Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Yli puolet suomalaisista kokee syövänsä liian vähän marjoja – uudet lajikkeet ja tunneliviljely parantavat tarjontaa

1-1248161543llOC

Marjat maistuvat kyselytutkimuksen mukaan suomalaisille ja niitä syötäisiin mieluusti enemmänkin, kunhan vain saatavuus olisi parempi ja hinta kohdillaan. Heinäkuu on kotimaisten marjojen superkuukausi, jolloin mansikoiden ja vadelmien tarjonta on huipussaan. Uudet viljelymenetelmät pidentävät kotimaisten marjojen sesonkia ja laatua.

Nyt eletään kotimaisten marjojen huippuviikkoja, jolloin moni alkaa täyttää pakastintaan kesän sadolla. Suomalaiset arvostavat kotimaisia marjoja ja söisivät niitä mielellään enemmänkin. Lidlin teettämän kyselytutkimuksen perusteella yli puolet vastaajista (57%) kokee syövänsä liian vähän marjoja ja reilut kaksi kolmesta suomalaisesta (71%) söisi marjoja mielellään nykyistä enemmän. Esteiksi koettiin marjojen hinta ja niiden saatavuus, tosin osa vastaajista myönsi, että omalla saamattomuudellakin on vaikutusta siihen, etteivät marjat päädy suuhun asti.

Tarjontaan liittyen Lidlin hevipäälliköllä on hyviä uutisia.

– Laadukasta suomalaista mansikkaa on nyt hyvin tarjolla ja heinäkuun puolivälissä kypsyvät herkulliset kotimaiset vadelmat. Jos aiemmin on ollut saatavuudessa haasteita, niin uudet viljelymenetelmät ovat tuoneet siihen helpotusta. Kotimainen tunneliviljely mahdollistaa esimerkiksi mansikanviljelyn pitkälle syyskuuhun saakka, Lidl Suomessa hedelmien ja vihannesten ostosta vastaava päällikkö Arttu Syrjänen sanoo.

Kaupan marjojen laatu on parantunut muun muassa marjojen lajikkeita viilaamalla ja varmistamalla nopea kierto viljelijältä kaupan kautta asiakkaalle.

– Vadelma esimerkiksi on herkkä marja, joka ei kestä pitkään rasiassa säilyttämistä. Nyt viljelijät ovat löytäneet lisää kestävämpiä ja paremman makuisia lajikkeita. Pitkäaikaisten viljelijäkumppanien kanssa tehty suunnitelmallinen yhteistyö mahdollistaa sen, että voimme tarjota asiakkaillemme entistä enemmän ja laadukkaampia kotimaisia marjoja, Syrjänen jatkaa.

Kotimaista mustikkaa on saatavilla ruokakaupoissa vain vähän.

– Kotimainen mustikka on haastava marja, sillä rakenteensa vuoksi se ei säily rasiassa houkuttelevana kaupassa.

Sen sijaan pääasiassa ulkomailta tulevan pensasmustikan suosio kasvaa edelleen.

– Pensasmustikkabuumi alkoi viitisen vuotta sitten, eikä loppua näy. Suosion syinä ovat varmasti saatavuus ja kestävyys – sitä saa läpi vuoden ja se on hyvin säilyvä hyvänmakuinen marja, Syrjänen lisää.

Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja aineisto kerättiin touko-kesäkuun vaihteessa. Tutkimukseen vastasi 1048 18–70-vuotiasta suomalaista.

Tutkimukset kannustavat marjojen käyttöön ruokavaliossa

Marjoilla on havaittu olevan useita terveydelle suotuisia vaikutuksia. Uuden tutkimustiedon mukaan suomalaiset marjat, kuten mansikka, mustaherukka, mustikka ja puolukka tasaavat verensokerin vaihtelua ja insuliinin pitoisuuksia aterioinnin jälkeen. Tällöin verensokerin vaihtelusta johtuvat vireystilan muutokset tasoittuvat ja kylläisyyden tunne kestää pidempään. Tulokset käyvät ilmi vasta julkaistusta raportista, joka kokoaa yhteen marja-alan tieteellisen tutkimustiedon.

Tutkimuksissa on selvitetty marjojen vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin sekä aivojen, silmien, virtsateiden, ihon ja limakalvojen terveyteen. Tulosten mukaan marjojen nauttiminen on suositeltavaa niiden erinomaisen ravintosisällön vuoksi. Marjat ovat myös hyviä ja monipuolisia polyfenolien lähteitä. Runsaasti polyfenoleja sisältävän ruokavalion on todettu vähentävän muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä.

Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja Oy Foodfiles Ltd kokosivat yhteen marja-alan uusimman tutkimustiedon Elintarvikekehityksen osaamisklusterin (OSKE) toimeksiannosta. Kyseessä on kolmas suomalainen marja-alan tieteellisen tutkimustiedon kokoava raportti, jossa päivitetään aiempien yhteenvetojen tutkimustulokset. Tutkittuja marjalajeja ovat karpalo, puolukka, mustikka, variksenmarja, mustaherukka, tyrni, lakka ja uutena lajina viime vuosina paljon tutkittu mansikka.

Raportissa huomioidaan erityisesti marjojen terveysvaikutukset, joissa olisi potentiaalia terveysväitteiksi EU:ssa, ja tulosten mahdolliset hyödyntämisnäkymät yritysten tutkimusten suuntaamisessa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.

Selvitys koostuu lyhyestä loppupäätelmäosasta sekä yhdeksästä erillisosasta, joista ensimmäinen käsittelee marjojen ravintosisältöä, ravitsemusväitteitä, polyfenolikoostumusta ja muita mahdollisesti terveysvaikutteisia ainesosia. Muissa osioissa käsitellään tutkimustietoa ja terveysväitteitä marjakohtaisesti sekä usean marjan seoksissa.

Raportin tuloksia esiteltiin 26.3.2013 Marjojen mahdollisuudet & markkinat maailmalla –tapahtumassa Helsingissä.

Tutustu raporttiin: Selvitys marjojen terveysvaikutusten kliinisestä tutkimusnäytöstä

 

Mustikkakeitosta maksetaan virvoitusjuomaveroa

Alun perin lähinnä virvoitusjuomien kulutusta hillitsemään tarkoitettu virvoitusjuomavero laajeni tämän vuoden alusta koskemaan myös hedelmä- ja marjakeittoja. Marjakeittojen kuluttajahinnat tulevat näillä näkymin veronalaisuuden vuoksi nousemaan 15–20 senttiä kilolta.

Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistyksessä veropohjan laajentamista pidetään lisätaakkana kotimaisille yrityksille ja uutta tulkintaa epäloogisena. Virvoitusjuomaveron suuruus on 11 senttiä litralta, jonka valmistaja maksaa suoraan valtiolle. Kaupan osuus lasketaan prosentteina verollisen hinnan päälle.

– Lähinnä virvoitusjuomiin suunnatun veron laajentaminen koskemaan ensin mehuja ja nyt myös mehukeittoja on erittäin raskas toimenpide yksittäisten mehualan yritysten kannalta. Verotuksen piirissä on jo myös kotona mehujen laimentamisessa käytetty hanavesi, mikä on todella kohtuutonta, Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tom Sauren korostaa.

Mehukeitot ovat perinteisiä ruokia, joiden valmistusohjeet löytyvät keittokirjoista.

– Marja- ja hedelmäkeittojen volyymit ovat pieniä. Verokertymä ehkä kattaa verotuksen aiheuttamat hallinnolliset kulut, mutta lapsiperheiden ruokalaskua tämäkin lisävero kasvattaa jo toteutetun alv-korotuksen lisäksi, huomauttaa toimialapäällikkö Elisa Piesala.

Yhdistyksen tekemän tilastoselvityksen mukaan suomalaisten viisi eniten käytettyä juomaa ovat talousvesi, kahvijuoma, maito, olut ja virvoitusjuomat. Seuraavina tulevat selkeästi pienemmillä volyymeillä kivennäisvedet, marja- ja hedelmäjuomat, laimennettavat mehut ja juomat, long drink ja tee. Nykyinen valmistevero kohdistuu vain muutamiin elintarviketeollisuuden yrityksiin ja vääristää eri juoma- ja ruokavaihtoehtojen välistä kilpailua.

Hallitusohjelman mukaisesti makeisten, virvoitusjuomien ja jäätelön veron mahdollinen korvaaminen sokeriverolla on selvitettävänä. Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistys vastustaa kokonaissokeriveron käyttöönottoa.

– Yksittäisen raaka-aineen merkitystä ei tule korostaa.  EFSA on todennut sokerin turvalliseksi elintarvikkeeksi ja Tanskakin luopuu suunnittelemastaan sokeriverotuksesta. Jos elintarvikkeiden verotuksen kiristäminen on välttämätöntä, se on tehtävä arvonlisäveroa korottamalla. Arvonlisävero on ainoa tasapuolinen ja elintarviketeollisuudessa yleisesti hyväksytty veromalli, Piesala toteaa.

Urtekramin luomugojimarjat Kiinan vuoristoalueilta sinun keittiöösi

Gojimarjoja on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä jo vuosituhansien ajan, mutta meillä ne ovat alkaneet saada jalansijaa vasta aivan hiljattain. Nyt näitä punaisia supermarjoja on saatavana myös luomuna Urtekramilta.

 

Syvänpunaiset marjat sisältävät runsaasti kuitua ja kasviproteiinia. Niiden voimakas maku muistuttaa kirsikkaa, jossa on häivähdys lakritsia. Kuivattuina marjat saavat ihanan pehmeän, hieman rusinoita muistuttavan rakenteen, jossa on hyvä purutuntuma.

 

Gojimarjoja käytetään monissa raakaravintoruoissa, mutta pienet kuivatut marjat soveltuvat myös kaurapuuron päälle rusinoiden asemasta, salaatteihin tai välipalaksi pähkinöiden tai siementen kanssa.

 

Urtekramin luomugojimarjat ovat peräisin Kiinasta Qinghain provinssista 2 800 metrin korkeudesta. Marjaviljelmiä kastellaan kanavaverkostolla, joka tuo kasveille vuorilta lumen sulamisvettä.

 

Tuotteen suositushinta on 3 euroa.