Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Suomen kansallisruoka on ruisleipä

ruispalat

Kuva: Myllärin 

Syksyllä 2016 kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista. Satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi valittiin ruisleipä. Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruoka-aarretta: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko.

Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016. Äänestykseen saatiin noin 40 000 ääntä, joista reilut sata saapui perinteisellä postikortilla.

Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

36ca54a5-bf7e-460e-b6e0-f99d6a993ccd-w_960

Kansa ja raati samaa mieltä

Ruisleipä oli selvä voittaja lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita  muusilla. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa.

Kansallisruoka valittiin kansanäänestyksellä. Äänestyksen tukena toimineen raadin tehtävänä oli varmistaa, että kilpailun finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Suomi100 –juhlavuosi on ruisleivän vuosi – millainen on sinun ruisleipäsi?

Kansallisruokaraati ehdottaa, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi.

Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina.

Äänestys todisti ruisleivän ikonisen aseman suomalaisten sydämissä. Jokaisella meistä on siihen oma suhteemme ja tarinanne. Rukiin ympärillä tehtävä työ raaka-aineen kotimaisuuden varmistamiseksi sekä Suomen vahva osaaminen terveysvaikutuksista yhdessä uudentyyppisten napostelutuotteiden kehittämisen kanssa ennustavat rukiille hyvää tulevaisuutta. Ruisleivän lisäksi ruis näkyy monissa suomalaisissa erikoisuuksissa: mämmissä, kalakukossa, järvikalojen paneerauksessa ja vaikkapa ruisviskissä.

Käy katsomassa raadin jäsenen tarinoita aiheesta ”Minun ruisleipäni”, ja jaa oma tarinasi tai kuvasi hashtagilla #minunruisleipäni.

ELO-säätiö yhteistyökumppaneineen nostaa jokaisen 12:sta ruoka-aarteesta esiin omana nimikkokuukautenaan. Käy katsomassa www.kansallisruoka.fi sivuilta.

Fazer Juuresleivälle kansainvälinen Gama Innovation Award

a4212a1092e7cc4a_800x800ar

Juurekset valtasivat leipähyllyn vuoden 2016 alussa, kun Fazer Leipomot lanseerasi Fazer Juuresleivän. Kokonaan uudenlainen leipä on nopeasti saavuttanut kuluttajien suosion kotimaassa. Fazerin innovaatio on herättänyt nyt myös kansainvälistä huomiota: juuresleivät palkittiin Gama Innovation Awardilla 25.10.2016 Englannissa.

Gama Innovation Awards palkitsee poikkeuksellisen hienoja päivittäistavarakaupan innovaatioita. Kategorioita on kuusi. Fazer vei voiton Positioning-kategoriassa, jossa palkitaan huippuonnistunut lanseeraus.

Helmikuussa lanseeratut Fazer Juuresleivät ovat leipämarkkinan suurin uutuus tänä vuonna. Niitä on myyty tähän mennessä lähes neljä miljoonaa pussia. Lanseeraus on kasvattanut koko pakatun vaalean leivän markkinaa, ja Fazer Juuresleivät ovatkin nousseet suosituimpien vaaleiden palaleipien joukkoon. Niiden markkinaosuus vaaleasta palaleivästä on lähes 15 prosenttia.

”Fazer uudistaa koko leipomotuotekategoriaa. Juuresleipien lanseeraus on tästä hieno esimerkki, ja kansainvälinen palkinto maistuu hyvälle”, sanoo Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Markus Hellström.

Juuresleipä vastaa trendiin

Kasvisten kulutus jatkaa kasvuaan. Hyvinvointiin halutaan panostaa makunautintoa unohtamatta ja leipään toivotaan enemmän ravintorikkaita ainesosia. Tähän vastaa Fazer Juuresleipä.

Ruotsin Fazer Leipomot toi juuresleivän markkinoille jo vuonna 2015, ja se löysi nopeasti tiensä ruotsalaisten sydämiin ja ostoskoreihin. Naapurimaan juuresleipäinnostus kannusti Fazerin Suomen tuotekehitystä luomaan suomalaisille oman version menestyneestä leivästä.

”Suomessa ja Ruotsissa on oma erityinen leipäkulttuurinsa. Me kehitimme yhdessä kuluttajien kanssa reseptit juuri suomalaiseen makuun. Ne poikkeavat Ruotsin leivästä ainesosiltaan ja rakenteeltaan. Suomen versioissa mukana on ainoastaan kasvisten oma makeus, kasvatimme kasvisten osuutta ja lisäsimme leipään täysjyvää ja ruista, vehnää on leivässä vain ripaus”, kertoo Fazer Leipomot Suomen tuotekehitysjohtaja Heli Anttila.

”Haasteena oli löytää juuri oikea yhdistelmä juureksia ja viljalajikkeita, jotta maku saadaan kohdilleen ja rakenne on oikea. Kun jauhojen osuus laskee, leipä on vaikea saada pysymään kasassa. Pitkän testauksen tuloksena syntyi maukas leipä, joka sisältää reippaasti juureksia ja maistuu aidosti oikealta leivältä”, Anttila kuvailee.

Fazer Juuresleipä lanseerataan Venäjällä marraskuussa 2016.

Suomalaisten rakkaus leipään on yhä vahva – Erilaiset vatsavaivat suurin syy leivän välttämiselle

8f36a0f8c526ae14_800x800ar

Leipä on edelleen tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Lähes 80 % suomalaisista nauttii leipää päivittäin, selviää Fazerin teettämästä suomalaisten leipäsuhdetta luotaavasta tutkimuksesta*. Leipää vähentäneillä suurin syy leivän karttamiseen ovat erilaiset vatsavaivat. Leipä on suomalaisille myös tunneasia, lähes kolmanneksella suhde leipään on mutkikas.

Ruokatrendit eivät ole juuri heiluttaneet suomalaisten suhdetta leipään, kertoo Fazerin teettämä tuore tutkimus. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta (62 %) ei ole muuttanut leivänsyöntitottumuksiaan viime vuosina. Leivänsyönti oli lisääntynyt 8 %:lla vastaajista, vajaa kolmannes (28 %) kertoi vähentäneensä leivän syöntiä viime vuosina.

Leipää pidetään helppona ja terveellisenä ravintona. Leipä kuuluu olennaisesti erityisesti aamupalaan (45 %), ja sillä täydennetään päivän muita aterioita. Leipää syödään myös kuitujen vuoksi (39 %) sekä pitämään näläntunne loitolla (34 %).

Kuluttajat joutuvat sukkuloimaan monenlaisten leipään liittyvien viestien viidakossa. Reilu kaksi kolmannesta (71 %) vastaajista kokeekin leivän ravitsemuksellisista ominaisuuksista liikkuvan ristiriitaista tietoa.

Himoitsen, mutta turvottaa

Tutkimuksen mukaan noin kolmasosa (34 % vastaajista) kokee leivän aiheuttavan vatsavaivoja, kuten turvotusta ja ilmavaivoja. Leipään liittyy myös monenlaisia tunteita. Naispainotteisella alle kolmanneksella (28 %) vastaajista suhde leipään on mutkikas. Tästä tutkimuksessa Tricky Love -ryhmäksi nimetystä joukosta jopa kaksi kolmasosaa (66 %) ilmoittaa, että söisi enemmän leipää, jos se olisi vatsaystävällisempää.

”Kuuntelemme jatkuvasti herkällä korvalla kuluttajia ja uudistamme koko leipäkategoriaa. Nyt tuomme markkinoille vatsaystävällisen leipäperheen, jotta herkkävatsaisetkin suomalaiset voivat nauttia leivästä”, kertoo Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila .

Kotimaisuus on leivän ystäville edelleen tärkeää (87 % vastaajista). Suomalaiset ovat taipuvaisia pitäytymään (80 %) hyviksi havaituissa tutuissa tuotteissa, mutta myös halukkaita (73 %) kokeilemaan uusia makuja.

* Tutkimuksen toteutti Fazer Leipomoiden toimeksiannosta Evidens Oy. Tutkimus toteutettiin yhdistämällä kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin M3 internet-paneelissa 17. – 22.8.2016. Vastaajina oli 1003 suomalaista, jotka edustavat suomalaista väestöä demografioiltaan.

Katso myös Fazerin tiedote: Fazerilta maailman ensimmäinen low-FODMAP -ruisleipä.

Kuluttajatutkimus: Tässä Suomi voittaa Ruotsin – suomalaiset syövät enemmän täysjyväleipää!

Ruisleipä-Puolukka-Revitty

Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisten ylivoimaisesti suosituin leipä on ruisleipä. Yli 2 miljoonaa suomalaista aikuista nimeää sen lempileiväkseen. Ruotsalaisille maistuu sen sijaan makea ja vähäkuituisempi limppu. He syövät ylipäätään vähemmän leipää kuin me suomalaiset.

Teettämämme kuluttajatutkimuksen (valtakunnallinen Internet-kysely, n=1013) tuloksista selviää, että suomalaiset tosiaan suosivat meille niin rakasta ruisleipää, toteaa Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.  Lähes 70% kuluttajista sanoo ostavansa ruisleipää viikoittain. Ruispalaleivät ovat suosituimpia ja niitä löytyykin 45% vastaajan taloudesta aina. Lapsiperheissä luku on jopa 56 %. Jälkiuunileipä kiilaa kakkoseksi ja sen käyttö korostuu vanhemmalla väestöllä, kuten myös ruislimppujen suosiminen. Paahtoleipiä käytetään eniten lapsiperheissä, mikä ei liene yllätys.

Ruokailutottumuksemme leivän suhteen ovat terveellisemmät kuin läntisen naapurimme. Suomalaiset saavat kuitua keskimäärin 22 g päivässä. Se ei aivan yllä kuidunsaannin suositustasolle (vähintään 25-35 g/pvä), mutta on kuitenkin suurempaa kuin länsinaapureillamme. Ruotsalaisen tutkimuksen* mukaan heidän vähäkuituiset leipävalinnat näkyvät lautasella päivittäisen kuidunsaannin jäädessä alle 20 grammaan. Erityisesti ruotsalaisnuoret syövät yhä vähemmän täysjyväleipää, mikä on Mensosen mukaan tietenkin terveyden kannalta huolestuttava trendi.

Leipätiedotuksen leipomotuotteiden myyntitilaston mukaan suomalainen syö päivittäin 3-4 viipaletta leipää, kun ruotsalaisen päivittäinen leipäannos on 2,5 viipaletta. Kaisa Mensonen laskee, että jos syö 3-4 ruisleipäviipaletta, se sisältää noin 50 g täysjyvää.  Tällä päivittäisellä täysjyvän saantimäärällä kuolleisuuden riski laskee merkittävästi. Täysjyvän ja viljakuidun on havaittu suojaavan erilaisilta sairauksilta, erityisesti suolistosyövältä. Päivittäisellä 90 gramman täysjyvän saannilla on havaittu olevan yhteys pienentyneeseen sepelvaltimotaudin, hengityssairauksien, tartuntatautien ja diabeteksen riskiin. Eli mitä useamman leipäviipaleen valitset täysjyväisenä, sitä paremmat terveysvaikutukset saat itsellesi, vinkkaa Mensonen.

 

Suomalaisten suosikkileivät

  1. Ruispalaleipä 34 %
  2. Jälkiuunileipä 13 %
  3. Vaalea palaleipä 7 %
  4. Ruisreikäleipä 7 %
  5. Paistopisteleipä 6 %
  6. Vaalea kokonainen sekaleipä 6 %
  7. Sämpylät 4 %
Lähteet:

Leipätuotteiden käyttötutkimus 2016; Foodwest

Food & Nutrition Research 2014, 58: 24024

Finravinto 2012 -tutkimus

Suomalainen syö 40 kiloa leipää vuodessa

bread-1391996694L65

Leipätiedotuksen tilaston mukaan suomalaiset söivät ruokaleipää vuonna 2015 keskimäärin hiukan yli 40 kg. ”Päivittäin suomalainen söi leipää noin 110 g, mikä vastaa 3-4 viipaletta tuoreleipää tai kymmentä palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun”, kertoo tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta.

Kotimainen leipä maistuu parhaiten

Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää. ”Laskelmien mukaan suomalainen söi kotimaista pehmeää leipää viime vuonna noin 34 kg. Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä eniten tummaa leipää”, Terhi Virtanen kertoo. Sen sijaan kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on edelleen vaaleaa leipää. Tumman leivän suosioon vaikuttaa mm. terveystrendi.

Täysjyväleipä on terveellistä

Runsaskuituinen leipä on paras kuidun lähde ja viljakuidulla on kiistattomat terveysvaikutukset. Täysjyväleipä sisältää paljon kuitua, jonka on todettu esimerkiksi lisäävän kylläisyyttä, auttavan painonhallintaa ja alentavan sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiä. Kaura- ja ohrakuitu sisältävät kolesterolia alentavaa betaglukaania. Rukiin kuidun taas on todettu vaikuttavan muun muassa edullisesti insuliiniaineenvaihduntaan.

Suomalaisilla varaa parantaa kuidunsaantia

Vaikka meillä suomalaisilla kuidun saanti on maailmanlaajuisesti ajateltuna suhteellisen hyvällä tasolla, kannattaa kuituun kiinnittää huomiota edelleen. Terveysvaikutusten saavuttamiseksi kuitua tulisi syödä vähintään 25-35 g päivässä, kun keskimäärin saamme sitä noin 21 g. Valitsemalla runsaasti kuitua sisältäviä leipiä saa ruokavaliostaan kuitupitoisemman ja sitä kautta terveellisemmän. ”Katso leipäpakkauksesta kuidun määrä ja valitse runsaskuituisia vaihtoehtoja. Syömällä 3-4 palaa runsaskuituista leipää saat vasta noin puolet päivän kuiduista kasaan. Loput voit kerätä vaikka puurosta, myslistä, kasviksista, hedelmistä ja marjoista”, vinkkaa Virtanen.

Lähde: Leipätiedotus ry:n ylläpitämä leipomotuotteiden myyntitilasto ja Tullin Uljas-tuontitilasto

Fazerin leipäuutuus – täyttä makua vähemmällä suolalla

99d121f82dd59ee7_800x800ar

Fazer tuo ensimmäisenä maailmassa leipään Valion kehittämän innovaation, terveellisen Valio ValSa® -maitosuolan. Herasta valmistettu raaka-aine takaa hyvän maun ja samalla suolan käyttöä voidaan vähentää merkittävästi.  

Fazer uudistaa koko leipätuoteryhmää ja etsii uusia ratkaisuja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on tarjota kuluttajille parempia vaihtoehtoja päivittäisiin hetkiin – herkullisesta mausta tinkimättä. Fazer Leipomoiden tuotekehitystä ohjaavatkin sekä maku että terveellisyys ja hyvinvointi. Yksi esimerkki tuotekehityksen viimeaikaisista taidonnäytteistä on tammikuussa 2016 kauppoihin tuotu Fazer Juuresleipä, jossa yli kolmannes jauhoista on korvattu kasviksilla. Runsaskuituisten täysjyvätuotteiden lisäksi Fazer kiinnittää erityistä huomiota muun muassa suolan määrään sekä vatsan hyvinvointiin.

”Puolet kuluttajista arvioi saavansa päivittäin liikaa suolaa. Erityisesti ollaan huolissaan lasten suolan saannista. Osana suomalaisia suolatalkoita Fazer vähentää suolan määrää tuotteissaan. Tänä vuonna vähennämme leivistämme 35 000 kg suolaa. Tämä toteutetaan reseptiikan uudistuksilla ja raaka-ainemuutoksilla”, kertoo Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila. Fazer Leipomot myös siirtyi jodioidun suolan käyttöön vuoden 2016 alussa.

Suolan vähentäminen tukee suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Runsas suolankäyttö kohottaa verenpainetta, mikä on riski sydänterveydelle.

Juustosämpylä 43 % vähemmällä suolalla

Fazer on yhdessä Valion kanssa kehittänyt uuden innovaation, Valio ValSa® -maitosuolan käyttöä elintarvikkeissa. Fazer tuo maitosuolan Oululainen Reilu Futissämpylään. Se on lasten suosikkituote ja sopii hyvin terveelliseen ja herkulliseen välipalaan.

Oululainen Reilu Futissämpylässä on maitosuolaa hyödyntämällä vain 0,7 % suolaa. Näin perheen pienet ja isotkin voivat herkutella suosikkisämpylällä terveellisemmin. Valion ja Fazerin uutuustuotteista kootussa juustosämpylässä on kaikkiaan 43 % vähemmän suolaa.

”Fazer haluaa olla mukana eri-ikäisten suomalaisten arjessa ja tehdä siitä paremman ja maistuvamman. Vastuullisena yrityksenä tarjoamme parempia valintoja päivittäisiin hetkiin, mausta tinkimättä. Tämä ohjaa tuotekehitystämme ja leipävalikoimamme uudistamista. Todella mielenkiintoisia uutuuksia on odotettavissa jatkossakin”, Anttila lupaa.

Oululainen Reilu Futissämpylä – täyttä makua vähemmällä suolalla
• Leivottu käyttäen Valio ValSa® maitosuolaa
• Sisältää suolaa vain 0,7 %
• Runsaasti kuitua, 6 %
• Tuotteella on Sydänmerkki
• Laktoositon
• Leivottu Suomessa kotimaisesta viljasta

Salaista taikinajuurta vaalittiin seitsemän vuotta – Fazerin uudistunut Puikula on tuotekehittäjien taidonnäyte

b95c38a51a5ff12c_800x800ar

Fazer on uudistanut suositun Puikula-leivän reseptin sekä pakkauksen. Uusi Fazer Puikula Täysjyväruis on Fazerin tuotekehityksen tinkimättömän työn tulos ja vastaus ruisleipää  rakastavien suomalaisten toiveisiin. Puikulan salaisuus on ainutlaatuinen taikinajuuri, jonka ansiosta leivässä on enemmän rukiin makua ja mehevyyttä. Uusi Puikula leivotaan Suomessa 100-prosenttisesti suomalaisesta viljasta. 

”Haluamme luoda makuelämyksiä ja aina ylittää kuluttajan odotukset. Suomalaisten makutottumukset ja toiveet muuttuvat ajan saatossa. Perheiden suosimaan Puikula-leipään kaivattiin uusia ominaisuuksia, ja niinpä käärimme hihat ja ryhdyimme hommiin”, Fazer Leipomoiden valikoima- ja tuotekehitysjohtaja Heli Anttila kertoo.

Puikulan uudistus oli suuri voimainponnistus koko tuotekehitystiimiltä. Uudistusta varten tehtiin vuosia tuotekehitystä, lukuisia sokkomakutestejä ja kerättiin satoja kuluttajapalautteita. ”Asiakkaamme toivoivat lisää mehevyyttä, tuoreudentuntua ja suomalaisen rukiin makua. Näitä asioita lähdimme rakentamaan ja ensivaikutelman perusteella olemme onnistuneet hyvin”, tiivistää Anttila.

Leivottu Suomessa suomalaisesta viljasta

Uudistunut Fazer Puikula Täysjyväruis leivotaan Oulussa ja Lahdessa, ja on nyt saatavilla ympäri Suomen.

”Puikula sai uuden taikinajuuren, jota leivän sydämeksi tai sieluksikin kutsutaan. Ainutlaatuisen juuren ansiosta leipä säilyy ihanan tuoreena jopa viisi päivää, täysin ilman lisäaineita. Lisäksi halusimme nostaa täysjyvärukiin määrää, uudessa Puikulassa sen osuus on peräti 75 prosenttia”, kertoo Anttila.

Uudistuneen Puikulan takana on taidokas tiimi fazerilaisia. Päätuotekehittäjänä toimi Kari Näveri , joka on työskennellyt Fazerilla yli 35 vuotta. ”Itse taikinajuurta vaalittiin ja kehiteltiin kokonaiset seitsemän vuotta. Matka on ollut haastava, mutta mielenkiintoinen ja koko tiimi ansaitsee kiitoksen.  Odotamme jännityksellä, miten Puikulamme otetaan vastaan. Nyt on sellainen tunne, kuin olisimme laittaneet lapsen maailmalle”, naurahtaa Näveri.

Fazer Puikula Täysjyväruis 9 kpl/500 g

Fazer Puikula Täysjyväruis, yksi Suomen suosituimmista leivistä, on juuri sopivan rukiinen suomalaiseen makuun.

Aito rukiin maku syntyy pitkän levon ja leivonnassa käytetyn taikinajuuren ansiosta. Se on runsaskuituinen ja lisäaineeton. Tuote on leivottu Suomessa kotimaisesta viljasta. Fazer on ainoa valtakunnallinen leipomo, jonka ruisleivissä käytetään ainoastaan kotimaista ruista.

Fazer Puikula Täysjyväruista löytyy sekä isommassa perhepakkauksessa että pienemmässä neljän kappaleen pakkauksessa.

Fazer satsaa kotimaisuuteen – nyt kaikissa Fazerin ruisleivissä vain suomalaista ruista

puikula-etusivu

Fazer on tehnyt sitkeää työtä kotimaisen rukiin puolesta ja pystyy nyt lunastamaan antamansa kuluttajalupauksen. Fazer on ainoa valtakunnallinen leipomo, jonka leivissä on ainoastaan kotimaista ruista. Myös Fazerin koko ruisleipävalikoima leivotaan Suomessa. 

”Uskomme suomalaiseen rukiiseen ja olemme tehneet kovasti töitä, jotta kotimaista ruista riittäisi tulevaisuudessakin. Pitkäjänteinen työ tuottaa nyt tulosta ja pystymme lunastamaan vuonna 2011 antamamme lupauksen. Fazer on ainoa valtakunnallinen leipomo, jonka leivissä rukiin kotimaisuusaste on täydet 100”, iloitsee Fazer Leipomoiden valikoima- ja tuotekehitysjohtaja Heli Anttila .

Viime syksynä Fazer teki kuusinkertaisen määrän ruissopimuksia suomalaisten viljelijöiden kanssa ja syysruista kylvettiin ennätysmäärälle hehtaareja. ”Rukiin omavaraisuus on ollut viimeiset 50 vuotta heikko. Onneksi nyt näyttää siltä, että tämän vuoden sato riittää takaamaan kotimaisen rukiin. Edellisen kerran Suomi oli omavarainen vuonna 1992”, Anttila muistuttaa.

Taustalla koko arvoketjun yhteistyö

Suomalainen ruis ja ruisleipä mielletään vahvasti suomalaisuuden symboleiksi. Yhteinen huoli kotimaisen rukiin riittävyydestä ja tulevaisuudesta oli kimmoke ketjun yhteistyölle ja vuonna 2011 Fazer Leipomot, Fazer Mylly ja Boreal Kasvinjalostus Oy perustivat Pro Ruis -yhdistyksen . Yhdistyksen tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa.

”Olemme yhdessä rakentaneet luovia toimintamalleja, jotka lisäävät tiedonvaihtoa ja innostavat viljelemään ruista. Tärkeässä roolissa on kasvinjalostus etenkin uusien satoisempien ja kestävämpien lajikkeiden jalostus,” painottaa Anttila , joka toimii myös Pro Ruis ry:n puheenjohtajana.

Fazer on vahvasti läsnä suomalaisten ruisleivän ystävien arjessa ja juhlassa. Fazerin herkullisia ruisleipiä leivotaan vuosittain Lahdessa ja Oulussa lähes 30 miljoonaa kiloa.

”Fazer kuuntelee jatkuvasti kuluttajien toiveita ja kehittää leipävalikoimaansa. Tuotekehityksemme uusin taidonnäyte on uudistunut Puikula, jonka ainutlaatuinen taikinajuuri säilyttää leivän mehevän pehmeänä ilman lisäaineita jopa viisi päivää. Nyt myös tämä perheiden suosikki on leivottu täysin kotimaisesta viljasta”.

Maailman myydyin korppu sai uuden nimen – Pågenin rakastettu Krisprolls on nyt Emma

Emma_fiiliskuva

Pågenin tutut ja terveelliset Krisprolls-korput ovat vaihtaneet nimeä ja ulkoasua. Rapeat pikkusyötävät tunnetaan nyt nimellä Emma. Herkulliset korput ovat terveellinen välipala hyvinvoinnista huolehtivalle nautiskelijalle: hyvän lisäenergian saaminen on helppoa, olipa edessä työpalaveri tai illan pilatestunti.  Erityisen ihanasti Emmat maistuvat aamiaisella ja välipalana kahvin kanssa. 

Pågenin Emmat valmistetaan samalla tutulla reseptillä kuin Krisprollsit. Saatavana on viisi houkuttelevaa makuvaihtoehtoa: Emma Vehnä, Emma Täysjyvä, Emma Kardemumma, Emma Mysli sekä Emma Mustikka & Karpalo.

Emma-korppujen parhaat raaka-aineet on valittu huolella. Ne ovatkin niin makunsa että ravitsevuutensa suhteen ensiluokkaisia. Esimerkiksi aitoja mustikoita ja karpaloita sisältävä Emma Mustikka & Karpalo sisältää hyvinvoinnille tärkeitä kuituja 9 % ja täysjyvää jopa 60 %. Kaikki viisi makua ovat maidottomia, laktoosittomia ja täysin säilöntäaineettomia. Tuotteet säilyvät maukkaina ja tuoreina kuusi kuukautta.

Emma tekee kahvihetkestä nautinnon 

Työpäivän kuluessa kannattaa rentoutua: kahvikupillinen Emman seurassa on herkullinen ja samalla terveellinen virkistyshetki aterioiden välissä. Korpun rapeus myös houkuttelee kastamaan sen suoraan höyryävään kahviin.

Viisi makua syksyisiin tunnelmiin 

Pågenin Emma-korpuista löytyy maittava vaihtoehto jokaiseen makuun ja tilanteeseen:

  • Emma Vehnässä maistuu auringon kypsyttämä vilja, ja se on varma valinta aamiaispöytään
  • Emma Täysjyvä ja Emma Mysli ovat täynnä terveellistä kuitua ja hyvää energiaa: ne voi hyvillä mielin pakata mukaan treenikassiin tai nauttia työpäivän aikana.
  • Syksyisten makujen ystävälle on tarjolla aitoja mustikoita ja karpaloita sisältävä Emma Mustikka & Karpalo.
  • Emma Kardemumman kotoinen maku taas vie ajatukset syyskuun pimenevien iltojen lämpöisiin teehetkiin.

Tuotetiedot

Emma Vehnä, ainekset: vehnäjauho, sokeri, kasvirasva hiiva ja suola. Ravintokuitua 4 %. Laktoositon. Maidoton. Kuidun lähde. Säilöntäaineeton. Suositushinta 1,99–2,09 € (225 g), 2,49–2,59 € (400 g).

Emma Täysjyvä, ainekset:täysjyvävehnäjauho*, vehnäjauho, kasvirasva, hiiva ja suola. *Täysjyväsisältö 60 %. Ravintokuitua 9,0 %. Laktoositon. Maidoton. Runsaskuituinen. Säilöntäaineeton.  Suositushinta 1,99–2,09 € (225 g), 2,49–2,59 € (400 g).

Emma Kardemumma,ainekset:vehnäjauho, sokeri, kasvirasva, hiiva, kardemumma ja suola. Ravintokuitua 4 %. Laktoositon. Maidoton. Kuidun lähde. Säilöntäaineeton. Suositushinta: 1,98–2,19 € (225 g).

Emma Mysli, ainekset: täysjyvävehnäjauho*, vehnäjauho, korintti (11 %), kauraryyni (10 %), kasvirasva, hiiva, keltainen pellavansiemen (4 %), sokeri, suola ja vanilja-aromi.*Täysjyväsisältö 50 %.Ravintokuitua 8 %. Laktoositon. Maidoton. Runsaskuituinen. Säilöntäaineeton.  Suositushinta 1,98–2,19 € (165 g).

Emma Mustikka & Karpalo, ainekset: täysjyvävehnäjauho, vehnäjauho, kauraryyni*, sokeri, hiiva, kasvirasva, kuivattu mustikka (2,5 %), kuivattu karpalo (2,5%), suola, mustikka-aromi ja vanilliini. *Täysjyväsisältö 60 %. Ravintokuitua 9 %. Laktoositon. Maidoton. Runsaskuituinen. Säilöntäaineeton.  Suositushinta 2,29–2,49 € (165 g).


Lisätiedot

http://www.pagen.fi/

VAASAN TAIKAA syksyyn

ayts5zednmzujtkuleuo

Mitä jos olisi olemassa paahtoleipä, joka maistuisi paremmalta, näyttäisi paremmalta ja tarjoaisi sinulle ja perheellesi terveellisemmän vaihtoehdon nykyisiin paahtoleipiin verrattuna?

VAASAN uusi TAIKA-paahtoleipä -leipäkonsepti täyttää tämän päivän perheen tarpeet. Mikä tekee siitä niin hyvänmakuisen?

VAASAN TAIKA -leivät saavat inspiraationsa luonnosta ja sen voimasta. Tiedostamme jyvät ja niiden hyvää tekevät vaikutukset. VAASAN TAIKA leivotaan tinkimättömästi ja tunteella ja siksi niissä maistuu erityinen jyvien taika. Maukas Tumman Täysjyvän Taika sisältää täysjyvävehnää, -ruista ja -ohraa, auringonkukan- ja meloninsiemeniä. Uutta on ohuempi viipale. Leivässä on täysjyvää 56 % leivän viljasta ja 28 % leivän painosta. Herkullinen Vaalean Täysjyvän TAIKA on leivottu täysjyvärukiista, -vehnästä, -kaurasta ja -speltistä, rukiin jyvistä ja rouheista. Leivissä on täysjyvää 68 % leivän viljasta ja 42 % leivän painosta.

VAASAN RUISPALAT -uutuus

VAASAN RUISPALAT 100 % Ruis on aitoon taikinajuureen leivottu palaleipä, jonka leivontaan käytetty vilja on 100 % täysjyväruista. Näin syntyy ainutlaatuinen, luonnollinen makuelämys suomalaiseen makuun. Leivän rustiikkinen ulkonäkö houkuttelee maistamaan. Leivässä on täysjyväruista 100 % leivän viljasta ja 75 % leivän painosta.