Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Makkara on grillattavien ykkönen

rnkkrjrgqrjjppm1rf9m

Vaikka alkukesän sateiset säät eivät ole suosineet kesäkeittiöitä, juhannuksena suomalainen grillaa säällä kuin säällä. Juhannusta edeltävä viikko on vuoden kiireisintä aikaa Atrian makkaratehtailla. Silloin grillimakkaraa valmistetaan noin miljoona kiloa, eli yli kolminkertainen määrä normaaliin viikkoon verrattuna.
Grillaus on suomalaisille rakas harrastus, sillä lähes kaikki grillaavat ainakin kesäisin. Suomalaisista 74 % grillaa säännöllisesti grillauskauden aikana ja puolet heistä hyvin aktiivisesti – jopa useita kertoja viikossa. Useimmat suomalaiset yhdistävät grillauksen kesälomaan ja aurinkoon, vaikka 11 % grillaa sinnikkäästi ympäri vuoden. Grillaus liittyy suomalaisten mielessä vahvasti kesäaikaan ja loman viettoon. Kolmannes pitää mökkeilyä, lomaa ja grillausta erottamattomana yhdistelmänä. Tiedot selviävät Atrian maaliskuussa 2015 teettämästä grillaustutkimuksesta, johon osallistui 1 000 suomalaista.

Suomalaisten grilleissä kypsyy useimmiten makkaraa, jolla herkuttelee kyselyn mukaan 77 % grillaajista. Grillissä valmistetut kasvikset maistuvat kuitenkin suomalaisille myös varsin hyvin, sillä ne ovat toiseksi suosituin grillattava (70 %). Makkaran ja kasvisten jälkeen suosituimpia ovat erilaiset kokolihatuotteet, joista possua grillaa 67 %, broileria 60 % ja nautaa 48 %. Grilliin valikoituvissa raaka-aineissa tärkeintä suomalaisille on tuoreus, maku ja alkuperä. Puolet kiinnittää erityistä huomiota grillattavien tuotteiden kotimaisuuteen.

Lapsiperheiden suosikki grilliin: Atria Hiillos Kuoreton Nakki

Perinteinen Atria Hiillos on ollut jo pitkään Suomen myydyin grillimakkara. Tänä kesänä Hiillosta saadaan myös kuorettomana nakkina. Atria Hiillos Kuoreton Nakki 360g on etenkin lapsiperheiden suosikki. Enää vanhempien ei tarvitse polttaa sormiaan kuoriessaan grillikuumaa Hiillosta lapsilleen.

Voimakkaampien makujen ystävien suosikki, Atria Wilhelm Leppäsavu Grillimakkara 400g, jatkaa helmikuussa lanseerattujen Leppäsavu-tuotteiden sarjaa. Wilhelm-makkara on savustettu aidossa leppäsavussa pitkään ja lempeästi. Pitkä savustus antaa makkaralle puhtaan savun maun sekä upean pintavärin.

Arlalla hävikin hallinta on osa arkea

sarok7knzrqyf60hddha

Syyskuussa vietettävä Hävikkiviikko tarjoaa keinoja ruokahävikin hallintaan. Arlan tuotannossa hävikkiä hallitaan joka päivä.

Suomalaisissa kodeissa heitetään vuosittain roskiin 120 – 160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohti laskettuna määrä on 22-30 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Eniten heitetään pois pilaantunutta ruokaa, mutta päiväyksen vanhentuminen on toiseksi yleisin syy heittää ruokaa roskiin.

”Aina kannattaa ensin haistaa ja maistaa ennen kuin heittää ruokaa roskiin. Monet tuotteet ovat oikein säilytettyinä täysin käyttökelpoisia vielä päiväysmerkinnän jälkeenkin”, muistuttaa elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta.

Kuluttajaliitto järjestää 8. – 14. syyskuuta Hävikkiviikon, joka tarjoaa jokaiselle suomalaiselle keinoja ja ideoita ruokahävikin hallintaan.

”Suuri ruokahävikin määrä ei ongelma pelkästään Suomessa, vaan siihen kiinnitetään huomiota maailmanlaajuisesti. Syyskuussa hävikkiteema on esillä kaikissa Pohjoismaissa”, Annikka kertoo.

Hävikkiviikon toteutukseen osallistuu Kuluttajaliiton kanssa suuri joukko yrityksiä, järjestöjä ja kunnallisia ruokapalveluita. Arla on yksi Hävikkiviikon toteuttajista.

Tuotannon suunnittelu minimoi hävikin

Senior Manager Maarit Simell sanoo, että Arlan tuotannossa hävikin hallintaan kiinnitetään huomiota päivittäin. Kaikki hävikin vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat osa normaalia tuotannon tehokkuutta ja vastuullisuutta.

”Valmistamme tuoretuotteita, joilla on melko lyhyt myyntiaika. Siksi tuotannon huolellinen suunnittelu ja tuotteiden menekin ennustaminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Tuotanto, myynti ja markkinointi tekevät tässä saumatonta yhteistyötä”, Maarit kertoo.

Tuotannossa etsitään jatkuvasti keinoja pienentää hävikin määrää entisestään. Maitoraaka-aine pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi, jotta hävikki valmistuksessa on mahdollisimman pieni. Pienilläkin parannuksilla voidaan säästää suuri määrä maitoa, esimerkiksi lähes säiliöautollinen viikossa.

”Tuotantojärjestyksellä pyritään tekemään mahdollisimman jouheva tuotantoajo ilman hävikkiä aiheuttavia pesukatkoksia. Jokainen uusi aloitus aiheuttaa hävikkiä. Esimerkiksi luomut, maustamattomat ja laktoosittomat tuotteet tehdään juuri pesujen jälkeen ennen muiden tuotteiden valmistusta.”

Maarit kertoo, että automaatiota on lisätty tuotannon monessa vaiheessa estämään virhetoimintoja. Tallentavan prosessihistoriatiedon avulla voidaan todeta laitteistojen toimineen moitteettomasti tai vaihtoehtoisesti löytää ja korjata vika nopeasti.

”Kaikkea ei voi automaatiokaan hoitaa. Tarkka ja motivoitunut henkilöstö pitää myös hyvää huolta siitä, että pakattavat tuotteet ovat juuri sellaisia kuin niiden pitää olla, jolloin ne voidaan toimittaa varastosta asiakkaille”, Maarit muistuttaa.

Yksi esimerkki henkilöstön suorittamasta laadunvarmistuksesta on kuvassa näkyvä pyramidivuoto­testi, joka on tärkeä osa hävikin ja laadun hallintaa. Testin avulla löydetään laitevika, jos purkit eivät saumaudu kunnolla ja vuotavat. Kuvassa vasemmalta oikealle Herdis Rehepapp ja Maarit Simell.

Osallistu kuvakisaan!

Hävikkiviikon kunniaksi järjestetään kuvakilpailu. Ota ruokahävikkiin liittyvä kuva, lataa se Instagramiin #hävikkiviikko-tunnisteella sekä tägää se käyttäjälle @havikkiviikko. Parhaat kuvat palkitaan tuotepalkinnolla. Kilpailu on käynnissä 1.-14.9.2014.

Lähes puolet suomalaisista syö aamiaisensa yksin – Arla rohkaisee ihmisiä kutsumaan toisiaan aamiaiselle

awepy7uum8ctorgqb6er

Yli 83 % suomalaisista ilahtuisi jos joku kutsuisi heidät aamiaiselle, mutta yli 85 % ei ole koskaan itse kutsunut ketään. Lähes joka kymmenes (9.2 %) suomalainen ei syö aamiaista lainkaan. Lopuista lähes puolet (49 %) syö sen yksin ja useimmiten kiireessä.

Tämä ilmiö kävi ilmi Arlan huhtikuussa toteuttamasta kyselystä, johon vastasi yli 1000 suomalaista. Kansallista aamiaiskulttuuria kehitetään tänä kesänä #Aamiaiskutsu-haasteessa, jonka ensimmäisten osallistujien joukossa ovat muun muassa Jorma UotinenMinttu Vesala ja Pekka Hyysalo.

Aamiaista syödään harvoin yhdessä etenkään arkena, vaikka suuri osa suomalaisista (naisista jopa 43,7 %) kokee sen päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Aamiaiseen ei tutkimustulosten mukaan käytetä paljon aikaa, sillä yli 75 % vastaajista hotkii aamupalansa arkena alle 20 minuutissa. Arla, jonka nimi tarkoittaa aamunkoittoa, haluaa muistuttaa aamiaisen olevan enemmän kuin ateria; se on kohtaamispaikka.

Ruotsin malli povaa aamiaisesta seuraavaa trendiä

Keski-Euroopassa aamiaista voi tilata vielä illan sarastaessa. Suomessakin tutuiksi tulleet brunssit ovat entistä suositumpia eikä suosiolle näy loppua. Nyt trenditietoisten uutena ilmiönä brunssin rinnalle on nousemassa aamiainen, jolla saa ripauksen luksusta myös arkipäivään. Länsinaapurissamme Ruotsissa aamiainen on kokenut uuden tulemisen, ja siitä on muodostunut tukholmalaisille rento kohtauspaikka ennen siirtymistä arjen askareisiin. Myös useat tukholmalaiset ravintolat ovat ottaneet aamiaisen listalleen lounaan rinnalle.

Oman siipan jälkeen mieluisin #aamiaiskutsu tulisi uudelta tuttavuudelta tai ihastukselta
Arla haluaa haastaa suomalaiset nauttimaan aamiaishetkistä kiireettömästi ja hyvässä seurassa. Valtaosa suomalaisista (83,8 %) ilahtuisikin jos saisi kutsun aamiaiselle. Klassinen, omalta puolisolta tullut kutsu olisi useimmille mieluisin (44 %), mutta heti seuraavaksi suosituin olisi joku uusi tuttavuus tai ihastus (15,8 %). Myös vanhan ystävän (14,3 %) aamiaiskutsu kääntäisi suomalaisten suupielet ylöspäin.

”Arla merkitsee aamunkoittoa, ja koemmekin siksi aamiaisesta puhumisen luontevaksi. Aamiainen on hyvä syy viettää aikaa yhdessä – nautitaanpa se missä tahansa. Sen aikana voi keskustella rauhassa ilman puhelimen pirinää ja käydä päivän kiinnostavimmat keskustelut. Aamiainen on meille sydämen asia ja haluammekin rohkaista ihmisiä kutsumaan toisiaan aamiaiselle #Aamiaiskutsu-haasteen kautta”, kommentoi Arlan kuluttajakohtaamisten muotoilusta vastaava Ulla Jones.

Arla kehottaa kaikkia lähtemään mukaan kesän hauskimpaan haasteeseen, joka kantaa nimeä #aamiaiskutsu. ensimmäisten osallistujien joukossa ovat muun muassa Jorma Uotinen, Minttu Vesala, ja Pekka Hyysalo. Haasteesta voi lukea lisää osoitteessa www.arla.fi/aamiaiskutsu. Kesän ajan Suomea kiertää aamiaiskutsupaku, jonka voi hyvillä perusteilla saada vaikka omaan pihaan.

Paikallismaito tekee tuloaan suomalaisten aamiaispöytiin

Tutkimuksen mukaan suomalaisten aamiaispöydän avainelementti ovat viljatuotteiden ohella tuoremaitotuotteet. Muun muassa yli puolet (57 %) aamun kahvi- ja teekupillisesta nautitaan maidon kera. Suomalaisille on tärkeää myös se, että ruoka tulee läheltä. Arla vastaakin tähän toiveeseen kommunikoimalla entistä selkeämmin maidon alkuperästä sekä tuomalla markkinoille paikallismaidon Hämeen ja Uudenmaan alueilla.

Elovena: Puuro on kotimainen klassikko ja kansainvälistä trendiruokaa

54637475475643

Puuro on ruokalaji, joka tunnetaan lähes poikkeuksetta maailman ruokakulttuureissa. Suomessa lempeänmakuinen puuro syödään usein sellaisenaan, voisilmällä tai marjoilla höystettynä. Kansainvälisesti tarkasteltuna puuro on trendiruokaa, jossa yhdistyvät aidot maut, itse tekemisen meininki ja kokonaisuuden höystäminen omaan ruokavalioon sopivilla lisukkeilla eli tuunakkeilla.

Suomalainen klassikkoruoka, puuro, on löytänyt tiensä kansainväliseksi trendiruoaksi. Puuroa niin aamiaiseksi kuin välipalaksi tarjoilevia puurobaareja löytyy jo esimerkiksi New Yorkista ja Lontoosta.

Puurobaareja löytyy myös Kööpenhaminasta, jossa toimiva ravintola Grød tarjoaa jopa yhdeksän ruokalajin puuroillallisia. Grødin tarina sai alkunsa sen omistaja Lasse Andersenin asuessa ulkomailla.

– Ihastuin puuron monipuolisiin makumahdollisuuksiin Lontoossa. Puurossa toistuvat ruokatrendien isot linjat, joissa terveys, paikallisuus ja ruuan puhtaus ovat keskipisteessä. Puuro myös vastaa tämän päivän kuluttajien toiveisiin: kunnollista ja edullista lähiruokaa, jonka valmistaminen on helppoa ja nopeaa, Lasse Andersen sanoo.

Särmää tuunakkeilla

Terveysvaikutuksiltaan kaura on monilla mittareilla erinomainen. Kaurapuuron sisältämästä kuidusta iso osa on beetaglukaania, jonka on todettu alentavan veren kolesterolia. Puuron terveellisyys on meille suomalaisille tuttua; moni lapsi on kasvanut puuron voimalla. Suomessa Elovenan kaurapuuroa on syöty vuodesta 1925 lähtien.

Puuro on maultaan muunneltavissa, tarjoten rajattomia makumaailmoja erilaisten vapaavalintaisten lisukkeiden elituunakkeiden avulla. Elovenan Kaurapuuroa voidaan valmistaa useassa eri muodossa, yön yli turpoavasta tuorepuurosta perinteisesti keitettävään, kuumaan puuroon. Puuroa voi syödä totuttuun tapaan aamiaisena, suolaisena pääruokana tai makeilla tuunakkeilla varustettuna jälkiruokana.

– Kaurapuuro on todellista suomalaista superruokaa, jossa yhdistyvät maku ja ravitsevuus. Terveellisinkään ruoka ei kuitenkaan tule syödyksi, jos sen maku ei miellytä. Miedon makuinen puuro antaa lähes rajattomat vaihtoehdot maustamiseen. Perinteisten lisukkeiden ohella kannattaa kokeilla kansainvälisissä puurobaareissa tarjoiltavia tuunakkeita, kuten tuoreita banaanilastuja, hunajaglaseerattuja manteleita tai maapähkinävoita, kertoo Elovenan markkinointipäällikkö Jaana Henriksson Raisiolta.

Ranskalaisille maistuu juusto ja voi, suomalaisille maito

Ranskalaisille maistuu juusto ja voi, suomalaisille maito

Ranskalainen söi juustoa 26,2 kiloa vuonna 2012 eli eniten maailmassa. Ranska onkin perinteinen juustomaa. Myös voita ranskalaiset söivät enemmän kuin muut. Maidon juonnin tilastoja johtaa Suomi.

Myös Irlannin ja Viron ruokakulttuuriin kuuluu maidon juonti. Niissä juodaan lähes saman verran maitoa kuin Suomessa. Neljännellä sijalla maidonkulutuksessa on Australia.

Maidon_kulutus_maailmalla_2012

 

Maidon kulutus maailmalla 2012.

Ruokakulttuuri vaikuttaa kulutukseen

Ruokakulttuuri määrittää paljolti sen, missä muodossa maitoa käytetään. Meillä sitä nautitaan perinteisesti juomana, Ranskassa juustoina, kun taas esimerkiksi Intiassa jogurtti on usein osa ateriaa.

Venäjällä maito ei kuulu ruokakulttuuriin juomana. Siellä maidon kulutus on pientä, 37 kiloa henkeä kohti vuodessa. Sen sijaan venäläisen ruokakulttuurin olennainen osa on smetana, jota syödään mm. pelmenien ja erilaisten keittojen kanssa. Rahkaa käytetään mm. syrnikeissä eli rahkaletuissa ja pääsiäisen pashassa.

Maitoa urheilusta palautumiseen

Näin olympialaisten kynnyksellä on hyvä muistaa, että maito on erinomainen palautumisjuoma. Maidossa on proteiinia, joka sisältää paljon välttämättömiä aminohappoja lihasproteiinin muodostukseen. Lisäksi maito korjaa tehokkaasti harjoittelun aikana syntynyttä nestevajetta.

Panimoliitto: Katso, mikä olut sopii horoskooppimerkillesi

ho3fwe1qcafhzje56dv6

Oletko luonnonystävä, jolle luomuolut on luonteva valinta vai kenties vastuuntuntoinen oman tiensä kulkija, jolle alkoholiton olut on kauhistuksen sijaan ainoa oikea valinta? Ehkäpä oletkin rohkea Jousimies, joka maailmaa valloittaessaan valitsee seikkailujuomakseen India Pale Alen? Katso, mikä olutlaaduista sopii juuri sinun horoskooppimerkillesi!

Alkoholiton olut – Vesimies 20.1.–18.2.

Vesimies voisi valita minkä tahansa laatuoluen, jos se sattuisi häntä huvittamaan. Kuitenkin juuri vesimiehessä on persoonaa ottaa myös hyvä alkoholiton olut täydellisen hetken kristallinkirkkaaksi kruunuksi. Alkoholittomia oluita on nykyään tarjolla jo lähes kaikkia lajeja. Alkoholiton olut on nautinto aisteille, mutta vaalii rehellisyyttä ja selkeyttä. Alkoholiton olut henkii vastuunkantoa ja oman tien kulkemista muiden mielipiteistä välittämättä, ja sopii juuri siksi kuvia kumartelemattomalle vesimiehelle.

Lager – Kalat 19.2.–20.3.

Koska kalat on mukavuudenhaluinen ja helposti lähestyttävä persoona, nauttii hän kanssasi lageria – mieluusti enemmän kuin yhden. Hänen olkapäänsä on juuri sitä hetkeä varten, kun muutaman tuopillisen jälkeen tekee mieli nojata ja nyyhkyttää. Lager on kaikkien tuntema perusolut. Lager, kuten kalatkin, on kaikkien kaveri, eikä lager pelota ketään. Lageria kuten kalaakin on helppo lähestyä, ja se onkin hyvä asia, sillä lagerin löytää kaikkialta – niin myös kalan.  Molempien pehmeän ja helpon ulkokuoren alta paljastuu kuitenkin kaikenlaista: yksityiskohtia, jotka muuttuvat kiinnostaviksi tutustumisen jälkeen.

Savuolut – Oinas 21.3.–19.4.

Itsepäinen ja itsenäinen oinas ei juurikaan piittaa siitä, mitä mieltä muut hänen valinnoistaan ovat, sillä niihin on muiden vain tyydyttävä. Juuri siksi voimakas ja persoonallinen savuolut on oinaan valinta. Sekä savuolut että oinas jakavat mielipiteet tiukasti kahtia: heitä joko jumaloidaan tai vihataan. Oinas seisoo tiukasti omissa joukoissaan eikä pelkää poiketa valtavirrasta edes olutvalinnallaan. Laatutietoinen ja ihmisenä hyvinkin innostava ja energinen oinas on oikea valinta, jos haluat seurata johtajaa.  Kaikki eivät savuoluesta tai oinaista pidä juuri heidän erilaisen luonteensa takia, mutta asiaan vihkiytyneille molemmat ovat omaa luokkaansa. Jos olet rohkea, tartut oinaan treffitarjoukseen ja nautit hänen kanssaan tuopillisen savuolutta!

Tumma Lager – Härkä 20.4.–20.5.

Perinteitä kunnioittava ja monin tavoin vanhanaikainenkin härkä tarttuu mielellään tuopilliseen tummaa lageria. Tumma lager on vaaleaa kaimaansa aavistuksen jännittävämpi tuttavuus. Estetiikasta nauttiva härkä valitsee tumman lagerin myös sen eksoottisen ulkonäön vuoksi.  Tumma lager on rehevä ja maanläheinen, ja luonteeltaan juureva – aivan kuten härkäkin. Konstailemattomuudestaan huolimatta härkä osaa myös elää elämäänsä kaikilla aisteilla nautintoja hakien, joten jos haluat valloittaa hänet tummalla lagerilla, muista oikeanlainen lasi, lämpötila ja valaistus.

Vehnäolut – Kaksonen 21.5.–21.6.

Etelä-Saksasta kotoisin oleva vehnäolut on raikas ja hedelmäinen kesäolut ja sopii siksi kaksoselle, kesän lapselle. Vehnäolut on luonteeltaan vallaton ja se kuohuu helposti yli, aivan kuin tunteikas kaksonenkin. Vehnäolut on aavistuksen samea ja vaahtoaa paljon, joten se on luonnollisesti puheliaan, villin ja vapaan kaksosen valinta. Varo kuitenkin yliannostusta, sillä kaksosestakin voi humaltua!

Luomuolut – Rapu 22.6.–22.7.

Tietoisuus ympäröivästä maailmasta ja kunnioitus kaikkea elävää kohtaan huokuu luomuoluesta ja se sopiikin juuri siksi luontoa rakastavalle ravulle. Myös luomuoluita löytyy kaikista olutlajeista ja se on nimensä mukaisesti luonnonystävän valinta. Rapu kunnioittaa elämää ja arvostaa ihmistä ja ihmisyyttä koko sydämestään. Hän haluaa ottaa kaikki huomioon, ja tehdä sen, mikä on oikein. Tosin kun rapu on oman suuntansa valinnut, sitä ei muuta edes puskutraktori. Eikä olut. Luomuolut on eettinen ja maanläheinen juoma ja kuin tehty ravun luonteelle sopivaksi.

Bock – Leijona 23.7.–22.8.

Omanarvontuntoinen leijona vaatii myös olueltaan paljon. Rehentelyyn taipuvaisena hän ilman muuta valitsee oluen, jossa on vähän enemmän ytyä kuin muissa ja päätyykin siksi jykevään ja autoritääriseen bockiin. Bock nostaa panoksia korkeammalla alkoholipitoisuudellaan, joka on aina 6-7 prosenttia. Bockin kanssa ei tule ikäviä yllätyksiä ja siitä leijona pitää. Ystävänsä leijona palkitsee suorastaan ylitsevuotavalla lämmöllä, nimikko-oluensa tavoin. Bockissa on myös suomalaisen aromikas ruisleivän tuoksu, joka valloittaa leijonan kuin leijonan.

Luostariolut – Neitsyt 23.8.–22.9.

Luonteeltaan syvällinen, filosofinen ja älykkömäinen neitsyt valitsee kuohuvaksi juomakseen luostarioluen. Luostariolut vaatii oikeuksiinsa päästäkseen hiukan vaivannäköä, aivan kuten älykäs neitsytkin. Luostariolut ei ole kevyt kesäolut, vaan se on parhaimmillaan talvikauden lämmittäjänä. Luostariolut on erittäin tuhti ja runsasarominen ja se vaatii juuri oikeanlaisen lasin ja lämpötilan. Luostarioluen korkea laatu käy ilmi silloin, kun olosuhteet ovat juuri oikeat. Myös neitsyt paljastaa avautuessaan itsestään yllättävän syvällisen ja hyvin myötätuntoisen sisimmän. Kriittinen neitsyt kuuntelee kyllä ja terävienkin sanojen takana piilee aina totuus. Luostariolut ja neitsyt palkitsevat kärsivällisen ja molemmat ovat mainioita valintoja pitkiin keskusteluihin ja rauhassa nautiskeluun, varsinkin yhdessä.

Ale – Vaaka 23.9.–22.10.

Turhamaisen vaa’an on vaikea tehdä päätöksiä, mutta se johtuu siitä, että hän etsii täydellisyyttä, eikä sitä ole helppo löytää. Siksi hän valitseekin juomakseen alen, olutmaailman kameleontin, jonka kevyt, mutta omintakeinen luonne helmeilee hedelmäistä tuoksua ja on siksi sopivin harmoniaa ja kauneutta tavoittelevalle vaa’alle. Ale antaa itsestään kepeän vaikutelman, mutta kätkee sisäänsä myös yllätyksiä, aivan kuten vaakakin. Ale sopeutuu tilanteeseen kuin tilanteeseen ja muuntautuu tarpeen mukaan, kirjava kun on luonteeltaan. Ale ja diplomaattinen vaaka ovat harvinaisen tasapainoinen pari. Vaaka tosin saa ilmapiirin piristymään ilman oluttakin.

Portteri – Skorpioni 23.10.–21.11.

Skorpioni on jännittävä ja voimakas persoona, jonka juomaksi sopii perusoluesta reippaasti poikkeava portteri. Portteri on väriltään tummanruskea, lähes musta, ja siinä on paljon paahteisia aromeja ja jopa lakritsaa. Portterin tuoksu ja maku voivat olla epätavallisuudessaan pelottavia, ja sen ymmärtäminen vaatiikin harjoittelua ja tutustumista – aivan kuten skorpionikin. Mukana on paljon katkeroa, joka on ihmisille haaste. Kuitenkin ne, jotka ovat ymmärtäneet tämän parivaljakon todellisen luonteen, pitävät molemmista kuin hullu puurosta. Sekä portterin että skorpionin luonteen syvyyksistä löydät intohimoisia yllätyksiä vuosienkin tuttavuuden jälkeen.

India Pale Ale – Jousimies 22.11.–21.12.

Jousimies haluaa matkustaa, valloittaa koko maailman ja paljastaa jumalten salaisuudet. Siksi hän valitsee oluekseen ympäri maailman matkanneen India Pale Alen. India Pale Ale syntyi 1800-luvun siirtomaa-aikaan, kun tarvittiin olut, joka kesti kuukausia pitkän merimatkan pilaantumatta. Ongelma ratkaistiin tuplaamalla tai jopa triplaamalla humalan määrä oluessa. Tuloksena saatiin hyvin katkera olut, joka näyttää lempeän tummankeltaiselta tai oranssilta, mutta maistettaessa paljastaa syvällisen ja temperamenttisen luonteensa, aivan kuten jousimieskin. Jousimies ja India Pale Ale eivät ole helppoja tai yksinkertaisia tapauksia. India Pale Ale sekä jousimies sopivat seikkailunhaluiselle: jos pysähdyt hänen seuraansa lasilliselle, saatat päästä kurkistamaan ikuisuuteen asti!

Pils – Kauris 22.12.–19.1.

Pils on perfektionistin juoma ja sopii siksi kunnianhimoiselle kauriille. Pils on kullankeltainen lagereitten äitihahmo, katkera ja rapsakasti humaloitu. Hivenen alemmuudentuntoisena kauriskin katkeroituu helposti. Vankkaan selkärankaansa luottava kauris valitsee mielellään juomakseen jämäkän pilsin. Pilsin luonne on tarkka, siisti ja puhdas ja se muistuttaakin ominaisuuksiltaan kauriin suoraviivaista luonnetta. Pils on oluena pitkämielinen, rauhallinen ja kärsivällinen, vaikka nykytekniikalla olutta ei tarvitsekaan enää kypsytellä kuukausia. Sen verran aikaa saattaa kuitenkin kulua ennen kuin saat kauriin uskomaan tunteisiisi, mutta palkintona on pilsin tavoin hyvin lempeä ja aina uskollinen kumppani.

Juttua varten on haastateltu olutkouluttaja Mikko Salmea sekä astrologi Merja Hirvisaarta (http://merja.hirvisaari.info/).

Perinnejouluun panostava keittää puuron ohrasta – sydän ja vatsa kiittävät

jfyafszwpaadqvud9lme

Riisipuurolla on kunniapaikka suomalaisissa joulupöydissä, mutta todellisuudessa sen historia jouluperinteenä on yllättävän lyhyt. Vielä 1900-luvun alussa joulupuuro keitettiin riisin sijaan ohrasta.

Riisipuuro saapui suomalaisiin joulupöytiin vasta 1930-luvulla. Sitä ennen joulupuuron valmistamiseen käytettiin kaura- tai ohraryynejä.

Riisi ohitti puuroaineksena ohran, sillä juhlapöydän tarjottavaksi haluttiin jotakin arkiruokaa harvinaisempaa.

– Puuroriisi saapui ensimmäisenä varakkaampien perheiden lautasille, mutta muodostui vuosien myötä perinteeksi koko Suomen kansalle, kertoo ruokaviestintäpäällikkö Arja Elina Laine Myllyn Parhaalta.

Terveellisempi vaihtoehto

Jouluun kuuluu herkuttelu, eikä kaloreista pidetä pyhien aikana kirjaa. Riisipuuro on ravintoarvoiltaan lähes yhtä tyhjän kanssa, mutta ohralla on jopa terveysvaikutuksia.

– Ohra on täysjyvävilja, joka sisältää ruuansulatusta hellivien kuitujen ja kivennäis- ja hivenaineiden lisäksi myös beetaglukaania, joka todistetusti edistää sydämen terveyttä, Laine muistuttaa.

Retropuuron ohrasta keittävä tekee samalla palveluksen myös ympäristölle, sillä kotimaista ohraa ei tarvitse lennättää lautasille Aasiasta saakka.

– Eksoottisuus oli tärkeää vuosisata sitten, nyt lienee fiksumpaa suosia suomalaista ja hillitä hiilijalanjälkeä.

Maltti on valttia puuronkeitossa

Ohrapuuron valmistus ei juuri poikkea riisipuuron keittämisestä. Keittoajat vaihtelevat riippuen siitä, ovatko suurimot esikypsytettyjä ja ovatko ne ehjiä vai rikottuja.

– Esikypsytetyt rikotut suurimot valmistuvat ehjiä nopeammin, noin reilussa puolessa tunnissa. Kokonaisten esikypsytettyjen suurimoiden hauduttamiseen kannattaa varata vajaa tunti, opastaa ruokaviestintäpäällikkö Arja Elina Laine Myllyn Parhaalta.

Ohrapuuro keitetään maitoon samalla tavalla kuin riisipuurokin. Riskinä kuitenkin on, että puuroherkku palaa pohjaan.

– Suurimoihin kannattaa ensin imeyttää kattilassa pieni määrä vettä. Sillä tavalla puuro ei pala yhtä helposti pohjaan, mutta sitä täytyy silti muistaa sekoittaa jatkuvasti.

Ohra ei ole yhtä herkkä ylikypsymiselle kuin riisi, joka liian kauan hellalla viihdyttyään muuttuu muussiksi.

– Ohrapuuro on pitkäänkin hautuneena herkullista ja siksi armollisempi aikataulujen suhteen, Laine  vinkkaa.

Perinteisen mantelinkin voi sujauttaa yhtä lailla ohra- kuin riisipuuroon.

– Uskon, että löytäjän toive toteutuu jopa paremmin, kun manteli piileksii aidosti perinteisessä puurossa, Laine nauraa.

Viini kruunaa kasvisruoan – luomuviini asiantuntijoiden suosiossa

print_HC8gYo44eY

Sommelier Antti Uusitalo Savoysta

Kasvisruuan suosio kasvaa jatkuvasti ja luomusta on tullut hitti paitsi ruuan raaka-aineissa myös viinissä. Hyvä viinivalinta kunnioittaa raaka-aineiden omia makuja. Kasvisruuan kanssa tämä on erityisen tärkeää.

Viinin ja ruuan yhdistämisen pääsäännöt ovat suurimmalle osalle tuttuja: punaviiniä nautitaan punaisen lihan kanssa ja valkoviini yhdistetään kalaan ja kanaan. Päänvaivaa aiheuttavat kuitenkin kasvisruuat, joiden tukeminen viinillä on harrastajakokille hieman haasteellisempaa.

– Kasvisruualle sopivat sekä puna- että valkoviinit. Lisäisin listaan vielä roseeviinin, joka unohtuu suomalaisilta aivan liian usein, opastaa sommelier Antti Uusitalo Savoysta.

Yleinen ohje viinin valintaan niin kasvis- kuin liharuuillekin on, että ruuan raaka-aineiden omia makuja tulee kunnioittaa. Kasvisten kanssa tämä on erityisen tärkeää. Kannattaa siis valita keveitä, heleän hapokkaita viinejä, jotka eivät peitä ruuan ominaisia makuja.

– Tulisen, aasialaistyyppisen ruuan rinnalle sopii myös hieman makeampi viini, joka pyöristää mukavasti mausteisuutta.

print_O50AmBr8xc

Valitse oikea rypäle

Viinien lajittelu perustuu siihen, mitä rypälelajiketta kussakin juomassa on käytetty. Lajikkeiden lista on pitkä, mutta muistamalla muutaman voi jo menestyksekkäästi kasata tasapainoisen kasvisaterian.

– Sauvignon Blanc, Riesling ja Chardonnay sopivat kaikki kasvisruokiin hapokkuutensa ja raikkautensa takia. Punaisista lajikkeista esimerkiksi Pinot Noir ja Sangiovese sopivat erinomaisesti kasvisruuan tueksi, Uusitalo listaa.

Syyskauden hengessä Uusitalon mainitsemia punaisia lajikkeita voi yhdistää esimerkiksi erilaisiin kaali- ja juuresruokiin.

– Hauskinta ruuanlaitossa on kuitenkin oikeiden yhdistelmien löytäminen yrityksen ja erehdyksen kautta.

Luomu trendinä myös viineissä

Luomuviinien kysyntä on kasvanut sekä ravintoloissa että vähittäiskaupassa. Nopeasti kasvavan ja sitten pois hiipuvan megatrendin sijaan Uusitalo näkee luomuviinin vakiinnuttavan asemaansa tasaisen varmaan tahtiin. Kun vuonna 2004 Alkon valikoimasta löytyi 26 luomutuotetta, on luku nyt jo yli kahdensadan.

– Yhä useampi viinintuottaja hankkii luomusertifikaatin, jonka saaminen on usein pitkä ja raskas prosessi, kertoo viiniasiantuntija Kaisa Kavekari Jacob’s Creekiltä.

Ympäristövastuun kantamisen lisäksi luomusta on muutakin etua.

– Kokemukseni mukaan luonnonmukainen viljely on viinintuottajille itseisarvon sijaan enemmänkin paremman laadun työväline, Uusitalo sanoo.

Luomu maistuu viinissä Uusitalon mukaan tasapainoisuutena hapokkuuden, mineraalisuuden ja hedelmäisyyden osalta.

– Luonto on siinä mielessä erikoinen, että se tekee luonnostaan hyvää viiniä, Uusitalo nauraa.

Luomuviinin valmistuksessa keinotekoiset torjunta-aineet ovat kiellettyjä ja myös sulfiittien, eli viinin säilöntäaineina käytettävien rikkiyhdisteiden määrää on rajoitettu.

– Sen sijaan käytetään luonnon omia torjunta-aineita, esimerkiksi leppäkerttuja ja eloperäisiä lannoitteita, Jacob´s Creekin viiniasiantuntija Kavekari kertoo.

Nyt vietetään Lihatonta lokakuuta, joka on saanut sosiaalisessa mediassa paljon huomiota.

Meira tutki: Suomessa on yli kolme miljoonaa uskollista kahvinjuojaa ja viisi erilaista kahvikuluttajien ryhmää

Kahvin juominen on jälleen tutkitusti tärkeä osa suomalaisten elämää. Suurin osa suomalaisista juo tavallista suodatinkahvia päivittäin tai lähes päivittäin. Yli kolme miljoonaa suomalaista (15-69-vuotiasta) on juonut ja ostanut kahvia kuukauden sisällä. Vain 16 % ei ole juonut kahvia viimeisen kuukauden aikana.

Monelle kahvi on aina samaa tuttua merkkiä ja vaaleaa paahtoastetta, mutta joka viides on ostanut lisäksi myös erikoiskahvia (esim. espressoa, alkuperämaakahvia, maustettua tms.). Kahvinjuojat eivät yleisesti ole kovin avoimia uutuuksille tai käyttämään useita merkkejä eri tarkoituksiin. Kahvia kuitenkin arvostetaan pääasiassa maun perusteella ja vain harva myöntää valitsevansa kahvimerkin pelkän hinnan perusteella.

Tummapaahtoisen kahvin osuus on nousussa: vajaa kolmannes kahvinjuojista sanoo ostaneensa sitä viimeisen kuukauden aikana. Kuitenkin jopa 46 % suomalaisista ostaa aina samaa merkkiä ja paahtoastetta.

Maku ja tottumus ohjaavat ostopäätöksiä. Listakärki niistä syistä, joiden mukaan kahvi ostetaan:

  1. Parhaimman makuista 
  2. Merkki, jota olen tottunut käyttämään
  3. Pehmeän makuista

Yli 90 % käyttää vain suodatinkahvikeitintä, mutta silti moni käyttää myös jotain muuta valmistusmenetelmää, esimerkiksi siis kapselikonetta (8 % käyttäjistä), mutteripannua, pressopannua tai espressokonetta. Kapselikoneiden käyttäjät asuvat lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kapselikoneissa arvostetaan erityisesti sitä, että niillä voidaan valmistaa helposti erikoiskahveja tai vain yhden kupin kerrallaan. 31 % on sitä mieltä, että kapselikeitin tuo pientä luksusta arkeen. 57 % arvostaa sitä, että kapseleita saa lähikaupasta, ja 48 % sitä, että laite on hinnaltaan edullinen.

Erikoiskahvien juominen on selvästi yleisempää kapselikahvinkeittimen käyttäjillä (71 %), eteläsuomalaisilla (45 %), naisilla (42 %) ja alle 35-vuotiailla (47 %).

b73a339d56e0d138_800x800ar

Suomalaiset jakautuvat viiteen eri ryhmään kahvimerkin valinnan perusteella

Suomalaiset kahvinjuojat voidaan jakaa viiteen ryhmään sen mukaan, mitkä asiat ovat heille tärkeitä kahvimerkin valinnassa:

1)    Tapaostajat
2)    Eettiset
3)    Laatutietoiset nautiskelijat
4)    Pysyvästi edullista ostavat
5)    Tarjoushaukat

Jokainen yllämainituista valitsee kahvimerkkinsä erilaisin perustein, ei siis ole olemassa yhtä suomalaista kahvinjuojaa.

Tapaostajat
Neljännes kahvinjuojista on hyvin merkkiuskollisia: he ostavat samaa tuttua merkkiä ja vaaleaa paahtoa tarjouksista riippumatta. Näitä henkilöitä voi olla hyvin vaikea saada kokeilemaan muita merkkejä, sillä tuttu brändi on heille yksi keskeisimmistä kahvin valintakriteereistä. He tuntevat hyvin muitakin brändejä, mutta harkitsevat niitä keskimääräistä vähemmän. Demografioiltaan ryhmä edustaa pitkälti keskivertosuomalaista kahvinjuojaa. He kuitenkin kuluttavat kahvia hieman vähemmän kuin osuutensa on kahvinjuojista.

Tapaostajien ryhmässä korostuvat pohjoissuomalaisuus, eläkeläisyys, pariskunnat ja korkeat tuloluokat.

Eettiset
Eettisten ryhmälle kahvimerkin valinnassa on kiinnostavaa se, että merkki on hyvänmakuista ja eettisesti tai luonnonmukaisesti tuotettua. He ovat avoimia uutuuksille, eivätkä ole niinkään brändiuskollisia tai kiinnostuneita tarjouksista. Nämä nuoret kaupunkilaiset juovat mielellään erikoiskahveja kahviloissa, ottavat ne mukaansa ja valmistavat niitä myös kotona. He ostavat kahvia keskimääräistä useammin erikoisliikkeistä. Kuluttajina heille on tärkeää sertifikaatit, reilu kauppa ja luomu.

Laatutietoiset nautiskelijat
Nämä kahvi-hifistelijät haluavat nauttia laadusta, hyvästä mausta ja elämyksistä. Siksi he panostavat myös hyvään kahviin ja sen huolelliseen valmistamiseen. He kuluttavat kiloissa eniten kahvia, ja heillä onkin usein auki useita kahvipakkauksia samaan aikaan, joiden välillä he vaihtelevat tilanteen mukaan.

Nautiskelijat valitsevat mielellään tummapaahtoisen tai muuten voimakkaan makuisen ja korkealaatuisen kahvin. He juovat keskimääräistä enemmän erikoiskahveja, jotka valmistavat itse kotona. Nautiskelijat ovat edelläkävijöitä, jotka seuraavat trendejä ja jopa luovat niitä. Laatutietoisten nautiskelijoiden ryhmään kuuluvat asuvat keskimääräistä useammin pääkaupunkiseudulla ja ovat työssään asiantuntijoita tai ylempiä toimihenkilöitä.

Pysyvästi edullista ostavat
Tähän ryhmään kuuluville ihmisille kahvi on perushyödyke ja matalan sitoutuneisuuden tuote: kahvin laadulla tai merkillä ei ole kovin suurta merkitystä. Uutuudetkaan eivät kiinnosta – riittää, kun saa tavallista hyvää kahvia aina edulliseen hintaan. Koska kahvin hinta on tärkein valintakriteeri, kaupan omat merkit ovat usein näiden henkilöiden valinta. Ryhmä sijoittuu maantieteellisesti muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Kuluttajina he valitsevat usein kaupan oman merkin tai Saludon.

Tarjoushaukat
Tarjousvetoisten ryhmässä ostetaan tunnetuimpia kahvimerkkejä (Juhla Mokka, Presidentti ja Kulta Katriina) tarjouksesta ja mieluusti hamstrataan samalla kertaa useita paketteja. He valitsevat merkin sen mukaan, mikä näistä kolmesta on kulloinkin alennuksessa. Tiettyyn markettiin voidaan ajaa vain kahvitarjouksen perusteella ja neuvoa muitakin tarttumaan ajankohtaiseen alennukseen.

Tutkimuksen toteutuksesta

Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty joulukuussa 2012 Internet-paneelissa, jossa haastateltiin 1182 suomalaista 15-69-vuotiasta henkilöä valtakunnallisesti edustavana otoksena. Vastaajanäytteen toimitti M3 Research A/S. Tutkimuksen suunnittelusta, haastattelujen toteutuksesta, tulosten analysoinnista ja raportoinnista vastasi Dagmar Insight & Implementation.

www.meira.fi

Tutkimus: Suomalaiset tahtovat tietää ruokansa alkuperän – tuotetiedot vaatimuslistan ykkösenä

Suomalaiset tahtovat tietää ruokansa alkuperän. Kuva: Helsingin Mylly

Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaiskuluttajista haluaa tietää, millainen yritys on valmistanut heidän ostamansa elintarvikkeet. Valmistajien vastuullisuuteen ei kuitenkaan varauksetta luoteta.

Erityisen tarkkaan kuluttajat lukevat tuotetietoja, tuoteturvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja kotimaisuutta, jotka ovat heille tärkeimpiä vastuullisuudesta kertovia asioita.

– Tällaiset kriteerit olivat odotettavissakin ja kuulostavat hyvältä. Kuluttajat haluavat tietää, millaisia elintarvikkeita ostavat. Tietoa haetaan usein siitä, miten tuote on tuotettu ja millainen sen valmistaja on, toteaa Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela.

Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain noin puolet kuluttajista luottaa tuntemiensa yritysten vastuullisuuteen. Kuusela arvelee tämän johtuvan julkisuudessa velloneista ruokakohuista, jotka ovat herättäneet sekä kuluttajien kiinnostuksen että epäluulot.

– Oikea tapa korjata tämä tilanne on se, että yritykset ryhtyvät toimiin parantaakseen toimintaansa. Huonokin maine on saatu aikaan teoilla, ei puheilla, Kuusela sanoo.

Kuusela muistuttaa, että Suomessa sekä valvonta että toimintatavat ovat tiukassa kontrollissa. Suomalainen elintarviketeollisuus kehittääkin nyt voimakkaasti ruoan raaka-aineiden alkuperän ja jäljitettävyyden valvontaa.

– Jos suomalainen ruoka ammentaa maineensa viimeaikaisista kohuista, se on väärin, sillä meillä asiat ovat varsin hyvällä mallilla. Kohut ovat yksittäistapauksia. Esimerkiksi Findus sai niskoilleen kohtuuttoman osuuden hevosenlihakohusta, vaikka väärinkäytökset oli tehnyt joku muu. Atria puolestaan kertoo nyt pakkauksissaan karjan kasvattajan nimen.

Eri merkinnät kertovat eri asioita

Mistä kuluttajat sitten saavat tietoa elintarvikevalmistajien vastuullisuudesta? Ainakin ottamalla selvää niiden toiminnasta ja taustoista, mitä tekeekin jo reilu kolmannes kuluttajista. Muuten yritysten vastuullisuuden selvittämiseen ei ole olemassa kikkakolmosia.

– Esimerkiksi hiilijalanjälkimerkinnät kertovat jotain, mutta niiden suhteen ei ole yhdenmukaista vertailtavuutta, etenkään tuoteryhmän sisällä. Ei ole olemassa järjestelmää, joka antaisi luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yrityksen koko toiminnan tai edes yksittäisen tuotteen vastuullisuudesta ja ympäristövaikutuksista, Miska Kuusela pohtii.

– Kuluttajien kannattaa tehdä yhteenvetoja eri merkinnöistä. Jos tuotteella on esimerkiksi Hyvää Suomesta – tai Avainlippu-merkintä ja se on luomua, asiat ovat jo varsin hyvällä mallilla.

Elintarvikevalmistajien toimintaa tutkivia kuluttajia Kuusela neuvoo miettimään, millaisia vaikutuksia yritysten toimilla on. Pienikin ele voidaan saada puhumalla näyttämään todellista isommalta, vaikka sillä ei käytännössä olisi juurikaan vaikutusta.

Elintarviketuottajat panostavat ympäristöön

Monet elintarviketuottajat panostavat nimenomaan ympäristöystävällisyyteen, ja niin on tehnyt myös Helsingin Mylly. Ensimmäinen iso askel oli keskittyminen luomutuotantoon jo 90-luvun alussa, jolloin luomu oli vielä lapsenkengissä. Helsingin Myllyllä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka suurta osaa Suomen viljapelloista viljellään luomuna.

Helsingin Mylly on suurin kotimaisen luomuviljan käyttäjä ja jalostaja, ja suurin luomutuotteiden viejä. Luomuviljan viljelyalaa Suomessa kasvattaa juuri luomuviljatuotteiden vienti, sillä kotimaan markkinat ei siihen yksin riitä.

– Tuotantolaitoksissamme käytetään paljon sähköä, joten olemme vaihtaneet uusiutumattomat sähköntuotantomuodot vesivoimalla tuotettuun sähköön. Lisäksi olemme nyt rakentamassa Vaasan tehtaalle omaa biopolttolaitosta, joka käyttää polttoaineena tuotannossa syntyvää kuorintajätettä ja jonka tuottama energia käytetään taas tuotantoprosessiin, kertoo Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela.

Lukuja tutkimuksesta:

– Olen kiinnostunut siitä, mikä yritys on ostamani tuotteen valmistanut/tuottanut:
– täysin samaa mieltä 30 %, enimmäkseen samaa mieltä 44 %
– täysin eri mieltä 3 %, enimmäkseen eri mieltä 8 %

– Tutustun aika ajoin elintarvikevalmistajiin ja heidän toimintaansa (esim. netissä, muissa medioissa):
– täysin samaa mieltä 9 %, enimmäkseen samaa mieltä 28 %
– täysin eri mieltä 14 %, enimmäkseen eri mieltä 23 %

– Tuntemani yritykset toimivat pääasiallisesti vastuullisesti:
– täysin samaa mieltä 6 %, enimmäkseen samaa mieltä 40 %
– täysin eri mieltä 2 %, enimmäkseen eri mieltä 10 %

– Mitä seuraavista asioista ensisijaisesti liität vastuulliseen elintarviketuotantoon:
– tuotetietojen selkeä ja avoin esilletuonti 52 %
– tuoteturvallisuus 51 %
– eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen 40 %
– elintarviketuottaja on suomalainen 31 %

Tutkimus toteutettiin webkyselynä huhtikuussa ja siihen vastasi yhteensä 1007 18–74-vuotiasta suomalaista. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi. iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland ja teetti Helsingin Mylly.