Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Helsinki Beer Festival 2020 teemana on Serbian pienpanimot

HBF 2020, Andres Teiss, Serbian pienpanimoliiton puheenjohtaja, pictures_ Dejan Smiljanic

Andres Teiss, Serbian pienpanimoliiton puheenjohtaja, kuvaaja: Dejan Smiljanic

Balkanilla on pantu olutta läpi maan vuosisataisen historian. Serbian pääkaupunki Belgrad oli tunnettu panimokaupunki jo paljon ennen Jugoslavian aikaa.

Serbian pienpanimotarjonta on esillä Helsinki Beer Festivalilla Kaapelitehtaalla 3.-4.4.2020.

Maan ensimmäiset uuden aallot pienpanimot näkivät päivänvalon kymmenisen vuotta sitten. Noin puolet uusista pienpanimoista on syntynyt parin kolmen viime vuoden aikana.

Tällä hetkellä rekisteröityjä pienpanimoita on 51. Niistä 29 on jäseninä Serbian pienpanimoiden liitossa SIBA:ssa.

Helsinki Beer Festivalin Markku Korhonen , Jyrki Peltonen ja Anna-Maija Immonen matkustivat sunnuntaina Serbiaan kokoamaan käsityöpanimoiden tarjonnasta edustavaa valikoimaa Kaapelitehtaalle.

“Olemme iloisesti yllättyneitä, että Helsinki Beer Festival valitsi Serbian tämän vuoden teemamaaksi.  Odotammekin jännittyneinä, minkälaisen vastaanoton eri puolilla Serbiaa valmistetut oluet saavat toisenlaisesta kulttuurista tulevilta pohjoisilta oluenystäviltä”, sanoo Serbian pienpanimoiden liiton johtaja ja The Black Turtle -panimon omistaja Dejan Smiljanić.

The Black Turtle aloitti toimintansa vuonna 2010. Se on maan käsityöpanimoista toiseksi vanhin. Panimolla on Belgradissa viisi olutbaaria, joiden hanoissa virtaa omia oluita.

Belgradilainen Dogma ja Sopotissa sijaitseva Kabinet ovat maan tunnetuimmat pienpanimot. Dogmalla on vientiä yli 20 maahan. Panimon toimitusjohtaja Vladimir Stojković kiertää jatkuvasti ympäri Eurooppaa esittelemässä oluitaan.

“Serbia on nykyaikainen olutmaa, ja tuotteemme ovat saaneet valtavasti ystäviä eri puolilta maailmaa. Olemme käynnistelleet vientiä myös Suomeen. Uskomme, että Helsinki Beer Festivalin myötä oluitamme on pikkuhiljaa saatavissa suomalaisista kaupoista ja Alkosta.”, Stojković sanoo.

Serbian Suomen suurlähetystö on ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa teemamaata. Suurlähettiläs Saša Obradović kertoo, että serbialaiset ovat aitoa olutkansaa. Maan vanhin yritys on itse asiassa olutpanimo.

“Olemme ylpeitä ruoka- ja juomakulttuuristamme, johon olut kuuluu olennaisena osana. Uusia käsityöpanimoita on syntynyt ilahduttavan runsaasti maahamme. Me serbialaiset rakastamme olutta sekä ystäviä, jotka nauttivat sitä meidän kanssamme”, Obradovic sanoo.

Obradovic muistuttaa, että olut on maailman demokraattisin juoma, joka yhdistää rikkaat ja köyhät sekä eri kansat toisiinsa. Paikalliset ruoat ja juomat ovat tärkeä osa matkailua. Serbia on suomalaisille edullinen maa matkustaa.

“Viime kesänä avatun suoran lentoyhteyden ansiosta oluenystävät pääsevät nyt parissa kolmessa tunnissa Helsingistä paikan päälle Belgradiin olutravintolaan maistelemaan panimoidemme oluita sekä maukkaita ruokia, ja vieläpä kohtuuhintaan”, Obradovic muistuttaa.

Serbiasta saapuu paikanpäälle Helsinkiin useamman panimon edustajan seurue.

Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita.

Tapahtumassa on myös paikalla viisi Belgialaista panimoa edustajineen, sekä oluen painikkeeksi ostereita moninkertaisen osterinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana.

Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuusoluita ja -siidereitä.

Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real alet.

Helsinki Beer Festivaalin yhteydessä järjestetään vuoden parhaiden oluiden ja siiderien kilpailu.

Helsinki Beer Festival 2020 ohjelmassa mm. oluttastingeja  ja jo perinteeksi muodostunut olutbingo, sekä tikanheittoa, pingistä ja olutaiheinen tietovisa.

Lauantaina Olutjooga, pitäjänä olutliiton puheenjohtaja Aniko Lehtinen.

Ruokatarjonta on laaja ja ruuan myyntipisteitä on kahdessa kerroksessa yhteensä viisi.

Iltoja vietetään kevyen musiikin parissa.

Helsinki Beer Festival on olutihmisten vuoden tärkein kohtaamispaikka, missä maahantuojat, panimot, kaupan ja ravintolan sisäänostajat  sekä lehdistö kohtaavat toisensa.

Helsinki Beer Festival 03. – 04.4.2020

Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki.

Aukioloajat:

 

Pe 3.4.         ammattilaistunnit klo 14.00 – 17.00

yleisötunnit klo 17.00 – 01.00

La 4.4           yleisötunnit klo 12.00 – 01.00

VUODEN OLUT 2019 ON TAAS VALITTU!

Kukko-Pils-45-slk12

Helsinki Beer Festival valloittaa Merikaapelihallin jo 21. kerran.  Tällä kertaa HBF:n teemana ovat slovakialaiset oluet. Perjantaina arvovaltainen raati palkitsi upeita juomia useamman sadan ehdokkaan joukosta.

Helsinki Beer Festivaalin asettamat arvovaltaiset raadit ovat palkinneet parhaimmistoa yli sadan oluen ja lähes 30 siiderin kavalkadista. Sarjojen palkitut löytyvät liitetiedostosta.

Vuoden olueksi valittiin Vaaleat lagerit alle 6% -sarjan voittaja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Vahva Pils.

Vuoden olutravintola, oululainen Roosters, on palkittu perinteisellä sahtihaarikalla. Kyseinen palkinto on tähän mennessä koristanut jo 13:a olutravintolaa.

Muut palkitut juomat löytyy sivulta www.helsinkibeerfestival.fi.

Yleisö pääsee viikonlopun aikana valitsemaan omia suosikkejaan 600 oluen joukosta. Lisäksi on mahdollista tutustua erilaisiin siidereihin ja viskeihin. Slovakian suurlähettilään avaamassa tapahtumassa on mukana panimomestareita, maahantuojia ja oluen ystäviä.

Panimojuomien matkustajatuonti kaikkien aikojen huipussaan – kotimaanmyynti tasaista

90b7491b34b55af1_featured

Vuonna 2016 panimojuomien kotimaanmyynti pysyi lähes ennallaan. Oluen, siiderin ja long drink -juomien myynti laski yhteensä 1,6 miljoonaa litraa eli 0,3 prosenttia. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ei vauhdittanut alkoholijuomien myyntiä. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynti kasvoi yhteensä 3,6 miljoonaa litraa eli 1,2 prosenttia. Vesien myynnin kasvu nosti kokonaismyynnin plussan puolelle. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Captol Investin, Hartwallin, Olvin, Red Bullin, Saimaan Juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Panimojuomia myytiin vuonna 2016 yhteensä 756 miljoonaa litraa. Kotimaanmyynti kasvoi 2,1 miljoonaa litraa eli 0,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kymmenessä vuodessa oluen, siiderin, long drink -juomien, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kotimaanmyynnistä on sulanut pois yli 90 miljoonaa litraa ja myynti on laskenut reilut 10 prosenttia.

Sen sijaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alkoholijuomien matkustajatuonti 2016 -raportista selviää, että panimojuomien matkustajatuonti on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Vuonna 2016 matkustajat toivat olutta, siideriä ja long drink -juomia yhteensä 59,6 miljoonaa litraa. Panimojuomien tuonti kasvoi litroissa 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Pelkästään olutta tuodaan matkustajatuontina yli nelinkertainen määrä Alkossa myydyn oluen määrään nähden. Viranomaisten matkustajatuontitutkimuksen mukaan Virosta tuodusta oluesta vain kolmannes on Suomessa valmistettua.

Viro on kaavaillut olutveroon 70 prosentin korotusta tulevana kesänä. Noston jälkeen Viron olutvero olisi edelleen alle puolet Suomen veron tasosta. Nykyisin Suomessa on EU:n korkein olutvero ja se on moninkertainen Viroon nähden. Suomen olutveroa on korotettu vuodesta 2008 lähtien viisi kertaa. Suomessa on myös Viroa korkeampi arvonlisävero ja juomien hintaeroa kasvattaa verojen lisäksi Suomen Viroa suurempi juomapakkausten pantti.

”Kotimaisen panimoelinkeinon toimintamahdollisuuksia on jatkuvasti heikennetty ja sen tuloksena kotimaanmyynti on laskenut pitkällä aikavälillä. Matkustajatuonnin hillitsemiseksi on pikaisesti saatava uusi alkoholilaki voimaan ja oluen, siiderin sekä lonkeron veroa laskettava”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa .

Uusi alkoholilaki on ollut tekeillä jo vuosia ja poliittisten linjausten tekemisestä tulee toukokuussa kuluneeksi vuosi. Alkoholilaki purkaa ylisääntelyä ja lailla on myönteinen vaikutus kansantalouteen. Laki lisää kilpailua kotimarkkinoilla ja kasvattaa kotimaanmyyntiä rajakaupan kustannuksella.

9e15ce417ef14b6e_800x800ar

KOTIMAANMYYNTI 2016

Juoma 2016 2015 Muutos Muutos
milj. l. milj. l. milj.l. %
Olut 382,9 384,7 -1,8 -0,5
Siideri 29,1 29,0 0,1 0,5
Long drinkit 35,6 35,5 0,1 0,2
Virvoitusjuomat 234,8 236,7 -1,9 -0,8
Kivennäisvedet 73,6 68,0 5,6 8,2
Kokonaismyynti 756,0 753,9 2,1 0,3

 

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

Kyselytutkimus: Suomalaiset skoolaavat kotimaisella oluella 100-vuotiaalle Suomelle

panimoliitto017n_netti2

Taloustutkimus selvitti, millä suomalaiset skoolaavat 100-vuotiaalle Suomelle ja suosituimmaksi juomaksi nousi kotimainen olut. Oluen taakse jäivät niin ranskalainen samppanja kuin espanjalainen kuohuviini cava. Suomen juhlavuosi käynnistyy vuoden 2017 alussa.

Olut on kuulunut eurooppalaiseen ruokavalioon kiinteästi jo tuhansia vuosia. Olut on osa suomalaista perinnettä ja kulttuuria mitä suurimmassa määrin. Suomi on olutmaa ja oluenvalmistuksella on pitkät perinteet. Noin puolet suomalaisten kuluttamasta alkoholista nautitaan mallasjuomana. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa juodaan olutta keskitason verran.

2016-12-30-12_13_42-liite-tiedotteeseen-suomi-100-pdf-nitro-reader-3

Maailman juoduin oluttyyppi on vaalea lager ja myös Suomessa lager on ylivoimaisesti myydyin olut. Laajentunut olutvalikoima kertoo kuitenkin suomalaisten makutottumusten muutoksista. Tummempia ja voimakkaamman makuisia oluita on nyt tarjolla selvästi aiempaa enemmän. Suomessa on meneillään olutbuumi ja se näkyy valikoiman laajentumisena. Kuluttajan saatavilla ei ole aiemmin ollut tällaista valikoimaa kotimaisia olutvaihtoehtoja.

”On hienoa huomata, että suomalaiset arvostavat kotimaista olutta ja valitsevat sen satavuotiaan Suomen juhlajuomaksi. Suomessa ovat vahvat olutperinteet ja voimme ylpeinä kohottaa maljan kotimaista olutta satavuotiaalle Suomelle”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäpäällikkö Outi Heikkinen.

Kotimainen olut tulee läheltä, se kasvaa suomalaisesta pellosta. Korkealuokkainen ohra on erinomaisen maltaan ja siitä valmistettavan oluen perusta. Maltaaksi kelpaavaa ohraa viljellään Kymenlaaksosta Kokkolan korkeudelle asti. Mallasohran viljely on maatalouden yksi tukiranka. Maatalouden lisäksi kotimainen olut työllistää erityisesti ravintoloissa, kaupoissa ja kuljetuksissa.

Alueellinen ja paikallinen panimotoiminta on kasvanut viime vuosina ja tällä hetkellä olutta valmistaa noin 80 panimoa. Kotimaisen oluen valmistus tuo elannon tuhansille ketjussa pellolta pöytään. Toimiala tuottaa valtiolle verotuloja 2,0 miljardia euroa vuosittain. Oluen osuus tästä on 1,4 miljardia euroa eli lähes 70 %.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.−15.2.2016. Tutkimukseen vastasi 1069 suomalaista, jotka ovat iältään 18−79-vuotiaita. Tutkimuksen virhemarginaali on ±3,2 %-yksikköä.

Kyselytutkimus: Suomalaiset suosivat jouluruokien kanssa vaaleaa lageria – kinkun kanssa nautitaan kuitenkin tummaa lageria

panimoliitto017n_netti2

Suomalaisten suosikkiolut jouluruokien kanssa on vaalea lager. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan vaalea lager sopi muita oluita paremmin graavilohen, kalkkunan, juureslaatikoiden, rosollin, juustojen ja lipeäkalan kanssa. Kinkun kera nautitaan mieluiten tummaa lageria.

Taloustutkimus selvitti toista kertaa suomalaisten näkemyksiä eri oluttyyppien sopivuudesta jouluruokien kanssa. Vaalea lager sopi parhaiten yhteen kahdeksasta ruoasta kuuden kanssa. Vaalean lagerin asema joulupöydän monipuolisena ruokajuomana on pysynyt vankkana, sillä myös viime vuonna vaalea lager oli suosituin oluttyyppi. Eniten vaaleaa lageria yhdistettiin graaviloheen (53 % vastaajista) ja kalkkunaan (52% vastaajista).

Kyselystä selviää, että ainoastaan kinkun ja suklaan kanssa suomalaiset valitsevat muuta kuin vaaleata lageria. Kinkun seuraksi valittiin kaikkein mieluiten tumma lager. Tumman lagerin suosio kinkun ensisijaisena palanpainikkeena on pitänyt ja suosio on vain kasvanut. Vuonna 2016 suomalaisista yli puolet (58 %) nauttii joulukinkun kanssa mieluiten tumman lagerin, kun vuonna 2015 näin teki hieman alle puolet (46 %). Suklaan pariksi sopii parhaiten porter tai stout. Tätä mieltä on 26 % suomalaisista.

Vehnäolut ja IPA tai APA yhdistetään vielä melko harvoin perinteisten jouluruokien kanssa. Joka viides kyselyyn vastaaja oli sitä mieltä, että vehnäolut sopii parhaiten yhteen kalkkunan kanssa. Lähes joka kuudes vastaajista on sitä mieltä, että IPA tai APA sopii parhaiten yhteen kinkun ja juustojen kanssa.

Olut on kuulunut suomalaisten joulupöytään jo vuosisatoja. Suomalaisen joulupöydän ruokalajit ovat vaativia esimerkiksi viinille, mutta olut sopii niiden kanssa yhteen mainiosti. Kyselyn mukaan suomalaisista joka kuudennella (61 %) on olutta tarjolla joulupöydässä. Reilu kolmannes (36 %) vastaajista sanoo, ettei olut kuulu heidän joulupöytäänsä.

”Olut on hyvä ja varma valinta jouluruokien seuraksi. Suomen laajasta olutvalikoimasta löytyy sopiva olut joulupöydän joka ruokalajille. Monelle suomalaiselle maistuu jouluna parhaiten vaalea tai tumma lager, joka joulupöydän lisäksi sopii myös joulusaunaan ja seurustelujuomaksi. Kannattaa muistaa myös alkoholittomien oluiden laajentunut valikoima”, toteaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäpäällikkö Outi Heikkinen.

Joulu on kesän jälkeen yksi tärkeimpiä sesonkeja oluen myynnissä. Joulukuussa myydään olutta noin 20−30 % enemmän kuin esimerkiksi loka- tai marraskuussa.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.−15.2.2016. Vastaajia pyydettiin valitsemaan ne ruoat, joiden kanssa sopii vaalea lager, vehnäolut, tumma lager, porter tai stout ja India Pale Ale (IPA) tai American Pale Ale (APA). Tutkimukseen vastasi 1069 suomalaista, jotka ovat iältään 18−79-vuotiaita. Tutkimuksen virhemarginaali on ±3,2 %-yksikköä.

Indie-panimo rantautuu Bellanrantaan

rps_brewing_profiilikuva_01

Suomalainen olutkulttuuri rikastuu entisestään kun RPS Brewing Oy aloittaa oluenvalmistuksen maaliskuussa 2017 Bellanrannassa, Kuopiossa.

Aluksi uusi indie-panimo valmistaa kolmea erilaista olutta, mutta valikoima kasvaa jo vuoden 2017 aikana merkittävästi. Tavoitteena on viimeistään vuoden 2018 aikana laajentaa valmistus myös siiderin, lonkeron, virvoitusjuomien sekä mixereiden kaltaisiin mietoihin juomiin.

”Craft beer -buumi Suomessa ja maailmalla on huipussaan, mutta ”craft” ei sanana ei kuvaa meitä täysin. Siksi olemmekin ”indie brewery”. Olemalla indie meidän ei tarvitse selitellä tekemisiämme eikä pyydellä lupia. Etsimme omia polkujamme, joita tallaamme päättäväisesti eteenpäin. Rakastamme luovuutta ja se tulee maistumaan ja näkymään tuotteissamme”, kertoo panimomestari Aki Railanmaa.

 Taustalla vankka ammattitaito 

Hankkeen takaa löytyy ammattitaitoa niin juomanvalmistuksesta kuin ravintola-alalta. Panimomestarina toimii Aki Railanmaa yli 15 vuoden juomanvalmistuskokemuksella. Mukana ovat myös Ravintola Maljan ravintoloitsijat Janne Seppälä ja Petteri Pirhonen sekä Tahkon Ukko-hotellin vanha ukko Samuli Huuhtanen.

 

”Haluamme kansainvälistyä nopealla aikataululla ja siksi brändimme kieli on englanti. Kotimarkkinoille tulemme vauhdikkaasti huippulaadukkaiden tuotteidemme lisäksi hyvin organisoidulla myynti- ja jakeluverkostolla. Satsaamme erityisesti tapahtumiin ja lupaamme, että ihmiset tulevat törmäämään tuotteisiimme mitä yllättävämmissä paikoissa”, toteaa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Janne Seppälä.

”Matka tähän pisteeseen on ollut mielenkiintoinen ja tulee olemaan mahtavaa päästä vihdoin suunnitelmia toteuttamaan. On ollut hienoa, että ELY-keskuksen kaltaiset julkisen alan toimijat ottivat meidät vakavasti heti ensimmäisessä tapaamisessa ja uskovat ideaamme sekä siihen mitä olemme tekemässä”, jatkaa toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen.

Tekemisen meininkiä kuopiolaiseen elintarviketeollisuuteen 

Uudet panomiehet ovat innoissaan panimon sijainnista. Bellanrannan kehitys elon, ilon ja energian keskukseksi on Kuopiolle mahtava lisä, johon RPS Brewingin toiminta alueella antaa oman vivahteensa. Panimon yhteyteen tulee yhtiön tehtaanmyymälä sekä saunalla ja neuvottelutiloilla varusteltu tasting room.

Unto Juutinen, Kuopion kaupungin vt. elinkeinojohtaja: “On hienoa, että kuopiolainen elintarviketeollisuus saa uuden tekijän. Olen syksyn aikana saanut tutustua tulevan panimon suunnitelmiin ja odotan innolla, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Herroilla on kova tekemisen meininki.”

Panimon tiloja rakennetaan parhaillaan ja panimolaitteisto saapuu Kuopioon helmikuun loppupuolella. Tuotantokapasiteetti laitteistolla on alkuvaiheessa 500 000 litraa vuodessa ja sen kasvattaminen on mahdollista suhteellisen pienellä lisäinvestoinnilla. Panimon ensimmäisen vuoden suunniteltu tuotanto on 160 000 litraa.

RPS Brewing Oy -nimen takaa paljastuu Rock Paper Scissors Indie Brewery -brändi. Ja jo ensi vuonna on aika maistaa peliä.

#tastethegame 

Sinebrychoffilta Itämeri-ystävällinen olut

8a7d4aa2419b9799_800x800ar

Suomen suosituin Jouluolut on tänä vuonna Itämeri-ystävällinen olut. Sinebrychoffin Jouluoluen viljelijä valittiin tänäkin vuonna Viking Maltin auditoimista mallasohran sopimusviljelytiloista ja mallasohran matkan voi jäljittää Jouluoluessa pellolta itse valmiiseen tuotteeseen.  Tila-auditoinneilla varmistetaan ketjun tuoteturvallisuus ja edistetään hyviä viljelykäytäntöjä, näin voidaan vähentää ympäristökuormitusta ja suojella vesistöjä. Sinebrychoff on sitoutunut Itämeren hyvinvointiin ja allekirjoittanut Itämeri-sitoumuksen. 

Sinebrychoffin oluen tuotanto on riippuvainen luonnosta saatavista raaka-aineista: puhtaasta vedestä ja suomalaisesta ohramaltaasta. Itämeren hyvinvointiin Sinebrychoff on kiinnittänyt erityisesti huomiota Itämeri-sitoumuksen myötä. Vuodesta 2014 Sinebrychoff on tehnyt yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa käyttääkseen omaa osaamistaan Itämeren tilan parantamiseen.

”Sitoumuksemme koskee vedenkäytön tehokkuuden kehittämistä, oluen valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin talteenottoa sekä Itämeri-näkökulman ottamista mukaan tila-auditointeihin, jotka toteuttaa niin ikään Itämeri-sitoumuksen tehnyt mallastoimittajamme Viking Malt”, kertoo Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska.

Jouluolutta pannaan syksyllä jo 30. kerran, ja oluen mallasohran voi jo 9. kertaa jäljittää nimetylle tilalle. Syksyllä pantavan oluen Harbinger-mallasohra on kasvanut Juha-Pekka Honkasaaren tilalla Hattulassa. Honkasaaren tilan ohra täytti auditoinneissa kaikki Sinebrychoffin yhdessä BSAG:n ja Viking Maltin kanssa asettamat vaatimukset.

”Lisäksi Itämeri-ystävällistä olutta varten tarkastetut ravinnetaseet olivat hyvät, viljelyssä on kerääjäkasveja ja tulvaherkille lohkoille on perustettu suojavyöhykkeet. Kasvukunnon parantuessa ja ylimääräisten ravinteiden käyttötarpeen pienentyessä voittavat sekä viljelijä että Itämeri,” kertoo projektikoordinaattori Kaisa Riiko BSAG:sta.

”Olut on ekologinen tuote ja arvostan sitä, että Sinebrychoff haluaa nostaa esiin oluen koko tuotantoketjun. Maassamme on yli 1000 mallasohran viljelijää. Viljelijöiden tavoitteena on tuottaa entistä laadukkaampaa ohraa mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen, mikä on tärkeää viljelyn jatkuvuuden kannalta. Suomessa tuotetun mallasohran korkea laatu takaa sen, että saamme jatkossakin suomalaisesta ohrasta suomessa valmistettua olutta”, Juha-Pekka Honkasaari toteaa.

“Mallasohran laatuvaatimukset ovat korkeat. Huolimatta viime vuoden sateisesta ja kylmästä alkukesästä, Katinalan mallasohra oli laadultaan korkealuokkaista. Mallasohrasadossa proteiinit olivat toivotulla tasolla sekä itävyys hyvä”, sanoo Viking Maltin viljan hankintapäällikkö Sanna Kivelä.

Pyynikin käsityöläispanimo tekee oluthistoriaa – Suomen ensimmäinen eri oluista koostuva sixpack kauppoihin

9144c543-4600-4711-afe0-3498978d7586-main_image

Kuudesti aukeava maistelupakki saapuu kauppoihin joulukuun puolivälissä. Kuva: Kari Jokinen

Tampereelta ponnistava Pyynikin käsityöläispanimo tuo ensimmäisenä Suomen olutmarkkinoille sixpackin, joka sisältää kuusi erilaista olutta. Sessio-olutsarjan maistelupakki lanseerataan valtakunnallisesti kauppoihin joulukuun puolivälissä.

Pyynikin käsityöläispanimon Sessio-sixpack tarjoaa kuluttajille helpon mahdollisuuden tutustua erityyppisiin oluisiin. ”Kuudesti aukeava maistelupakki” sisältää yhden kutakin Sessio-olutsarjan tuotetta: Red Ale-, Stout-, White IPA-, American IPA-, Bitter- ja vehnäoluen.

– Oluiden harrastaminen on Suomessa selkeästi kasvava ilmiö. Halusimme antaa kotimaiselle olutkulttuurille ja sen kehitykselle oman panoksemme tuomalla markkinoille jotain uutta ja erilaista. Niinpä loimme kuluttajalle olutmaailmaan helposti lähestyttävän portin, joka mahdollistaa aivan uudenlaisen, monipuolisen olutnautinnon. Pakkauksen on tarkoitus myös tukea järkevää ja tiedostavaa alkoholinkulutusta, jossa humaltumishakuisuuden sijaan mietittäisiin sisältöä ja kokonaisuutta, kertoo Pyynikin käsityöläispanimon olutmestari Tuomas Pere.

Ensimmäinen laatuaan koko Suomessa

Kuuden eri oluen Sessio-maistelupakkaus on tiettävästi Suomessa ensimmäinen laatuaan. Sen kehitysprosessi ideasta toteutukseen kesti muutaman vuoden.

– Tiedossamme ei ole, että Suomessa olisi koskaan aikaisemmin päivittäistavarakaupoissa myyty suljettua, kuutta erilaista olutta sisältävää olutlaatikkoa. Idea on muhinut päässäni jo vuosia. Ensimmäisen kerran ajatus otettiin panimolla vakavaan harkintaan muutama vuosi sitten, ja sen toteutusprojekti vei lähes kaksi vuotta, Pere sanoo.

affd4832-5468-4db7-9eb4-493a5c134c0e

Sessio-maistelusarja sisältää kuusi erilaista olutta. Kuva: Kari Jokinen

Peren mukaan Valviralta saatiin hyvät ja selkeät ohjeet pakkauksen toteuttamiseen. Pakkaus sisältää tarkat tiedot jokaisesta sen sisältämästä tuotteesta. Asiakkaalla on myös mahdollisuus ostaa oluita yksittäisinä kappaleina samaan litrahintaan.

– Olemme lisänneet pakkaukseen tuotetietojen lisäksi myös ohjeistuksen, missä järjestyksessä oluet kannattaa nauttia. Itse pakkauksen rakentaminen sisälsi monenlaisia haasteita, mutta vihdoin olemme valmiita, Pere iloitsee.

– Tässä on paitsi harvinaisen maistuva, myös näyttävä lahja pukinkonttiin tai kylään viemisiksi, niin isännälle kuin emännälle, hän lisää.

”Kuudesti aukeava maistelupakki” saapuu kauppoihin joulukuun puolenvälin paikkeilla. Sessio-sarjan oluet tulevat päivittäistavarakauppojen lisäksi ravintolamyyntiin sekä pullo- että hanatuotteina.

Uudet innovaatiot eivät pelota

Tamperelaispanimolla on kova halu julkaista tulevaisuudessa lisää erilaisia maistelukokonaisuuksia, mikäli hanke osoittautuu onnistuneeksi.

– Esimerkiksi marjaolut-, humalalajike- tai juhannusolutsarja olisivat hienoja, toteuttamisen arvoisia juttuja, Pere toteaa.

Vauhdilla kasvavan Pyynikin käsityöläispanimon tavoitteena on kasvattaa tuotantonsa viime vuoden 50 000 litrasta 500 000 litraan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Oluen tilastoraportti 2015: Panimoala kasvaa Euroopassa − Suomessa alan työpaikat vähenevät

2015-11-10 11_53_20-Beer_statistics__edition.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Oluen tuotanto ja arvoketju ovat kasvaneet Euroopassa, osoittaa oluen tilastoraportti 2015. Euroopan panimoliittojen kattojärjestö The Brewers of Europe on julkaissut vuoden 2015 Beer statistics -oluttilastoraportin, jossa tarkastellaan vuoden 2014 keskeisiä lukuja sekä trendejä vuodesta 2009 lähtien.

Olutsektori on avaintekijä uusien työpaikkojen luomisessa, mikä on yksi Eurooppa 2020 – Euroopan kasvustrategian keskeisiä tavoitteita. Olutteollisuuden suorat työpaikat kasvoivat 3,4 % vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna.

”Tällä on paljon merkitystä, koska jokainen näistä työpaikoista luo lisää työpaikkoja kautta koko arvoketjun ”viljasta lasiin”, muun muassa ravintola-alalla, kuljetuksissa, panimoissa ja vähittäismyynnissä”, sanoo Pierre-Olivier Bergeron, The Brewers of Europe -järjestön pääsihteeri.

EU:n alueella toimii nyt 7000 panimoa. Määrä on kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Pelkästään vuonna 2014 on avattu yli 700 uutta panimoa, mikä vastaa 12 % kasvua vuodesta 2013.

”Näin monien uusien panimojen syntyminen ei kuvasta vain elinkeinon luottamusta alaa kohtaan. Se todistaa myös, että kuluttajat ovat innostuneita oluen monipuolisuudesta”, Bergeron sanoo.

Suomessa on meneillään olutbuumi ja panimoiden toimilupien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2014, aivan kuten muuallakin Euroopassa. Panimoteollisuuden työpaikat sen sijaan eivät ole kasvaneet eurooppalaiseen tapaan vaan päinvastoin meillä on vuodesta 2013 vuoteen 2014 hävinnyt 4,6 % panimoiden suorista työpaikoista, vaikka panimoiden määrä on kasvanut merkittävästi. Oluen kotimaanmyynti on tippunut samaan aikaan 2,2 %.

Alan menestyminen on riippuvainen harjoitetusta elinkeino- ja alkoholipolitiikasta. Kilpailukykyinen verotus on Euroopan panimojen yhteinen vaatimus.

”Euroopassa panimoteollisuuden kasvu näyttää hyvältä. Suomi ei ole mukana tässä junassa. Veropolitiikalla on ohjattu kuluttajat kotimarkkinoiden sijaan hankkimaan juomansa joko Virosta tai nettikaupasta”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Suomen nykyinen alkoholilainsäädäntö ei tue elinkeinon myönteistä kehitystä, vaan on ennemminkin malliesimerkki ylisääntelystä.

”Meneillään oleva alkoholilain kokonaisuudistus on suuri mahdollisuus eurooppalaistaa alaa koskevaa sääntelyä”, Ussa toteaa.

KATSO MYÖS
 Beer statistics – 2015 edition  pdf 2616 KB

Klassikko-olut Pilsner Urquell palaa alkuperäiseen pulloon

pilsner_urquell_lehdistokuva_pullo_taustalla_1000x1500

Maailman ensimmäinen vaalea lagerolut pakataan tästä syksystä lähtien juoman alkuvuosilta tuttuun, ruskeaan lasipulloon. Paluu vanhaan pulloon on kunnianosoitus vuodesta 1842 asti samassa paikassa ja samalla reseptillä valmistetulle olutklassikolle. Oluen ystävien rakastama katkeranmakea maku pysyy entisellään.

Pakkausuudistuksen myötä Pilsner Urquellin vihreä lasipullo muuttuu ruskeaksi. Myös pullon etiketti uudistuu. Senkin suunnitteluun on ammennettu aineksia Pilsner Urquellin ainutlaatuisesta ja rikkaasta historiasta.

Pilsner Urquellin tarina sai alkunsa vuonna 1842, kun oluenpanija Josef Groll sai tehtäväkseen kehittää täysin uudenlaisen oluen Tšekin Pilsenissä (Plzeň). Syntyi maailman ensimmäinen pilsner: kirkas, vaalea lagerolut. Nyt 173 vuotta myöhemmin Pilsner Urquell pannaan edelleen samalla reseptillä, samassa paikassa.

Paikallisella vedellä on oluen maussa ratkaiseva rooli, sillä 98 % Pilsner Urquellista on vettä. Pilsenin vesi sisältää vain vähän mineraaleja, minkä ansiosta oluen maku on pehmeä ja raikas. Oman leimansa makuun antavat myös Saaz-humala ja tšekkiläisestä ohrasta valmistettu mallas.

– Eri veden käyttäminen muuttaisi oluen makua ratkaisevasti. Siksi Pilsner Urquell valmistetaan edelleen sen synnyinpaikkakunnalla, kertoo Pilsner Urquellin Pohjoismaiden markkinointipäällikkö Rickard Svensson. Pullouudistuksella halusimme tuoda pitkät perinteemme entistä paremmin oluen ystävien nähtäväksi.

Uudet pullot ovat kaupoissa lokakuun alusta lähtien.

#originalsince1842