Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Silakasta sushia! Kotimainen kala uudistuu kuluttajan maun mukaiseksi

salmon-sushi

Turun yliopiston elintarviketutkimus on saanut rahoituksen EU:n kalatalouden innovaatio-ohjelmasta. Yliopisto kehittää uusia, korkean lisäarvon tuotteita kotimaisesta kalasta yhteistyössä VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa kaksivuotisessa 1 miljoonan euron Blue Welfare Network -hankkeessa. Verkostoa koordinoi Aktion Österbotten -yhdistys  ja siihen kuuluu myös alan keskusjärjestöjä sekä yrityksiä

Suomi on Itämeren merkittävä kalastusvaltio, mutta kaupan altaassa on useimmiten viljeltyä ja tuotua kalaa. Erityisesti silakan ja särkikalojen hyödyntäminen on Suomessa vähäistä vain muutaman prosentin päätyessä lautasille.

– Kotimaisesta silakasta saa D-vitamiinia, hyviä rasvahappoja ja arvokkaita proteiineja. Silakan käyttö on kuitenkin romahtanut kun kehitystyö on unohtunut. Pelkkä silakkafilee ei myy, vaan tarvitaan kuluttajan maun mukaisia uutuuksia – vaikkapa silakkasushia!, sanoo Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen professori Baoru Yang.

– Hetki on oikea, sillä kotimaisuus ja lähiruoka vetävät, täydentää professori Anu Hopia Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. – Kehittämällä suomalaista jalostusta luotaisiin myös huomattavaa kansantaloudellista hyötyä, jota parhaiden uutuustuotteiden vientimahdollisuudet entisestään lisäävät.

Turun yliopiston, Luonnonvarakeskus Luken ja VTT:n yhteishankkeessa kehitetään jalostusmenetelmiä kalan arvoaineiden eristämiseksi ja elintarvikkeiden valmistamiseksi.

– Teollisuudelle kalaöljy ja -proteiini ovat mielenkiintoisia raaka-aineita, joissa kotimaista tarjontaa ei ole. Tavallista kuluttajaa kiinnostavat lähikalasta tuotetut helppokäyttöiset elintarvikkeet. Monessa koulussa syötävät särkipihvit ovat hyvä esimerkki tuoteryhmästä, jota on mahdollisuus laajentaa, Yang ja Hopia kertovat.

Hankkeessa on vahva tehokkuusnäkökulma. Parhaita käytäntöjä haetaan ulkomaisilta partnereilta ja sovelletaan arvioinnin jälkeen kotimaiseen kalanjalostukseen, ja verkostoon kuuluvia yrityksiä aktivoidaan mukaan kehitystyöhön.

Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyy kesäkuussa 2017 ja jatkuu toukokuun 2019 loppuun. Tutkimuskonsortion saama 1 miljoonan euroa rahoitus on myönnetty osana Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämää innovaatio-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on parantaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta sekä yritysten mahdollisuuksia panostaa uusiin teknologioihin ja tuotteisiin.

Ohjelman rahoittava Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee suomalaisen kalatalouden uudistamista. Rahoitusta suunnataan korkean lisäarvon tuotteiden kehittämiseen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamiseen ja viennin vauhdittamiseen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen.

 

Abban MSC-tonnikalan voi nyt jäljittää kalastusalukselle saakka

qsnuyxitykbvbbe8eya7

Abban MSC-merkityn tonnikalan ostaja voi nyt koodin perusteella jäljittää ostamansa tonnikalapurkin sisältämän tonnikalan kalastusalukselle saakka – aina kapteenin nimeä myöten. Jäjitettävät Abba-tonnikalapurkit ilmaantuvat kauppojen hyllyille kevään mittaan. Ne tunnistaa kannen Pacifical-logosta. 

Jäljittäminen toimii syöttämällä tonnikalapurkin kannesta löytyvä koodi Abban kotisivuilta löytyvään nettipohjaiseen palveluun. Jäljitettävyyssivustolta löytyy myös lisätietoa tonnikalalajista, kalastusalueista ja tonnikalan pakkaajasta.

MSC-tonnikalan täysi jäljitettävyys kalastusalukselle saakka on toteutettu yhteistyössä kestävän tonnikalanpyynnin puolesta toimivan Pacifical-yhtiön kanssa. Pacifical on Tyynenmeren saarivaltioiden (ns. PNA-maat) yhteistyöyritys.

MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. Järjestön tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Tuotteen MSC-sertifikaatti siis tarkoittaa, että tonnikalan pyyntimenetelmät eivät tuota tarpeettomia sivusaaliita eikä kalakantojen kestävyys ole uhattuna. Sertifikaatti kattaa myös kalastuksen hallinnoinnin eli työntekijöiden työolot.

Norjalaisen lohen kulutus pieneni ja kotimaisen kirjolohen kasvoi

kirjolohi-2-600x400

Kuva: Pro Kala Ry

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2015 asukasta kohti kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin lähes kymmenen kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni hieman edellisvuodesta. Tiedot käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta.

Kotimaisista kaloista eniten syötiin kirjolohta (1,3 kiloa) ja ulkomaisista kaloista kasvatettua lohta. Ulkomaisen lohen kulutus oli yhtä suuri kuin kotimaisten kalojen kokonaiskulutus (4,1 kiloa).

Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,58 kiloa). Seuraavina olivat ahven ja hauki (0,45 kiloa), kuha (0,34 kiloa), silakka (0,30 kiloa) ja siika (0,24 kiloa).

”Kotimaisesta elintarvikkeeksi päätyneestä kalasta kasvatettua oli kolmasosa ja ammattikalastajien pyydystämää neljäsosa. Vapaa-ajankalastajien osuus oli 42 prosenttia”, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Lukesta.

Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella. Kotimaisista lajeista ainoastaan kuhan kulutus on kasvanut 2000-luvun alkuun verrattuna.

Kotimaisen kalan kulutuksen vähentyessä tuontikalan määrä on lähes kaksinkertaistunut, ja Norjasta tuodun lohen käyttö on jopa nelinkertaistunut.

Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita, kasvatettua kirjolohta, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita.

Tilasto perustuu ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saalistilastoihin, kalanviljelyn tuotantotilastoon sekä kalan ulkomaankauppatilastoon.

Kotimainen Ahti-silli ui myös vakuumipakkauksiin

m7qijlcqwe4qone9bc6b

Vakuumiin pakattuja Ahti-sillejä ei enää kutsuta “kevytsuolatuiksi”.

Vakuumiin pakattu sillifilee ja kokosilli ovat tuotteita, joista valmistetaan oman perinnereseptin pohjalta herkut juhannuspöytään. Kevääseen 2016 saakka nämä tunnettiin nimellä BOY. Toukokuun alusta alkaen kääreessä on uusi  joskin tuttu  nimi: Ahti. Aiemmin “kevytsuolatuina” tunnetut tuotteet ovat nyt markkinoilla nimelläAhti Perinteinen sillifilee ja Ahti Perinteinen kokosilli.

Brändimuutoksella halutaan korostaa sitä, että kaikki Orkla Foods Finlandin valmistamat, vakuumiin pakatut sillit valmistetaan Suomessa. Ahti-brändin tuotteet ovat kotimaassa valmistettuja, kun taas BOY-tuotteet valmistetaan Ruotsissa. Siten Ahti on luonteva koti myös vakuumiin pakatuille silleille.

Voiko 9 % suolapitoisuuden tuotetta kutsua “kevytsuolatuksi”?

Vastuullisena toimijana Orkla Foods Finland lakkasi käyttämästä nimeä “kevytsuolattu” syksyllä 2015. Yleisesti käytössä oleva nimi kevytsuolattu on peräisin ajalta, jolloin juuri tämä tuote oli muita sillifileitä kevyemmin suolattua.

Silloin markkinoilla olevien suolattujen sillifileiden suolapitoisuus oli paljon nykyistä korkeampi – jopa 16 % – ja kevytsuolatut fileet olivat näihin verrattuna vähäsuolaisempia. Sittemmin suolaa on kokonaisista silleistä yleisesti vähennetty, eikä eroa kevytsuolattuun enää ole.

– Emme voi johtaa kuluttajaa harhaan kutsumalla silliä kevytsuolatuksi, vaan toimimme tässä asiassa vastuullisesti, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Lotten Lundén.

Entinen “kevytsuolattu” tuote on nyt markkinoilla nimellä Ahti Perinteinen sillifilee ja Ahti Perinteinen kokosilli.

Kaikki Orkla Foods Finlandin käyttämä silliraaka-aine on MSC-merkittyä. Vakuumisillit valmistetaan Orkla Foods Finlandin tehtaalla Turussa.

Vapusta alkaa grillikausi – savukala sopisi suomalaisten mielestä uutena lisänä vappupöytään

savukala_artikkeli

Kuvaoikeudet: Alko Oy

Suomalaisen Työn Liiton kyselyn mukaan vappu on suosituin grillikauden avausajankohta koko Suomessa. Perinteisten grilli- ja vappuherkkujen kylkeen on kuitenkin tarjolla uutta, sillä savukala on suosituin uusi ruokalaji, jota suomalaiset tutkimuksen mukaan toisivat perinteiseen vappupöytään. Seuraavaksi eniten uusiksi vappuherkuiksi saivat kannatusta jokin uusi salaatti sekä juustot, selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksessa selvitettiin grillikauden aloitusajankohtaa ja suomalaisten uusia makumieltymyksiä perinteisten vappuherkkujen rinnalle. Grillikautta aloitellaan Etelä-Suomessa muuta maata aiemmin jo maaliskuun lopulla, mutta koko Suomessa suosituin grillikauden avaus ajoittuu vappuun.

Tulevana vappuna suuhunpantavien repertuaaria voi tuoreiden tulosten mukaan laajentaa savukalalla, jollakin uudella salaatilla sekä juustoilla. Savukala oli uutena vappuherkkuna erityisesti miesten (41 %) ja yli 50-vuotiaiden (41 %) mieleen, kun taas naisista kolmannes (32 %) valitsisi vappupöytään jonkin uuden salaatin. Vajaa kolmannes, eli 27 prosenttia miehistä sekä 25–34-vuotiaista vastaajista ehdotti vapputarjottavien joukkoon uutena tulokkaana juustoja. Viidennes vastaajista ehdotti vappupöytään perinteisten tarjottavien lisäksi jotakin uutta kasvisruokaa.

Vuotta aiemmin kampanja selvitti vappuaaton ruokapöydän mieluisimpia herkkuja, joista suosituimmaksi suuhunpantavaksi lähes kaksi kolmesta vastaajasta nimesi siman (63 % vastaajista). Seuraaville sijoille ylsivät niin ikään vapun perinteiset herkut, eli munkit, nakit, perunasalaatti ja kuohujuoma.

– Suomalaisten grillit kuumenevat vappuna ja vaihtoehtoja vappupöytään riittää. Suomalaisen työn päivä on herkuttelun lisäksi kuitenkin hyvä tilaisuus myös juhlistaa Suomessa tehtävää työtä ja tukea suomalaista työtä kotimaisilla valinnoilla, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta ja toivottaa kaikille suomalaisille sinivalkoista vappua.

Savustus tulevan kesän trendi

Jo muutaman vuoden ajan savustus on ollut kasvava trendi grillauksessa. Savustukseen soveltuvat erityisen hyvin rasvaiset kalat kuten lohi, siika, silakka, muikku ja kirjolohi. Savustukseen sopivat samat lihat kuin muuhunkin grillaukseen, ja kasvikset saavat savustuksesta uutta ytyä.

– Suomalaiset luonnonkalat (kuha, ahven, siika) kokonaisena ja fileinä kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Kesäisin ehdottomasti suosituin kala savustimeen on suomalainen kokonainen kirjolohi. Lihan ja siipikarjan osalta luulliset tuotteet ovat tämän kesän hitti. Lisäksi broilerissa kasvua odotetaan paistileikkeille. Grilliin ostetaan kuitenkin edelleen eniten porsaan filee- ja kasslerpihvejä tai broilerin fileepihvejä, kertoo tuoretuotteiden ostojohtajaJyrki Karlsson Keskon päivittäistavarakaupasta.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus helpottaa suomalaista työtä edistävien tuotteiden löytämistä kauppojen valikoimista tänäkin vuonna ja mukana on lähes 50 yritystä. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Minkä uuden ruokalajin toisit perinteiseen suomalaiseen vappupöytään:

1)      savukala 35 %
2)      jokin uusi salaatti 25 %
3)      juustot 23 %
4)      jokin uusi kasvisruoka 20 %
5)      karjalanpiirakat 17 %
6)      tuorekalat 13 %
7)      tortilla 12 %
8)      sushi 8 %
9)      jokin muu ruokalaji 2 %
10)   ei osaa sanoa 4 %

Vastuullisuudesta tuli arkipäivää suomalaisessa kalakaupassa

fresh-fish-on-ice-14449252653dt

Maailman meriä ollaan ryöstämässä tyhjiksi, mutta Suomessa kalojen tilanne näyttää valoisammalta. WWF:n tekemästä tuoreesta kyselystä ilmenee, että suomalaisissa kaupoissa ja ravintoloissa on myynnissä enää äärimmäisen vähän Kalaoppaassa punaisella listattuja kala- ja äyriäistuotteita. Myös kalastushallinnossa on tapahtunut valtavia muutoksia parempaan viime vuosien aikana.

Kalojen määrä on puolittunut maailman merissä vain yhden sukupolven aikana, ja väestönkasvu lisää kalastuspainetta entisestään.

”Globaalisti tilanne on todella huolestuttava, mutta samaan aikaan Suomessa sekä kalakauppa että kalastushallinto ovat ottaneet valtavia harppauksia vastuullisuudessa. Hyvästä kehityksestä kertoo se, että WWF:n Kalakampanjan kunnianhimoiset tavoitteet on saavutettu lähes täydellisesti”, WWF:n suojeluasiantuntijaMatti Ovaska sanoo.

WWF haastoi vuonna 2012 Suomen tärkeimmät kala-alan toimijat tekemään konkreettisia sitoumuksia kalakaupan vastuullisuuden edistämiseksi. Kampanjan päätavoitteeksi määriteltiin, ettei Suomessa vuoden 2015 loppuun mennessä olisi kaupan WWF:n Kalaoppaan punaisella listalla olevia kaloja.

Tavoitteeseen on päästy lähes täysin. WWF:n tuoreeseen kyselyyn vastasi kattava joukko yrityksiä, joiden valikoimissa olevista tuotteista keskimäärin 62 prosenttia oli Kalaoppaan vihreällä listalla ja 35 prosenttia keltaisella listalla. Punaisella listalla olevien tuotteiden määrä oli ainoastaan 2 prosenttia kaikista tuotteista.

”Vastuullisuudesta on tullut arkipäivää suomalaisessa kalakaupassa”, Ovaska iloitsee.

Positiivisesta kehityksestä kertovat myös Tullin tilastot, joiden mukaan monen WWF:n Kalaoppaassa punaisella listatun lajin tuonti Suomeen on vähentynyt huomattavasti tai loppunut kokonaan kampanjan käynnistämisen jälkeen.

”Esimerkiksi niilinahventa tuotiin vuosina 2004–2011 Suomeen keskimäärin lähes 850 000 kiloa. Viime vuonna määrä oli pudonnut vajaaseen 600 kiloon. Rauskuja ja uhanalaisia sinievätonnikaloja ei ole tuotu viime vuosina Suomeen lainkaan. Kehitys on huimaa”, Ovaska sanoo.

Kalakaupan vastuullisuuden lisäämisen ohella kampanjan tavoitteena oli kotimaisten uhanalaisten kalojen suojeleminen.

”Uhanalaisten kalojen suojelussa on viime vuosina edetty harppauksin. Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa Itämeren lohikantojen ja Suomenlahden meritaimenkantojen elpymisenä”, Ovaska sanoo.

”Kampanjan saavutukset ovat yhteistyön tulosta, sillä toimijat eri aloilta ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Iso kiitos kuuluu etenkin aktiivisille kansalaisille, jotka ovat ryhtyneet vaatimaan kaloille valoisampaa tulevaisuutta. Kansalaisten kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta kertoo muun muassa se, että noin kolmannes suomalaisista kertoo noudattavansa WWF:n Kalaoppaan suosituksia”, Ovaska sanoo.

Suomessakin vielä haasteita edessä

Suomalaisten kalankulutus on kasvanut viime vuosina, ja syynä on ulkomailta tuodun kasvatetun kalan suosion lisääntyminen. Tämä tarkoittaa, että suomalaisten kulutustottumukset vaikuttavat kaukana maailman merillä.

”Tonnikalaa ja norjalaista kasvatettua lohta ostetaan yhä suuria määriä. Suomalaisten tulee siirtyä ympäristösertifioitujen tonnikala- ja lohituotteiden käyttöön, jos kalakauppaa halutaan kutsua täysin vastuulliseksi”, WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

”Toisaalta hyvä vaihtoehto tuontikaloille löytyy läheltä. Kotimaista alihyödynnettyä kalaa, kuten silakkaa ja särkeä, voitaisiin syödä huomattavasti enemmän. Nyt esimerkiksi silakkasaaliista valtaosa syötetään turkiseläimille. Tässä on kehittämisen paikka”, Vilhunen sanoo.

Uhanalaisten kalakantojen suojelussa tulevaisuuden haasteena on erityisesti vaelluskalojen, kuten lohen, taimenen ja vaellussiian, luonnonlisääntymisen elvyttäminen poistamalla vaellusesteitä joista ja kunnostamalla lisääntymis- ja elinympäristöjä.

Vaikka haasteita on edessä, juhlaan on aihetta jo nyt.

”Suomessa saavutetut hienot tulokset voivat toimia maailmanlaajuisesti esimerkkinä siitä, miten yritykset, hallinto, järjestöt sekä kansalaiset voivat yhdessä vaikuttaa maailmanlaajuisen ylikalastusongelman ratkaisemiseen”, Vilhunen sanoo.

Abba tekee kala-ateriasta parempaa

s6ukth7buqqrwdooolqd

Abba-brändin historia ulottuu kauas, aina 1800-luvun alkuvuosikymmeniin. Brändin keskiössä oli silloin, ja on edelleen, “meren herkut”. Kalatuotteiden tai kalaa sisältävien tuotteiden lisäksi Abba valmistaa myös tuotteita, joilla meren herkut saadaan maistumaan vieläkin paremmalta eli laadukkaita kalan kastikkeita. Tähän kategoriaan tuodaan helmikuun 2016 alussa tervetullut lisä: Laktoosittomat kylmät kastikkeet kalalle ja kalatuotteille. 

Orkla Foods Finlandin Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan suomalaiset söisivät mieluusti enemmän kalaa, mutta kokevat, että sitä on vaikeaa valmistaa kiinnostavalla ja maistuvalla tavalla.

Helpoimmin vaihtelua kalaruokiin saa kastikkeilla ja mieluusti sellaisilla, joita voi käyttää tuoreen kalan lisäksi myös kalapuikkojen, savukalan tai miksei kanankin seurana.

Uudet kastikkeet on pakattu helposti tunnistettaviin kalanmuotoisiin pakkauksiin. Myös varianttien nimet antavat vinkkiä käyttöyhteydestä. Jogurttipohjaisena nämä uudet kastikkeet ovat esimerkiksi majoneesia kevyempiä tinkimättä kuitenkaan täyteläisestä mausta.

Abban uudet, laktoosittomat kastikkeet kalalle ja kalapuikoille ovat suomalaisen tuotekehityksen tulosta.

Tuotetiedot:

Abba Remoulade-jogurttikastike kalalle, laktoositon. Pakkauskoko 280 g.

Abba Tomaatti-jogurttikastike kalapuikoille, laktoositon. Pakkauskoko 280 g.

Kaupoissa 1.2.2016 alkaen. Kylmäsäilytettävä tuote.

Järvikalapihvissä on särkeä – ja paljon järkeä

xvfypt0e1xhvalqljyol

Onko särki hyvää? Saisiko kotimaisesta järvikalasta myös suuremmassa mittakaavassa hyvän makuista, ekologista ruokaa? Kyllä on ja kyllä saa, selvisi Apetitin tuotekehityshankkeessa. Syntyi Pyhäjärven kaloista paikallisesti valmistettu ekologinen ja maistuva järvikalapihvi. Tuote on aluksi myynnissä vain ammattikeittiöille.

Apetit tuo markkinoille ammattikeittiöasiakkaille suunnatun järvikalapihvin. Sen tuotekehityksessä lähdettiin liikkeelle raaka-aineen eli särjen ja pikkuahvenen omasta hyvästä mausta.

– Kalan omaa makua ei haluttu peittää. Siksi pihviin kehitettiin kalan omaa makua vahvistava, pelkistetty ja perusmakuja korostava suolan, pippurin, kerman ja voin makuyhdistelmä, kertoo Apetit Ammattilaisten markkinointipäällikkö Hanna Pere.

Täyttää ravitsemusalan ammattilaisten vaatimukset

Järvikalapihvin kehityksessä kuunneltiin tarkasti vaativien ruoan ammattilaisten asiakkaiden toiveita. Ammattikeittiöissä korostuu tuotteen soveltuvuus erilaisille ruokailijoille sekä hyvät ravitsemusarvot. Järvikalapihvi on laktoositon, gluteiiniton, soijaton ja sisältää runsaasti omega 3 -rasvahappoja ja d-vitamiinia. Särki on vähärasvainen, mutta proteiinirikas kala.

Hoitokalastettua särkeä ja pikkuahventa

Järvikalapihvissä käytetyt särjet ja pikkuahvenet pyydetään hoitokalastuksessa. Hoitokalastus tervehdyttää vesistöjä ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Kalakanta pysyy elinvoimaisempana ja monipuolisempana, kun elintilaa vapautuu suuremmille kaloille ja petokaloille.

– Pyhäjärvellä vuotuiset hoitokalastusmäärät ovat särjen osalta olleet noin 230 000 kiloa, ja suurin osa tästä määrästä toimitettu kaatopaikalle tai turkiseläinten rehuksi. Nyt Apetit jalostaa osan tästä määrästä järvikalapihveiksi rannassa sijaitsevassa pakasteruokatehtaassa. Raaka-aineen matka jalostukseen on hyvin lyhyt, kiittelee Marko Jori Pyhäjärvi-instituutista.

Kotimainen ruoka parantaa kotimaista työllisyyttä

Hoitokalastuksella on myös positiivisia työllisyysvaikutuksia. Lisääntyvä kotimaisen järvikalan jalostus ja käyttö vähentää tuontikalan käyttöä ja lisää kalastuksen työpaikkoja Suomessa. On arvioitu, että yksi uusi työpaikka kalataloudessa luo heijastusvaikutuksena alueen muille toimialoille yhden uuden työpaikan.

Aluksi ammattikeittiöille

Pyhäjärven särjistä ja ahvenista tehtyjä kalapihvejä markkinoidaan alkuun ammattikeittiöille, jatkossa mahdollisesti myös kuluttajille. Tuote on useiden vuosien tuotekehityksen tulos. Taustalla on Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa Nam -hanke, jonka tavoitteena oli saattaa kalastajia ja jalostajia yhteen tukemaan järvikalan tuotteistamista ja menekinedistämistä. Hanke saattoi yhteen Apetit Ruoka Oy:n tuotekehityksen ihmiset ja Kolvaan kalan yrittäjän Jouni Aaltosen.

Apetit Kotimainen Järvikalapihvi (kotimaisuusaste 96%)

Pyydetty suomalainen SÄRKI (Rutilus rutilus) 48 %, pyydetty suomalainen AHVEN (Perca fluviatilis)16 %, suomalainen peruna, suomalainen laktoositon kuohuKERMA, suomalainen laktoositon VOI, suomalainen perunahiutale, suomalainen rypsiöljy, MUNANVALKUAISjauhe, sakeuttamisaineet (E461, E407a), suola, valkopippuri, ME ean :6430103965205, Pakkaus 4 kg (61×65 g)

Kotimaiset joulusillit pakataan nyt

whtmkp5lmky9lql0jxbg

Sillipalat asetellaan Ahti- ja Vesta-purkkeihin käsityönä

Suuri osa suomalaisista syö perinteisesti silliä kaksi kertaa vuodessa: jouluna ja juhannuksena. Joulupöytään silli valmistetaan kodeissa itse. Siksi vakuumiin pakattu kokosilli tai sillifilee on jouluna juhannusta suositumpi. Orkla Foods Finlandin sillitehtaalla Turun Urusvuoressa valmistetaan ja pakataan suomalaisten joulusillejä juuri nyt.

Kolmasosa suomalaisista on sillin suurkuluttajia, kun taas enemmistö syö silliä jouluna ja juhannuksena. Orkla Foods Finlandin sillitehtaalla Turun Urusvuoressa valmistetaan ja pakataan nyt suomalaisten joulusillejä kolmella tuotantolinjalla.

Joulupöydän silli myös valmistetaan kodeissa itse. Siksi vakuumiin pakattu kokonainen silli tai sillifilee on jouluna juhannusta suositumpi. Juhannuspöydässä silli tarjotaan pääosin suoraan purkista.

Kotimaista käsityötä ja MSC-merkittyä raaka-ainetta

Ahti, Vesta ja vakuumipakattu Boy valmistetaan Suomessa, Ahti- ja Vesta-sillit käsityönä.

Orkla Foods Finlandin tehdaspäällikkö Teija Paananen kertoo, että joulumarkkinoille pakattavat sillit ovat kypsyneet tynnyreissä kuin hyvä viini. Varastointikypsytys kestää jopa 3-4 kuukautta, jona aikana silli läpimaustuu. Tynnyreitä myös hoidetaan ja käännellään varastoinnin aikana.

fzf2hlkfcayvlqmlpt6f

Sillin kulutus kiloissa per kuukausi jaettuna paloihin ja sillifileisiin. Sillifileiden ja kokosillien kulutuspiikki on joulu, n. 30 % koko vuoden kulutuksesta, koska joulusilliä valmistetaan paljon kotona itse oman reseptin mukaan. Kesäkuukausina silli tuodaan pöytään valmiina purkissa.

lkzdkbk2suqoeezw9jhs

Sillin kuukausittainen kulutus (kg), josta näkyy kulutuksen kaksi piikkiä: kesäkuukaudet ja joulu.

 

Silliraaka-aine on MSC-sertifioitua ja tulee Turun tehtaalle Norjasta tynnyreissä tuotteesta riippuen eri muodoissa, esimerkiksi sokerisuolattuna ja maustesuolattuna. Kypsyttämällä valmistettava silli kuivasuolataan ensin ja siirretään sitten tynnyreihin kypsymään suola-sokeriliuokseen. Jos tehdään maustesilliä, lisätään kypsytysvaiheessa myös mausteseosta.

Turun tehtaan käytössä on kylmävarasto, jossa lämpötila on muutaman asteen pakkasen puolella. Se on suolatulle silliraaka-aineelle optimaalinen säilytyslämpötila.

Ravintorikasta ruokaa

Silli on perinteisesti kuulunut suomalaiseen ruokavalioon. Sillissä on paljon suotuisia rasvahappoja (EPA ja DHA) ja D-vitamiinia. Kolmessa, neljässä palassa silliä on jopa 30 prosenttia päivän rasvahapposuosituksesta. Suolaa sillissä on säilyvyyden ja maustumisen takia aina, mutta esimerkiksi perinteisen kokosillin ja sillifileiden suolapitoisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi liottamalla.

Kypsytetty silli on maultaan voimakkaampi kuin marinoitu silli. Sillejä saa kuitenkin nykyään hyvin monenlaiseen makuun. Esimerkiksi inkiväärillä ja limellä maustettu marinoitu silli sopii hyvin aloittelevan sillinsyöjän joulupöytään.

Suurkeittiöuutisia: Abban lasimestarinsilliä taas saatavana, Felix-tuorejuustoa laktoosittomana

f0ah14r1ph8mign2asol

Nyt on taas se aika vuodesta, että Abban lasimestarinsilliä on saatavana. Sesonkituotteen saatavuusaika on 1.9.–31.12.2015. Tuote on tuttu ja yhtä herkullinen kuin ennenkin, mutta EAN-koodi on muuttunut etikettipäivityksestä johtuen.

Abban lasimestarinsilliin käytetään perinteisesti paljon sipulia, porkkanaa ja palsternakkaa. Nyt sillin, vihannesten ja mausteiden valutettu paino ilmoitetaan etiketissä erikseen. Kokonaispaino ja sillin paino ovat ennallaan.

Hyviä uutisia Felixiltä: Felix-tuorejuustot muuttuvat lokakuun 2015 alusta alkaen täysin laktoosittomiksi. Maut (ruohosipuli ja maustamaton) säilyvät ennallaan, samoin ominaisuudet. Felix-tuorejuusto kestää jatkossakin hyvin kuumennuksen ja sopii mainiosti kaikkeen ruoanlaittoon.

Tapaamisiin: Olemme mukana Meiran tuotenäyttelyissä Helsingissä 8.10.2015 ja Tampereella 21.10. Löydät meidät myös Ateria2015 -messuilta Helsingin Wanhassa Satamassa 3.11.2015.

Resurssilinkit