Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kyselytutkimus: Suomalaiset skoolaavat kotimaisella oluella 100-vuotiaalle Suomelle

panimoliitto017n_netti2

Taloustutkimus selvitti, millä suomalaiset skoolaavat 100-vuotiaalle Suomelle ja suosituimmaksi juomaksi nousi kotimainen olut. Oluen taakse jäivät niin ranskalainen samppanja kuin espanjalainen kuohuviini cava. Suomen juhlavuosi käynnistyy vuoden 2017 alussa.

Olut on kuulunut eurooppalaiseen ruokavalioon kiinteästi jo tuhansia vuosia. Olut on osa suomalaista perinnettä ja kulttuuria mitä suurimmassa määrin. Suomi on olutmaa ja oluenvalmistuksella on pitkät perinteet. Noin puolet suomalaisten kuluttamasta alkoholista nautitaan mallasjuomana. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa juodaan olutta keskitason verran.

2016-12-30-12_13_42-liite-tiedotteeseen-suomi-100-pdf-nitro-reader-3

Maailman juoduin oluttyyppi on vaalea lager ja myös Suomessa lager on ylivoimaisesti myydyin olut. Laajentunut olutvalikoima kertoo kuitenkin suomalaisten makutottumusten muutoksista. Tummempia ja voimakkaamman makuisia oluita on nyt tarjolla selvästi aiempaa enemmän. Suomessa on meneillään olutbuumi ja se näkyy valikoiman laajentumisena. Kuluttajan saatavilla ei ole aiemmin ollut tällaista valikoimaa kotimaisia olutvaihtoehtoja.

”On hienoa huomata, että suomalaiset arvostavat kotimaista olutta ja valitsevat sen satavuotiaan Suomen juhlajuomaksi. Suomessa ovat vahvat olutperinteet ja voimme ylpeinä kohottaa maljan kotimaista olutta satavuotiaalle Suomelle”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäpäällikkö Outi Heikkinen.

Kotimainen olut tulee läheltä, se kasvaa suomalaisesta pellosta. Korkealuokkainen ohra on erinomaisen maltaan ja siitä valmistettavan oluen perusta. Maltaaksi kelpaavaa ohraa viljellään Kymenlaaksosta Kokkolan korkeudelle asti. Mallasohran viljely on maatalouden yksi tukiranka. Maatalouden lisäksi kotimainen olut työllistää erityisesti ravintoloissa, kaupoissa ja kuljetuksissa.

Alueellinen ja paikallinen panimotoiminta on kasvanut viime vuosina ja tällä hetkellä olutta valmistaa noin 80 panimoa. Kotimaisen oluen valmistus tuo elannon tuhansille ketjussa pellolta pöytään. Toimiala tuottaa valtiolle verotuloja 2,0 miljardia euroa vuosittain. Oluen osuus tästä on 1,4 miljardia euroa eli lähes 70 %.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.−15.2.2016. Tutkimukseen vastasi 1069 suomalaista, jotka ovat iältään 18−79-vuotiaita. Tutkimuksen virhemarginaali on ±3,2 %-yksikköä.

Panimoliitto tukee kansalaisaloitetta − 7,5-prosenttiset oluet ruokakauppaan

hnvzirdq9o0sfxktauvi

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto kannattaa kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on tuoda enintään 7,5-tilavuusprosenttiset oluet myyntiin ruokakauppaan. Kansalaisaloite esittää alkoholilakia muutettavaksi niin, että kaupoissa myytävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntiraja nostetaan nykyisestä 4,7:stä 7,5 prosenttiin.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto pitää vahvojen oluiden ja siiderien siirtoa ruokakauppaan kannatettavana, koska se lisäisi alan kilpailua ja pitäisi hinnan kilpailukykyisenä matkustajatuontiin nähden. Suomen olutvero on yli nelinkertainen Viroon verrattuna, ja hintaeroa lisäävät viinamonopolin kertoimet. Vahvan oluen myynnin siirto Alkosta ruokakauppaan kasvattaisi kotimaanmyyntiä matkustajatuonnin kustannuksella. Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan nelosoluen siirtäminen ruokakauppaan vähentäisi yksityisen matkustajatuonnin puolella nykyisestä.

Alkoholilain kokonaisuudistus on parhaimmillaan suuri mahdollisuus lisätä alan kilpailua ja suitsia Viron viinarallia. Suomessa kulutetusta vahvasta, yli 4,7-tilavuusprosenttisesta, oluesta hankitaan noin 65 % matkustajatuontina ulkomailta, pääasiassa Virosta tai laivoilta. Alkon myyntiin verrattuna määrä on yli kolminkertainen. Kun tarkastellaan vain oluen myyntiä kotimaassa, on Alkon osuus kaikesta olutmyynnistä vain noin 2 %. Oluen myynnin merkitys on Alkolle hyvin pieni.

”Kansalaisaloite on kannatettava hanke, sillä vahvan oluen siirto Alkoista ruokakauppoihin kasvattaisi valtion verotuloja, parantaisi kuluttajien saatavilla olevaa valikoimaa ja rikastuttaisi olutkulttuuria. Rajan nosto on hyvä alku. Kaikki olut kuuluu ruoan kanssa samaan myymälään”, toteaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Valtion verotulojen on arvioitu kasvavan 50 miljoonaa euroa, kun matkustajatuonti vähenee ja vahvasta oluesta kerätään kolmosolutta korkeampaa veroa. Oluen myyntipisteiden lisääntymisen ansiosta tuotteiden saatavuus paranisi ja kuluttajien valinnanmahdollisuudet lisääntyisivät. Pienpanimot saisivat tuotteensa laajempaan jakeluun ruokakaupan kautta ja tuotteet pääsevät kaupan valikoimiin Alkoa ketterämmin.

”Euroopassa eletään vahvaa olutbuumia. Panimoiden määrä kasvaa, ja oluen eri maut ovat nousseet vahvasti esiin. Muualla kulutuksen siirtymistä väkevistä mietoihin pidetään toivottavana kehityksenä. Meidän tulisi myös suosia mietoja juomia tuomalla ne myyntiin ruokakauppaan” Ussa sanoo.

Kansalaisaloite laitettiin liikkeelle kieltolain päättymisen vuosipäivänä tiistaina 5.4. kello 10. Aloitteen takana ovat kolme juoma-alan asiantuntijaa ja yrittäjää Petri Viglione, Pekka Kääriäinen ja Heikki Kähkönen, jotka haluavat laittaa vauhtia suomalaiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tarkoituksena on saada kokoon vähintään 50 000 kannatusilmoitusta lokakuun 2016 alkuun mennessä.

Kansalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen osoitteessa www.kansalaisaloite.fi.

Panimojuomien kotimaanmyynti kasvoi ja palasi takaisin normaalille tasolle

nyus5tzxssuyrusymzag

Panimojuomia myytiin tammi-maaliskuussa 2015 yhteensä 163,9 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti kasvoi 15,6 miljoonaa litraa eli 10,6 prosenttia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Captol Investin, Hartwallin, Nokian Panimon, Olvin, Red Bullin, Saimaan juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Yli 10 prosentin kasvusta huolimatta vuoden 2015 tammi-maaliskuun kotimaanmyynti 163,9 miljoonaa litraa ei ollut poikkeuksellisen hyvä, sillä vertailuajanjakson eli tammi-maaliskuun 2014 kotimaanmyynti oli ennätyshuono, vain 148,2 miljoonaa litraa. Vuoden 2015 tammi-maaliskuun myynneissä palattiinkin takaisin lähes vuoden 2013 tasolle, joka oli 164,4 miljoonaa litraa.

Vuoden 2014 alussa nostettiin sekä alkoholi- että virvoitusjuomaveroa. Veronkorotusten vuoksi kaupat ja ravintolat ostivat juomia varastoon alemmalla verotasolla loppuvuodesta 2013. Hamstrauksen vuoksi juomamyynti laski rajusti vuoden 2014 alussa.

”Panimojuomien kotimaanmyynti on palannut takaisin sille tasolle, jossa se vielä toissa vuonna oli. Ravintolamyynti on silti edelleen huolestuttavasti laskussa. Kulutuksen ohjaamiseksi ravintoloihin pitäisi ravintolassa tarjoiltujen juomien arvonlisäveroa laskea ja happy hour -mainonta sallia”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Panimoliiton jäsenyritykset myivät tammi-maaliskuussa 2015 olutta yhteensä 83,4 miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti kasvoi 7,0 miljoonaa litraa eli 9,1 prosenttia. Long drink -juomia myytiin yhteensä 6,9 miljoonaa litraa ja siideriä 5,9 miljoonaa litraa. Long drink -juomien myynti kasvoi 0,1 miljoonaa litraa eli 1,3 prosenttia ja siidereiden 0,5 miljoonaa litraa eli 8,6 prosenttia.

Kaikkein eniten kasvoi alkoholittomien juomien myynti. Virvoitusjuomia myytiin 53,8 miljoonaa litraa. Juomaryhmän myynti kasvoi 6,5 miljoonaa litraa eli 13,8 prosenttia. Kivennäisvesiä myytiin 13,9 miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 1,6 miljoonaa litraa eli 13,0 prosenttia.

KOTIMAANMYYNTI 1.1.2015−31.3.2015

Juoma 2015 2014 Muutos Muutos ed.
milj. l. milj. l. milj.l. vuosi %
Olut 83,4 76,4 7,0 9,1
Siideri 5,9 5,4 0,5 8,6
Long drinkit 6,9 6,8 0,1 1,3
Virvoitusjuomat 53,8 47,3 6,5 13,8
Kivennäisvedet 13,9 12,3 1,6 13,0
Kokonaismyynti 163,9 148,3 15,6 10,6

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

Panimojuomien kotimaanmyynti laski – syynä veronkorotukset vuoden alussa

nyus5tzxssuyrusymzag

Panimojuomia myytiin vuonna 2014 yhteensä 774,5 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti laski 13,2 miljoonaa litraa eli 1,7 prosenttia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Captol Investin, Hartwallin, Nokian Panimon, Olvin, Red Bullin, Saimaan juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Oluen, siiderin ja long drink -juomien myynti kotimaassa laski 1,9 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2014. Samaan aikaan mietojen alkoholijuomien matkustajatuonti kasvoi. Erityisen paljon matkustajatuonti lisääntyi vain kahdessa vuodessa, vuodesta 2012 vuoteen 2014. Viranomaisten tekemän matkustajatuontitutkimuksen mukaan oluen tuonti kasvoi 29 %, long drink -juomien 25 % ja siiderin jopa 47 %.

”Kotimaanmyynti on laskussa, mutta viinaralli panimojuomien osalta kasvaa edelleen. Meidän viisinkertainen olutveromme Viroon nähden on aivan liikaa”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

mgd0c9os6ojcpqwdpuif

Suomen olutvero on 1,51 euroa litralta laskettuna 4,7 prosenttia alkoholia sisältävälle oluelle. Virossa vastaava vero on vain 0,34 euroa litralta. Hintaeroa kasvattavat myös Suomen Viroa suurempi arvonlisävero ja pantti. Suomessa alkoholijuomista maksetaan arvonlisäveroa 24 prosenttia ja panttia 15 senttiä tölkiltä, kun Virossa arvonlisävero on 20 prosenttia ja pantti 8 senttiä tölkiltä.

Yksityinen matkustajatuonti on jo huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen alkoholin ravintolamyynti. Viranomaisten matkustajatuontitutkimuksen mukaan Virosta tuodusta oluesta vain 34 prosenttia on Suomessa valmistettua.

Kotimainen panimoteollisuus sopeuttaa toimiaan kiristyneen mainonnan, verotuksen ja kasvaneen matkustajatuonnin vuoksi. Panimoteollisuus työllistää Suomessa suoraan hieman alle 1 900 henkilöä. Alalta on hävinnyt jo 35 prosenttia työpaikoista vuoden 2002 jälkeen.

Panimoliiton jäsenyritykset myivät vuonna 2014 olutta yhteensä 391,8 miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti laski 8,4 miljoonaa litraa eli 2,1 prosenttia. Long drink -juomia myytiin yhteensä 38,7 miljoonaa litraa ja siideriä 31,3 miljoonaa litraa. Long drink -juomien myynti laski 0,2 miljoonaa litraa eli 0,5 prosenttia ja siidereiden 0,5 miljoonaa litraa eli 1,5 prosenttia. Virvoitusjuomien myynti laski 7,7 miljoonaa litraa eli 3,1 prosenttia. Juomia myytiin 242,3 miljoonaa litraa. Kivennäisvesiä myytiin 70,4 miljoonaa litraa. Kivennäisvesimyynti kasvoi 3,6 miljoonaa litraa eli 5,3 prosenttia.

Panimoliiton jäsenyritykset edelläkävijöitä pakkausmerkinnöissä

glaiudlifu90z4f00fzv

Panimojuomien pakkausmerkinnät muuttuvat 13.12.2014, kun Euroopan Unionin uutta elintarviketietoasetusta aletaan soveltaa. Asetuksen mukaiset muutokset tulevat näkyviin asteittain. Varastoissa olevat joulukuun puoleen väliin mennessä valmistetut tuotteet saa myydä loppuun vanhoilla merkinnöillä.

Muutokset koskevat allergioita tai yliherkkyyttä aiheuttavien ainesosien korostamista, merkintöjen tekstinkokoa sekä ravintoarvomerkintöjä. Panimojuomien viljaraaka-aineita sekä mahdollisesti käytettyjä sulfiitteja tulee korostaa. Tekstin vähimmäiskoko on 1,2 mm.

Ravintoarvomerkintä sisältää energiasisällön sekä rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, hiilihydraattien, sokereiden, proteiinin ja suolan määrät. Alkoholijuomiin merkintä on vapaaehtoinen ja voi rajoittua energiasisältöön. Kaikki ravintoarvot tulee merkitä pakkaukseen, jos myynnin yhteydessä tai etiketissä esitetään ravitsemuksellinen väite. Siksi merkinnät löytyvät esimerkiksi kevyt- ja light-juomista sekä gluteenittomista oluista.

Panimoliiton jäsenyritykset ovat merkinneet ravintoarvot vapaaehtoisesti kaikkien juomien pakkauksiin jo useiden vuosien ajan.

Vapaaehtoiset merkinnät pakkauksissa osa yhteiskuntavastuuta

Panimoliitto on osana yhteiskuntavastuutaan suosittanut jäsenyrityksilleen jo vuodesta 2005 lähtien merkitsemään ainesosaluettelon myös mietojen alkoholijuomien etiketteihin sekä 2008 lähtien elintarvikelain mukaiset ravintoarvomerkinnät. Merkinnät ovat vapaaehtoisia, laissa merkintöjä ei edellytetä alkoholijuomiin.

”Jatkossakin kuluttaja voi tarkistaa jäsenyritystemme kotimaassa valmistetuista olutpakkauksista nauttimiensa kalorien määrän. Alkoholijuomia tulee nauttia kohtuudella ja energiamäärä on hyvä tiedostaa. Ainesosaluettelon ja energiasisällön merkitseminen alkoholijuomapakkauksiin on eurooppalaisittain poikkeuksellista. Kotimainen panimoteollisuus on edelläkävijä tuotetietojen ja ravintosisällön avoimuudessa”, sanoo toimitusjohtaja Elina Ussa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitosta.

Yli 130 olutta tavoittelee Suomen Paras Olut -kilpailun voittoa

SuomenParasOlut

Suomalainen Olut ry järjestää Suomen Paras Olut -kilpailun tänä vuonna jo neljännen kerran. Kilpailussa on kuusi sarjaa kotimaassa valmistetuille oluille. Sarjoihin on ilmoitettu yhteensä 131 erilaista olutta 20 eri panimolta.

Suomen Paras Olut -kilpailun alkukarsinnat käydään tänään Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla. Tuomaristo valitsee alkukarsinnoista sarjojen parhaat, jotka osallistuvat loppukilpailuun. Loppukilpailu järjestetään ja kilpailun tulokset julkistetaan Herkkujen Suomi – Syystober -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla torstaina 21.8. Finaalin voittaja nimetään Suomen Parhaaksi Olueksi vuonna 2014.

Kilpailu on avoin kaikille kaupallisten panimoiden kotimaassa valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Kilpailuun eivät voi osallistua erilaiset kausituotteet, kuten joulu- ja pääsiäisoluet, sekä kotimaisten panimoiden ulkomailla valmistuttamat oluet.

Kilpailun tuomaristo koostuu alan puolueettomista ammattilaisista, harrastajista sekä tavallisista oluenkuluttajista. Oluet arvioidaan sokkomaisteluina kukin sarja kerrallaan.

Vuosittain järjestettävän Suomen Paras Olut -kilpailun päällimmäisenä tarkoituksena on tuoda nykyistä laajemmin kaikkien oluenkuluttajien tietoon meidän panimoidemme oluiden valtava kirjo. Kilpailussa mukana olevat yli 130 olutta muodostavat loistavan näyteikkunan kotimaiselle panimo-osaamiselle.

Kisan toteutuksesta vastaa Panimo ja -virvoitusjuomateollisuusliiton ja Pienpanimoliiton perustama Suomalainen Olut ry. Kilpailun johtajana toimii olutasiantuntija Kari Likovuori.

Kilpailusarjat

1. Vaalea lager, enintään 4,7 %
2. Vaalea lager, yli 4,7 %
3. Tumma tai värillinen lager
4. Ale, enintään 4,7 %
5. Ale, yli 4,7 %
6. Vehnäolut

Suomen Paras Olut –kilpailun voittajat 2011−2013

2013 Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Imperaali Stout, 9,2 %
2012 Vakka-Suomen Panimo Wehnäbock, 6,2 %
2011 Sinebrychoff Porter, 7,2 %

Lisätietoja: 

www.suomenparasolut.fi

Panimoiden hiilijalanjälki on laskenut vuodesta 2001

bfpo3yq7kvvoupzeoncu

Suomalaisten panimoiden hiilijalanjälki on laskenut 4 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2012. Suurin vaikutus hiilijalanjäljen laskuun on suorien CO2-päästöjen eli sähkön ja lämpöenergian käytön vähenemisellä, selviää Helsingin yliopistossa tehdystä Pro gradu -tutkielmasta. Hiilijalanjälki laskettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomen panimoteollisuudelle.

Tutkimuksessa laskettiin hiilijalanjäljet viidelle eri materiaalikategorialle: juomaraaka-aineet, pakkausmateriaalit, energia, jätteet ja suorat hiilidioksidipäästöt. Näistä kategorioista muodostettiin koko panimoteollisuuden hiilijalanjälki. Tutkimuksesta selviää, että jätteen hiilijalanjälki on laskenut ja pakkausmateriaalien kasvanut. Suorien CO2-päästöjen ja energian käytön hiilijalanjäljet ovat laskeneet melko tasaisesti ja juomaraaka-aineiden hiilijalanjälki ei ole juuri muuttunut.

”Tutkimus tuotti panimoteollisuudelle ensimmäisen kaikki juomaryhmät huomioivan hiilijalanjäljen. Aiemmin on tutkittu ainoastaan oluen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljen hyvä taso on erityisesti huipputasoisen juomapakkausten kierrätyksen ansiota”, Pro gradun tehnyt Pia Karjalainen kertoo.

Panimot ja kauppa ovat olleet edelläkävijöitä kehittäessään pullonpalautusjärjestelmiä. Nykyisin Suomen Palautuspakkaus Oy, Palpa, ja sen yhteydessä toimiva Ekopullo, huolehtivat Suomessa lähes kaikesta juomapakkauskierrätyksestä. Panimot ovat Palpan jäseniä.

”Suomessa on yksi maailman parhaimmista, panttiin perustuvista pullokierrätysjärjestelmistä. Pantilliset juomapakkaukset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä muihin pakkauksiin verrattuna. Juomapakkausten kokonaispalautusaste on meillä yli 95 prosenttia”, sanoo kehityspäällikkö Anders Grönqvist Sinebrychoffilta.

Viinaralli vie pohjan ympäristöteoilta

Tutkimuksessa käytettiin aineistona panimoteollisuuden kokoamaa ympäristötasetta. Ympäristötase kertoo, kuinka paljon raaka-aineita, energiaa ja muita materiaaleja teollisuus käyttää valmistettua juomalitraa kohden, ja kuinka paljon materiaaleja tuotannosta jää hyödyntämättä päästöiksi, jätevedeksi ja kaatopaikkajätteeksi.

”Panimot ovat tehneet kovasti töitä ympäristövaikutusten minimoimiseksi, mutta viinaralli Virosta vie pohjaa näiltä toimilta. Viinarallia on kiihdytetty erityisesti alkoholiverojen nostoilla. Lainsäädännöllä on paljon monitahoisia vaikutuksia teollisuuteen, jopa sen hiilijalanjälkeen ja seurauksia pitäisi punnita tarkemmin ennen päätöksiä”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida määrällisiä muutoksia suomalaisen panimoteollisuuden hiilijalanjäljessä. Tutkimus perustuu Suomen kolmen suurimman panimon tietoihin vuosilta 2000–2012. Vuoden 2000 luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset, sillä luvuista puuttuvat tiedot kuljetuksista ja energiankäytöstä. Laskennoissa käytettiin CCalC-työkalun elinkaariarviointimenetelmää. Tulokset kertovat hiilijalanjäljen muutoksista, mutta niitä ei tule tarkastella absoluuttisina arvoina.

www.panimoliitto.fi

www.kohtuullisesti.fi

www.maljasuomelle.fi
Facebook: www.facebook.com/panimoliitto

Panimoliitto: Oluen matkustajatuonti jopa 60 prosenttia oletettua suurempaa

ockijsbqpeod1usjqdzq

Suomalaisten oluen tuonti Virosta on todennäköisesti suurempaa kuin viranomaisten tekemän matkustajatuontitutkimuksen tulokset osoittavat. Haastatteluihin perustuvan matkustajatuontitutkimuksen mukaan suomalaiset toivat Virosta olutta noin 25 miljoonaa litraa vuonna 2012. Virossa kuitenkin jäi lähes 40 miljoonaa litraa olutta yli oman kulutuksen.

Euroopan panimoliittojen kattojärjestön The Brewers of Europen äskettäin julkaiseman tilastoraportin mukaan vuonna 2012 Virossa valmistettiin olutta 143 miljoonaa litraa ja kulutettiin 93 miljoonaa litraa. Viron oluttuotanto oli siten 50 miljoonaa litraa suurempi kuin oluen kulutus. Viro vei olutta ulkomaille noin 55 miljoonaa litraa ja tuonti oli lähes 42 miljoonaa litraa. Näin ollen Virossa jäi olutta yli arviolta lähes 40 miljoonaa litraa.

”Näiden tilastojen valossa voidaan ajatella, että viinaralli Suomen ja Viron välillä on haastattelututkimusta suurempaa. Ihmettelen, miten hallituksen rakenneuudistuksen yhteydessä voitiin päättää, että alkoholin litramääräinen kulutus tulee saada 20 prosenttia nykyistä tasoa alemmas, kun emme tiedä viinarallin ja siten alkoholin kokonaiskulutuksen suuruutta. Panimoliitto on jo vuosia peräänkuuluttanut tutkimuksen täydentämistä eri tavoin viinarallin laajuuden selvittämiseksi”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Suomalaisten matkat Viroon ovat vuosi vuodelta kasvaneet, mutta haastatteluihin perustuvan matkustajatuontitutkimuksen mukaan suomalaisten alkoholin tuonti Virosta ei ole viime vuosina kasvanut lukuun ottamatta aivan viimeisintä tutkimusajanjaksoa syyskuusta 2012 elokuuhun 2013. Viron alkoholitilaston (Alkohol turg, tarbimine ja kahjud Eestis, Aastaraamat 2012) mukaan turistien alkoholiostot kaupoista ja laivoilta ovat kasvaneet 100 prosenttisena alkoholina mitattuna joka vuosi lähes 12‒14 prosenttia vuodesta 2008 lähtien. Turisteista suurin osa (yli 80 prosenttia) tulee Helsingistä, vain noin 10 prosenttia Tukholmasta, noin 2 prosenttia Pietarista ja loput ovat muun muassa kansainvälisiä risteilymatkustajia.

Nelosolut ruokakauppoihin oluen matkustajatuonnin hillitsemiseksi

Alkoholiveron korotuksen puolittamisesta huolimatta Suomen ja Viron välinen ero olutverossa kasvaa entisestään. Suomen olutvero on jo nyt viisinkertainen Viroon nähden. Virossa alkoholiveroa nostetaan joka vuosi viisi prosenttia vuosina 2013‒2016. Viro saisi nostaa olutveroaan viidellä prosentilla yli 30 vuotta peräkkäin, että saavuttaisi Suomen tason, kunhan Suomessa veroa ei nostettaisi sinä aikana lainkaan.

”Oluen verotusta pitäisi keventää maltillisesti lähemmäs Viron tasoa matkustajatuonnin hillitsemiseksi. Valtaosa tuodusta oluesta on nelosolutta, siksi tulisi vakavasti miettiä nelosoluen siirtämistä myyntiin ruokakauppoihin ja ravintoloissa anniskeltavan alkoholin arvonlisäveron laskemista ravintolaruoan arvonlisäveron tasolle”, Ussa sanoo.

Matkustajatuonnin takia Suomelta jää saamatta vuosittain yli 300 miljoonaa mahdollisia verotuottoja, mutta kaikki alkoholin aiheuttamat haitat hoidetaan kuitenkin kotimaassa. Alkoholin matkustajatuonti on huomattavasti suurempaa kuin alkoholin myynti Suomen ravintoloissa. Ongelmallista on myös se, ettei kukaan valvo, kenen käyttöön Virosta tuodut oluet päätyvät.

The Brewers of Europe Beer Statistics Report 2013(pdf)

Tutkimus: Suomessa oluen ravintolakulutus Länsi-Euroopan alhaisin

The_Hospitality_Sector_in_Europe

Oluen kulutus on laskenut Suomen ravintoloissa useita vuosia. Alkoholipolitiikan suurin ongelma tällä hetkellä on anniskelukulutuksen korvautuminen kotikulutuksella. Ravintola-ala voisi työllistää Suomessa 10 000 henkilöä enemmän, jos ravintola-anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta kasvaisi 10 prosenttiyksiköllä ja matkustajatuonti alenisi vastaavalla määrällä.

Suomessa myydystä oluesta vain 16 prosenttia anniskellaan ravintoloissa. Euroopassa ainoastaan Puolassa (15 %), Virossa (9 %), Liettuassa (9 %) ja Latviassa (6 %) ravintolamyynnin osuus oluen kulutuksesta on pienempää. Tiedot käyvät ilmi EY:n (aiemmin Ernst & Young) laatimasta Euroopan laajuisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin matkailu- ja ravintola-alan taloudellista vaikutusta 31 Euroopan maassa vuonna 2010.

Suomen tiukasti säädelty alkoholipolitiikka on jarruttanut ravintola-alan kehitystä. Suomen olutvero on EU:n korkein ja se on kasvanut 40 % vuodesta 2008. Ravintolakulutuksen osuus oluen tilastoidusta kulutuksesta oli vuonna 2003 vielä 25 %, mutta vuonna 2012 enää vain 15 %. Kuitenkin oluen osuus alkoholijuomien anniskelukulutuksesta on Suomessa lähes 70 %.

”Olut on tärkeä tuote ravintoloille, mutta verotuksella ohjataan kuluttajia hakemaan juomat Virosta kotona kulutettavaksi. Kulutus pitäisi ohjata valvottuihin ravintolatiloihin laskemalla oluen verotusta ja purkamalla tiukkaa sääntelyä. Ravintoloiden aukioloajat pitäisi vapauttaa sääntelystä, happy hour -mainonta sallia ja ravintolassa tarjoiltujen juomien arvonlisävero laskea ravintolaruoan tasolle”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Matkailu- ja ravintola-alan merkitys Euroopan taloudelle on merkittävä

Matkailu- ja ravintola-ala on tärkeässä asemassa taistelussa nuorisotyöttömyyttä vastaan ja on olennainen tekijä muiden sektoreiden työpaikoille ja kasvulle. Yli kymmenessä vuodessa työpaikat EU:n alueella kasvoivat 7,1 %, kun matkailu- ja ravintola-ala loi 29 % lisää työpaikkoja verrattuna vuoteen 2000.

”Ravintola-ala voisi työllistää 10 000 henkilöä enemmän, jos ravintola-anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta kasvaisi 10 prosenttiyksiköllä ja matkustajatuonti alenisi vastaavalla määrällä. Nuorisotyöllisyys lisääntyisi eniten. Alkoholin anniskelumyynti työllistää ja tuo verotuloja huomattavasti enemmän kuin alkoholin vähittäismyynti. Alkoholilainsäädännön uudistuksessa tulisi miettiä keinoja, miten suurempi osa kulutuksesta ohjataan ravintoloihin”, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Uusi tutkimus osoittaa, että matkailu- ja ravintola-alalla on olennainen rooli työllistämisessä. Suomessakin ravintola-ala on ollut vakaa työllistäjä talouden vaikeina aikoina, mutta tiukasti säädelty ilmapiiri siirtää alkoholijuomien kulutusta koteihin ja uhkaa alan työpaikkoja.

Tutkimuksen mukaan vuonna 2010 koko sektori Euroopassa tuotti valtioiden kassoihin 126 miljardia euroa valmisteveroina, arvonlisäveroina, työttömyys- ja sosiaaliturvamaksuina.

Tutkimuksen EY:ltä tilasi HOTREC ja the Brewers of Europe. HOTREC edustaa hotelli-, ravintola- ja kahvila-alaa Euroopassa ja Brewers of Europe on Euroopan panimoliittojen kattojärjestö. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on Brewers of Europen jäsen.

Liite_The_Hospitality_Sector_in_Europe (pdf)

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto: Panimojuomien kotimaanmyynnin alamäki jatkuu

print_FOXXGGySIc

Vuoden 2012 alkoholi- ja virvoitusjuomaverojen korotukset käänsivät myynnin suunnan. Panimojuomien kotimaanmyynti laskee edelleen. Kesän lämpimät säät eivät auttaneet nostamaan myyntiä edes edellisvuoden tasolle, joka sekin oli normaalia huonompi. Vuoden 2012 alusta lähtien panimojuomien kotimaanmyynti on kutistunut vuoden 2013 elokuun loppuun mennessä lähes 60 miljoonaa litraa.

Suomalaiset joivat olutta, siideriä, long drink -juomia sekä kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia vuonna 2013 tammikuusta elokuun loppuun yhteensä 524,1 miljoonaa litraa. Kotimaanmyynti laski edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 6,1 miljoonaa litraa eli 1,2 prosenttia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.

”Näyttää siltä, että tuonti on pysyvästi korvannut ison osan kotimaisesta myynnistä. Alkoholivero on Suomessa niin korkea, että se ohjaa kuluttajia hakemaan juomat Virosta. Jos kotimaanmyynti laskee edelleen tuntuvasti, voivat kotimaiset työpaikat olla vaarassa. Myynnin vähentyessä panimot joutuvat miettimään hyvin tarkkaan, missä on tulevaisuudessa järkevin paikka investoinneille”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Matkustajatuonti kutistaa veropohjaa ja vähentää verotuottoja

Matkustajatuonnin vuoksi alkoholin veropohja on kaventunut ja sen arvioidaan kaventuvan edelleen. Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2013 verokertymän olevan jopa pienempi kuin vuoden 2012, koska verollinen kulutus laskee. Viime vuonna alkoholista saatiin verotuottoja yli 18 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän ja tämän vuoden arviota on korjattu tammi-heinäkuun kertymän perusteella 42 miljoonaa euroa alaspäin.

”Alkoholiverotuotot on arvioitu pieleen jo kahtena vuotena, kun matkustajatuonnin vaikutusta ei ole huomioitu veropäätöksissä. Alkoholiveron korottamien ei enää tuo valtiolle tuottoja vaan ainoastaan haitat tulevat tänne hoidettaviksi, samalla kun verotuotot ohjataan Viroon”, Ussa sanoo.

Kotimainen panimoteollisuus työllistää lähes 30 000, kun mukaan lasketaan koko ketju pellolta pöytään. Joka kymmenes peltohehtaari kasvaa mallasohraa. Silti kotimaista olutta valmistavaa teollisuutta rangaistaan EU:n korkeimmalla olutverolla. Jo 20 % kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista tulee tilastoimattomasta kulutuksesta, josta suurin osa on matkustajatuontia. Matkustajatuonti on jo lähes kaksinkertainen Suomen alkoholin ravintolamyyntiin verrattuna.

Liitteenä taulukko: Kotimaanmyynti 1.1.2013-31.8.2013.

Kotimaanmyynti(pdf)

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen teollisuuden edunvalvoja. Sen jäsenyritykset ovat Captol Invest Oy, Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj, Saimaan Juomatehdas ja Oy Sinebrychoff Ab. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto toimii Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteydessä, ja se edustaa maamme jalostusarvoltaan neljänneksi suurinta elintarviketeollisuuden alaa.