Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Suomalainen syö 40 kiloa leipää vuodessa

bread-1391996694L65

Leipätiedotuksen tilaston mukaan suomalaiset söivät ruokaleipää vuonna 2015 keskimäärin hiukan yli 40 kg. ”Päivittäin suomalainen söi leipää noin 110 g, mikä vastaa 3-4 viipaletta tuoreleipää tai kymmentä palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun”, kertoo tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta.

Kotimainen leipä maistuu parhaiten

Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää. ”Laskelmien mukaan suomalainen söi kotimaista pehmeää leipää viime vuonna noin 34 kg. Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä eniten tummaa leipää”, Terhi Virtanen kertoo. Sen sijaan kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on edelleen vaaleaa leipää. Tumman leivän suosioon vaikuttaa mm. terveystrendi.

Täysjyväleipä on terveellistä

Runsaskuituinen leipä on paras kuidun lähde ja viljakuidulla on kiistattomat terveysvaikutukset. Täysjyväleipä sisältää paljon kuitua, jonka on todettu esimerkiksi lisäävän kylläisyyttä, auttavan painonhallintaa ja alentavan sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiä. Kaura- ja ohrakuitu sisältävät kolesterolia alentavaa betaglukaania. Rukiin kuidun taas on todettu vaikuttavan muun muassa edullisesti insuliiniaineenvaihduntaan.

Suomalaisilla varaa parantaa kuidunsaantia

Vaikka meillä suomalaisilla kuidun saanti on maailmanlaajuisesti ajateltuna suhteellisen hyvällä tasolla, kannattaa kuituun kiinnittää huomiota edelleen. Terveysvaikutusten saavuttamiseksi kuitua tulisi syödä vähintään 25-35 g päivässä, kun keskimäärin saamme sitä noin 21 g. Valitsemalla runsaasti kuitua sisältäviä leipiä saa ruokavaliostaan kuitupitoisemman ja sitä kautta terveellisemmän. ”Katso leipäpakkauksesta kuidun määrä ja valitse runsaskuituisia vaihtoehtoja. Syömällä 3-4 palaa runsaskuituista leipää saat vasta noin puolet päivän kuiduista kasaan. Loput voit kerätä vaikka puurosta, myslistä, kasviksista, hedelmistä ja marjoista”, vinkkaa Virtanen.

Lähde: Leipätiedotus ry:n ylläpitämä leipomotuotteiden myyntitilasto ja Tullin Uljas-tuontitilasto

Leipäviikolla keskitytään kuituun

kuitujuliste

Leipäviikkoa vietetään 7.-13.9.2015 ja tänä vuonna keskitymme erityisesti kuituun. Ruokien kuitumäärissä on suuria eroja. Suomalaisten paras kuitulähde on viljatuotteet, erityisesti täysjyväleipä. Pelkästään ruisleivästä saadaan Suomessa enemmän kuitua kuin kaikista vihanneksista, marjoista ja hedelmistä yhteensä. Kuitua on eniten viljan kuoriosissa ja välittömästi kuoren alla. Myös vaaleamman leivän kuitupitoisuus voi olla korkea taikinaan lisätyn leseen tai jyvärouheen ansiosta.

Kuitua tulisi saada päivittäin vähintään 25 – 35 grammaa. Päivän kuituannos kannattaa koostaa sekä viljan että kasvisten kuidusta, sillä näin saadaan erilaisten kuitujen hyödyt hyväksi. Kuitupitoinen ruoka sisältää runsaasti myös vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta vain kohtuudella energiaa.Ravinnon kuitumäärä onkin hyvä ruokavalion monipuolisuuden mittari.

Taulukko 1. Kuituvertailu

100 g tuotetta Kuitua
jälkiuuni ruisleipä 15,2 g
porkkana 2,5 g
omena kuorineen 2 g
kurkku 0,7 g
peruna kuorineen 0,8 g
jäävuorisalaatti 1 g
sekasalaatti   (salaatti, tomaatti kurkku) 1,1g

 

Taulukko 2. Ravintokuidun fysiologiset vaikutukset

Vaikutus-
kohta
Fysiologinen teho Mahdollinen terveysvaikutus
Suu Lisää ruoan pureskelun tarvetta ja syljen eritystä.
Laimentaa ruokamassaa.
Suojaa hammasmädältä.
Pitää ikenet terveinä.
Mahalaukku Aktivoi mahahapon ja ruoansulatushormonien eritystä.
Hidastaa ruokasulan tyhjentymistä mahalaukusta ohutsuoleen.
Pitää kylläisenä.
Ehkäisee ylensyöntiä ja lihomista.
Ohutsuoli Säätelee suolen pH:ta.
Lisää ruokasulan viskositeettia, mikä hidastaa hiilihydraattien hajoamista ja ravintoaineiden imeytymistä.
Tasaa aterianjälkeistä verensokeripitoisuuden nousua.
Paksusuoli Sitoo vettä, lisää suolen sisällön ja ulosteen määrää ja nopeuttaa suoliston toimintaa. Sitoo haitallisia aineita, kuten kolesterolia, ja erittää ne ulosteiden mukana pois elimistöstä. Fermentoituu erilaisiksi aineenvaihduntatuotteiksi. Ehkäisee ummetusta.
Laskee veren kolesterolipitoisuutta.
Muuttaa sappihappojen aineenvaihduntaa suotuisaan suuntaan.
Pienentää rinta- ja paksusuolisyövän riskiä

 

Leipätiedotus ry on vuonna 1961 perustettu leipomoteollisuuden yhteinen tiedotusyksikkö. Leipätiedotuksen tarkoitus on vahvistaa leivän ja leipomotuotteiden myönteistä mielikuvaa viestinnällisin keinoin hyvän ravitsemuksen edistämiseksi. Toiminnan perustana ovat ravitsemussuositukset.

Leipäviikon viesti tavoitti Ministeri Koskisen

ministeri_jari_koskinen_j.e5d8fc0d-26f5-4536-825c-8549bfde23d4

Ministeri Jari Koskinen ja Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen

Leipätiedotus ry vieraili maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen luona kertomassa valtakunnallisen Leipäviikon teemasta ”Leivän tie – hyvää ja terveellistä läheltä”. Tie pellolta pöytään on monivaiheinen ja työllistää paljon ihmisiä. Itsekin viljelijänä toimineen Koskisen mukaan kotimaisen rukiin kylvöolosuhteet olivat paremmat tänä vuonna edellisiin vuosiin verrattuna. Ensi vuonna kotimaisen rukiin saatavuus näyttääkin nyt lupaavalta.

Leipäviikon teema esillä kouluissa

Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensosen mukaan leivän reitti ei ole varsinkaan kaupunkilaislapsille selvä. Leipäviikon teema on esillä myös Leipätiedotuksen koululaishankkeissa, joista ministeri Koskinen oli erityisen kiinnostunut. Tämän vuoden Viljan tie -hankkeessa lapsille kerrotaan leivän matkasta pellolta pöytään ja korostetaan kuidun tärkeyttä ruokavaliossa.

Ministeriltä puuttuu jauhopeukalo

Ruisleivän ystäväksi tunnustautuva Koskinen kiittelee Suomen monipuolista leipävalikoimaa. ”En itse osaa leipoa”, Koskinen myöntää. Ruisleivän valmistus ei silti ole vierasta ministerille. ”Isoäitini taikinajuuri lienee tallessa edelleen”, hän naurahtaa.

Ministeri Jari Koskinen otti vastaan Leipäviikon kunniaksi herkullisen leipäkorin, joka sisälsi kotimaisia leipomotuotteita. Korin sisältö kuvasti monipuolista suomalaista leipäkulttuuria. Mukana oli perinteistä ruisleipää, karjalanpiirakoita, pullakranssi ja pikkuleipiä, makeaa saaristolaisleipää, trendikkäitä kauratuotteita, ruissnackseja ja artesaanileipää, sekä sesonkiherkkuina tyrnikakkua ja porkkanaleivoksia.

Leipätiedotus ry: Leipäviikolla nautitaan hyvällä mielellä

Syyskuussa (10.-17.9.) vietettävän Leipäviikon teemana on tänä vuonna “Nauti hyvällä mielellä”. Elämään kuuluu myös herkutteluhetkiä, joista saa nauttia hyvillä mielin ilman turhaa stressiä. Terveellisessä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee. Kun arkisyöminen on tasapainossa, mahtuu mukaan myös herkkuhetkiä.

Tämän vuoden Leipäviikon teema “Nauti hyvällä mielellä” keskittyy makuun ja nautintoon. Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen muistuttaa, että syömisen tarkoitus ei ole pelkästään tyydyttää energian ja ravintoaineiden tarvetta, vaan syöminen on myös nautinnon hetki. Nykypäivänä tuntuu, että syömme vain grammoja, prosentteja ja kaloreita. Maku ja nautinto saattavat unohtua.

Hyvästä ruoasta terveyttä ja mielihyvää
Syöminen lisää aivoissa mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden erittymistä. Tutkimusten mukaan kielteinen suhtautuminen ruokaan saa syömään enemmän, välinpitämätön suhtautuminen vähemmän ja positiivinen vähiten. Myönteinen suhtautuminen tekee ruuasta maistuvampaa, jolloin vähempikin määrä riittää. Kun siis syöt, syö nautinnolla ja hyvällä omallatunnolla!

Kiireinen elämänrytmi lisää stressiä, joka kasvattaa nälkää ja mielitekoja. Stressi kohottaa veren kortisolipitoisuutta, häiritsee insuliinitasapainoa ja lisää veren sokeripitoisuutta. Stressi edistää rasvan varastoitumista vatsaonteloon, mikä on haitallista. Syömisestä ei siis kannata ottaa ylimääräistä stressiä.

Ruokailuhetki on tilaisuus rauhoittua päivän kiireiden lomassa ja nauttia ruoasta hyvällä mielellä hyvässä seurassa ilman stressiä. Kiireettömyys ja hyvä ruokaseura tekevät ruokailusta miellyttävän. Kun syö kiireettömästi, aistii paremmin kylläisyyden tunteen ja syö sopivan määrän.

Mikä on sinun herkkusi?
Maantieteellinen sijaintimme itäisen ja läntisen kulttuurin kohtauspisteessä on antanut leipäkulttuuriimme runsaasti vaikutteita. Suomalainen leipomotuotteiden valikoima onkin maailman rikkaimpia. Tuotevalikoimasta löytyy jokaiselle omat suosikkituotteensa, niin suolaisesta kuin makeasta. Tämä helpottaa arjen pyöritystä ja juhlien järjestäminenkin on mukavaa ja stressittömämpää.

Leipäviikon historia
Leipäviikon ajoittuminen syksyyn ei ole pelkkä sattuma. Jo Vanhassa testamentissa kerrotaan sadonkorjuun kiitosjuhlista. Monissa kristillisissä kirkoissa viedään alttarille leipää, hedelmiä ja muuta ruokaa päättyneen satokauden kiitoslahjana. Ruoka lahjoitetaan vähävaraisille tai myydään hyväntekeväisyystarkoituksiin. Vastaavia juhlia tunnetaan myös ei-kristillisistä uskonnoista. Leipätiedotus ry (entinen Leipätoimikunta) järjesti vuonna 1964 lokakuussa ensimmäisen Leipärynnäkön, joka myöhemmin nimettiin Leipäviikoksi. Nykyään Leipäviikkoa vietetään syyskuussa, viikolla 37, Viljan-päivän yhteydessä. Teema vaihtelee vuosittain.

a2julisteleipäviikko