Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Asiantuntijoiden vinkit: Näistä syistä vaihto laadukkaampaan kahviin kannattaa

1-1267462282CoNq

Kahvin vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin on monenlaisia tutkimuksia sekä mielipiteitä. Helsinki Coffee Festival keräsi yhteen asiantuntijoiden vinkit siitä, miksi kahvin laatuun pitäisi kiinnittää huomiota. Laadukas kahvi on makumaailmaltaan rikkaampaa sekä luonnonmukaisesti viljeltyä eli terveellisempää ja ympäristölle kestävämpää.

Kahvissa on paljon hyviä antioksidantteja, ja sillä uskotaan olevan useita terveysvaikutuksia. Kohtuullinen kahvinjuonti pienentää diabetesriskiä ja maksasairauksia sekä ehkäisee riskiä sairastua esimerkiksi Parkinsonin tautiin*. Maltillinen kofeiinin käyttö myös piristää, pitää valppaana ja parantaa suorituskykyä.

Kahvia kannattaakin juoda kohtuudella, sillä se voi aiheuttaa ikäviä vaivoja tai kofeiiniyliherkkyyttä. Mitä laadukkaampaa kahvi on, sitä vähemmän siitä pitäisi aiheutua epämiellyttäviä oireita tai nousta esiin kitkeriä makuja.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kahvin terveysvaikutukset toteutuvat parhaiten, jos kahvia juo 3-5 kuppia päivässä. Helsinki Coffee Festivalin kyselyyn osallistuneista lähes puolet (49 prosenttia) juo kahvia 3-4 kuppia päivässä. Toiseksi eniten juodaan 1-2 kuppia päivässä (35 prosenttia) ja 14 prosenttia vastaajista juo 5 mukillista tai enemmän.

Kahviasiantuntijat eri pienpaahtimoista perustelevat, miksi vaihto laadukkaampaan kahviin kannattaa:

  1. Laadukkaasta kahvista ei nouse esiin epämiellyttäviä makuja. ”Kun kahvimarjat poimitaan käsin, joukkoon ei sekoitu raakoja tai ylikypsentyneitä marjoja, kuten koneellisesti poimittaessa. Raa’at tekevät kahvista kitkerää, ylikypsät tai pilaantuneet marjat taas tuovat kahviin epäpuhtauksia. Molemmista syntyy epämiellyttäviä makuelämyksiä”, kuvailee Lari Salomaa Johan & Nyströmistä.
  2. Laatukahvi viljellään luonnonmukaisesti. ”Luomu- tai luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kahville ja terveydelle haitallisia torjunta-aineita tai kemikaaleja. Luonnonmukaisesti viljeltynä kahvimarjoja kasvatetaan banaanipuiden suojassa ja maata rikastutetaan luontaisilla keinoilla”, kertoo Reija Paakkinen Mokkamestareista.
  3. Tuore ja laadukas kahvi on hyvää. Kahvi on parasta nauttia tuoreeltaan pavuista jauhettuna. Aromit katoavat valmiiksi jauhetuista puruista nopeammin. Kahvia ei valmistamisen jälkeen myöskään kannattea seisottaa esimerkiksi kahvinkeittimen levyllä, sillä se kuumentuu liikaa ja maku palaa. Kauan seissyttä kahvia ei voi juoda ilman irvistelyä.
  4. Laadukasta kahvia ei tule valmistaneeksi määräänsä enempää. Korkealaatuisesta kahvista joutuu usein maksamaan enemmän, koska sen tuotantokustannukset ovat suuret. Hinta ohjaa valmistamaan kahvia vain sen määrän, mitä sillä hetkellä juo, eikä juomaa tule heitettyä hukkaan.
  5. Laadukas kahvi on huolellisesti käsiteltyä ja usein suoraan viljelijältä ostettua. Laatukahvin viljelyyn ja prosessointiin menee paljon enemmän aikaa ja siksi se maksaa myös enemmän. ”Kahvi prosessoidaan usein tiloilla kuivaukseen asti, jolloin voidaan varmistaa ja todentaa hyvät laatukriteerit. Suoraan viljelijältä hankitussa raakakahvissa raaka-aineen laatu on parempi ja viljelijä saa normaalia markkinahintaa selvästi reilumman korvauksen”, kertoo Teijo Villa Pirkanmaan paahtimosta.
  6. Laatukahvista erottaa enemmän makuja ja tuoksuja. ”Luonnonmukaisesti viljellystä kahvista erottuu paljon eri makuja: hedelmäisyyttä, suklaisuutta, pähkinäisyyttä, toffeemaisuutta ja marjoja. Ne tekevät nautinnosta ainutlaatuisen. Kahvi kannattaa nauttia sellaisenaan – tai jos olet maidon ystävä – ainakin kokeilla mustana, jolloin eri maut erottuvat”, kuvailee Svante Hampf Kaffa Roasterystä.

*Lähde Terveyskirjasto.fi

Helsinki Coffee Festivalin tekemä kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2016 tapahtuman nettisivuilla (1046 vastaajaa) sekä tapahtumassa (469 vastaajaa).

Liput
Helsinki Coffee Festivalin liput ovat myynnissä Tiketissä: www.tiketti.fi/helsinkicoffeefestival Lipun hinta ennakkoon on 12 euroa/sessio (sis. Tiketin kulut).

Helsinki Coffee Festival 21.–23.4.2017 Kaapelitehtaalla
Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään kolmatta kertaa Ruoholahden Kaapelitehtaalla. Laadukas tapahtuma tuo saman katon alle mielenkiintoisimmat kahvit, paahtimot, laitevalmistajat ja ammattilaiset. Festivaaleilla pääsee maistelemaan eri kahveja ympäri maailman ja oppimaan kaiken kahvista. Tapahtumassa mitellään myös SCAE Suomi ry:n järjestämät Brewers Cup- ja Vuoden Barista -kilpailut. www.helsinkicoffeefestival.com

Facebook: www.facebook.com/helsinkicoffeefestival
Twitter: https://www.twitter.com/HelCoffeeFest
Instagram: www.instagram.com/helsinkicoffeefestival/
Vimeo: www.vimeo.com/helsinkicoffeefestival

Arla Luonto+ tuo markkinoille luonnollisesti terveelliset makuviilit – Helpottavat yhteisiä ruokailuhetkiä

949c562bd50ff562_400x400ar

Kuluttajien rakastama Arla Luonto+-sarja laajenee edelleen. Nyt vuorossa ovat makuviilit, joiden kevyeen makeutukseen on käytetty vain hedelmien ja marjojen omaa sokeria. Sekä aikuisille että lapsille maistuvat Arla Luonto+ -sarjan tuotteet kannustavat koko perhettä syömään yhdessä. 

Ruokailuhetki on usein päivän kohokohta, jota odottavat innolla sekä lapset että aikuiset. Arla Luonto+ -makuviilit helpottavat yhdessä syömistä niin aamiaisella, välipalalla kuin iltapalalla, sillä ne ovat luonnollisesti terveellisiä ja herkullisia. Arla Luonto+ -makuviileissä ei ole lainkaan tavallista, valkoista sokeria, vaan ne on makeutettu miedosti hedelmien ja marjojen omalla sokerilla.

Arla Luonto+ -makuviilit sisältävät acidophilus- ja bifidus maitohappobakteereja sekä D-vitamiinia. Tuotteet ovat myös lisäaineettomia ja laktoosittomia, joten viileistä voivat nauttia lähes kaikki erikoisruokavalioista huolimatta.

Herkullisen miedot maut mansikka, mustikka ja banaani ovat koko perheen mieleen. Purkkien kyljissä ilahduttavat jälleen myös muista Arla Luonto+ -tuotteista tutut, veikeät lintuhahmot.

”Kuten kaikki Arla Luonto+-sarjan tuotteet, myös uudet makuviilit on kehitetty yhdessä kuluttajien kanssa. Sen lisäksi, että viilit ovat mukavan nostalginen tuote, ne ovat helppo ja herkullinen valinta perheen yhteisiin ruokailuhetkiin”, Arla Luonto+ -sarjan Brand & Category manager Kati Janhunen sanoo.

Arla Luonto+:n vinkit mukaviin ruokailuhetkiin lasten kanssa:

1.     Varaa välipalaa

Säännölliset ateriat paitsi auttavat pitämään nälän loitolla, myös tuovat lapsen päivään ennakoitavuutta ja turvallisuudentunnetta.

2.     Hyödynnä aisteja

Ruoan suutuntuma on lapsille erityisen tärkeä. Kehota lasta syömään kaikilla aisteillaan. Onko ruoka pehmeää vai rouskuvaa? Kylmää vai kuumaa? Entä miltä se tuoksuu?

3.     Ota rennosti

Lapset aistivat helposti ruokapöydän jännittyneen tunnelman. Näytä heille esimerkkiä rauhoittumalla itse ruoan ääreen ilman älylaitteita ja suhtautumalla ruokaan rennosti. Ruokailu on iloinen juttu!

Suomalaisten rakastama hunajamarinadi täyttää 25 vuotta

kariniemen_kananpojan_fileesuikale_hunajamarinoitu_450g

Hunajamarinoidut broilerin suikaleet ovat olleet suomalaisten suosikkiruokaa jo 25 vuotta. 1990-luvun alun lamavuosina syntynyt suomalaisten rakastama herkku on Suomen suosituin broilerituote yhä edelleen, ja myyntiluvut näyttävät vain kasvavan. Kariniemen Kananpojan hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään joka päivä noin 14 000 pakettia.

Ensimmäiset hunajamarinoidut tuotteet tulivat kauppoihin helmikuussa 1992

Vasta 1980-luvun puolen välin jälkeen suomalaisilla oli mahdollisuus ostaa tuoretta broilerin lihaa. Siihen asti jouduimme tyytymään lähinnä kokonaisiin pakastettuihin broilereihin. Tuoretuotteet yleistyivät nopeasti, kun teollisuudessa ryhdyttiin investoimaan paloittelu- ja pakkauskoneisiin.

–          1990-luvun laman aikoihin ryhdyimme pohtimaan, miten saisimme suomalaiset syömään broilerin lihaa viikoittain tai jopa päivittäin. Maustamattomien tuotteiden lisäksi oli tarjolla vain yhtä ”punaista perusmarinadia”. Se ei mielestämme tarjonnut vielä tarpeeksi vaihtoehtoja suomalaisten ruokapöytään. Halusimme kehittää jotain aivan uutta, muistelee Kariniemen markkinointipäällikkö Vesa Saarenmaa.

Samaan aikaan kun olohuoneissamme alkoi pyöriä Kauniit ja Rohkeat, ruokakauppojemme hyllyille ilmestyi Kariniemen hunajamarinoidut broilerin fileesuikaleet.

–          Löysin tuotekehitysryhmän muistiinpanoista kirjauksen 19.12.1991: ”Hunajamarinadin maku on nyt kohdallaan, väriin tarvitaan vielä muutoksia.” Väri oli todella neon-keltainen ja se ikävällä tavalla sottasi leikkuulaudan. Yritimme saada muutettua väriä niin, ettei maku olisi kärsinyt. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten pitäydyimme herkullisessa maussa. Onhan tuosta väristä tullut näiden vuosien aikana jonkun verran palautetta, naurahtaa Saarenmaa.

Hunajamarinadin kehittivät tuoteryhmäpäällikkönä tuolloin toiminut Vesa Saarenmaa, tuotekehittäjä Mari Laihonen ja markkinointijohtaja Kari Lampinen. 15.1.1992 uutuus esiteltiin myynnille hotelli Ellivuoressa ja heti helmikuun alussa 1992 se tuli kauppoihin. Suursuosikki oli syntynyt.

Kariniemen hunajamarinoidut suikaleet mullistivat arkiruokailun

Kariniemen hunajamarinadin tuotekehityksen lähtökohtana oli löytää lapsiperheille sopiva herkku. Jauhelihan rinnalle haluttiin kehittää jotain uutta, helppoa ja nopeaa arkiruokaa.

–          Hunajan maku todettiin sopivan loistavasti broileriin. Oikeaa hunajatasoa säädimme pitkään. Silloin, ja yhä edelleen, sopivaksi marinadin hunajatasoksi osoittautui noin 5 %. Resepti on pysynyt kaikki nämä vuodet lähes ennallaan. Suolan määrää olemme vähentäneet kylläkin huomattavasti ja natriumglutamaatti on jätetty kokonaan pois, kertoo Saarenmaa.

Samaan aikaan lanseerattiin myös mandariini- ja vuotta myöhemmin valkosipulimarinadi, jotka olivat markkinoilla aina 2010-luvulle asti. Valkosipulimarinoidut suikaleet lanseerattiin tänä keväänä uudelleen.

Viisi miljoonaa pakettia vuodessa

Kariniemen Kananpojan Hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään nykyään viisi miljoonaa pakettia vuodessa. Broilerin kulutus on ollut kovassa kasvussa. Myös hunajamarinoitujen broileriherkkujen myynti näyttää yhä kasvavan.

–          Olihan se valtava suosio aluksi jopa hämmentävän suurta. Vähintään yhtä hämmentävää on se, että hunajamarinadi on edelleen Suomen suosituin maku. Kaikista broilerituotteista hunajamarinoitujen tuotteiden osuus on nykyään 35 %. Vuosikasvu vuonna 2016 oli huikeat 28 %. Kyllä voi sanoa, että alkuperäinenkin tavoite on hyvin saavutettu, koska broileria syödään nyt suomalaisissa perheissä viikoittain tai jopa päivittäin, toteaa Saarenmaa tyytyväisenä.

Kariniemen Kananpoika on aina suomalaista broilerin lihaa, joka tuotetaan sopimustiloilla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Kariniemen kotitiloilla linnut kasvavat terveinä hyvissä olosuhteissa.

–          Me Kariniemellä huomioimme myös ympäristöasiat ketjun joka vaiheessa, jatkaa Saarenmaa.

Vaikka suikaleet ovatkin suosituin hunajamarinoiduista tuotteista, niin vaihtoehtoja suosikkimaussa on tarjolla runsaasti. Tällä hetkellä myynnissä ovat:

Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi hunaja 770 g
Kariniemen Kananpojan Ohuen ohut fileepihvi hunaja 500 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 600 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 1 kg
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 300 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 450 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 650 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja pintamaustettu 300 g
Kariniemen Kananpojan paistisuikale hunaja 800 g
Kariniemen Kananpojan Hunajasiivet 700 g
Kariniemen Kananpojan Hunaja-nuggetit 200 g

Suikaleet lanseerattiin 1992 Kariniemen brändillä. Vuodet 1993 – 1995 suikaleet myytiin Kokki-nimellä, kunnes taas Kariniemen merkki palasi takaisin.

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan

nv9nvgg61wme5u1yfjl5

Kuva: Orkla

Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan suomalaisissa on muita Pohjoismaita enemmän niitä, jotka syövät kasvisruokaa joskus tai usein. Toisaalta suomalaiset eivät usko oman kasvisruoan syömisensä lisääntyvän tulevien parin vuoden aikana yhtä paljon kuin muissa maissa.

Suomalaisilla on tutkituista maista suhteellisesti korkein painoindeksi, mutta he myös kertovat liikkuvansa enemmän kuin muiden Pohjoismaiden vastaajat. Kaikkein tyytyväisimpiä omaan painoonsa, riippumatta siitä onko se matala, normaali vai korkea, ovat ruotsalaiset.

Teollisiin ruokavalmisteisiin suhtaudutaan kaikissa tutkituissa maissa melko kriittisesti. Skeptisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista eikä Suomi ole kaukana perässä. Syyksi kriittiseen asenteeseen kerrotaan lisäaineet ja sokeri, joita teollisissa elintarvikkeissa arvellaan olevan kotona valmistettua ruokaa enemmän. Valmisruokien käyttö on silti hyväksyttävää: kaikissa maissa kaksi kolmesta on sitä mieltä, että päivällistä ei tarvitse aina tehdä itse.

Ruotsalaiset ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen tuotannon edelläkävijämaa. He johtavat muita maita niin luomun ostamisessa, kestävän kehityksen mukaisten raaka-aineiden kuin paikallisen tuotannonkin suosimisessa. He ovat myös eniten muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan ja suhtautuvat viranomaisten ravitsemussuosituksiin muita maita kriittisemmin.

Suomalaisista puolet katsoo viranomaisten ravitsemussuositusten sopivan useimmille. Kaikkein eniten kaikissa maissa luotetaan kuitenkin omiin arvioihin ja kokemuksiin.

Kysymykseen, kuka yleensä päättää, mitä taloudessa syödään päivälliseksi, saatiin melko iso hajonta. Reilu kolmasosa miehistä vastaa, että päätös on miehen, kun tätä mieltä on vain 3 % naisista. Vastaavasti naisista 67 % kertoo arkiruoan valmistamisen olevan naisen vastuulla, kun miehistä vain 30 % on tätä mieltä.

Tutkimuksen toteutti Orklan toimeksiannosta Kantar TNS ja se toteutettiin verkkokyselynä kansallisesti edustavasta otannasta neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016 ja se tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain.

Viitattaessa Pohjoismaihin tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa.

WWF:n Lihaopas kannustaa syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa

wwfn_lihaopasc_saara_tunturi_wwf

Saara Tunturi / WWF.

Maailma ei kestä nykyistä lihankulutustamme. Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään ensimmäistä kertaa suomessa Lihaoppaan, jossa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia. Oppaan pääviesti on: ”vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa”.

Ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme. Siksi WWF on julkaissut Lihaoppaan. Opas löytyy osoitteesta wwf.fi/lihaopas.

”WWF:n Lihaopas opastaa suomalaisia syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Kannustamme suomalaisia korvaamaan osan lihasta ruokavaliossaan kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Vältä, harkitse, kohtuudella – näin lihat on arvioitu

WWF:n Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Jos syö lihaa, kannattaa punaisen valon saaneita välttää, keltaisella merkittyjä ostaa harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kuluttaa kohtuudella.

Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.

”’Vältä’-merkinnän saaneilla tuotteilla on suurimmat haitalliset vaikutukset ympäristöön muun muassa siksi, että niiden tuottamisessa käytetään rehuna soijaa, ja valitettavasti kaikki soija ei ole vastuullisesti tuotettu. Soijan vastuuton viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta erityisesti Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Suurten ympäristövaikutusten vuoksi ”vältä”-kategoriassa on useita tuontituotteita, kuten brasilialainen ja thaimaalainen broileri sekä eteläamerikkalainen nauta. Myös osa suomalaisesta sian- ja broilerinlihasta saa ”vältä”- merkinnän, sillä kotimaisessa tuotannossa useiden sikojen ja broilereiden rehuissa käytetään soijaa, jonka vastuullisuudesta ei ole takeita.

Keltaisen ”harkitse”-merkinnän saaneilla tuotteilla on punaisia pienemmät, mutta silti merkittävät kielteiset ympäristövaikutukset. Vihreä ”kohtuudella”-merkintä kertoo, mitkä lihatuotteista ovat ympäristön kannalta parempia valintoja.

”Jos syöt lihaa, valitse mieluiten vihreän merkinnän saaneita tuotteita. Jos et löydä vihreän merkinnän saaneita tuotteita kaupasta, kysy niistä kauppiaaltasi. Kauppiaat kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaiden toiveita valikoiman suhteen”, Höynälänmaa vinkkaa.

Esimerkiksi naudanlihoista ympäristöystävällisin valinta on luonnonlaidunliha. Kun eläimet laiduntavat perinneympäristöissä, ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, kuten niittyjä ja hakamaita. Oppaassa luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka on tuotettu kotimaisen luonnonlaidunlihan tuotantokriteerien mukaan.

Suosi – ympäristön kannalta parhaat valinnat

”Ruokavalion ympäristövaikutuksia voi vähentää vaihtamalla kulutustaan WWF:n Lihaoppaan punaisella merkityistä lihoista vihreällä merkittyihin vaihtoehtoihin. Ympäristön näkökulmasta tämä ei yksinään riitä. Lihan kokonaiskulutusta on pakko myös vähentää”, Höynälänmaa toteaa.

Eri ruoka-aineiden tuotannon vaikutusta ympäristöön voidaan mitata monilla mittareilla. Sekä Suomen että globaalin ympäristön kannalta tärkeimpiä mittareita ovat luonnon monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä torjunta-aineiden käyttö. Näillä kriteereillä on arvioitu oppaassa lihojen lisäksi juustot, kananmunat sekä valikoima kasviperäisiä tuotteita.

Oppaan ”suosi”-kategoriasta selviää, että esimerkiksi soijatuotteilla ja uudemmilla tuttavuuksilla, kuten Härkiksellä ja Nyhtökauralla, on lihoihin verrattuna pienet ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkeästi merkittävin teko on vaihtaa osa lihasta kasviksiin ja kestävästi pyydettyyn kalaan.

”Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna”, Höynälänmaa sanoo.

Suomessa lihantuotanto lisää Itämeren rehevöitymistä

Lihantuotannon aiheuttama elinympäristöjen häviäminen on suurimpia uhkia hälyttävästi heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle. Kasvavan lihankulutuksen kielteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi sademetsien ainutlaatuisessa luonnossa. Lisäksi lihantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Selkeästi suurin osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut yli 20 prosenttia 2000-luvulla. Liiallinen lihankulutus vaikuttaa ympäristöön myös Suomessa. Suomen peltoalasta noin 70 prosenttia on lihantuotannon käytössä rehupeltoina ja laitumina.

”Lihantuotanto lisää Itämeren ja sisämaassa järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin. Tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentäminen voisi merkittävästi parantaa Itämeren tilaa”, Höynälänmaa sanoo.

Lisätietoja:
WWF:n Lihaopas: www.wwf.fi/lihaopas

Fazer sitoutuu sertifioidun soijan käyttöön

a4bc50438472e492_800x800ar

Fazer sitoutuu siihen, että kaikki sen käyttämä soija on vastuullisesti tuotettua ja sertifioitua vuoteen 2020 mennessä. Kaikki Fazer Food Servicesin ravintoloiden aterioissa käytetty soija on jo nyt sertifioitua. Soijaa päätyy ruokapöytiin myös epäsuorasti lihan, kalan, maitotuotteiden ja kananmunien tuotannossa käytetyn eläinrehun kautta.

Fazerin sitoumus siirtyä käyttämään vain sertifioitua soijaa vuoteen 2020 mennessä kattaa Fazerin kaikki liiketoiminnot. Kaikki tuotantoketjussa suoraan tai epäsuoraan käytetty soija täyttää silloin RTRS- (The Roundtable on Responsible Soy) tai ProTerra-sertifioinnin vaatimukset. Fazer raportoi edistymisestään vuosittain.

”Käyttämällä sertifikaatteja haluamme taata sen, että tuotantoketjussamme käytetty soija täyttää vastuullisen tuotannon vaatimukset”, sanoo Fazer Food Services Finlandin toimitusjohtaja Jaana Korhola.

Maailmanlaajuisesti noin 70 prosenttia soijasta käytetään eläinrehuun. Fazer käyttää soijaa sekä ruoan raaka-aineena, että epäsuorasti lihan, kalan, maitotuotteiden ja kananmunien tuotannossa käytetyn eläinrehun kautta. Soijan vastuuton tuotanto on liitetty haitallisiin ympäristövaikutuksiin, kuten metsäkatoon ja monimuotoisuuden vähenemiseen.

Fazer liittyy tavoitteen myötä suomalaiseen soijasitoumukseen, jonka ovat perustaneet Kesko, HK Scan Finland, Arla Suomi ja Unilever Finland yhteistyössä WWF Suomen kanssa.

Enemmän kasviksia ja kotimaista lihaa Fazer Food Servicesin-ravintoloissa

Soijasitoumus jatkaa Fazerin työtä vastuullisen tarjoaman luomiseksi.  Ruokatrendeissä on nähtävissä kasvisten suosio ja kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan. Fazer haluaa tukea kasvavaa mielenkiintoa kasvisruokaa kohtaan ja nostaa kasvisruoan johtavaksi teemaksi ravintoloissaan.

”Ihmiset syövät yhä enemmän kasviperäistä ruokaa, ja kiinnittävät huomiota ruoan alkuperään ja lihan määrään. Kaikki Fazerin ravintoloissa tarjoiltava broileri on kotimaista ja vähintään 90 prosenttia kaikesta lihasta on aina suomalaista”, Jaana Korhola kertoo.

Ruokaretki.fi tavoittaa lähiruoasta kiinnostuneet herkkusuut

ruokaretki.fi-paljastaa-lahiruoan-mansikkapaikat

Suomen suosituin luontomatkailumedia Retkipaikka.fi on saanut rinnalleen lähiruokaan ja ruokamatkailuun keskittyvän valtakunnallisen Ruokaretki.fi -palvelun.

Ruokaretki.fi kertoo ruoantuottajista, tapahtumista, ravintoloista ja kahviloista, joilla lähiruoka on lähellä sydäntä. Makunystyröitä kutkuttava sivusto auttaa löytämään uusia paikallisia herkkuja ja tarjoaa lähiruoan ammattilaisille yhteisen kanavan tarjontansa esittelyyn.

Retkipaikka nousi nopeasti Suomen suosituimmaksi retkeilyblogiksi. Nyt haluamme tehdä saman lähiruoalle ja sen parissa toimiville, kertoo Antti Huttunen, yksi sivuston perustajista.

Ruokaretken sisällön tuottaa lähiruoasta ja ruokamatkailusta innostuneiden bloggaajien valtakunnallinen verkosto. Myös lukijat voivat osallistua sivuston tekemiseen antamalla vinkkejä kiinnostavista kohteista ja tapahtumista. Ruokaretki lupaa paljastaa lähiruoan mansikkapaikat.

Ruoka ja matkailu liikuttavat suomalaisia varmasti yhtä tehokkaasti kuin luonto ja retkeily. Seuraaviksi askeliksi olemme suunnitelleet jo karttapohjaista sovellusta sekä Retkipaikan ja Ruokaretken yhdistävää verkkokauppaa. Retkemme on vasta alussa, nyt on hyvä hetki hypätä mukaan, kannustaa Antti.

Pirkanmaa valittiin Ruokaretken pilottialueeksi, ja edustava otos maakunnan lähiruokatuottajien ja makujen parhaimmistoa löytyy nyt palvelusta. Pirkanmaan lisäksi herkullisten kohteiden ketju ulottuu jo Etelä-Suomesta Lappiin.

Ruokahalu kasvaa sivustoa kehitettäessä, mukaan on tulossa paikallisia ruokareseptejä, tapahtumia sekä lähiruoan ja matkailun yhdistäviä reittejä, Huttunen valottaa tulevia suunnitelmia.

 

www.ruokaretki.fi

 

Kokkikartanon jouluruuat myyty jo lähes loppuun kaupoista ­– ”Kaikki minkä pystymme valmistamaan, viedään käsistä”

a450a69cd79b0014_800x800ar

Lanttulaatikko

Keravalainen Kokkikartano ei valmista jouluruokia syksyn mittaan varastoon, vaan kaikki joulusesongin herkut myydään aina tuoreina. Suurin osa Kokkikartanon tämän vuoden jouluruuista onkin jo käytännössä myyty kaupoissa loppuun ja viimeiset erät toimitetaan tänään torstaina.

– Emme pakasta ruokiamme missään vaiheessa ja se tarkoittaa sitä, että aloitamme jouluruokien tekemisen silloin, kun niiden kysyntäkin alkaa. Haluamme tarjota tuoretta juhlaruokaa joulupöytiin, ihan kuten kotonakin tehtäisiin, kertoo Kokkikartanon toimitusjohtaja Kati Rajala .

Vuosien saatossa Keravalla on opittu tietämään se hetki, kun esimerkiksi joululaatikot alkavat maistua suomalaisille. Muutamaa viikkoa ennen sitä käynnistyy tuotanto, kun raaka-aineet saapuvat keittiölle. Jouluruokia tehdään lyhyessä ajassa niin paljon kuin vain ehditään.

– Joulu on meillekin aivan erityistä aikaa. Valmistamme koko ajan myös muita tuotteitamme, mutta hetkellisesti meillä paiskitaan töitä ensisijaisesti juuri jouluruokien parissa. Pari viikkoa ennen joulua tuotantomme kasvaa 50 % ja vielä tänään torstaina (22.12.) meiltä lähtee viimeisiä eriä laatikoita kauppoihin, Rajala hymyilee.

Perinteiset laatikot pitävät pintansa  

Kokkikartanon joulun menekkituotteisiin kuuluvat riisipuuro, perinteiset laatikot sekä karjalanpaisti. Laatikoista ainoastaan maksalaatikkoa valmistetaan myös muinakin vuodenaikoina.

– Kaikki kolme perinteistä joululaatikkoa tuntuvat pitävän pintansa. Peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa menee kaikkia miltei samat määrät, reilut 20 000 kg, Rajala kertoo.

Keravalla voidaan hyvin arvailla sitä, mikä suomalaiselle jouluna parhaiten maistuu:

– Kyllä se taitaa perunalaatikko olla. Sitä meillä tehdään joka vuosi kaikkein eniten. Ja mikäs siinä, onhan se todella hyvää, Rajala pohtii.

Näin suomalainen joulupöytä eroaa alueittain

9ac640168f405f55_800x800ar

Joulupöydässä on eri puolella Suomea selkeitä alueellisia eroja, selviää Lidlin teettämästä jouluruokatutkimuksesta. Mätiä ja äyriäisiä kuluu Etelä-Suomessa ja Uudellamaalla muuta maata enemmän, kun taas Pohjois-Suomessa joulupöydästä löytyy riistakäristystä ja Länsi-Suomessa lipeäkalaa. Itä-Suomessa jouluna nautitaan karjalanpaistia.

Joulukinkku, lanttulaatikko, joulutortut, porkkanalaatikko, joulupiparit ja rosolli olivat suosikkeja suomalaisessa joulupöydässä jo kymmenen vuotta sitten. Lista on kärkipään osalta pysynyt lähes samanlaisena tähän päivään saakka, ja nykyään noin kolme neljästä suomalaisesta joulupöydästä sisältää näitä ruokia – ainoastaan riisipuuro ja joulukonvehdit ovat ohittaneet rosollin. Jouluruokien suosiossa on Suomessa kuitenkin selkeitä eroja alueittain.

– Etelä-Suomessa keskimääräistä suositumpia jouluruokia ovat kylmä- ja lämminsavustettu lohi, silli, rosolli, peruna- ja bataattilaatikot, pähkinät sekä suklaakakku. 18–28-vuotiaista jopa lähes 60 prosenttia syö jouluna kylmäsavustettua lohta. Uudellamaalla maistuvat näiden ohella muuta maata yleisemmin erityisesti graavikala, mäti, kalkkuna, äyriäiset sekä ankka, Lidlin Helsingin seudun myyntipäällikkö Timo Tervo kertoo.

– Länsi-Suomessa taas keskimääräistä suositumpia jouluruokia ovat lipeäkala, perunalaatikko, maksalaatikko, joululimppu, juustot ja luumukiisseli. Jopa 80 prosenttia länsisuomalaisista vastaajista kertoi joululimpun kuuluneen jouluperinteeseen 10 vuotta sitten. Nykyäänkin se on alueella muuta maata noin 10 prosenttia suositumpaa, vaikka joululimpun suosio on Länsi-Suomessakin laskenut 67 prosenttiin, Lidlin Lahden alueen myyntipäällikkö Mikko Laanniemi sanoo.

Itä- ja Pohjois-Suomessa suositaan kotimaisuutta

Jouluna syödään enimmäkseen kotimaisista tuotteista ja raaka-aineista valmistettua ruokaa, mutta joulupöydästä löytyy myös ulkomaista alkuperää olevia tuotteita. Noin neljännekselle (24 %) suomalaisista joulupöytään kelpaa vain kotimainen ruoka.

– Pohjois- ja Itä-Suomesta löytyy muualla Suomessa asuviin verrattuna eniten heitä, jotka syövät jouluna ainoastaan kotimaista ruokaa. Lidlin valikoimasta löytyy jokaiselle jotakin: perinteisiä kotimaisia jouluruokia ja kansainvälisiä herkkuja, kertoo Pohjois-Suomen myyntipäällikkö Jussi Salla .

– Pohjois-Suomessa keskimääräistä suositumpia jouluruokia ovat graavikala, riista- tai poronkäristys, maksalaatikko, hernemuhennos, joulutortut, joulupiparit, joululimppu sekä rieska. Myös porkkana- ja lanttulaatikot maistuvat erityisesti pohjoissuomalaisille muuta maata yleisemmin. Pohjois-Suomessa jopa 43 prosenttia vastaajista kertoo tarjoavansa joulupöydässä rieskaa, kun muualla maassa näin tekee keskimäärin vain 15 prosenttia vastaajista, Salla jatkaa.

– Täällä Itä-Suomessa taas keskimääräistä suositumpia jouluruokia ovat karjalanpaisti, kylmäsavustettu lohi, karjalanpiirakat, punajuuriaurajuustovuoka ja riisipuuro sekä lipeäkala. Perinteet näyttävät siis pitävän täällä päin pintansa, mutta toisaalta tutkimuksen mukaan Itä-Suomesta löytyy myös muuta Suomea enemmän vaihtelua ja erikoisuuksia kaipaavia, sanoo Lidlin Joensuun aluepäällikkö Anne Pyykkö .

Länsi-Suomessa muita alueita suositummat jouluruoat:

  • perunalaatikko: 76 % (ka Suomi 68 %)
  • joululimppu: 68 % (ka Suomi 58 %)
  • juustot: 65 % (ka Suomi 62 %)
  • luumukiisseli: 42 % (ka Suomi 39 %)
  • maksalaatikko: 41 % (ka Suomi 29 %)
  • lipeä kala: 16 % (ka Suomi 13 %)

Itä-Suomessa muita alueita suositummat jouluruoat:

  • Joulukinkku: 92 % (ka Suomi 85 %)
  • riisipuuro: 86 % (ka Suomi 74 %)
  • karjalanpiirakat: 63 % (ka Suomi 25 %)
  • kylmäsavustettu lohi: 53 % (ka Suomi 53 %)
  • karjalanpaisti: 47 % (ka Suomi 18 %)
  • hedelmä-/ taatelikakku: 47 % (ka Suomi 37 %)
  • lipeä kala: 16 % (ka Suomi 13 %)
  • punajuuriaurajuustovuoka: 17 % (ka Suomi 11 %)

Pohjois-Suomessa muita alueita suositummat jouluruoat:

  • graavikala: 79 % (ka Suomi 66 %)
  • joulutortut: 88 % (ka Suomi 80 %)
  • joulupiparit: 85 % (ka Suomi 78 %)
  • joululimppu: 71 % (ka Suomi 58 %)
  • rieska: 44 % (ka Suomi 15 %)
  • maksalaatikko: 35 % (ka Suomi 29 %)
  • riista-/poronkäristys: 14 % (ka Suomi 5 %)
  • hernemuhennos: 7 % (ka Suomi 3 %)

Etelä-Suomessa muita alueita suositummat jouluruoat:

  • rosolli: 77 % (ka Suomi 72 %)
  • perunalaatikko: 75 % (ka Suomi 68 %)
  • kylmä- (61 %) ja lämminsavustettu lohi (47 %) (ka Suomi 54 %, 39 %)
  • silli: 60 % (ka Suomi 53 %)
  • pähkinät: 41 % (ka Suomi 37 %)
  • suklaakakku (tms. makea kakku): 27 % (ka Suomi 21 %)
  • bataattilaatikko: 23 % (ka Suomi 20 %)

Uudellamaalla muita alueita suositummat jouluruoat:

  • perunalaatikko: 76 % (ka Suomi 68 %)
  • graavikala: 71 % (ka Suomi 66 %)
  • mäti: 48 % (ka Suomi 32 %)
  • lämminsavustettu lohi: 43 % (ka Suomi 39 %)
  • pähkinät: 42 % (ka Suomi 37 %)
  • kalkkuna: 21 % (ka Suomi 17 %)
  • äyriäiset: 12 % (ka Suomi 8 %)
  • ankka: 5 % (ka Suomi 4 %)

Tutkimustiedot perustuvat Lidlin tilaamaan jouluruokatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin lokakuussa 2016 ja siihen vastasi 1242 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lidl selvitti: suomalainen käyttää jouluruokiin keskimäärin 175 euroa

b006bfe6fefb2de6_800x800ar

Tulevana jouluna suomalainen käyttää jouluruokiin keskimäärin 175 euroa, selviää tuoreesta Lidlin teettämästä tutkimuksesta. Miehet ja eläkeikäiset satsaavat ruokiin eniten. Miehet myös arvostavat naisia enemmän perinteisiä jouluruokia.

Miehet aikovat käyttää jouluruokiin rahaa naisia enemmän: naiset suunnittelevat kuluttavansa ruokiin jouluna noin 168 euroa ja miehet jopa yli 180 euroa. Nuoret käyttävät rahaa ikääntyneitä vähemmän. 18–28-vuotiaat aikovat kuluttaa jouluruokiin vain 74 euroa, kun taas eniten joulupöytään satsaavat 61–69-vuotiaat, jotka käyttävät joulupöydän antimiin jopa 232 euroa.

– Lidlistä pääsääntöisesti elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat ostavat eläkeikäisetaikovat käyttää jouluruokiin hieman keskivertoa vähemmän eli 164 euroa. Tämä johtunee edullisemmasta hintatasostamme, Lidlin osto-osaston johtajaThomas Heinrichs kertoo.

Uuden ja perinteisen ruoan yhdistäjät käyttävät eniten rahaa

Yli puolet suomalaisista (52 %) arvostaa perinteisiä jouluruokia, mutta niiden lisäksi joulupöytään kaivataan myös vaihtelua. Kolmannes suomalaisista haluaa pitää jouluruokapöydän mahdollisimman perinteisenä. Heidän joukossaan on huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Vaihtelua kaipaavat erityisesti naiset ja 61–79-vuotiaat sekä Uudellamaalla tai Itä-Suomessa asuvat.

Perinteisiin jouluruokiin kyllästyneet suomalaiset aikovat käyttää jouluruokiin selvästi vähemmän rahaa (144 euroa) kuin perinteisiä jouluruokia arvostavat (167 euroa). Eniten (192 euroa) rahaa jouluruokiin käyttävät he, jotka arvostavat ruokaperinteitä, mutta kaipaavat niihin myös jotakin vaihtelua.

Perinteisen jouluruokapöydän haluavia on pääsääntöisesti Lidlissä ruokaostoksensa tekevien keskuudessa muita merkittävästi vähemmän, vain 26 prosenttia. Elintarvikkeensa pääasiallisesti Lidlistä ostavista sen sijaan 59 prosenttia kaipaa joulupöydältä enemmän vaihtelua.

– Kokeilunhaluisille suosittelen jouluvalikoimastamme kinkun vaihtoehdoksi kalkkunaa, ankkaa tai strutsia ja laatikoksi chili-bataatti- tai punajuuri-ohralaatikkoa. Perinteitä arvostaville on tarjolla luomuraaka-aineista valmistetut porkkana-, peruna- ja lanttulaatikot, Heinrichs kertoo.

Jouluruokiin käytettävä raha

keskiarvo : 174,5 euroa
miehet : 181 euroa
naiset : 167,6 euroa

Kaikki vastaajat: (n=1242)

  • Ei lainkaan: 6 %
  • Alle 60 euroa: 11 %
  • 61–100 euroa: 13 %
  • 101–199 euroa: 9 %
  • 200–299 euroa: 15 %
  • 300–399 euroa: 7 %
  • 400 euroa tai enemmän: 7 %
  • Ei osaa sanoa: 32 %

Tutkimustiedot perustuvat Lidlin tilaamaan jouluruokatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin lokakuussa 2016 ja siihen vastasi 1242 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.