Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Nuorille suunnattu #lähelläsua Instagram-kampanja nostaa esiin lähiruokaa

lahellasua_kampanjakuva

#lähelläsua Instagram-kampanja tarjoaa nuorille tietoa lähiruoasta sosiaalisen median kautta sekä osallistaa nuoria jakamaan lähiruokaan liittyviä kuvia, kokemuksia ja fiiliksiä. Kampanja toteutetaan koulujen kesäloman alussa, ajalla 30.5.–26.6..

Kampanja on suunnattu 13–19-vuotiaille nuorille. #lähelläsua aktivoi nuoria ottamaan kuvan lähiruoasta, lähiruoan nauttimisesta tai valmistamisesta ja jakamaan sen Instagram-palvelussa. Osallistumista motivoidaan kampanjan päätteeksi toteutettavalla arvonnalla, jonka palkintona on kolme 4 henkilön elämyslahjakorttia nuorten suosimiin loma-ajan aktiviteetteihin.

#lähelläsua Instagram-kampanja on osa valtakunnallisen lähiruoan koordinaatiohankkeen viestintää. Kampanja tukee koordinaatiohankkeen tavoitteita lisätä kiinnostusta lähiruokaa kohtaan, aktivoida ruokaan liittyvää keskustelua, tuoda esiin lähiruoan eri vaikutuksia ja merkityksiä sekä välittää tietoa lähiruoka-alan kehittämistyöstä.

Nuoret ovat tulevina kuluttajina ja vaikuttavina kansalaisina ovat tärkeitä osto- ja kulutuspäättäjiä myös myöhemmin. Taloustutkimus Oy:n tutkimusten mukaan suomalaisen ruoan ostaminen koetaan hyvin vastuullisena tekona ja näin kokevat kasvavassa määrin myös monet nuoret.

Sosiaalisen median välityksellä toteutettava kampanja pyrkii tavoittamaan nuoret heille luonteenomaisten palvelujen ja viestintävälineiden kautta. Ajankohtaisten tutkimusten mukaan Instagram on nuorten keskuudessa yksi suosituimmista sosiaalisen median palveluista ja sen käyttö kampanjan ikäryhmän edustajien keskuudessa on laajaa.

Lähiruoan koordinaatiohanke – yhdessä tehden parempiin tuloksiin – toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena koordinaatiohankkeena.

Lisätietoa kampanjasta löytyy kampanjan www-sivulta, joka sijaitsee osoitteessa www.aitojamakuja.fi/lahellasua

Nämä kesäruoat ostetaan läheltä – marjat ja kasvikset suosikkeja

vegetable-plate-with-ham-871294081019eoK

Suomalaiset haluavat kesäpöytään erityisesti lähellä tuotettuja vihanneksia, marjoja ja kasviksia, selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan tutkimuksesta. Kestosuosikki, uusi peruna, saa kilpailijan muista kasviksista. Marjoissa mansikkaa voittanutta ei ole.

– Kesä on kotimaisten paikallistuotteiden parasta aikaa ja lähiruokaa on tarjolla laajasti. Kasvikset, marjat ja uudet perunat ovat joka vuosi odotettuja ja kysyttyjä herkkuja. Näissä paikallisuus onkin suomalaisille erityisen tärkeää. Kala-, liha- ja kanatuotteiden osalta taas arvostetaan yleisesti kotimaisuutta, kertoo K-supermarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki.

Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus komppaa Sääksmäen kommenttia: kasvikset ja marjat pitävät listan kuuden suosituimman paikallisen ruoankärkeä. Paikallisruokien ykkösenä on kuin onkin uudet perunat. Toista sijaa pitää mansikat. Kolmanneksi eniten suositaan muita vihanneksia ja kasviksia. Vasta kasvimaan antimien jälkeen listalta löytyvät kala, liha ja kana.

Vertailtaessa kasvis- ja liharuokien suosiota, tutkimuksessa näkyy sukupuolikohtaisia eroja. Naiset suosivat keskimääräistä enemmän kasviksia ja marjoja, kun taas miehet pitävät naisia enemmän lihasta, makkarasta ja kalasta.

Paikallisia elintarvikkeita suosimalla halutaan tukea työllisyyttä

Suomalaisen Työn Liiton teettämän bränditutkimuksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista suosii paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita aina kuin mahdollista. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus puolestaan paljastaa syitä ostopäätösten taustalla.

– Kampanjatutkimuksesta käy ilmi, että paikallisia elintarvikkeita ostamalla halutaan ennen kaikkea tukea paikallisalueen työllisyyttä ja elinvoimaa, Suomalaisen Työn Liiton Merja Mantila kertoo.

Paikallisia elintarvikkeita suositaan myös terveyssyistä: niiden uskotaan olevan puhtaampia ja terveellisempiä. Lisäksi kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tietämään elintarvikkeiden alkuperästä.

– 40 prosenttia suomalaisista suosii paikallista, koska he haluavat tietää, mistä ruoka on päätynyt kauppaan. Tutkimuksemme mukaan myös ympäristöystävällisyys on syy paikallisten elintarvikkeiden suosimiseen, Mantila sanoo.

Mitä paikallisia ruokia suosit kesällä?

77 % uusia perunoita

72 % mansikoita

67 % muita vihanneksia ja kasviksia

56 % tomaattia

51 % salaatteja

40 % muita marjoja

38 % kaloja

25 % lihaa

17 % makkaraa

12 % broileria

Suosin valinnoissani paikallisia tuottajia ja palveluntarjoajia aina kun mahdollista.

77 % täysin samaa tai jonkin verran samaa mieltä

Syy suosia paikallisia elintarvikkeita.

61 % Haluan tukea paikallista työllisyyttä

52 % Haluan tukea alueen taloudellista elinvoimaisuutta

41 % Paikallisten tuotteiden ostaminen on ympäristöystävällistä

40 % Haluan tietää missä elintarvikkeet ovat tuotettu

26 % Saan puhtaampia elintarvikkeita

19 % Saan terveellisempiä elintarvikkeita

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan bränditutkimukseen ja Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Frankly Partnersin toteuttama bränditutkimus tehtiin kvantitatiivisella verkkokyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti. Tiedonkeruu toteutettiin tammikuussa 2016 ja siihen osallistui 1 143 suomalaista. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Suomalaisille lähiruoka on tuotettu alle 50 kilometrin päässä

429689-plate

Suomalaisista 83 prosentin mielestä lähiruoka tarkoittaa alle 50 kilometrin sisällä tuotettua ruokaa selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta. Paikallisen tuotteen valinnalla halutaan erityisesti tukea alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.

Lähiruoka on ollut viime vuosien nouseva trendi, mutta mitä sillä todella tarkoitetaan? Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus selvitti suomalaisten mielipiteitä lähiruoasta. Tutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista pitää alle 50 kilometrin sisällä tuotettua elintarviketta paikallisena. Sadan kilometrin sisällä tuotettua elintarviketta pitää paikallisena vielä 50 prosenttia suomalaisista.

– Suomalaisille paikallisuus on alkuperämaan rinnalla merkitsevä tekijä ruokaostoksilla. Tutkimuksemme mukaan paikallisia tuotteita valitsemalla suomalaiset haluavat tukea erityisesti alueen työllisyyttä ja elinvoimaa, kertoo projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta.

Paikallisille elintarvikkeille on kysyntää niin kuluttajien kuin lähiruoan tarjoajien osalta. Lähiruoan on kuitenkin oltava vaivattomasti kuluttajien saatavilla, jotta tuotteet löytävät tiensä yhä useamman suomalaisen ruokapöytään.

– Suomen maakunnista saa laadukkaita paikallisia elintarvikkeita. Nämä paikalliset tuotteet on pystyttävä ostamaan tavallisen kauppareissun yhteydessä yhtä helposti kuin muutkin ostokset. Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä suomalaisten elintarvikkeiden tunnistettavuuteen kaupoissa, mutta lähiruokaa, paikallisia elintarvikkeita ja tuottajia voitaisiin nostaa vielä vahvemmin esiin. K-ruokakaupoissa järjestetään esimerkiksi erilaisia lähiruoan maistatustapahtumia asiakkaille tänäkin vuonna, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.

Paikalliset tuotteet ja tuottajat kiinnostavat asiakkaita

K-ruokakaupoissa suomalaisten tuotteiden osuus valikoimasta on jo yli 80 prosenttia. Suomalaisuuden lisäksi ostoissa panostetaan paikallisuuteen. Viime vuonna K-kauppiaiden suorat ostot Suomen maakunnista olivat 610 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 43 miljoonaa euroa.

– Meillä on hyvä valikoima paikallisia tuotteita, joista suosituimpia ovat esimerkiksi Puumalan lohi, Roinilan liha sekä paikallisleipomoiden tuotteet. Kesää kohti kauppaan saadaan lähituottajilta vihanneksia ja syksymmällä marjoja, sanoo kauppias Kalle Heikinheimo K-supermarket Karikosta.

Kampanjatutkimuksen mukaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa paikallisuutta suositaan, koska sillä halutaan tukea paikallista työllisyyttä. Tämä ei tule yllätyksenä kauppiaalle.

– Paikallisia tuotteita toivotaan. Uusi kauppamme on ollut vasta viikon verran auki, mutta esimerkiksi paikallisleipomoiden tuotteista on tullut toiveita. Kuuntelemme asiakkaita herkällä korvalla ja lisäämme toivottuja lähiruokia kaupan valikoimaan kertoo Heikinheimo.

Kuinka etäällä tuotettu elintarvike koetaan paikalliseksi?

  • tuotanto alle 10 km sisällä: 100 % vastaajista
  • tuotanto alle 30 km sisällä: 98 % vastaajista
  • tuotanto alle 50 km sisällä: 83 % vastaajista
  • tuotanto alle 100 km sisällä: 50 % vastaajista
  • tuotanto alle 200 km sisällä: 14 % vastaajista
  • tuotanto alle 500 km sisällä: 5 % vastaajista
  • tuotanto kauempana kuin 500 km sisällä Suomessa: 3 % vastaajista

Syy suosio paikallisia elintarvikkeita

  • haluan tukea paikallista työllisyyttä: 61 %
  • haluan tukea alueen elinvoimaa: 52 %
  • paikallisten tuotteiden ostaminen on ympäristöystävällistä: 41 %
  • haluan tietää missä elintarvikkeet on tuotettu: 40 %
  • saan puhtaampia elintarvikkeita: 26 %
  • saan terveellisimpiä elintarvikkeita: 19 %

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Mikkelin Kenkäverossa järjestetään lähiruokatreffit 19.4. Lähiruokatreffien tavoitteena on edistää alueen lähiruokatoimijoiden ja K-ruokakauppiaiden yhteistyötä sekä löytää kaupan tarpeisiin sopivia lähiruokakumppaneita ja lisätä paikallisten tuotteiden myyntiä.

Ruokakulttuuriasiamies Syväniemi: Urbaani kuluttaja tahtoo lähiruokaa

Syvaniemi Anni-Mari ok_JKK5934

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi

Lähiruoka on lisännyt suosiotaan ja vallannut tilaa suomalaisten sydämissä. Kuluttajat arvostavat lähiruoan tuoreutta ja makua. Lähiruoka on löytänyt uusia kanavia ruokajärjestelmissä, esimerkkinä lukuisat ruokapiirit ja nettikaupat. Myös paljon parjatut kauppaketjut huomioivat paikalliset elintarvikkeet entistä paremmin lisäämällä lähiruoan tarjontaa. Toki paljon parannettavaa vielä on, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK:n kutsuvierasseminaarissa ruokavaikuttajille 8.5.2015 Helsingissä.

– Ruokapiiritoiminta on laajentunut. Kiitos siitä kuuluu kuluttajille, jotka ovat määrätietoisesti etsineet uusia lähiruokakanavia. Ruokapiiritoiminta on kasvanut erityisesti kaupunkikeskuksissa lähialueineen. Ruoantuottajan näkökulmasta ruokapiirit ovat loistava tapa lisätä kuluttajien tietoisuutta ruoan alkuperästä ja tuotannosta, kertoo Syväniemi.

Syväniemen mukaan nettikauppaa on jo vuosikausia kehitetty suuntaan, joka on mahdollistanut pienten, lähiruokaa markkinoivien verkkokauppojen toiminnan isojen verkkokauppojen rinnalla.

– Ruokapiirit ja nettikauppa tuovat uusia mahdollisuuksia lähiruoan saatavuudelle ja mahdollistavat lähiruoan markkinoinnin kustannustehokkaammin ilman välikäsiä. Lyhyt elintarvikeketju, parempi kannattavuus, muistuttaa Syväniemi.

Syväniemi uskoo, että lähitulevaisuudessa suositaan aitoa, lisäaineetonta ja mahdollisimman vähän teollisuudessa muokattua ja vähän pakattua ruokaa.

MTK toivoo, että uuden hallituksen ohjelmassa suomalainen ruoka, lähiruoka on keskeisessä asemassa ja ohjelmaan tehdään selkeä kirjaus ruokamarkkinoiden vääristymien korjaamiseksi. Ruoantuotannon kannattavuutta pitää parantaa, ruokajärjestelmiä kehittää ja lähiruoan asemaa ruokamarkkinoilla vahvistaa. Lähiruokaohjelman ja vienninedistämisen rahoituksen merkitys on suuri.

Porukassa lähiruokakin maistuu paremmalta

o9fcadik5nldgu16ysmj

Kuva: Osana Food & Fun -tapahtumaa on alakoululaisten unelmien ruoka-annospiirrosten näyttely Turun kaupungintalolla.

Turussa syödään lähiruokaa iloisesti yhdessä Food & Fun -tapahtumassa, joka ulottuu ravintoloista kouluruokailuun 1.–5.10. Lapset saavat maistella hauskasti katuruokatyyliin tarjoiltuja paikallisia herkkuja, kuten ruis-siikapurkereita ja lohkotui peruni ja nuketei ja vihaneksi, ku kasteta soossi.

Tapahtuman järjestäjät Pekka ja Jouni Kuru pitävät tärkeänä, että kaikki lapset saavat tutustua ruokakulttuuriin. Eri-ikäisille koululaisille annetaan tietoa ruuan alkuperästä ja korostetaan yhdessä syömisen hauskuutta. Lasten kautta hyvän ruuan viestin toivotaan leviävän myös vanhemmille.

Rieskalähteen koulun kymppiluokkalaiset saavat perehtyä pari viikkoa siihen, miten ruoka kulkee maalta ja mereltä lautaselle. He tutustuvat ruoka-ammatteihin ja valmistavat ruokaa omalle luokalleen sekä työpaikkaruokalan asiakkaille. Pienten koululaisten piirtämistä unelmien ruoka-annoksista on koottu valokuvanäyttely Turun kaupungintalolle. Yläkoululaiset taas valokuvaavat kilpaa kauniita ruoka-annoksia.

Turussa on vahva merellinen ruokakulttuuri, joka tuo kaupunkiin myös ruokamatkailijoita. Food & Fun toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa yhdeksässä ravintolassa, joihin jokaiseen on suunniteltu oma kohtuullisen hintainen neljän ruokalajin menu lähiseudun antimista.

Soili Soisalo

Itä-Suomen yliopisto: UEF väitös 1.8.: Lähiruoka on saanut potkua aktiivisesta kehittämistyöstä

Hyvönen Katja

Yhteiskuntatieteiden maisteri Katja Hyvönen

Lähiruoasta on tullut viime vuosina aiempaa vahvempi ilmiö, mikä näkyy kuluttajille konkreettisesti erilaisten lähiruokamyymälöiden ja ruokapiirien yleistymisenä sekä erityyppisinä lähiruokatukku- ja logistiikkakokeiluina. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella tähän ovat osaltaan vaikuttaneet erilaiset lähiruoan kanssa tekemisissä olevat organisaatiot omalla kehittämistyöllään. Lähiruoan aseman laaja-alainen vahvistaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Katja Hyvösen tutkimuksen perusteella yhtenä haasteena on, että lähiruokaa edistävät tyypillisesti organisaatiot, joiden edellytykset vaikuttavan muutoksen luomiseen ovat heikot. Lähiruoan paremmuudesta ei myöskään ole selkeää näyttöä, jolloin merkittäviä ja kustannuksiltaan raskaita siirtymiä lähiruoan suuntaan ei olla valmiita tekemään.

Hyvönen tarkasteli tutkimuksessaan lähiruoan vahvistamiseksi tehtyä kehittämistyötä ja sen muotoutumista Suomessa. Tutkimuksessa haastateltiin lähiruokaa edistävien, taustoiltaan erilaisten organisaatioiden edustajia. Tutkimus osoitti, että organisaatiot hyödyntävät kehittämistyönsä suunnittelussa uutta tutkimustietoa, kehittämistyöstä saamiaan kokemuksia sekä muiden organisaatioiden kokemuksia. Lisäksi ne seuraavat tiiviisti toimintaympäristön muutoksia sekä muiden kehittäjien avauksia ja pyrkivät sen perusteella muovaamaan kehittämistyöstä entistä tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. Valitusta kehittämistyön suunnasta voidaan myös luopua, ellei se esimerkiksi uuden tutkimustiedon valossa ole perusteltua, työ ei tuota toivottua tulosta tai lähiruoan edistäminen osoittautuu liian haasteelliseksi suhteessa organisaation voimavaroihin.

Lähiruokaa edistetään erilaisilla tavoilla

Hyvönen havaitsi tutkimuksessaan, että konkreettista kehittämistyötä määrittävät motiivit, strategiat ja lopputulema ovat varsin monimuotoisia. Lähiruoan asemaa edistetään hyvin erilaisilla tavoilla. Osa tutkitusta organisaatioista pyrki muovaamaan vallitsevaa elintarvikejärjestelmää vain hieman, kun taas osa pyrki rakentamaan vahvasti erottautuvia ruoan tuotannon ja kulutuksen muotoja, kuten ruokapiirejä.

Hyvösen mukaan kehittämistyössä onkin usein kyse erilaisilla tavoilla hahmottuvien hybridien elintarvikejärjestelmien kehittämisestä. Yksi esimerkki tästä ovat pyrkimykset saada pienten paikallisten elintarvikeyritysten tuotteita tavanomaisten vähittäiskauppojen tai ammattikeittiöiden valikoimiin.

Paikallisuus ei ole itsearvoinen tavoite

Lähiruokaa perustellaan yleisesti tuottajille, maaseudulle, ympäristölle ja ravinnonlaadulle koituvilla hyödyillä. Lähiruokaan liitetään lisäksi ajatuksia ruoan korkeasta laadusta, tuottajan ja kuluttajan välisestä luottamuksesta sekä ruoan alkuperän jäljitettävyydestä. Nämä myönteiset määritelmät olivat kehittämistyön lähtökohtia myös tutkituissa organisaatioissa. Niiden kehittämistyön oletuksena oli, että lähiruoan avulla voidaan vastata moniin vallitsevan elintarvikejärjestelmän tunnistettuihin ongelmakohtiin, ja siksi sen edistäminen on perusteltua.

Tutkitut organisaatiot eivät kuitenkaan kehittämistyössään olettaneet, että paikallisuuden vahvistaminen ja tavanomaisten rakenteiden ulkopuolella toimiminen tuottaisi automaattisesti edellä mainittuja myönteisiä merkityksiä. Ne katsoivat, ettei paikallistumista ole perusteltua vahvistaa itsearvoisena tavoitteena. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt korostavat ekologisesti järkevää paikallisuutta. Vastaavasti maaseutu- ja tuottajanäkökulmaa painottavassa kehittämistyössä lähtökohtana on pienten elintarvikeyritysten paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden markkinoinnin tukeminen maantieteellisesti sellaiselle alueelle kuin se on yritykselle itselleen perusteltua.

YTM Katja Hyvösen yhteiskuntamaantieteen alan väitöskirja “Ruokaa paikallistamassa. Kehittämistyön tausta, tavoitteet ja muotoutuminen.” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Kuhmonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Markku Tykkyläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Uusi lähiruokakohde matkailijoille Oulun seudulla

viskaalikuva1

Viskaalin tarjoaa pohjoissuomalaista lihaa, lihajalosteita ja paikallisia elintarvikkeita Oulussa ja Muhoksella

Muhoksella, Oulusta vain 20 km Kajaaniin päin sijaitseva Viskaalin Kauppa tarjoaa Oulusta Kainuun suuntaan matkaaville oivan ruokamatkailukohteen. Sijaitseehan kauppa aivan Oulu-Kajaani-tien 22 varrella, Viskaalin tilan ja teurastamon yhteydessä.

Toinen Viskaalin kauppa sijaitsee Oulun keskustassa lähellä Oulun taidemuseota ja Tietomaata. Kummankin kaupan päätuotteita ovat oman teurastamon ja lihajalostamon tuotteet eli pihvikarjan, naudan, karitsan ja hevosen liha sekä erilaiset makkarat ja palvituotteet. Lisäksi kaupoissa myydään muita paikallisia tuotteita kuten leipää, jogurttia, jauhoja ja juustoja. Oulun kaupassa valikoimaan kuuluu myös luomutuotteita. Tuotteita saa myös Viskaalin verkkokaupasta, syksyllä lihaa valtakunnallisestikin.

Viskaalin toimintaperiaatteita ovat hyvänmakuisen ja puhtaan ruuan tuotanto, avoimuus, eläinten hyvä kohtelu ja ekologisuus. Lihat leikataan käsin, parhaat osat raakakypsytetään. Kaupoissa myytävät makkarat ovat parhaimmillaan suoraan uunista tulleita.

Kauppojen myymäläpäällikkö, pitkän linjan lihamestari, Rotisseur ja kokki Antti Pirttikoski siirtyi Viskaaliin Oulun Stockmannilta. Hän ja muukin Viskaalin väki, kuten Suomen ensimmäinen MasterChef  Joonas Hämäläinenantavat mielellään vinkkejä lihankäsittelyyn ja valmistukseen. ”Uskon paikallisuuteen, tuoreuteen ja sitä kautta hyviin raaka-aineisiin. Erityisen ylpeänä voin taata lyhyen tuotantoketjun tuoman edun lihan laadussa. Tiedämme myös aina, mistä liha on peräisin”, Antti Pirttikoski sanoo.

Perheyritys Viskaalin perusta on Muhoksella sijaitseva Viskaalin tila. Viskaalin tilalla kasvatetaan Limousin-lihakarjaa ja Texel-lampaita emolehmäperiaatteella. Tilan peltoja viljellään luonnonmukaisesti pääosin karjanrehutarpeisiin. Teurastamon, lihanjalostamon ja kauppojen lisäksi Viskaaliin kuuluu myös oma rypsipuristamo. Omien kauppojen lisäksi Viskaalin tuotteita saa myös joistakin lähiseudun ruokakaupoista sekä paikallisista ravintoloista.

Viskaalin Kauppa Muhos
Viskaalintie 54, 91500 Muhos
AVOINNA ti-pe 11-18, la 9-15, Ma suljettu

Viskaalin Kauppa Oulu
Kasarmintie 1, 90130 Oulu
AVOINNA ma-pe 10-18, la 9-15

Viskaalin verkkokauppa
www.viskaalin.fi/kauppa

Makujen Lappi tarjoaa lähituotteita Luoston pääsiäismatkailijoille

Myyntikota nousee Luostolle

Luostolla on pääsiäisajan matkailijoille tarjolla rinnetapahtumien ja iltaohjelmien lisäksi uutena palveluna lappilaisia lähiruokatuotteita. Myös paikalliset ravintolat nostavat lähituotteet ruokalistoilleen.

Lapland Hotel Luostotunturin edustalla lappilaiset yrittäjät myyvät pääsiäisviikonloppuna valmistamiaan poronliha- ja naudanlihatuotteita, kalatuotteita, marjatuotteita, vastapaistettua rieskaa sekä matkamuistoja. Mukana on myös Lapin ammattiopiston puutarhamyymälä Silmu, joka myy tuoreyrttejä ja kukkia.

”Pyrimme näin järjestämään matkailijoille hyvän ja helpon mahdollisuuden ostaa harvemmin saatavia Lapin erikoistuotteita. Samalla lappilaiset yrittäjät saavat yhden uuden tilaisuuden myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille”, kertoo LAPPI LUO II-työohjelman elintarviketoimialakehittäjä Jussi Veijola.

Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anu Summanen kertoo, että he ovat Sodankylän kunnan ja Luoston matkailuyrittäjien kanssa mielellään mukana järjestämässä tapahtumaa, joka tuo hyvän lisän alueen matkailijoille ja vakituisille asukkaille kohdistettuun tuote- ja palvelutarjontaan. Myös paikalliset ravintolat nostavat lähituotteet ruokalistoilleen ja käyttävät niitä pääsiäisenä ruokiensa valmistuksessa.

”Lähiruoan kukin ymmärtää omalla tavallaan. Jonkun mielestä se on suomalaista ja toisen mielestä omalla alueella tuotettua ruokaa. Jälkimmäinen on lähempänä virallista määritelmää. Lähiruoka ja paikalliseen ruokakulttuuriin perustuvat tuotteet ovat tällä hetkellä voimakas trendi jopa siinä mittakaavassa, ettei tarjonta aina riitä tyydyttämään kysyntää”, toteaa Jussi Veijola.

Tavallisen kuluttajan on joskus hieman hankala löytää pieniä, paikallisia elintarvikeyrityksiä ja heidän tuotteitaan. Nyt ne tuodaan Luostolla matkailijoiden ulottuville.

”Mikäli saamme asiakkailta ja yrittäjiltä positiivisesta palautetta, tulemme järjestämään vastaavanlaisia myyntitapahtumia Luostolla ja muuallakin Lapissa tulevinakin matkailusesonkeina. Matkailu on Lapissa niin merkittävä elinkeino, että matkailuyritykset ja niiden asiakkaat ovat pienille elintarvikeyrityksillemme erittäin tärkeä kohderyhmä”, Veijola sanoo.

Lappilaiset elintarvikeyrittäjät ovat jo aiemmin olleet yhdessä myymässä tuotteitaan erilaisilla messuilla Helsingissä ja muissa Etelä-Suomen kaupungeissa, mutta Lapin matkailukeskuksissa yhteisesiintymisiä ei ole järjestetty.

Luoston tapahtumaan on tulossa runsaat kymmenen myyjää, mutta hotellin edustalla riittää kyllä tilaa suuremmallekin myyjäjoukolle. Jos joku yrittäjistä haluaa vielä mukaan, yhteyttä kannattaa ottaa suoraan tilaisuuden järjestäjiin.

Myyjät ovat paikalla 18. – 20.4.2014 klo 11–19 päivittäin. Myös paikkakuntalaiset ovat luonnollisestikin tervetulleita.

Keskisuomalaiset lähiruokaherkut esillä Toivolan Vanhan Pihan joulumarkkinoilla

Joulun alla Toivolan Vanha Piha, osoitteessa Cygnaeuksenkatu 12, Jyväskylä, muuttuu tunnelmalliseksi joulupihaksi. Tuolloin vanhan ajan miljöössä voi aistia todellista joulun tuntua. Joulupihan myyntikojuista, makasiineista ja putiikeista löytyy käsityötuotteita ja lähiruokaa.

Markkinat kutsuvat kävijöitä kolmessa jaksossa 30.11.-2.12., 6.-9.12. sekä 13.-21.12. Joulupiha on avoinna klo 11-18 välisen ajan ja markkinoille on vapaa pääsy. Paikalla on joukko keskisuomalaisia lähiruokayrityksiä ja heidän tuotteitaan. Tarjolla on muun muassa hunajatuotteita, joululaatikoita- ja leivonnaisia, marjamehuja- ja hilloja, karitsan lihaa ja loimulohta. Joulupihan myyntikojuista, makasiineista ja putiikeista löytyy lähiruoan lisäksi myös käsityötuotteita

Lähiruokaa voi tilata myös ennakkoon toimitettavaksi Joulupihan avajaispäivälle 30.11. Tilaus ennakkoon tilattaville tuotteille tulee tehdä viimeistään tiistaina 27.11. Tilauksen voit tehdä osoitteessa www.japary.fi/lahiruoka/toivola.

Pienet elintarvikeyritykset osallistuvat tapahtumaan osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ruokaketjuilla kasvuun – koulutushanketta. Kokonaisuuteen sisältyy myös yrittäjille tarjottava näytteilleasettajakoulutus. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lue lisää: http://www.toivolanvanhapiha.fi/joulupiha

Pro Luomu ry: Lisää luomua -kiertue kannustaa rohkeasti luomuun

 Luomuruoka maistuu kuluttajille yhä paremmin. Kaupan asiantuntija-arvion mukaan luomutuotteiden osuus elintarvikkeiden myynnistä oli 1,3 prosenttia vuonna 2011, ja alkuvuodesta tehdyn kuluttajakyselyn mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kasvattamaan luomun osuutta ruokakorissaan. Tarjontaa vaan ei tahdo olla riittävästi.

 

 – Kysyntä vetää mukavasti, mutta luomuraaka-aineita ja -tuotteita tarvittaisiin lisää. Kaikissa tuoteryhmissä on kasvupotentiaalia, mutta eniten on pulaa luomutuotetusta lihasta. Myös luomuviljaa tarvitaan markkinoilla lisää, ja paikallisesti kysyntää olisi nykyistä enemmän lähiluomuvihanneksille, vahvistaa Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila .

Pro Luomun tavoitteena on kolminkertaista luomumyynnin arvo Suomessa vuoteen 2015 mennessä, ja maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on nostaa luomun osuus peltoalasta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Luomukasvun edistämiseksi yhdistys järjestää tänä syksynä Lisää luomua -kiertueen, jonka tavoitteena on kannustaa uusia tuottajia ja elintarvikevalmistajia luomun pariin.

Kiertue starttaa matkaan Hyvinkäältä 1.10. Luomuviikon alkaessa, joskin Ruukissa otetaan varaslähtö jo 15.9. paikallisten luomu- ja lähituotemarkkinoiden yhteydessä. Kiertue käy yhteensä 11 eri paikkakunnalla eri puolilla Suomea:

15.9.2012 Ruukki
1.10.2012 Hyvinkää
9.10.2012 Lappeenranta
30.10.2012 Somero
9.11.2012 Seinäjoki
13.11.2012 Kuopio
19.11.2012 Lahti
29.11.2012 Joensuu
8.1.2013 Pori
10.1.2013 Tervola
16.1.2013 Laukaa

Tarjolla tekemisen eväitä ja yhteistyökumppaneita

Lisää luomua -kiertue tuo jokaiselle tapahtumapaikkakunnalle joukon valtakunnallisia asiantuntijoita ja nostaa esiin alueellisia luomuhankkeita ja -toimijoita. Tapahtuman aluksi järjestettävän seminaarin jälkeen areena on vapaa työpajatyöskentelylle tai osallistujat voivat tutustua erilaisiin luomutoimijoihin näiden infopisteillä. Myös alueelliset neuvontajärjestöt ovat näkyvästi mukana.

– Tavoitteena on tarjota uusia tekemisen eväitä luomusta kiinnostuneille viljelijöille ja elintarvikevalmistajille. Haluamme myös auttaa heitä verkostoitumaan; yksin ei tarvitse yrittää, vaan apua on tarjolla monella eri taholla, Kottila korostaa.

Seminaarissa luomun tulevaisuudennäkymiä luotaavat Suomen suurimpien kauppaketjujen edustajat. Luomuvalvonnan asiantuntija Jaana Elo neuvoo, miten byrokratiasta selviää hengissä, ja paikallinen luomutuottaja kertoo omista kokemuksistaan. Jokaisella paikkakunnalla kuullaan myös valtionhallinnon korkean tahon terveisiä, joita esittävät esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (Pori), valtiosihteeri Risto Artjoki (Hyvinkää) ja Eviran pääjohtaja Matti Aho (Lappeenranta ja Joensuu). Myös Euroopan parlamentin jäsen MEP Petri Sarvamaa osallistuu tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan.

Lisää luomua -kiertuetta tukee maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.

Pro Luomu ry on vuonna 2011 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on edistää Suomen luomualan kasvua ja kehitystä. Pro Luomun noin 30 jäsentä ovat luomun parissa elintarvikealalla toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä.