Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kysely: juusto on lähes joka kotikokin vakimauste

cheese-and-crackers

Kotimaiset valmistajat panostavat nyt vähäsuolaisuuteen ja erikoisjuustoihin

Juuston kulutuksella on ollut nouseva trendi Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Sen syöntitavat ovat kuitenkin muuttuneet. Kulutustottumuksissa nousussa ovat nyt vähäsuolaisuus, tuore- ja raejuustot sekä monipuolisempi käyttö ruoanlaitossa. Monet kotimaiset juustonvalmistajat ovat siirtyneet eurooppalaistyylisten erikoisjuustojen tuotantoon perinteisten kypsytettyjen juustojen sijaan. 2000-luvun pienjuustolabuumi on tuonut alalle runsaasti uusia toimijoita, jotka ovat laajentaneet tarjontaa. Vaikka suomalaisten maku muuttuu, on edelleen yksi ruokalaji, jonka lähes kaikki haluavat syödä juustolla. Juustonvalmistajain Säätiö selvitti kuluttajakyselyllä, miten suomalaiset käyttävät juustoa ruoanlaitossa.

Vähäsuolaisuus nousussa, vähärasvaisuus laskussa
– Kotimaisten juustojen tarjonta on murroksessa. Perinteisten kypsytettyjen juustojen kuten edamin ja emmentalin osalta valmistusmäärät ovat laskeneet, kun taas kermajuustot ovat kuluttajien silmissä pitäneet hyvin pintansa. Perinteisten tilalle on tullut uusia juustotyyppejä ja makuja, niin ulkomailta kuin ilahduttavasti myös kotimaasta. Bulkkijuustojen merkitys on teollisuudelle tärkeä, mutta kuluttajat haluavat nyt enenevässä määrin myös uusia makuja ja niihin liittyviä tarinoita, kertoo Juustonvalmistajain Säätiön Matti Tapaila.

Kermajuustot ovat tällä hetkellä ohittaneet suosiossa edamin, joka oli vuosikymmenien ajan suomalaisten lempijuusto. Edamin osuus on laskenut sitä mukaa, kun juustoa on alettu käyttää ruoanlaitossa monipuolisemmin kuin vain leivän päällä. Tuorejuustot ovat kasvattaneet vahvasti osuuttaan. Proteiini-innostuksen vuoksi myös raejuuston ja rahkan kulutus jatkaa kasvuaan.

– Vähäsuolaisuuden arvostus on alkanut näkyä juustojen kysynnässä. Kotimaiset juustonvalmistajat ovat vastanneet tähän lisäämällä vähäsuolaisten juustojen tarjontaa. Tuontijuustoissa suolapitoisuus on usein kovempi kuin kotimaisissa. Vähärasvaisten tuotteiden kysyntä koki harppauksen vuosituhannen vaihteessa, mutta tämä trendi on hiipunut viime vuosina, Tapaila toteaa.

Mihin suomalaiset käyttävät juustoja?
Eniten juustoa syödään edelleen perinteisesti leivän päällä. Siksi aamu- ja iltapalahetket ovat tavallisimpia juuston syöntihetkiä. Juusto on kuitenkin otettu monipuolisesti osaksi arjen ruoanlaittorutiineja useimmissa kodeissa: 46 prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä juustoja ruoanlaitossa vähintään viikoittain, osa jopa päivittäin. Kuukausittain juustoja käyttää kokatessaan lisäksi 36 prosenttia vastaajista. Tämä käy ilmi Juustonvalmistajain Säätiön teettämästä kuluttajakyselystä.*

Juustoisena ruokana yksi ruokalaji on ylitse muiden: pizzaan juusto kuuluu lähes kaikkien mielestä. Vain kolme prosenttia vastaajista syö pizzansa ilman juustoa. Seuraavaksi mieluiten juustoa lisätään erilaisiin uuniruokiin, salaattien lisukkeeksi, suolaisten tai makeiden keksien päälle sekä texmex-ruokiin. Tuorejuustojen myötä juustoja on alettu lisätä enemmän myös leivonnaisiin, kastikkeisiin, pataruokiin ja keittoihin. Juustoa, erityisesti raejuustoa, syödään lisäksi valmiin ruoan lisukkeena.

Kuluttajakyselyn mukaan yleisin syy juustojen käyttöön ruoanlaitossa on, että niillä halutaan antaa hyvää lisämakua ruokaan. Juustoa käytetään maustamiseen ja makuyhdistelmien rakentamiseen. Maun lisäksi korostuu rakenteen merkitys: 87 prosenttia vastaajista kertoo pitävänsä siitä, miltä juuston rakenne tuntuu suussa. Eniten juuston rakennetta vieroksuvat nuorimmat vastaajat.

– Ikäerot tulevat selvästi esiin juustojen kulutuksessa. Valtaosa yli 50- ja yli 60-vuotiaista vastaajista kertoo syövänsä juustoa, koska se on terveellistä. Juustoa pidetään tärkeänä kalsiumin ja proteiinin lähteenä. Myös juuston napostelu ja sen yhdistäminen herkutteluhetkiin korostuvat vanhemmissa ikäpolvissa. Eniten jälkiruokiin ja naposteluun juustoja kaipaavat 50–59-vuotiaat, kommentoi Tapaila kyselyn tuloksia.

Vanhemmat vastaajat ovat myös avoimempia juuston erilaisille käyttötarkoituksille, jopa sille, kuinka juustoja voi yhdistää erilaisiin salaatteihin. Vain ajatus juustosta texmex-ruokaan yhdistettynä saa vanhemmat vastaajat varautuneeksi.

Nuoremmat käyttävät juustoja lihan korvikkeena
Alle 40-vuotiaat ja erityisesti alle 30-vuotiaat käyttävät juustoa harvemmin ja osin eri tavoin kuin kyselyn vanhemmat vastaajat. Nuoremmat korostavat maun merkitystä, eivätkä perustele valintojaan terveyssyillä. Noin kolmannes käyttää juustoa lihan korvikkeena ruoanlaitossa. Vajaa viidennes alle 30-vuotiaista vastaajista on vähentänyt juuston syöntiä eettisten syiden vuoksi. Hinnalla on tässä ryhmässä silti suurempi vaikutus juuston käytön määrään.

Viiniä ja juustoja ei pidä hyvänä makuyhdistelmänä jopa 42 prosenttia alle 30-vuotiaista. Tämän klassisen yhdistelmän arvostus kasvaa tasaisesti vastaajien iän myötä. Sen sijaan valmiit juustoraasteet vetoavat muita enemmän kyselyn nuorimpiin vastaajiin. Vähiten valmisraasteita kaipasivat yli 50-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat vastaajat.

Puolesta kilosta länsimaiden kärkikastiin
Suomi ja Islanti pitävät tasaväkistä kakkossijaa heti Ranskan jälkeen tilastossa, joka mittaa juuston kulutusta länsimaissa**. Eroa ranskalaisten ja suomalaisten välillä on vain noin kilon verran vuodessa. Ruotsi, joka piti pitkään etumatkaa Suomeen, on jäänyt seitsemännelle sijalle.

Muutos viimeisen sadan vuoden aikana on ollut dramaattinen. Nykyisin jokainen suomalainen syö noin 27 kiloa juustoa vuosittain. Määrään lasketaan juustotuotteiksi luettavien rahkan ja raejuuston kulutus. 1900-luvun alussa juusto oli ylellisyystuote, jota syötiin noin puoli kiloa vuodessa.

– Vielä 1950-luvulla Suomessa syötiin juustoa noin 1,5 kiloa vuodessa. Sen jälkeen määrää lähes tuplaantui aina kymmenen vuoden välein 1990-luvulle asti, jolloin kulutus oli 13,8 kiloa vuodessa. Siitä kasvu on jatkunut tasaisena ja vaikuttaisi jatkuvan edelleen, Tapaila toteaa.

Muutokset kulutuksessa näkyvät muun muassa siinä, kuinka juustot ovat siirtyneet kaupan palvelutiskistä juustohyllyyn ja valmiisiin pakkauksiin. Sopivat pakkauskoot ja helppokäyttöisyys ovat kasvattaneet valmiiksi viipaloitujen ja pienempinä paloina myytävien juustojen kysyntää sekä tarjontaa.

Lisätietoja kotimaisesta juuston valmistuksesta:

–  Suomessa on noin 7300 maitotilaa, jotka tuottavat noin 2300 miljoonaa litraa maitoa vuodessa.
–  Tästä määrästä noin 55 miljoonaa litraa on luomumaitoa.
–  Suomessa tuotetaan juustoa noin 84 miljoonaa kiloa: kypsytettyjä juustoja noin 57 miljoonaa kiloa ja tuorejuustoja noin 27 miljoonaa kiloa.
–  Vuonna 2016 Suomessa oli 68 juustoalan laitosta. Näistä suuria juustonvalmistajia on 10 ja pienempiä toimijoita 58. Lukuun sisältyvät yritykset, jotka valmistavat sulatejuustoja sekä paloittavat, raastavat ja pakkaavat juustoja.
–  Kotimaisten juustojen valikoimaa rikastuttavat pienjuustolat, joista monet ovat perheen voimin toimivia maatilayrityksiä.
–  Pienjuustolabuumi alkoi vuoden 1995 jälkeen ja huipentui vuonna 2000, jolloin pienjuustoloiden määrä oli korkeimmillaan 82 kappaletta. Sen jälkeen osa on lopettanut toimintansa tai kasvattanut kokoaan isommaksi toimijaksi.
–  Juustoalalle valmistavaa maidonjalostuksen ammatillista koulutusta järjestetään muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulussa (bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma) ja Hämeen ammatti-instituutissa (meijeristin koulutusohjelma). Linjoilta valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin.

* Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 48,6 % oli miehiä ja 51,4 % naisia.
** Juuston kulutusta maailmalla mittaavaa tilasto, lähde: Maito & Terveys ry.

Valion tuotteet menestyivät maailman suurimmassa juustonäyttelyssä

8211aa1105f80d8e_800x800ar

Valio oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana maailman suurimmassa juustonäyttelyssä Iso-Britannian Nantwichissa. Valion tuotteista mitalisijoille pääsivät Valio Oivariini® Herkku, suolaamaton Valio voi ja Valio Mustaleima™ emmental. Lisäksi Valio Oltermanni® Cheddar sai tuomariston erityismaininnan.

Kultaa Valio Oivariini® Herkku levitteelle

Vuodesta 1897 asti Liverpoolin lähellä Nantwichissa järjestetty International Cheese Awards on maailman suurin juustonäyttely, jossa kilpaili tänä vuonna 5 685 juustoa yhteensä 224 eri luokassa. Juustojen lisäksi kilpailussa arvioidaan muita maitotuotteita, kuten levitteitä ja jogurtteja.

Valion pitkä historia laadukkaan voin valmistuksessa näkyi kilpailun tuloksissa. Valio Oivariini® Herkun aito ja luontainen voin maku hurmasi tuomarit ja tuote voitti kultaa levitteiden sarjassa, jossa kisasi 15 osallistujaa eri maista. Suolaamaton Valio voi voitti puolestaan pronssia suolaamattomien voiden sarjassa, johon osallistui 14 voita.

Pronssia voitti myös Valion juustoylpeys, Valio Mustaleima™ emmentaljuusto, jota vastaan kisasi 13 muuta osallistujaa skandinaavisten juustojen sarjassa.

Erityismaininta Valio Oltermanni® Cheddarille

Valio Oltermanni® Cheddar osallistui mietojen cheddarjuustojen sarjaan ainoana juustona perinteisten cheddarjuustomaiden, eli Iso-Britannian, Irlannin ja Uuden Seelannin, ulkopuolelta. Se sai tuomaristolta VHC- eli Very Highly Commended -erityismaininnan, joka annetaan mitalisijojen ohella 1–2 tuotteelle osassa kilpailusarjoista.

– Valion tuotteet menestyvät yleensäkin hienosti kansainvälisissä kilpailuissa, mutta totta kai mitalisijoille pääseminen maailman suurimmassa juustonäyttelyssä on erityinen ylpeyden aihe. Menestyksestä on kiittäminen valiolaista osaamista maitotiloilta juustoloihin, juustoista ja rasvoista vastaava kategoriajohtaja  Kimmo Luoma Valiolta kehuu.

Kysely: ikäerot näkyvät suomalaisten juustomaussa

cheese

Halloumi ja sulatejuusto viehättävät eri ikäluokkia

Juusto maistuu suomalaisille. Jokainen meistä syö vuosittain keskimäärin 27 kiloa juustoa. Yli 60 prosenttia syö juustoa päivittäin ja kolmannes vähintään viikoittain. Vain kolme prosenttia ei syö lainkaan juustoa. Tämä käy ilmi Juustonvalmistajain Säätiön huhtikuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten makumieltymyksiä ja ostotottumuksia. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat itse höylättävät juustot, kuten edam, emmental ja kermajuustot. Erilaisia juustoja kuluu eniten leivän päällä, mutta niitä käytetään runsaasti myös ruoanvalmistuksessa ja salaateissa. Ostopäätös tehdään useimmiten maun, pakkauskoon ja hinnan perusteella. Vähärasvaisuutta vieroksutaan, eikä korealla pakkauksella ole suurta vaikutusta valintaan. Erot ikäluokkien välillä tulevat esiin muun muassa suhtautumisessa valmiiksi viipaloituihin juustosiivuihin ja sulatejuustoon. Ikä vaikuttaa myös juuston syönnin määrään.

Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Kyselyn mukaan naiset ja miehet syövät juustoa lähes yhtä usein, mutta vanhimpien ja nuorimpien vastaajien kulutuksessa on nähtävissä selvä ero. Yli 60-vuotiaista 72 prosenttia kertoo syövänsä juustoa päivittäin, kun taas alle 30-vuotiaista juustoa syö päivittäin vain 54 prosenttia. Vastaavasti 13 prosenttia nuorimmista vastaajista syö juustoa kuukausittain tai harvemmin, mutta yli kuusikymppisistä näin harvoin juustoa syö vain 5 prosenttia.

Juusto on kiinteä osa arkea. Ylivoimaisesti eniten sitä syödään leivän päällä. Kyselyn vastaajista 59 prosenttia kertoo syövänsä juustoa leivän päällä päivittäin ja 28 prosenttia viikoittain. Seuraavaksi yleisimmin juustoa käytetään ruoan valmistuksessa ainesosana ja salaateissa ruokaisuutta antamassa.

– Suosituimpia ovat itse höylättävät juustot, kuten emmental, edam, gouda ja kermajuusto. Niitä syö päivittäin joka toinen vastaaja. Raejuusto, juustoraaste ja feta löytävät myös säännöllisesti tiensä suomalaisten ostoskoreihin. Tuorejuustot ovat naisille mieluisampia kuin miehille, kertoo Matti Tapaila Juustonvalmistajain Säätiöstä.

Ikä näkyy juustovalinnoissa
Valmiiksi viipaloidut juustosiivut ovat suosittuja helppoutensa vuoksi. Niillä on vakiintunut kannattajakuntansa: erityisesti yli 50- ja 60-vuotiaat kertovat suosivansa valmiiksi siivutettua juustoa. Alle 30-vuotiaat haluavat mieluummin tarttua höylään itse. Heistä joka viides kertoo, ettei koskaan syö valmiita juustosiivuja.

– Ikäerot tulevat näkyviin erilaisten juustojen kulutuksessa. Sulatejuusto ja leipäjuusto ovat hittejä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Tästä ikäryhmästä lähes 60 prosenttia kertoo syövänsä säännöllisesti, eli vähintään kuukausittain, sulatejuustoa ja puolet leipäjuustoa. Määrät poikkeavat huomattavasti vastausten keskiarvosta. Myös valkohome- ja sinihomejuustojen suosio näyttää kasvavan iän myötä, Tapaila kommentoi kyselyn tuloksia.

Halloumin ja mozzarellan kohdalla ikäjakauma on päinvastainen. Niitä suosivat eniten alle 30- ja 40-vuotiaat vastaajat, ja vierastavat eniten yli 50- ja 60-vuotiaat.

– Juustomakuun vaikuttaa paljon tottumus. Useimmat valitsevat juustoja, joita ovat aiemmin maistaneet. Makumieltymyksissä saattavat painaa lapsuudesta asti tutut maut. Toisaalta kyselyn mukaan lähes kolmannes alle 30- ja 40-vuotiaista käyttää juustoa korvaamaan lihaa ruoanlaitossa. Tämä voi osaltaan selittää uudempien, ruoanlaittoon hyvin taipuvien juustojen kulutusta tässä ikäryhmässä, Tapaila arvioi.

Vieraimpana vaihtoehtona pidetään vegaanista juustoa, jota 83 prosenttia suomalaisista ei syö koskaan. Positiivisinta suhtautuminen on alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Myös halloumia ja valkohomejuustoa ostetaan harvakseltaan.

Maku edellä ostopäätöksiin
Eniten ostopäätökseen juustohyllyllä vaikuttaa maku. Erityisesti naiset painottavat maun merkitystä. Juustohyllyllä vähärasvaisuus ei ole valttia, sillä kermaisempia juustoja pidetään kyselyn mukaan paremman makuisina. Seuraavaksi eniten valintaan vaikuttavat sopiva pakkauskoko ja edullinen hinta. Hinnalla on suurin merkitys alle 30-vuotiaille. Kotimaisuutta pidetään merkittävänä valintakriteerinä. Myös muiden perheenjäsenten makutottumuksia otetaan huomioon.

– Vaikka suomalaiset valitsevat useimmiten juustoja, joita ovat ennen maistaneet, he ovat kyselyn mukaan yhtä kiinnostuneita maistamaan uutuusjuustoja. Siksi vanhojen klassikkojen rinnalle mahtuu uusia juustomerkkejä. Uusia kotimaisia juustomakuja tuodaan Suomessa vuosittain myyntiin useita kymmeniä. Tänä vuonna näin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tarjontaa on enemmänkin, Tapaila toteaa.

Yli 60 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa suosia lähellä tuotettuja juustoja. Yli puolet kiinnittää huomiota säilöntä- ja lisäaineiden määrään. Luomu-juustoja arvostaa reilu kolmannes suomalaisista. Nämä kolme ominaisuutta ovat kyselyn mukaan naisille tärkeämpiä valintakriteerejä kuin miehille.

Vähiten painoarvoa juuston valinnassa annetaan pakkauksen ulkonäölle. Visuaalisella puolella on enemmän merkitystä alle 30- ja 40-vuotiaille kuin vanhemmille vastaajille. Vähärasvaisuus ohjaa vain harvojen valintaa. Eniten sille antavat painoarvoa yli 60-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat. Naiset ajattelevat terveysasioita juustoa valitessaan jonkin verran miehiä enemmän.

Juuston perässä lähdetään kauemmas kauppaan
Lähikauppojen juustovalikoimiin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Vain 2 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että erilaisten juustojen saatavuus omassa lähikaupassa on huono. Kauppojen valikoimien koetaan koostuvan tasapainoisesti kotimaisista ja ulkomaisista juustoista. Enemmän juustovaihtoehtoja omaan kauppaansa toivoo alle puolet suomalaisista. Hyvän ja sopivan hintaisen juuston perässä ollaan valmiita myös kulkemaan: 38 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo, että ostaa juustoja mieluiten muusta kaupasta, kuin omasta lähikaupastaan. Juuston perässä eri kauppaan lähtevät erityisesti alle 30- ja 40-vuotiaat.

Maitolähettiläs Katja Mäkelä: Jouluperinteisiini kuuluu piimäjuusto

kotijuusto

Kuvaaja: Studio Piquant/Antti Hallakorpi

Piimä- tai kotijuusto on perinneruoka, mikä kuuluu monen jouluun. Niin myös Maitolähettiläs Katja Mäkelän joulupöytään.

– Teen piimäjuuston itse riippumatta siitä, vietänkö joulua kotonani tai vanhemmillani. Se on perinne. Joulun piimäjuuston teen aina täysmaitoon, vaikka muutoin suosinkin rasvatonta maitoa.

Monen muunkin perinteisen jouluruuan valmistukseen kuluu maitoa tai muita maitovalmisteita. Muun muassa joulupuuro keitetään maitoon, joululaatikoihin käytetään maitoa tai kermaa ja rosollin kastike valmistetaan kermasta ja värjätään punajuurella.

Katjan piimäjuusto

2 litraa täysmaitoa
1 litra piimää
2 kananmunaa
suolaa

Kuumenna maito kattilassa melkein kiehuvaksi välillä hyvin sekoittaen. Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja sekoita piimän joukkoon. Kaada seos kuumaan maitoon kattilaan. Katkaise lämpö ja anna juustoainesten olla levyllä lämpimässä noin puolen tunnin ajan, kunnes juustomassa ja hera erottuvat.

Kostuta sideharso ja vuoraa sillä puinen juustokehä tai kahvinkeittimen suodatinsuppilo. Nostele juustomassa reikäkauhalla kehään. Ripottele joukkoon suolaa. Peittele juustomassa sideharsolla ja aseta päälle paino. Anna heran valua viileässä seuraavaan päivään.

Kumoa juusto tarjolle. Heran voi käyttää sämpylätaikinaan.

Suomalaiset syövät yhä enemmän juustoa

2626601468220817394

Juuston kulutus Suomessa kilogrammaa henkeä kohti v. 1950-2015.

Juuston kulutus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna juuston kulutus läheni 27 kiloa henkeä kohti vuodessa, mikä on lähes kaksi kiloa enemmän kuin viime vuonna.

Vuonna 2010 juustoa keskivertosuomalainen käytti juustoa runsaan 19 kiloa vuodessa ja vuosituhannen vaihteessa reilun 16 kiloa.

Juuston kulutuksen kasvusta osa on viime vuosina johtunut maustamattoman rahkan ja raejuuston kulutuksen kasvusta. Nämä molemmat luokitellaan juustoiksi.

2626601468220699843

Taulukko: Maidon ja maitovalmisteiden kulutus Suomessa 2015.

Kevytmaitoa kuluu eniten

Viime vuonna maitoa juotiin 123 litraa henkeä kohti. Maidon kulutus väheni edellisvuodesta. Sitä juotiin viime vuonna vajaa kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014.

Yli puolet maidosta oli kevytmaitoa, minkä kulutus pysyi lähes samoissa lukemissa kuin 2014. Kevytmaidon lukuun lasketaan myös ykkösmaito. Rasvatonta ja täysmaitoa molempia kulutettiin edellisvuotta vähemmän.

Jogurtin kulutus ennallaan

Jogurtin kulutus pysyi ennallaan. Sitä syötiin lähes 21 litraa henkeä kohti. Piimän ja viilin kulutus väheni edellisvuodesta. Sen sijaan muiden tuoretuotteiden kulutus kasvoi. Näihin lasketaan mm. maustetut rahkat.

Kermaa ja hapatettuja kermavalmisteita nautittiin hieman edellisvuotta enemmän.

Lähde:
Luonnonvarakeskus (Luke), Ravintotase 2015 (ennakko)

Valio lisää juustovientiä Ruotsiin

article

Valio kasvattaa juustovientiä Ruotsiin ja rantautuu markkinoille viipalejuustoilla. Ruotsalaiseen makuun sopivien kermajuusto-, gouda- ja port salut -viipaleiden vienti käynnistyy toukokuussa.

– Valio on aktiivisesti etsinyt uusia vientimarkkinoita juustoille sen jälkeen, kun elintarvikevienti Venäjälle pysähtyi. Olemme markkinajohtaja laktoosittomissa tuotteissa Ruotsissa, ja meillä on pitkä kokemus tuoretuotteiden viennistä markkinoille. Uskomme, että myös laadukkaat juustomme kiinnostavat ruotsalaisia, kategoriajohtaja Kimmo Luoma Valiolta kertoo.

Kuluttajatestien kautta vientiin valikoitiin kaikkein parhaiten ruotsalaiseen makuun sopivat juustoviipaleet: kermajuusto, gouda ja port salut. Suomessa samoja juustoja myydään Valio Turunmaa®, Valio Salaneuvos® ja Valio Luostari® tuotemerkkien alla.

Kilpailuvalttina ohuemmat viipaleet

Ruotsin juustomarkkinoilla kilpailu on kovaa. Tuontijuustojen osuus on 45 %. Ruotsissa syödään juustoa yli 19 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Tämä on hieman vähemmän kuin Suomessa, mutta selkeästi yli EU:n keskiarvon.

– Kilpailluilla markkinoilla kuluttajille täytyy tarjota jotakin sellaista, mitä muilla ei ole. Erinomaisen maun lisäksi kilpailuvalttimme ovat markkinoiden ohuimmat viipaleet. Viemme Ruotsiin juustoviipaleita, jotka ovat ohuempia kuin muut tarjolla olevat vaihtoehdot, juustoista vastaava kategoriapäällikkö Teea Björklund sanoo.

Juustoviipaleiden markkina Ruotsissa on vielä pieni mutta kasvaa. Kolmannes kuluttajista kokee nyt tarjolla olevat juustoviipaleet liian paksuiksi. Ruotsissa juustoviipaleet ovat juustotyypistä riippuen keskimäärin 15–50 % paksumpia kuin Suomessa.

– Ruotsissa trendeinä nousevat myös helppokäyttöisyys ja pienemmät pakkauskoot, kun pienten kotitalouksien määrä kasvaa ja kuluttajat haluavat vähentää ruokahävikkiä. 140 gramman pakkauksissa myytävät ohuen ohuet juustoviipaleemme vastaavat juuri näihin kuluttajien toiveisiin, Teea Björklund lupaa.

Valion Ruotsin tytäryhtiö Valio Sverige Ab perustettiin vuonna 1994. Valio vei laktoosittoman maidon ensimmäisenä Ruotsiin vuonna 2002 ja on edelleen markkinajohtaja laktoosittomissa tuotteissa. Valion tuotevalikoimaan Ruotsissa kuuluu nyt lanseerattavien juustoviipaleiden lisäksi muiden muassa jogurtteja, kefiirejä, maitoa, ruuanvalmistustuotteita sekä emmental- ja cheddar-palajuustot. Kaikki Valion Ruotsissa myytävät tuotteet valmistetaan Suomessa.

Juusto maistuu arjessa ja juhlassa

juustot_001

Kuvaaja: Studio Piquant/Antti Hallakorpi

Juustovalikoima on laaja, josta löytyy suosikki joka makuun. Juustoja on kovia, pehmeitä, mietoja ja vahvoja. On kypsytettyjä ja tuorejuustoja. Juustoja on myös vähärasvaisina.

Juustot maistuvat arkena ja juhlassa. Vähärasvaiset vaihtoehdot sopivat arkeen, voimakkaammat juustot tekevät juhlan tuntua. Juustot ovat helppokäyttöisiä, sillä niitä saa palana, viipaleina ja raasteina. Raejuustoa voi lusikoida sellaisenaan purkista.

Juusto on tiivis ravintoainepakkaus 

Kiloon juustoa kuluu noin 9-13 litraa maitoa. Vähärasvaisen juuston valmistukseen maitoa kuluu 1-2 litraa enemmän.

Juustossa on paljon ravintoaineita. Esimerkiksi kalsiumia 2-3 viipaletta juustoa (25 grammaa) sisältää saman verran kuin lasillinen maitoa.

Maidossa on runsaasti B-vitamiineja, ja kypsytetyissä juustoissa vielä enemmän. Juustot ovat oikeita B12-vitamiinipommeja. Juustovoileipä maitolasillisen kanssa aamuin illoin turvaa jo B12-vitamiinin riittävän saannin. Kypsytetyissä juustoissa ei ole laktoosia, joten ne sopivat myös laktoosi-intoleranteille.

Hyväksi hampaille

Pala juustoa aterian jälkeen katkaisee happohyökkäyksen. Juustossa on kalsiumia, fosforia ja kaseiinia, jotka kovettavat hammaskiillettä.

Juustolla on pitkä historia

Juustonvalmistus on voinut alkaa jo 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, kun karjankasvatus on saanut alkunsa. Juusto on ollut hyvä keino säilyttää herkästi pilaantuvaa maitoa. Raskaan ruumiillisen työn tekijöille juusto oli hyvä energian ja proteiinin lähde.

Valio Viola® nousi tuorejuustojen markkinajohtajaksi Suomessa

b353069b-9609-4523-8df8-2b725b250946

Valio Viola® tuorejuustot uudistuivat toukokuun alussa. Tuorejuustojen valmistustapa muuttui täysin, ja niiden maku on nyt entistä samettisempi ja rakenne kuohkeampi. Uudistuksen myötä Valio Viola® kohosi tuorejuustojen markkinajohtajaksi Suomessa 34 prosentin markkinaosuudella.

– Kesän aikana Valio Viola® tuorejuustojen ostot kasvoivat huikeat 75 %*, kun tavoite oli 30 %. Markkinatilanteeseen nähden tavoite oli kunnianhimoinen, sillä tuorejuustojen käyttö Suomessa ei kasva ja hintakilpailu käy kiivaana, markkinointipäällikkö Minna Korkiakangas Valiolta kertoo.

230 000 uutta kotitaloutta löysi uudistuneet Valio Viola® tuorejuustot

Valio Viola® tuorejuustojen käyttäjäkunta on laajentunut uudistuksen myötä, ja peräti 230 000 uutta kotitaloutta on löytänyt tuorejuustot*.

– Luku on upea. Tuorejuustoissa maku ohjaa vahvasti kuluttajan valintoja. Halusimmekin tuoda kauppoihin tuorejuustot, joiden maku on samettinen ja rakenne pehmeä – niin että tuorejuusto levittyy hyvin myös leivän tai keksin päälle, Minna Korkiakangas perustelee.

Kuluttajat ovat kiitelleet erityisesti uusissa 100 gramman pakkauksissa myytäviä Valio Viola® makuja. Yllättäjä on ollut piparjuuri, joka on myynyt selvästi yli tavoitteensa. Myös kaksi muuta uutta makua mustavalkosipuli ja chili ovat lähteneet hyvin liikkeelle.

Valio Viola® tuorejuustoa myydään entiseen tapaan myös 200 gramman pakkauksissa, ja makuvaihtoehtoja on useita. Tarjolla on myös vähemmän rasvaa sisältäviä, kevyitä Valio Viola® tuorejuustoja. Kaikki Valio Viola® tuorejuustot ovat nyt laktoosittomia.

Aivan uusi valmistustapa

Valio Viola® tuorejuustojen samettinen maku ja pehmeä rakenne ovat aivan uuden valmistustavan ansiota. Tuorejuustot valmistetaan nyt suoraan tuoreesta maidosta suodattamalla, kun aikaisemmin ne syntyivät rahkaa ja voita sekoittamalla. Kaikki Valio Viola® tuorejuustot valmistetaan Valion Joensuun juustolassa.

Tutustu uudistuneisiin Valio Viola® tuorejuustoihin Valion nettisivuilla >>

*Nielsen Homescan 12 viikkoa päättyen 12.7.2015 vs. edellinen vuosi

Juustosta on moneksi

2626601440652064461

 

Juustoja. Kuva: Maito ja Terveys ry, kuvaaja: Antti Hallakorpi, Studio Piquant

Juusto muotoutuu moneen. Vähärasvaiset, kovat juustot sopivat arkeen leivänpäällisinä. Esimerkiksi tumma juusto-tomaattivoileipä on oivallinen välipala. Pieni pala juustoa aterian jälkeen katkaisee happohyökkäyksen ja tuo hyvän maun suuhun. Kovat juustot ovat laktoosittomia.

Raejuusto on vähärasvaista ja proteiinipitoista. Se sopii hyvin erilaisiin salaatteihin tai vaikka sosekeittoon mehevöittäjäksi. Leipäjuusto maistuu niin ikään salaatissa, mutta myös sellaisenaan tai jälkiruokana kahvin kanssa. Tiesitkö, että myös rahka luetaan juustoksi?

Juusto antaa uuniruuille paitsi hyvän maun, myös kauniin ja rapsahtavan pinnan. Pasta-annoksen päälle ripoteltu juusto tuo mietoon ruokaan sopivasti särmää.

Täyteläisillä, voimakkailla, rasvaisemmilla juustoilla on paikkansa elokuun pimenevien iltojen herkutteluhetkissä. Juusto tai kaksi, tuore, maukas leipä ja sesongin kasvikset ja hedelmät tai marjahillot oat juhlallista tarjottavaa, eikä niiden laittamisesta ole juuri vaivaa.

Juustojen viipalekulttuuri kasvaa Suomessa

Suomalaiset kuluttajat ostavat juustonsa yhä useammin valmiina viipaleina palajuuston sijaan. Viipaleiden suosio kasvaa, koska arjessa ne ovat helppoja ja nopeita käyttää. Valio selvitti vuosi sitten keväällä kuluttajien juustonkäyttöön liittyviä tapoja ja toiveita.*

Viipaleiden osuus leivän päälle laitettavista juustoista on Suomessa tällä hetkellä hiukan alle viidenneksen (Nielsen HomeScan).

Toiveena ohuemmat viipaleet

Valion juustoviipaleiden kuluttajatestissä kuluttajat toivoivat, että juustosiivut olisivat nykyistä ohuempia. 60 % vastaajista piti nykyviipaleita liian paksuina. Kun niitä verrattiin ohuen ohuisiin viipaleisiin, jopa 72 % testaajista valitsi ohuen ohuet viipaleet paremmiksi.

– Leikkeleissä ohuen ohuus on jo oletus. Uskomme, että juustoissa ollaan menossa samaan suuntaan, kategoriapäällikkö Teea Björklund Valiolta vahvistaa.

Kuluttajat arvioivat, että ohuen ohuiden viipaleiden maku on parempi, makua on enemmän ja suutuntuma on miellyttävämpi kuin paksummissa siivuissa. Painoaan tarkkailevat kuluttajat arvostavat sitä, että ohuen ohuessa viipaleessa kaloreita on tavallista siivua vähemmän. Ohuen ohuiden juustoviipaleiden pakkaus on lisäksi riittoisampi – keskimäärin ohuen ohuiden viipaleiden pakkauksessa on kaksinkertainen määrä siivuja tavanomaiseen verrattuna.

Suosikkijuustot kauppoihin ohuen ohuina viipaleina

Vastatakseen kuluttajien toiveisiin Valio toi toukokuussa kauppoihin ohuen ohuet juustoviipaleet. Arjen suosikkijuustot Valio Edam, Valio Polar® Täyteläinen, Valio Polar® 15 %, Valio Emmental Sinileima ja Valio Salaneuvos® Todellinen ovat nyt saatavilla ohuen ohuina viipaleina. Juustot on pakattu 130 gramman pakkauksiin viuhkan muotoon, jolloin siivut irtoavat toisistaan helposti.

* Juustoviipaleiden kuluttajatesti (Research Insight Finland, toukokuu 2014, n=200)