Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

”Savukalaa ja lehtipinaattia, taivaallista!” – Keittiömestari paljastaa kesän parhaat kalaherkut

pro-kala_paistettu-siika_kuvituskuva_pieni

Kuva: Pro Kala

Kesällä maistuu kala. Moni juhlaherkun veroinen kalaruoka valmistuu vaivatta myös kotikokin pannussa. Kysyimme keittiömestari Jukka Kyllöseltä, miten ottaa ilo irti kesän parhaista kalaherkuista.

Onko sinulla jotakin erityistä kalaruokien kesäsuosikkia?

Tykkään paistaa pannulla voissa kuhaa, ahventa ja haukea. Myös siika kuuluu suosikkeihini. Paistaessa ruoanvalmistus on nopeaa, helppoa ja vaivatonta ja päästään helposti ihan optimaaliseen lopputulokseen.

Miten valmistat kalan?

Mikäli kalat on käsitelty nahattomiksi, pyöräytän ne kevyesti karkeassa ruisjauhoissa tai vehnäjauhon ja korppujauhon seoksessa. Jos kalat on suomustettu ja nahka jätetty irrottamatta, paahdan fileen nahkapuolelta rapeaksi tosi kuumalla pannulla kirkastetussa voissa. Paistan fileetä vain hetken toiselta puolelta, jotta kala jää vielä meheväksi. Savustaminenkin on hieno tapa, mutta oikean savustusajan arvioiminen on huomattavasti vaikeampaa, ellei ole kovin kokenut savustaja. Pääasia on, ettei kalaa valmisteta liian kuivaksi.

Mitä kalan kaveriksi?

Oma suosikkini kalaruokien lisäkkeeksi on tietenkin uudet perunat ja ihan perinteinen kananmunakastike maustettuna tuoreella ruohosipulilla.

Miten kotikokki saa juhlavuutta kalaisaan kesämenuunsa?

Hyvä vinkki perinteisen kermaisen kalakeiton maustamisessa on maustaa liemi voimakkaan makuisella sulatejuustolla. Esimerkiksi mustaleimainen Koskenlaskija on hyvä. Se tuo keittoon täyteläisyyttä ja vahvaa pohjamakua.

Toinen helppo vinkki on maustaa kalan kanssa tarjottavat keitetyt uudet perunat ruskistetulla voilla, joka valmistetaan keittämällä voita kunnes sen lämpötila on 155 C. Ruskistettu voi tuo perunoihin hienon, pähkinäisen aromin.

Mikä on tämän kesän paras kalaherkku?

Loppukesästä kannattaa suosia maukasta järvikalaa ja tuoretta lehtipinaattia, joka muhennettuna kermaan sipulin kera maistuu taivaalliselta paistetun tai savustetun kalan kanssa!

 

Lidlillä suurin osuus vastuullista MSC-sertifioitua kalaa omien tuotemerkkien valikoimissa

c8e43370-7a1f-44bf-a212-a5021003b0e1-w_960

83 % suomalaisista ostaa kalaa säännöllisesti ja 76 % heistä katsoo, että kauppojen ja ravintoloiden tulisi tarjota ainoastaan vastuullisesti pyydettyä kalaa. Kuva: Lidl

Suomen kolmesta suurimmasta kauppaketjusta Lidlillä on suurin prosentuaalinen osuus MSC-sertifioituja kala- ja äyriäistuotteita ketjujen omien tuotemerkkien valikoimissa. Tämä käy ilmi Marine Stewardship Councilin (MSC) tammikuussa 2018 toteuttamassa vähittäiskaupan tutkimuksessa. Ketjujen omia tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Lidlin Ocean Sea, S-ryhmän Rainbow ja Keskon Pirkka. MSC-ympäristömerkki kertoo kuluttajille, että tuote on peräisin kestävästä kalakannasta ja jäljitettävissä merestä lautaselle.

”Suomalaisten kalankulutuksesta noin 70 % on tuontikalaa, josta noin puolet on kasvatettua ja puolet pyydettyä. Näin ollen suomalaisten kulutustottumuksilla on myös vaikutusta maailman merillä. WWF:n suositus on, että erityisesti pyydettyjen tuontikalojen kohdalla kauppojen ja ravintoloiden tulisi siirtyä MSC-sertifioituihin vaihtoehtoihin”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Lidlin vastuullinen kala- ja äyriäisvalikoima sisältää tuotteita tavallisista kalapuikoista aina MSC-sertifioituihin kampasimpukoihin. Lidlin tarjoamasta luonnonvaraisesta pyydetystä kalasta ja äyräisistä 63 % on MSC-sertifioitua. Toisaalta Lidlin kokonaisvalikoima kalan ja äyriäisten osalta on pienin ja Keskon suurin. Lidl Suomi on ensimmäisenä ketjuna Suomessa sitoutunut tarjoamaan ensisijaisesti ympäristösertifioitua kalaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoite koskee Lidlin omien merkkien pysyvässä valikoimassa olevaa tuorekalaa, pakastekalaa ja kalajalosteita.

”Kunnianhimoisella tavoitteella haluamme rohkaista koko kalan tuotantoketjua toimimaan vastuullisesti. Tavallisen ruokaostoksia tekevän ihmisen kannalta sininen MSC-merkki on arjessa helppo ja nopea tapa tunnistaa kestävä valinta”, Lidl Suomen vastuullisuusasiantuntija Riikka Pöllänen perustelee.

Vuonna 2016 MSC toteutti kuluttajatutkimuksen, joka osoitti myös suomalaisten suosivan kestävästi pyydettyä kalaa ja äyriäisiä. Tutkimuksen mukaan 83 % suomalaisista ostaa kalaa säännöllisesti ja 76 % heistä katsoo, että kauppojen ja ravintoloiden tulisi tarjota ainoastaan vastuullisesti pyydettyä kalaa. Tämän lisäksi MSC-ympäristömerkin tunnettuus on kasvanut suomalaisten kuluttajien keskuudessa, sillä 37 % vastaajista tunnisti merkin ja 39 % ymmärtää sen liittyvän vastuulliseen kalastukseen. MSC toteuttaa uuden kuluttajatutkimuksen keväällä 2018.

”On hienoa nähdä, että Lidl on edelläkävijä sertifioitujen tuotteiden osuudessa. Toisaalta S-ryhmän omistamissa Stockmann Herkuissa on tällä hetkellä Suomen ainoat sertifioidut kalatiskit, joista kuluttajat voivat ostaa tuoretta MSC-kalaa. MSC-tuotteiden määrä onkin tuplaantunut Suomen markkinoilla vuodesta 2014. Tämän lisäksi vuonna 2016 toteutetun tutkimuksen mukaan noin puolet kuluttajista valitsee ympäristömerkityn tuotteen aina kun mahdollista”, toteaa MSC Suomen edustaja Janne Posti.

Marine Stewardship Council (MSC)

MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio. MSC:n visio on elämää täynnä olevat valtameret ja turvattu merenelävien tuotanto nykyiselle ja tuleville sukupolville. Ympäristömerkintä- ja sertifiointiohjelmamme tunnistaa ja palkitsee kestävän kalastuksen käytännöt, ja on mukana luomassa kestävämpää kalataloutta.

Sininen MSC-merkki kala- tai äyriäistuotteen pakkauksessa tarkoittaa, että:

Tuote on peräisin luonnonvaraista kalaa pyytävästä kalastusyrityksestä, jonka puolueeton taho on sertifioinut MSC:n kestävän kalastuksen ympäristöstandardia vasten (perustuu tieteelliseen neuvonantoon). Tuote on täysin jäljitettävissä kestävään lähteeseen.

Yli 300 kalastusyritystä 35 maassa on saanut MSC-sertifikaatin. Näiden toimijoiden yhteenlaskettu vuosittain saalis on lähes 9 miljoona tonnia, vastaten miltei 12 % koko maailman vuotuisesta pyyntimäärästä. Yli 20 000 kala- ja äyriäistuotteella on sininen MSC-ympäristömerkki. Lisätietoa: www.msc.org

Kansallista kalakeittopäivää vietetään 13.2. – teemana kalaa hyviin päätöksiin

1779735_662340583804225_1586314140_n

Kuva: Kerttu Vali

Suomalaiseen ruokavuoteen on tulossa odotettu teemapäivä helmikuussa, kun kansallista kalakeittopäivää vietetään ensimmäisen kerran 13.2.2018. Kalakeittopäivällä halutaan nostaa esiin kalaruoan merkitys ja terveysvaikutukset sekä kannustaa koko Suomi syömään kalakeittoa. Esimerkkiä näyttää eduskunta. Päivä järjestetään jatkossa vuosittain helmikuun toisena tiistaina. 

Ensimmäisen kalakeittopäivän teemana on Kalaa hyviin päätöksiin. Kalan pehmeät rasvat ovat aivojen superfoodia ja niiden tulisi olla mukana jokapäiväisessä päätöksenteossa. Kalakeittopäiväperinne aloitetaan päätöksenteon huipulta, eduskunnasta.

– On tärkeää, että kansanedustajat tekevät hyviä päätöksiä, joilla varmistetaan kotimaisen kalan saatavuus myös jatkossa. Kalaruoka on hyvää ja terveellistä, mikä edistää hyvien päätösten tekemistä. Siksipä aloitammekin kalakeittopäiväperinteen viettämisen eduskunnassa, kertoo Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Kalakeitto on suomalaisten suosikkiruoka

Kalakeitolla on pitkät perinteet. Tuhansien järvien maassa kalaa on kypsennetty liemessä jo historian alusta asti. Kalakeitosta löytyy erilaisia versioita jopa alueittain, aina saariston silakkasopasta kainuulaiseen muikkukeittoon.

Raaka-aineeksi soveltuu kala kuin kala. Keitto on helposti valmistettava arjen perusruoka sekä sesonkiruokaa parhaimmillaan. Jokaiselle vuodenajalle on helppo löytää sopiva kalalaji: alkuvuodesta voi syödä madekeittoa, keväällä ahvensoppaa ja syksyllä silakkaseljankaa.

– Haluamme houkutella suomalaiset syömään kalakeittoa.  Se on ruoka, joka maistuu koko perheelle. Herkullista keittoa on helppo valmistaa ja jokainen voi luoda siitä omannäköisensä version. Kaikesta kalasta saa toteutettua mahtavia makuelämyksiä, innostaa Partanen.
Kalansyönnillä runsaasti terveydelle positiivisia vaikutuksia

Kalaa kannattaa syödä paitsi maun, myös terveellisyyden vuoksi. Kala sisältää monia terveyttä edistäviä ravintoaineita. Se on tärkeä D-vitamiinin, pehmeän rasvan ja proteiinin lähde.

Erityisesti talviaikaan, kun D-vitamiini saanti auringosta on vähäistä, korostuu kalan merkitys D-vitamiinin lähteenä. Jo yhdestä kala-ateriasta saa suositeltavan päivittäisen D-vitamiiniannoksen. Kala sisältää runsaasti hyviä pitkäketjuisia rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivoille ja keskushermostolle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.

Kalakeittopäivän idea on lähtöisin Pro Kalasta. Kuluttajille kalakeittopäivä tulee näkymään erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa voi jakaa kuvia kalakeitoista hashtagilla #kalakeittopäivä ja inspiroitua toisten ideoista.

Silakasta sushia! Kotimainen kala uudistuu kuluttajan maun mukaiseksi

salmon-sushi

Turun yliopiston elintarviketutkimus on saanut rahoituksen EU:n kalatalouden innovaatio-ohjelmasta. Yliopisto kehittää uusia, korkean lisäarvon tuotteita kotimaisesta kalasta yhteistyössä VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa kaksivuotisessa 1 miljoonan euron Blue Welfare Network -hankkeessa. Verkostoa koordinoi Aktion Österbotten -yhdistys  ja siihen kuuluu myös alan keskusjärjestöjä sekä yrityksiä

Suomi on Itämeren merkittävä kalastusvaltio, mutta kaupan altaassa on useimmiten viljeltyä ja tuotua kalaa. Erityisesti silakan ja särkikalojen hyödyntäminen on Suomessa vähäistä vain muutaman prosentin päätyessä lautasille.

– Kotimaisesta silakasta saa D-vitamiinia, hyviä rasvahappoja ja arvokkaita proteiineja. Silakan käyttö on kuitenkin romahtanut kun kehitystyö on unohtunut. Pelkkä silakkafilee ei myy, vaan tarvitaan kuluttajan maun mukaisia uutuuksia – vaikkapa silakkasushia!, sanoo Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen professori Baoru Yang.

– Hetki on oikea, sillä kotimaisuus ja lähiruoka vetävät, täydentää professori Anu Hopia Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. – Kehittämällä suomalaista jalostusta luotaisiin myös huomattavaa kansantaloudellista hyötyä, jota parhaiden uutuustuotteiden vientimahdollisuudet entisestään lisäävät.

Turun yliopiston, Luonnonvarakeskus Luken ja VTT:n yhteishankkeessa kehitetään jalostusmenetelmiä kalan arvoaineiden eristämiseksi ja elintarvikkeiden valmistamiseksi.

– Teollisuudelle kalaöljy ja -proteiini ovat mielenkiintoisia raaka-aineita, joissa kotimaista tarjontaa ei ole. Tavallista kuluttajaa kiinnostavat lähikalasta tuotetut helppokäyttöiset elintarvikkeet. Monessa koulussa syötävät särkipihvit ovat hyvä esimerkki tuoteryhmästä, jota on mahdollisuus laajentaa, Yang ja Hopia kertovat.

Hankkeessa on vahva tehokkuusnäkökulma. Parhaita käytäntöjä haetaan ulkomaisilta partnereilta ja sovelletaan arvioinnin jälkeen kotimaiseen kalanjalostukseen, ja verkostoon kuuluvia yrityksiä aktivoidaan mukaan kehitystyöhön.

Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyy kesäkuussa 2017 ja jatkuu toukokuun 2019 loppuun. Tutkimuskonsortion saama 1 miljoonan euroa rahoitus on myönnetty osana Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämää innovaatio-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on parantaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta sekä yritysten mahdollisuuksia panostaa uusiin teknologioihin ja tuotteisiin.

Ohjelman rahoittava Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee suomalaisen kalatalouden uudistamista. Rahoitusta suunnataan korkean lisäarvon tuotteiden kehittämiseen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamiseen ja viennin vauhdittamiseen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen.

 

Abban MSC-tonnikalan voi nyt jäljittää kalastusalukselle saakka

qsnuyxitykbvbbe8eya7

Abban MSC-merkityn tonnikalan ostaja voi nyt koodin perusteella jäljittää ostamansa tonnikalapurkin sisältämän tonnikalan kalastusalukselle saakka – aina kapteenin nimeä myöten. Jäjitettävät Abba-tonnikalapurkit ilmaantuvat kauppojen hyllyille kevään mittaan. Ne tunnistaa kannen Pacifical-logosta. 

Jäljittäminen toimii syöttämällä tonnikalapurkin kannesta löytyvä koodi Abban kotisivuilta löytyvään nettipohjaiseen palveluun. Jäljitettävyyssivustolta löytyy myös lisätietoa tonnikalalajista, kalastusalueista ja tonnikalan pakkaajasta.

MSC-tonnikalan täysi jäljitettävyys kalastusalukselle saakka on toteutettu yhteistyössä kestävän tonnikalanpyynnin puolesta toimivan Pacifical-yhtiön kanssa. Pacifical on Tyynenmeren saarivaltioiden (ns. PNA-maat) yhteistyöyritys.

MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. Järjestön tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Tuotteen MSC-sertifikaatti siis tarkoittaa, että tonnikalan pyyntimenetelmät eivät tuota tarpeettomia sivusaaliita eikä kalakantojen kestävyys ole uhattuna. Sertifikaatti kattaa myös kalastuksen hallinnoinnin eli työntekijöiden työolot.

Norjalaisen lohen kulutus pieneni ja kotimaisen kirjolohen kasvoi

kirjolohi-2-600x400

Kuva: Pro Kala Ry

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2015 asukasta kohti kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin lähes kymmenen kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni hieman edellisvuodesta. Tiedot käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta.

Kotimaisista kaloista eniten syötiin kirjolohta (1,3 kiloa) ja ulkomaisista kaloista kasvatettua lohta. Ulkomaisen lohen kulutus oli yhtä suuri kuin kotimaisten kalojen kokonaiskulutus (4,1 kiloa).

Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,58 kiloa). Seuraavina olivat ahven ja hauki (0,45 kiloa), kuha (0,34 kiloa), silakka (0,30 kiloa) ja siika (0,24 kiloa).

”Kotimaisesta elintarvikkeeksi päätyneestä kalasta kasvatettua oli kolmasosa ja ammattikalastajien pyydystämää neljäsosa. Vapaa-ajankalastajien osuus oli 42 prosenttia”, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Lukesta.

Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella. Kotimaisista lajeista ainoastaan kuhan kulutus on kasvanut 2000-luvun alkuun verrattuna.

Kotimaisen kalan kulutuksen vähentyessä tuontikalan määrä on lähes kaksinkertaistunut, ja Norjasta tuodun lohen käyttö on jopa nelinkertaistunut.

Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita, kasvatettua kirjolohta, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita.

Tilasto perustuu ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saalistilastoihin, kalanviljelyn tuotantotilastoon sekä kalan ulkomaankauppatilastoon.

Kotimainen Ahti-silli ui myös vakuumipakkauksiin

m7qijlcqwe4qone9bc6b

Vakuumiin pakattuja Ahti-sillejä ei enää kutsuta “kevytsuolatuiksi”.

Vakuumiin pakattu sillifilee ja kokosilli ovat tuotteita, joista valmistetaan oman perinnereseptin pohjalta herkut juhannuspöytään. Kevääseen 2016 saakka nämä tunnettiin nimellä BOY. Toukokuun alusta alkaen kääreessä on uusi  joskin tuttu  nimi: Ahti. Aiemmin “kevytsuolatuina” tunnetut tuotteet ovat nyt markkinoilla nimelläAhti Perinteinen sillifilee ja Ahti Perinteinen kokosilli.

Brändimuutoksella halutaan korostaa sitä, että kaikki Orkla Foods Finlandin valmistamat, vakuumiin pakatut sillit valmistetaan Suomessa. Ahti-brändin tuotteet ovat kotimaassa valmistettuja, kun taas BOY-tuotteet valmistetaan Ruotsissa. Siten Ahti on luonteva koti myös vakuumiin pakatuille silleille.

Voiko 9 % suolapitoisuuden tuotetta kutsua “kevytsuolatuksi”?

Vastuullisena toimijana Orkla Foods Finland lakkasi käyttämästä nimeä “kevytsuolattu” syksyllä 2015. Yleisesti käytössä oleva nimi kevytsuolattu on peräisin ajalta, jolloin juuri tämä tuote oli muita sillifileitä kevyemmin suolattua.

Silloin markkinoilla olevien suolattujen sillifileiden suolapitoisuus oli paljon nykyistä korkeampi – jopa 16 % – ja kevytsuolatut fileet olivat näihin verrattuna vähäsuolaisempia. Sittemmin suolaa on kokonaisista silleistä yleisesti vähennetty, eikä eroa kevytsuolattuun enää ole.

– Emme voi johtaa kuluttajaa harhaan kutsumalla silliä kevytsuolatuksi, vaan toimimme tässä asiassa vastuullisesti, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Lotten Lundén.

Entinen “kevytsuolattu” tuote on nyt markkinoilla nimellä Ahti Perinteinen sillifilee ja Ahti Perinteinen kokosilli.

Kaikki Orkla Foods Finlandin käyttämä silliraaka-aine on MSC-merkittyä. Vakuumisillit valmistetaan Orkla Foods Finlandin tehtaalla Turussa.

Vapusta alkaa grillikausi – savukala sopisi suomalaisten mielestä uutena lisänä vappupöytään

savukala_artikkeli

Kuvaoikeudet: Alko Oy

Suomalaisen Työn Liiton kyselyn mukaan vappu on suosituin grillikauden avausajankohta koko Suomessa. Perinteisten grilli- ja vappuherkkujen kylkeen on kuitenkin tarjolla uutta, sillä savukala on suosituin uusi ruokalaji, jota suomalaiset tutkimuksen mukaan toisivat perinteiseen vappupöytään. Seuraavaksi eniten uusiksi vappuherkuiksi saivat kannatusta jokin uusi salaatti sekä juustot, selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksessa selvitettiin grillikauden aloitusajankohtaa ja suomalaisten uusia makumieltymyksiä perinteisten vappuherkkujen rinnalle. Grillikautta aloitellaan Etelä-Suomessa muuta maata aiemmin jo maaliskuun lopulla, mutta koko Suomessa suosituin grillikauden avaus ajoittuu vappuun.

Tulevana vappuna suuhunpantavien repertuaaria voi tuoreiden tulosten mukaan laajentaa savukalalla, jollakin uudella salaatilla sekä juustoilla. Savukala oli uutena vappuherkkuna erityisesti miesten (41 %) ja yli 50-vuotiaiden (41 %) mieleen, kun taas naisista kolmannes (32 %) valitsisi vappupöytään jonkin uuden salaatin. Vajaa kolmannes, eli 27 prosenttia miehistä sekä 25–34-vuotiaista vastaajista ehdotti vapputarjottavien joukkoon uutena tulokkaana juustoja. Viidennes vastaajista ehdotti vappupöytään perinteisten tarjottavien lisäksi jotakin uutta kasvisruokaa.

Vuotta aiemmin kampanja selvitti vappuaaton ruokapöydän mieluisimpia herkkuja, joista suosituimmaksi suuhunpantavaksi lähes kaksi kolmesta vastaajasta nimesi siman (63 % vastaajista). Seuraaville sijoille ylsivät niin ikään vapun perinteiset herkut, eli munkit, nakit, perunasalaatti ja kuohujuoma.

– Suomalaisten grillit kuumenevat vappuna ja vaihtoehtoja vappupöytään riittää. Suomalaisen työn päivä on herkuttelun lisäksi kuitenkin hyvä tilaisuus myös juhlistaa Suomessa tehtävää työtä ja tukea suomalaista työtä kotimaisilla valinnoilla, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta ja toivottaa kaikille suomalaisille sinivalkoista vappua.

Savustus tulevan kesän trendi

Jo muutaman vuoden ajan savustus on ollut kasvava trendi grillauksessa. Savustukseen soveltuvat erityisen hyvin rasvaiset kalat kuten lohi, siika, silakka, muikku ja kirjolohi. Savustukseen sopivat samat lihat kuin muuhunkin grillaukseen, ja kasvikset saavat savustuksesta uutta ytyä.

– Suomalaiset luonnonkalat (kuha, ahven, siika) kokonaisena ja fileinä kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Kesäisin ehdottomasti suosituin kala savustimeen on suomalainen kokonainen kirjolohi. Lihan ja siipikarjan osalta luulliset tuotteet ovat tämän kesän hitti. Lisäksi broilerissa kasvua odotetaan paistileikkeille. Grilliin ostetaan kuitenkin edelleen eniten porsaan filee- ja kasslerpihvejä tai broilerin fileepihvejä, kertoo tuoretuotteiden ostojohtajaJyrki Karlsson Keskon päivittäistavarakaupasta.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus helpottaa suomalaista työtä edistävien tuotteiden löytämistä kauppojen valikoimista tänäkin vuonna ja mukana on lähes 50 yritystä. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Minkä uuden ruokalajin toisit perinteiseen suomalaiseen vappupöytään:

1)      savukala 35 %
2)      jokin uusi salaatti 25 %
3)      juustot 23 %
4)      jokin uusi kasvisruoka 20 %
5)      karjalanpiirakat 17 %
6)      tuorekalat 13 %
7)      tortilla 12 %
8)      sushi 8 %
9)      jokin muu ruokalaji 2 %
10)   ei osaa sanoa 4 %

Vastuullisuudesta tuli arkipäivää suomalaisessa kalakaupassa

fresh-fish-on-ice-14449252653dt

Maailman meriä ollaan ryöstämässä tyhjiksi, mutta Suomessa kalojen tilanne näyttää valoisammalta. WWF:n tekemästä tuoreesta kyselystä ilmenee, että suomalaisissa kaupoissa ja ravintoloissa on myynnissä enää äärimmäisen vähän Kalaoppaassa punaisella listattuja kala- ja äyriäistuotteita. Myös kalastushallinnossa on tapahtunut valtavia muutoksia parempaan viime vuosien aikana.

Kalojen määrä on puolittunut maailman merissä vain yhden sukupolven aikana, ja väestönkasvu lisää kalastuspainetta entisestään.

”Globaalisti tilanne on todella huolestuttava, mutta samaan aikaan Suomessa sekä kalakauppa että kalastushallinto ovat ottaneet valtavia harppauksia vastuullisuudessa. Hyvästä kehityksestä kertoo se, että WWF:n Kalakampanjan kunnianhimoiset tavoitteet on saavutettu lähes täydellisesti”, WWF:n suojeluasiantuntijaMatti Ovaska sanoo.

WWF haastoi vuonna 2012 Suomen tärkeimmät kala-alan toimijat tekemään konkreettisia sitoumuksia kalakaupan vastuullisuuden edistämiseksi. Kampanjan päätavoitteeksi määriteltiin, ettei Suomessa vuoden 2015 loppuun mennessä olisi kaupan WWF:n Kalaoppaan punaisella listalla olevia kaloja.

Tavoitteeseen on päästy lähes täysin. WWF:n tuoreeseen kyselyyn vastasi kattava joukko yrityksiä, joiden valikoimissa olevista tuotteista keskimäärin 62 prosenttia oli Kalaoppaan vihreällä listalla ja 35 prosenttia keltaisella listalla. Punaisella listalla olevien tuotteiden määrä oli ainoastaan 2 prosenttia kaikista tuotteista.

”Vastuullisuudesta on tullut arkipäivää suomalaisessa kalakaupassa”, Ovaska iloitsee.

Positiivisesta kehityksestä kertovat myös Tullin tilastot, joiden mukaan monen WWF:n Kalaoppaassa punaisella listatun lajin tuonti Suomeen on vähentynyt huomattavasti tai loppunut kokonaan kampanjan käynnistämisen jälkeen.

”Esimerkiksi niilinahventa tuotiin vuosina 2004–2011 Suomeen keskimäärin lähes 850 000 kiloa. Viime vuonna määrä oli pudonnut vajaaseen 600 kiloon. Rauskuja ja uhanalaisia sinievätonnikaloja ei ole tuotu viime vuosina Suomeen lainkaan. Kehitys on huimaa”, Ovaska sanoo.

Kalakaupan vastuullisuuden lisäämisen ohella kampanjan tavoitteena oli kotimaisten uhanalaisten kalojen suojeleminen.

”Uhanalaisten kalojen suojelussa on viime vuosina edetty harppauksin. Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa Itämeren lohikantojen ja Suomenlahden meritaimenkantojen elpymisenä”, Ovaska sanoo.

”Kampanjan saavutukset ovat yhteistyön tulosta, sillä toimijat eri aloilta ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Iso kiitos kuuluu etenkin aktiivisille kansalaisille, jotka ovat ryhtyneet vaatimaan kaloille valoisampaa tulevaisuutta. Kansalaisten kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta kertoo muun muassa se, että noin kolmannes suomalaisista kertoo noudattavansa WWF:n Kalaoppaan suosituksia”, Ovaska sanoo.

Suomessakin vielä haasteita edessä

Suomalaisten kalankulutus on kasvanut viime vuosina, ja syynä on ulkomailta tuodun kasvatetun kalan suosion lisääntyminen. Tämä tarkoittaa, että suomalaisten kulutustottumukset vaikuttavat kaukana maailman merillä.

”Tonnikalaa ja norjalaista kasvatettua lohta ostetaan yhä suuria määriä. Suomalaisten tulee siirtyä ympäristösertifioitujen tonnikala- ja lohituotteiden käyttöön, jos kalakauppaa halutaan kutsua täysin vastuulliseksi”, WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

”Toisaalta hyvä vaihtoehto tuontikaloille löytyy läheltä. Kotimaista alihyödynnettyä kalaa, kuten silakkaa ja särkeä, voitaisiin syödä huomattavasti enemmän. Nyt esimerkiksi silakkasaaliista valtaosa syötetään turkiseläimille. Tässä on kehittämisen paikka”, Vilhunen sanoo.

Uhanalaisten kalakantojen suojelussa tulevaisuuden haasteena on erityisesti vaelluskalojen, kuten lohen, taimenen ja vaellussiian, luonnonlisääntymisen elvyttäminen poistamalla vaellusesteitä joista ja kunnostamalla lisääntymis- ja elinympäristöjä.

Vaikka haasteita on edessä, juhlaan on aihetta jo nyt.

”Suomessa saavutetut hienot tulokset voivat toimia maailmanlaajuisesti esimerkkinä siitä, miten yritykset, hallinto, järjestöt sekä kansalaiset voivat yhdessä vaikuttaa maailmanlaajuisen ylikalastusongelman ratkaisemiseen”, Vilhunen sanoo.

Abba tekee kala-ateriasta parempaa

s6ukth7buqqrwdooolqd

Abba-brändin historia ulottuu kauas, aina 1800-luvun alkuvuosikymmeniin. Brändin keskiössä oli silloin, ja on edelleen, “meren herkut”. Kalatuotteiden tai kalaa sisältävien tuotteiden lisäksi Abba valmistaa myös tuotteita, joilla meren herkut saadaan maistumaan vieläkin paremmalta eli laadukkaita kalan kastikkeita. Tähän kategoriaan tuodaan helmikuun 2016 alussa tervetullut lisä: Laktoosittomat kylmät kastikkeet kalalle ja kalatuotteille. 

Orkla Foods Finlandin Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan suomalaiset söisivät mieluusti enemmän kalaa, mutta kokevat, että sitä on vaikeaa valmistaa kiinnostavalla ja maistuvalla tavalla.

Helpoimmin vaihtelua kalaruokiin saa kastikkeilla ja mieluusti sellaisilla, joita voi käyttää tuoreen kalan lisäksi myös kalapuikkojen, savukalan tai miksei kanankin seurana.

Uudet kastikkeet on pakattu helposti tunnistettaviin kalanmuotoisiin pakkauksiin. Myös varianttien nimet antavat vinkkiä käyttöyhteydestä. Jogurttipohjaisena nämä uudet kastikkeet ovat esimerkiksi majoneesia kevyempiä tinkimättä kuitenkaan täyteläisestä mausta.

Abban uudet, laktoosittomat kastikkeet kalalle ja kalapuikoille ovat suomalaisen tuotekehityksen tulosta.

Tuotetiedot:

Abba Remoulade-jogurttikastike kalalle, laktoositon. Pakkauskoko 280 g.

Abba Tomaatti-jogurttikastike kalapuikoille, laktoositon. Pakkauskoko 280 g.

Kaupoissa 1.2.2016 alkaen. Kylmäsäilytettävä tuote.