat EU:n lisäaineasetuksessa määriteltyihin suurimpiin sallittuihin käyttömääriin. Lisäksi noin kolmasosasta tutkittuja lisäaineita pyydettiin elintarviketeollisuudelta todellisia käyttötietoja arvion tarkentamiseksi”, toteaa selvityksestä vastannut erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Satunnainen ylitys ei vaaraksi
ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. ADI-arvot määritetään myrkyllisyystutkimusten perusteella sellaisiksi, että eläinkokeissa vielä haittavaikutusta aiheuttamaton annos on vähintään sata kertaa suurempi kuin aineen ADI-arvo.
Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

”Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä. Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa”, sanoo Suomi.

Hyötyä myös tuotekehittelyssä
Lisäaineselvitys tehtiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, mutta myös teollisuus voi hyödyntää tarkemmin tutkittaviksi nousseiden lisäaineiden listaa tuotekehittelyssään.

”Teollisuus voisi myös harkita, olisiko sama laatu saavutettavissa vähäisemmällä lisäaineiden käytöllä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn uudet ADI-arvot voivat näet johtaa enimmäismäärien kiristämiseen lähitulevaisuudessa”, sanoo Suomi.

Laajempi haittakartoitus tarpeen
Selvitys osoitti, että joidenkin lisäaineiden tutkimista tulisi jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi säilöntäaineet kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vasta äskettäin määrittänyt osalle niistä ADI-arvon tai sitä on uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella madallettu. EU-tason lainsäädäntö sallituista enimmäismääristä ei ole vielä ehtinyt reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

”Tällaisille lisäaineille on tarpeen tehdä lisäkartoituksia käytön laajuudesta tai jopa laatia tarkempia arvioita kuluttajien altistumisesta tuotetason ruoankäyttötietojen ja elintarvikkeista mitattujen lisäainepitoisuuksien pohjalta”, Suomi arvioi.

Selvitys antaa pohjaa myös systemaattiselle lisäaineiden käytön ja saannin seurantajärjestelmälle.

Elintarvikkeiden lisäaineet -riskiprofiili 
Lue lisää elintarvikkeiden lisäaineista

Matsmart tutki: Suomalaiset heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin ja kokevat siitä huonoa omaatuntoa

lataus

Kolmannes suomalaisista heittää parasta ennen -päiväyksen ohittaneet ruuat pois

Joka kolmas (33%) suomalainen heittää ruokaa pois, jos tuotteen parasta ennen -päiväys on mennyt, selviää hävikkiruokaa pelastavan verkkokaupan Matsmartin Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.

”Noin miljardi ihmistä kärsii kroonisesta nälästä samalla, kun kolmasosa koko maailman ruokatuotannosta joutuu hävikkiin. Me haluamme osaltamme olla vähentämässä ruokahävikkiä ja resurssien tuhlaamista sekä kannustaa jokaista kiinnittämään asiaan huomiota”, kommentoi Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson .

Lisäksi lähes kaksi kolmasosaa (61%) kokee huonoa omaatuntoa ruuan pois heittämisestä.

“On harmittavaa, että täysin käyttökelpoista ruokaa päätyy roskiin Suomessa. Esimerkiksi riisi, oliiviöljy tai mysli ei ole syömäkelvotonta, vaikka parasta ennen -päiväys olisi mennyt. Tutkimuksemme myös osoittaa, että ihmiset eivät haluaisi heittää pois ruokaa. Saammekin asiakkailtamme paljon positiivista palautetta, joka osoittaa heidän halunsa säästää rahaa ja vähentää ruokahävikkiä”, jatkaa Andersson.

Epätietoisuus päiväysmerkinnöistä voi olla yksi syy siihen, miksi ruokaa heitetään pois. Parasta ennen -päiväys on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää samat ominaisuudet kuin pakkaushetkellä. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä puolestaan tarkoittaa, että tuotteen käyttäminen viimeisen käyttöpäivän jälkeen voi olla haitallista.

Matsmartin ideana on pelastaa elintarvikkeita ja tuotteita, jotka olisivat muuten jääneet myymättä johtuen esimerkiksi lähestyvästä parasta ennen -päiväyksestä, ylituotannosta tai sesonkivaihtelusta. Tuotteiden hinnat ovat 20-90% normaalia edullisempia, ja toimitus tapahtuu koko Suomeen.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna Kantar TNS:n toimesta. Tutkimukseen osallistui 500 suomalaista marraskuussa 2017.

###

Lisää tutkimustuloksia: 

  • Tutkimuksen mukaan ruuhkavuosia elävistä, 25-34-vuotiaista suomalaisista puolet sanoo heittävänsä parasta ennen -päiväyksen ohittaneet ruuat roskiin.
  • Naisista jopa 71% potee huonoa omaatuntoa heittäessään ruokaa pois.

 

Vuoden 2018 vihannes on papu!

red-kidney-beans-1391269490r1X

Vuoden 2018 vihannekseksi on nimetty herkulliset pavut. Valinnan ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Perusteena on ollut erityisesti se, että tämän monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän niin ammattiviljelmillä kuin kotipuutarhoissa. Suomalaiset syövät papuja selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa.

Papujen (Phaseolus sp.) ryhmä koostuu noin 80 köynnöstävästä lajista ja ne kuuluvat hernekasveihin. Suomeen pavut tulivat 1600-luvulla muun Euroopan kautta Väli- ja Etelä-Amerikasta, jossa niitä kasvaa luonnonvaraisina. Tyypillistä näille kasveille on se, että ne sisältävät valkuaisaineita ja pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa.

Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasvisksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita, mikä tekee niistä arvokkaita erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota. Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on vain vähän kaloreita suhteessa niiden sisältämiin ravintoaineisiin.

Pensas- ja salkopavut

Tuoreena käytettävät tarhapavut ovat yleisimmin kasvutapansa mukaan joko pensas- tai salkopapuja (Phaseolus vulgaris). Molemmat kuuluvat tarhapapuihin, jotka luokitellaan vielä pyöreisiin taittopapuihin ja litteisiin leikkopapuihin. Niiden palot voivat olla korjuuvaiheessa vihreitä, valkoisia, keltaisia tai hyvinkin tummia. Molemmat paputyypit voidaan syödä palkoineen, kun niitä ensin on keitetty noin kuusi minuuttia kiehuvassa vedessä. Keittäminen poistaa papujen haittoja ruoansulatuksessamme, koska kaikki pavut sisältävät tuoreena muun muassa lektiini. Tämä aiheuttaa keittämättömänä vatsaongelmia.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus) on tuttu köynnöskasvi, joka voi hyvissä oloissa kasvaa useampimetriseksi koristeeksi punaisin kukin. Myös tämän kasvin pavut ovat syötäviä keittämisen jälkeen tai kuivattuina. Myös Limanpapu (P. lunatus) on monelle tuttu ja sen viljely onnistuu meillä.

Papuja käytetään myös kuivattuina ja idätettyinä. Kuivatut pavut on aina liotettava ja/tai keitettävä ennen syöntiä. Idätykseen sopii parhaiten mung-papu, jota saa valmiiksi idätettyinä. Idätetyt pavut voi halutessaan kevyesti keittää, jolloin niiden sulavuus ja ravitsevuus paranevat entisestään. Kuivattujen papujen käsittelyohjeet löytyvät esimerkiksi ww.evira.fi -sivuilta. Ilman oikeanlaista esikäsittelyä ne voivat aiheuttaa myrkytyksiä, mutta oikein käsiteltyinä ovat arvokkaita ravintoaineita, joiden on todettu muun muassa tasaavan veren sokeria ja alentavan kolesterolia.

Härkäpapu onkin virna

Härkäpavusta (Vicia faba) on kehitetty viime vuosina hittituotteita. Tämä hyvin vanha eurooppalainen ravintokasvi on virna ja ei siten kuulu papujen sukuun. Nimi johtuu siitä, että sen siemen muistuttaa kahvinpavun tavoin muodoltaan papua. Hernekasveihin kuuluvalla härkäpavulla on samoja hyviä ominaisuuksia kuin varsinaisilla pavuilla, joten sen viljelyä ja menekkiä on hyvä edistää papujen vuonna 2018.

Papujen viljelyala on varsin pieni ja keskittyy lounaisimpaan Suomeen. Papuja tuotetaan noin 87 tonnia vajaan 50 hehtaarin alueella. Tästä suuri osa siitä menee pakasteteollisuudelle. Tuoremyynnissä papuja on ollut viime vuosina enemmän kuin aikaisemmin, mutta pääosin tuoreet pavut ovat olleet tuontituotteita. Vastaavasti esimerkiksi härkäpavun viljelyala on nousemassa jo yli 30 000 hehtaarin ja on siten isompi kuin koko perunanviljelyala (22 000 ha). Härkäpavuista suurin osa käytetään rehuteollisuuden raaka-aineena.

Kasvua toivotaan

Papujen käytön soisi kasvavan reilusti nykyisestä. Tarkkaa tietoa suomalaisten papujen käytöstä ei ole saatavilla muun muassa ryhmän vaikean luokiteltavuuden vuoksi. Tuorepapujen osalta käyttö on hyvin vähäistä, sillä papuja syödään useinmiten pakasteina ja säilykkeinä.

Viljely onnistuu sekä harrastajilta että ammattilaisilta. Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Kaikki hernekasvit parantavat maaperää ja ne ovat hyviä vuorottelukasveja muun muassa viljalle, muille vihanneksille ja perunalle. Paras satoaika on elo- ja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla. Papuja voi viljellä itse myös parvekkeilla, jolloin ne toimivat samalla parvekkeen vihreyttäjinä.

Helppoa ja näyttävää ruokaa

Tuorepavut ovat öljyn tai voisulan ja mnatelien kera herkullisia ja tasapainottavia lisäkkeitä esimerkiksi liharuokien kera. Suosikkeja ovat myös erilaiset papumunakkaat. Pavut sopivat kaikkeen ruoanlaittoon keitoista paistoksiin ja salaatteihin, joista nizzansalaatti on varsinainen herkuttelijan klassikko.

Satoaikana tuorepapuja kannattaa ostaa ja pakastaa talven varalle. Tuorepavut huuhdellaan, keitetään muutama minuutti vedessä, jäähdytetään kylmällä vedellä ja pakataan valutettuina annospusseihin pakastusta varten. Talvella ne ovat näyttäviä ja herkullisia lisäkkeitä parsan tapaan sellaisenaan tai yrteillä ja parmesaanijuustolla höystettyinä.

Lidl eturivissä mukaan ravitsemustalkoisiin: 20 prosenttia vähemmän suolaa ja sokeria 2025 mennessä

af366dbcd649f22e_400x400ar

Lidl Suomen tavoitteena on vähentää lisätyn sokerin ja suolan määrää sen omien merkkien tuotteissa 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.  Kunnianhimoisen tavoitteesta tekee se, että jokaisen tuotteen kohdalla sokerin tai suolan vähentäminen on aina oma tuotekehitysprojektinsa. Reseptien muokkauksen lisäksi tavoitteeseen pääsyssä auttaa uusien vaihtoehtojen ja pakkauskokojen tarjoaminen, sekä terveellisten vaihtoehtojen markkinointi kuluttajille.

Lidl pyrkii vähentämään sokerin ja suolan kokonaismäärää omien merkkiensä tuotteissa 20 prosenttia aikavälillä 2015-2025. Sokerin ja suolan vähentämisessä Lidl keskittyy niiden saannin kannalta olennaisimpiin tuotteisiin: sokerin osalta erityisesti lasten suosimiin välipaloihin, kuten aamiaismuroihin ja jugurtteihin, ja suolan osalta päivittäisiin elintarvikkeisiin, kuten leipään ja valmisruokiin.

Useiden Lidlin tuotteiden kohdalla suolan ja sokerin määrää on vähennetty hiljalleen jo vuosia. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun sokerin ja suolan vähentämiselle asetetaan tavoitteet koko valikoiman osalta.

–         Tärkein tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme ostoskori parhaalla hinta-laatusuhteella. Laatu on muutakin kuin makua ja ulkonäköä. Se on esimerkiksi toimitusketjun vastuullisuutta ja tuotteen ravitsemuksellista laatua. Meillä on tärkeä rooli suomalaisten ravitsemuksessa Hangosta Sodankylään, ja siksi haluamme olla mukana suomalaisissa ravitsemustalkoissa, kertoo Lidl Suomen kaupallinen johtaja Timo Hansio.

Tuotekehitystä maku edellä

Kahdenkymmenen prosentin vähennystavoitteeseen pääsy vaatii paljon, sillä jokainen tuote on erilainen. Jokaisen tuotteen ravitsemussisällön muuttaminen on oma tuotekehitysprojektinsa, eivätkä samat keinot toimi valmistustavoiltaan ja raaka-aineiltaan erilaisiin tuotteisiin. Suolan ja sokerin vähentämisen lisäksi on aina huomioitava tuotekehityksen perimmäiset kriteerit: maku, turvallisuus ja kokonaisravitsemus.

–         Reseptejä hiotaan aina maku edellä ja vähennykset tehdään hiljalleen, jotta makuprofiili säilyy mahdollisimman samanlaisena. Emme korvaa yhtä pahaa toisella, vaan tuotetta tarkastellaan aina kokonaisuutena. Lopputuloksen täytyy olla hyvän makuinen ja samalla mahdollisimman terveellinen ja luonnollinen, kertoo vastuullisuusasiantuntija Riikka Pöllänen.

Reseptien muokkaamisen lisäksi pakkaus- ja annoskokoa pienentämällä voidaan vähentää sokerin tai suolan saantia. Pitkällä tähtäimellä suurin muutos saavutetaan kulutustottumusten muutoksella ja siksi tärkeä keino tavoitteen saavuttamiseksi on terveellisempien vaihtoehtojen tarjoaminen ja niiden esittely.

–         Asiakkaat ovat jo hyvin tiedostavia ja etsivät terveellisiä ja luonnollisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi maustamattomat jugurtit ovat suuressa suosiossa jo nyt. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että asiakas löytää meiltä myös vähemmän sokeria sisältäviä virvoitusjuomia ja vähemmän suolaa sisältävää leipää – ja pitää niitä yhä yhtä herkullisina, selittää Pöllänen.

Edelliset 10 vuotta: Salamipitsasta neljännes suolasta pois

Edellisen kymmennen vuoden aikana useasta Lidlin omamerkkituotteesta on jo vähennetty suuri osa suolasta tai sokerista. Suolan vähentäminen esimerkiksi Trattoria Alfredo –salamipitsasta aloitettiin jo vuonna 2007. Kymmenen vuoden aikana sen suolapitoisuus on laskenut 27 prosenttia. Crownfield Choco Moons -suklaamuroista on puolestaan yhdeksän vuoden aikana onnistuttu vähentämään sokeria 25 prosenttia.

–         Kymmenessä vuodessa on mahdollista muokata tuotteiden reseptejä pikkuhiljaa, jolloin kerrallaan tehdyn vähennyksen vaikutus makuun on häviävän pieni. Tällöin kuluttajien makutottumukset ehtivät kehittymään muokkausten mukana. Sekä sokerin että suolan osalta suuri syy runsaaseen saantiin on tottumus, kertoo Riikka Pöllänen.

Lidlin ravitsemuslinjaus pähkinänkuoressa

Tavoite: Sokerin ja suolan kokonaismäärän vähentäminen 20 prosenttia omien merkkien tuotteissa aikavälillä 2015-2025. Tuotekehityksen tavoitteena hyvän makuiset, terveelliset ja luonnolliset tuotteet.

Lisäksi Lidl pyrkii parantamaan tuotteiden sisältämän rasvan laatua välttämällä kovetettujen rasvojen käyttöä ja korvaamalla palmuöljyä pehmeillä rasvoilla.

Keinot:

  • Tuotekehitys maku ja kokonaisuus huomioiden: lisätyn sokerin ja suolan vähentäminen
  • Pienempien pakkauskokojen tarjoaminen energiatiheissä tuotteissa
  • Terveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen ja esittely

Mittaaminen:

Vuoden sisällä myytyjen tuotteiden sisältämä lisätyn sokerin ja suolan kokonaismäärä jaetaan tuotteiden kokonaiskilomäärällä. Kehitystä mitataan tuoteryhmittäin.

Koko ravitsemuslinjaus ja lisää tietoa Lidlin valikoimalinjauksista löytyy verkkosivulta.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

flag-2311833_640

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi

– Lihan kokonaiskulutus, joka sisältää myös riistan ja syötävät elimet, kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu lähinnä siipikarjanlihasta, jonka kulutus nousi lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Naudan-, sian- ja lampaanlihaa syötiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.

Kananmunien kulutus jatkoi edelleen kasvuaan. Kananmunia syötiin viime vuonna lähes 12 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Maidon kulutuksen lasku jatkui

Maidon kulutus pieneni kaikkiaan neljä prosenttia johtuen suurimmaksi osaksi rasvattoman maidon kulutuksen lähes 10 prosentin laskusta. Kevytmaidon ja täysmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna noin 118 litraa henkeä kohti. Piimän kulutus laski hieman vähemmän kuin edellisvuonna ja viilin kulutus oli suunnilleen edellisvuoden luokkaa. Jogurttia kului sen sijaan viitisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutuksessa oli nousua vajaa viisi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä 166 kiloa eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Hedelmät ja vihannekset

Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilaston taustaa

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Maitolähettiläs 2017 on Katri Rantanen

2017_katri_rantanen_sisa

Kuvaaja: Leena Markkanen

– Haluan luoda positiivisia mielikuvia maidosta, ilmoittaa Maito ja Terveys ry:n tuore Maitolähettiläs  Katri Rantanen.

– Maidolla on lukuisia hyviä terveysvaikutuksia, jotka ovat jääneet netissä vellovan päinvastaisen keskustelun varjoon. Maitolähettiläänä pääsen vaikuttamaan eri kanavissa ja tukemaan asiallisen ravitsemustiedon näkyvyyttä. Mielestäni tasapainoinen ruokavalio ja aktiivisen elämäntavan edistäminen ovat erityisen tärkeitä terveysvaikuttamisessa.

Maitolähettiläs astui tehtäväänsä tänään Maailman maitopäivänä Maitoaamutilaisuudessa. Maitolähettiläs Katri on ravitsemuksen asiantuntija. Hän on valmistunut elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Sitä ennen syntyperäinen vantaalainen suuntasi peruskoulun jälkeen maaseudulle ja suoritti rinnakkain ylioppilastutkinnon ja maatalousalan perustutkinnon Virolahdella.

– Navetta ja lehmät ovat tuttuja opinnoista. Maitotalous kuului opintoihini, joten olen työskennellytkin navetoissa, vauhdikas Maitolähettiläs kertoo.

Rasvatonta piimää ruokajuomaksi

Maitovalmisteet kuuluvat Katrin jokaiseen päivään.

– Juon rasvatonta piimää lämpimillä aterioilla. Lisäksi syön päivittäin jogurttia tai rahkaa. Kahviin lorautan mieluiten kermaa tai punaista maitoa.

Liikkuminen on elämäntapa

Maitolähettiläs on paitsi maidon myös terveiden elämäntapojen lähettiläs. Katri pitää liikunnallisuutta enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Hän on aktiivinen ulkoilija.

– Pyöräilen tai kävelen työmatkat aina kuin on mahdollista. Pidän myös patikoinnista esimerkiksi Nuuksiossa tai Sipoonkorvessa. Lisäksi myös lenkkeilen kesäisin ja hiihdän talvisin.

Aluksi vierailuja Ruokakouluissa

Kesäkuun ensimmäisillä viikoilla Maitolähettiläs vierailee usealla 4H-yhdistyksen järjestämällä Ruokakoulu-kesäleirillä Etelä-Suomessa. Hän kertoo siellä lapsille maidosta, maitovalmisteista ja ravitsemuksesta sekä pitää hauskan liikuntatuokion. Ruokakoulu on 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu päiväleiri. Ruokailoa tarjoillaan tänä vuonna 38 leirillä kesäloman aikana. Kesään mahtuu myös Farmari-maatalousnäyttely ja muita kesän tapahtumia.

Syksyllä Maitolähettiläs käy puhumassa mm. koululaisille ja osallistuu yhdistyksen viestintään. Lähettiläällä on omat Facebook-sivut. Maitolähettilään työ on osa-aikainen. Seuraa Maitolähettilästä Facebookissa