Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Ruokakesko Oy: Laatu ja edullisuus ovat Pirkka-sarjan menestystekijöitä

Yhteensä Pirkka-tuotteita on jo yli 2 000. Luomutuotteita on 86 ja Reilun kaupan tuotteita on 38. Kotimainen tuote on aina etusijalla valittaessa tuotteita Pirkka-sarjaan edellyttäen, että tuotteelle asetetut laatu- ja hintakriteerit täyttyvät.

 

– Pirkka-tuotesarjan tuotteet ovat laadukkaita, ja jopa 25 prosenttia edullisempia kuin vastaavat merkkituotteet. Uskomme, että tuotteiden taustalla tehty työ ja hinta-laatusuhde vaikuttavat Pirkka-sarjan hyvään menestyksen, kertoo Ulla Heikkilä .

Uusia tuotteita Pirkka-sarjaan tulee vuosittain noin sata. Yhteensä tuotteita on jo yli 2 000, noin 80 prosenttia on elintarvikkeita, esimerkiksi peruselintarvikkeita kuten tuoreita kasviksia, maitotuotteita ja lähellä leivottuja leipiä, mutta myös erikoisempia tuotteita, kuten etnisiä ruokia ja raaka-aineita. Muita Pirkka-tuoteryhmiä ovat esimerkiksi lemmikkieläinten ruoat sekä kattaukseen, kodinhoitoon ja hygieniaan liittyvät tuotteet.

Kaikkien Pirkka-tuotteiden laatu varmistetaan Ruokakeskon omassa tuotetutkimuslaboratoriossa, jossa tutkitaan vuosittain yli 10 000 tuotenäytettä.

– Kuluttajat ovat entistä tarkempia ruokaan liittyvissä valinnoissa sekä ruoan laadusta. Tuotteiden valmistustapa, turvallisuus ja alkuperä tarkistetaan ennen ostopäätöstä yhä useammin, kertoo Ulla Heikkilä.

Kotimainen tuote on aina etusijalla valittaessa tuotteita Pirkka-sarjaan edellyttäen, että tuotteelle asetetut laatu- ja hintakriteerit täyttyvät. Pirkka-tuotteita valmistetaan yli 130 yrityksessä ympäri Suomea. Tuoretuotteiden, kuten lihan ja lihajalosteiden, sekä nestemäisten maitotaloustuotteiden, kuten maitojen ja kermojen, kotimaisuusaste on erittäin korkea, jopa 100 prosenttia. Kaikkiin kotimaisiin Pirkka-tuotteisiin merkitään valmistajan nimi sekä paikkakunta. Ulkomaisiin Pirkka-tuotteisiin merkitään valmistusmaa. Pirkka-sarjassa on lähes 270 Hyvää Suomesta -joutsenlipulla merkittyä tuotetta.

Ruokakesko seuraa aktiivisesti ruokatrendejä sekä kuluttajien toiveita, ja valikoimaa kehitetään myös niiden perusteella.

– Esimerkiksi Pirkka-luomutuotteita ostetaan 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Olemme kasvattaneet luomuvalikoimaamme, sillä kuluttajien kiinnostus luonnonmukaista tuotantoa kohtaan on kasvanut. Pirkka-sarjaan kuuluvia luomutuotteita on 1.9. juhlittavaan Pirkan päivään mennessä 86 ja tämän vuoden loppuun mennessä määrä kasvaa noin sataan, kertoo Pirkka-tuotesarjasta vastaava päällikkö Ulla Heikkilä.

Tulevaisuudessa Ruokakesko ja Pirkka panostavat entistä enemmän myös sähköisiin palveluihin. Ruokakeskon tavoitteena on olla edelläkävijä asiakkaan arkea helpottavien palvelujen tarjoamisessa. Keväällä lanseeratussa Pirkka resepti- ja ostoslistapalvelussa on lähes 4 800 reseptiä, jotka kaikki ovat Pirkka-koekeittiön kotitalousopettajien testaamia ja kaikki kätevästi ostoslistaksi kauppareissulle muutettavissa.

Pirkka-tuotteissa (www.pirkka.fi) yhdistyvät korkea laatu ja edullisuus. Pirkka-tuotesarjan yli 2 000 tuotteella on merkittävä asema osana K-ruokakaupan kokonaisvalikoimaa. Ruokakesko ja K-ruokakaupat tukevat ja edistävät terveellisiä ruokailutottumuksia sekä tarjoavat asiakkaille vaihtoehtoja vastuulliseen kuluttamiseen. Pirkka-sarjaan kuuluvia Pirkka Luomu -tuotteita on yli 80 ja Pirkka Reilun kaupan -tuotteita lähes 40.

Kesko (www.kesko.fi) kuuluu maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon (The Global 100 Most Sustainable Corporations in the World). Kesko toimii ruoka-, käyttötavara-, rauta- sekä auto- ja konekaupassa. Sen toimialayhtiöt ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 2 000 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, joka työllistää noin 45 000 henkeä.

 

 

Elintarvikkeiden korkeasta kotimaisuusasteesta huolehdittava jatkossakin

Elintarviketyöläisten Liitto 23.08.2012

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Tuonti-tutkimuksen mukaan Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 75 prosenttia vuonna 2008. Kotimaisuusaste on korkea.

 

Suurin osa elintarvikealan tuonnista on välttämättömiä tuotantopanoksia kuten öljyjä ja kemikaaleja tai raaka-aineita, joita ei Suomessa kasva riittävästi tai lainkaan. Kun tuotteen valmistus ja suurin osa raaka-aineesta ovat kotimaisia, taloudellinen hyöty säilyy Suomessa.

 

Kuluttajat suosivat kotimaista

 

Elintarviketeollisuuden korkea kotimaisuusaste on hyvä uutinen maan työllisyyden, huoltovarmuuden ja kuluttajien näkökulmasta. Tutkitun perusteella valtaosa ruuasta on kotimaista alkuperää.

 

”Kuluttajat ostavat mielellään kotimaista, ja tähän kysyntään elintarviketeollisuus haluaa vastata jatkossakin. Jos jokainen suomalainen ostaa kuukaudessa yhdellä eurolla enemmän kotimaisia elintarvikkeita, maahamme syntyy 1500 uutta työpaikkaa vuodeksi”, kertoo Heikki Juutinen, ETL:n toimitusjohtaja.

 

Korkea kotimaisuusaste säilytettävä

 

Merkille pantavaa on, että kymmenestä tutkitusta tuotannonalasta keskeisten tuotantosuuntien eli liha-, vilja- ja meijeriteollisuuden tuonti oli keskimääräistä vähäisempää. Korkea kotimaisuusaste ei ole itsestäänselvyys, ja sen säilyttäminen vaatii kaikilta toimijoilta ponnisteluja ja yhteistyötä.

 

”Kotimaisuuden ylläpito edellyttää, että teollisuus ja maatalous toimivat taloudellisesti kannattavasti. Tuottavuutta on edistettävä, eikä alaa saa rasittaa kilpailijamaita korkeammilla veroilla. Kustannustaso on pidettävä kurissa, ja kotimaisia investointeja sekä tutkimusta ja tuotekehitystä on edistettävä. Maatalouspolitiikan on oltava pitkäjänteistä, jotta uskalletaan investoida”, Heikki Juutinen painottaa.

 

Lue MTT:n tiedote täältä:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2012/Suomi-ruoka%2075-prosenttisesti%20suomalaista

 

Suomi-ruoka 75-prosenttisesti suomalaista

Suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla kiertävistä euroista joka neljäs maksetaan ulkomaille. Kokonaistuontiaste on 25 prosenttia. Hinnannousut tuontipanoksissa heilauttelevat niistä riippuvaisia aloja ja heikentävät omavaraisuutta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Tuonti-tutkimuksessa on selvitetty ensimmäistä kertaa koko ruokaketjun tuontiriippuvuus eli Suomen alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravitsemispalveluiden tuontipanokset vuosina 2003–2008.

Vuonna 2008 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli noin 75 prosenttia. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli noin 6,8 miljardia euroa, josta alan sisäistä panostuontia 4,9 miljardia ja valmiselintarvikkeita 1,9 miljardia euroa.

– Kotimaisuusastetta voidaan pitää varsin korkeana, arvioi vanhempi tutkija Marja Knuuttila MTT:stä. Hän huomauttaa, että täysin kotimaisia elintarvikkeita ei ole, koska niiden valmistus vaatii aina tuontipanoksia.

– Jos tutkimus olisi kattanut investointihyödykkeet kuten traktorit, kotimaisuusaste olisi ollut pienempi, Knuuttila tarkentaa.

Maailmanmarkkinahintojen nousu kasvatti tuontiosuutta

Kokonaistuontiaste nousi viidessä vuodessa 5,5 prosenttiyksikköä: 19,7 prosentista 25,2 prosenttiin. Vuoden 2008 tuontiasteessa Suomessa valmistettuja elintarvikkeita oli 18 prosenttiyksikköä ja valmiselintarvikkeita 7,2 prosenttiyksikköä.

Tuontipanososuuden suurinta hyppäystä vuodesta 2007 vuoteen 2008 selittää maailmanmarkkinahintojen nousu. Tuolloin niin elintarvikkeiden kuin energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat nousivat suuresti.

Tuontipanosten hinnannousut heikentävät omavaraisuutta. Esimerkiksi eläinrehujen valmistuksessa välttämättömän tuontivalkuaisen maailmanmarkkinahinta on noussut, mikä on ajanut osan Suomen sikaloista kannattavuusongelmiin ja vähentänyt suomalaista sianlihatuotantoa.

– Suomalainen lihatuotanto on riippuvainen tuontivalkuaisesta. Soijan korvaaminen häiriötilanteissa kotimaisilla tuotteilla on suuri kysymys liha-alalla, Knuuttila sanoo.

Suomessa tuontipanokset ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin Tanskassa, joka on maataloudessa iso vientimaa. Suureen Saksaan verrattuna Suomen maatalous käyttää tuontipanoksia suhteellisesti vähän vähemmän.

Kemikaalit ja energia hitteinä

Tutkijat löysivät tuontiasteista eroja. Vuonna 2008 kasvi- ja eläinrasvojen valmistukseen käytettiin tuontipanoksia 47 prosenttia, mutta maatalouteen vain 17 ja elintarvikekauppaan 13 prosenttia. Toisaalta maatalouden arvo on yli kahdeksankertainen kasvi- ja eläinrasvoihin verrattuna.

Eniten tuotiin kemikaaleja, joiden osuus maatalouden tuonnista on huimat 23 prosenttia. Näistä tuontikemikaaleista valtaosa käytetään sellaisenaan, tyypillisesti torjunta-aineina.

Elintarvikeala on suoraan ja välillisesti riippuvainen myös tuontienergiasta. Öljytuotteet pitävät maatalouskoneet ja kuljetusvälineet liikkeessä sekä kuivattavat viljaa. Elintarvikealan sähkön tuottoon tuodaan raakaöljyä, kivihiiltä ja maakaasua.

MTT:ssä tehtyä tutkimusta rahoittivat Huoltovarmuuskeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Knuuttila, M., Vatanen, E., Jansik, C. & Niemi, J. (2012): Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista. MTT Raportti 61. 

Saatavilla internetissä:
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti61.pdf